Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoomuksen vastauksia Nato-kysymyksiin

Kokoo­muk­sen vastauk­sia Nato-kysy­myk­siin

Julkaistu:

Mikä on Kokoo­muk­sen kanta Natoon?

  • Kokoo­muk­sen kanta on selvä: kokoo­mus on valmis viemään Suomen Naton jäsen­maaksi. Työs­ken­te­lemme aktii­vi­sesti tämän tavoit­teen eteen. Venä­jän hyök­käys koros­taa Nato-jäse­nyy­den ajan­koh­tai­suutta, mutta meille kyse ei ole vain reak­tioista välit­tö­mään tilan­tee­seen vaan pitkän aika­vä­lin valin­nasta. Suomi on euroop­pa­lai­nen valtio, jolla on oltava euroop­pa­lai­nen puolus­tus­rat­kaisu. Tämän näke­myk­sen takana olemme seis­seet jo 16 vuotta. 

Miksi Suomen pitäisi liit­tyä Natoon?

  • Nato-jäse­nyys paran­taisi turval­li­suut­tamme ja vahvis­taisi puolus­tus­tamme. Jäse­nyy­den myötä Suomi pääsee Naton turva­ta­kui­den piiriin ja mahdol­li­nen hyök­kääjä joutuisi otta­maan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liit­to­kun­nan soti­laal­li­nen voima ja viime kädessä ydin­a­sei­den suoja. Tämän lisäksi Nato-jäse­nyy­den myötä Suomen mahdol­li­suu­det vaikut­taa globaa­lin turval­li­suu­den kannalta tärkei­siin kysy­myk­siin kasvai­si­vat. 

Miksi kysy­mys on ajan­koh­tai­nen juuri nyt?

  • Suomen turval­li­suusym­pä­ristö on muut­tu­nut nopeasti huonom­paan suun­taan Venä­jän hyök­käyk­sen myötä. Kyse on suurim­masta sodasta ja vaka­vim­masta turval­li­suus­po­liit­ti­sesta krii­sistä Euroo­passa sitten toisen maail­man­so­dan. Vaiku­tuk­set heijas­tu­vat myös Suomeen ja Pohjo­laan. Suomeen ei kohdistu juuri nyt soti­laal­lista uhkaa, mutta Venä­jästä on tullut aiem­paa selvem­min soti­laal­li­nen uhka myös meille. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan osoit­taa, ettei Putin viime kädessä kunnioita valtioi­den soti­laal­lista liit­tou­tu­mat­to­muutta ja syitä sodan­käyn­nille muita vastaan voidaan keksiä jopa räikei­siin valhei­siin perus­tuen. Suomessa on nyt päätet­tävä, miten parhai­ten takaamme turval­li­suu­temme ja ehkäi­semme soti­laal­lis­ten krii­sien muodos­tu­mista. Soti­laal­li­nen liit­tou­tu­mi­nen on yksi keskei­sistä ratkai­suista.

Onko Suomi terve­tul­lut Naton jäse­neksi?

  • Suomi olisi Naton näkö­kul­masta toivottu ja turval­li­suutta tuot­tava – ei sitä kulut­tava – jäsen­maa. Suomen muka­naolo vakaut­taisi Pohjois-Euroop­paa, sillä olemme Naton näkö­kul­masta alueen puut­tuva puolus­tuk­sel­li­nen linkki Arkti­sen alueen ja Itäme­ren välissä. Sijain­timme lisäksi suori­tus­ky­kymme täyden­täi­si­vät Natoa, erityi­sesti maa- ja ilma­voi­miemme vahvuu­den kautta. Nato on koros­ta­nut Suomen ja Ruot­sin suun­taan avoi­mien ovien poli­tiik­kaa jäse­nyy­den osalta.

Mitä tapah­tuu Nato-optiolle?

  • Nato-optiosta puhu­mi­nen ei ole enää uskot­ta­vaa. Option lunas­tus on aiem­min kytketty turval­li­suusym­pä­ris­tömme nope­aan muut­tu­mi­seen tai siihen, että Venäjä näkee EU:n Naton kaltai­sena vihol­li­sena. Nyt molem­mat näistä ovat toteu­tu­neet, minkä lisäksi Venäjä on määri­tel­lyt Suomen koko EU:n kanssa itsensä kannalta viha­mie­li­seksi maaksi. Myös lännen asetoi­mi­tuk­set tulki­taan Venä­jällä viha­mie­li­senä toimin­tana. Olemme siis yhä selvem­min osa Venä­jän koke­maa vihol­lis­ku­vaa ja tällai­sessa kehi­tyk­sessä Suomen kannat­taisi ankku­roida itsensä vahvem­min osaksi länti­siä puolus­tus­rat­kai­suja. Siksi on aika lunas­taa optio.

Onko Suomella kiire?

  • Me olemme valmiita viemään Suomen Naton jäsen­maaksi ja tulemme ajamaan jäse­nyyttä edus­kun­nassa. Ymmär­ret­tä­västi nopeasti muut­tu­nut tilanne on aset­ta­nut monet puolu­eet uuden tilan­teen eteen. Aikaa ja tilaa harkin­nalle on annet­tava, mutta samalla on ymmär­ret­tävä, ettei vallit­se­vassa tilan­teessa voi myös­kään odot­taa liian pitkään. Histo­ria osoit­taa, miten tärkeää on osata tart­tua eteen avau­tu­viin tilan­tei­siin määrä­tie­toi­sesti.
  • Turval­li­suusym­pä­ris­tömme on pysy­västi muut­tu­nut, ja nyt on johto­pää­tös­ten aika. Ydin­ky­sy­mys meille on Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­sen aseman varmis­ta­mi­nen ja suojaa­mi­nen. Venä­jästä on tullut aiem­paa selvem­min soti­laal­li­nen uhka myös meille. Suomessa on nyt päätet­tävä, miten parhai­ten takaamme turval­li­suu­temme ja ehkäi­semme soti­laal­lis­ten krii­sien muodos­tu­mista. Soti­laal­li­nen liit­tou­tu­mi­nen on yksi suurista kysy­myk­sistä.

Mitä vaih­toeh­toja Suomella on?

  • Naton ulko­puo­lella pysy­mi­selle olisi jatkossa löydet­tävä hyvin vahvat perus­teet, jotta se olisi kannal­tamme oikea ratkaisu. Liit­tou­tu­mat­to­muus ei auto­maat­ti­sesti tarkoita parem­paa turval­li­suutta. Paluu optio­po­li­tiik­kaan ei ole enää mahdol­lista. Käytän­nössä Suomella on edes­sään ”nyt tai ei koskaan” valinta jäse­nyy­den suhteen. Mikäli Suomi torjuu Nato-jäse­nyy­den Venä­jän hyök­käyk­sen jälkeen­kin, antaisi tämä väärän vies­tin Mosko­vaan. Passii­vi­suu­temme voitai­siin pahim­mil­laan tulkita pelok­kuu­tena. Tällaista mieli­ku­vaa itses­tämme emme halua ulos­päin antaa eikä Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­seen asemaan ole nyt varaa jättää minkään­lai­sia aukkoja tai tulkin­nan­va­rai­suutta. Jos siis Suomi ei hae Nato-jäse­nyyttä, päätök­selle olisi esitet­tävä selkeät perus­te­lut sekä näke­mys vaih­toeh­toi­sesta linjasta, joka jatkossa takaisi turval­li­suu­temme.

Miten päätös jäse­nyy­den hake­mi­sesta tehdään Suomessa?

  • Kysy­mys Suomen Nato-jäse­nyy­destä tulee edus­kun­taan lähi­viik­koina, kun halli­tus tuot­taa selon­teon turval­li­suus­ti­lan­teesta. Puolu­eet ovat tunnus­ta­neet tosi­asiat nyt laajalti – turval­li­suusym­pä­ristö on muut­tu­nut. Seuraava askel on aktii­vi­nen toiminta. Muutos edel­lyt­tää jyke­viä päätök­siä. Kokoo­mus haluaa, että nämä päätök­set tullaan myös teke­mään. Väli­ti­laan emme voi jäädä. Selon­teon ja parla­men­taa­ri­sen proses­sin pitää Kokoo­muk­sen mielestä johtaa halli­tuk­sen ja tasa­val­lan presi­den­tin esityk­seen jäse­nyy­destä. Lopul­li­sen päätök­sen jäsen­ha­ke­muk­sen jättä­mi­sestä tekee edus­kunta.

Miten jäse­nyys­pro­sessi etenisi?

  • Nato tekee päätök­sensä yksi­mie­li­sesti. Tällöin Suomen on käytävä etukä­teen keskus­te­luja kaik­kien jäsen­mai­den kanssa ja varmis­taa niiltä tuki. Nato on koros­ta­nut Suomen ja Ruot­sin suun­taan avoi­mien ovien poli­tiik­kaa.
  • Jos Suomi hakee Naton jäse­nyyttä, käytäi­siin seuraa­vaksi jäsen­neu­vot­te­lut, joissa osapuo­let voivat esit­tää ehtoja ja käytäi­siin läpi jäsen­kel­poi­suutta. Suomen tapauk­sessa sen vakaa demo­kra­tia ja soti­laal­li­nen yhteen­so­pi­vuus tarkoit­taa, että se täyt­tää muodol­li­set kritee­rit.
  • Yleensä hake­mus­pro­sessi kestää muuta­masta kuukau­desta vuoteen. Suomen Nato-yhteen­so­pi­vuu­den vuoksi ja turval­li­suus­ti­lanne huomioi­den prosessi olisi toden­nä­köi­sesti normaa­lia lyhyempi. Kysee­seen saat­taisi tulla jonkin­lai­nen pika­raide, mutta paljon olisi kiinni jäsen­maista. Suomen hake­mus täytyisi rati­fioida kaikissa Naton jäsen­mai­den parla­men­teissa.
  • Jos kaikki Naton jäsen­maat hyväk­syi­si­vät Suomen hake­muk­sen, lähe­tet­täi­siin Suomelle kutsu liit­tyä Natoon. Rati­fioi­mis­kirja esitel­täi­siin halli­tuk­sen esityk­sellä edus­kun­nan hyväk­syt­tä­väksi, minkä jälkeen sen rati­fioin­nista päät­täisi tasa­val­lan presi­dentti.

Tuli­siko Suomen hakea jäse­nyyttä yhdessä Ruot­sin kanssa?

  • Nato-hake­mus kannat­taisi tehdä yhdessä Ruot­sin kanssa. Tällöin Suomen koor­di­noi­tava aske­leet etukä­teen sen kanssa. Saman­ai­kai­suus sitoisi maiden turval­li­suutta yhteen proses­sin ajaksi tavalla, josta Suomi­kin hyötyisi. Suomen tulee kuiten­kin tehdä päätös omista lähtö­koh­dis­taan ja olla valmis hake­maan jäse­nyyttä myös yksin.

Pitääkö Suomessa järjes­tää kansa­nää­nes­tys Natosta?

  • Nato vaatii haki­ja­maata osoit­ta­maan riit­tä­vän kansal­li­sen tuen jäse­nyy­delle. Tämän mittaa­mi­nen on kuiten­kin jäsen­maan päätet­tä­vissä, eikä Nato edel­lytä haki­ja­maalta kansa­nää­nes­tystä. Oikea paikka mitata suoma­lais­ten enem­mis­tön tuki Nato-jäse­nyy­delle on kansan valit­sema edus­kunta. Useat mieli­pi­de­mit­tauk­set Venä­jän hyök­käyk­sen jälkeen myös osoit­ta­vat, että kansan enem­mistö on kään­ty­nyt Nato-jäse­nyy­den puolelle.

Minkä­laista soti­laal­lista tukea Nato antaisi Suomelle?

  • Naton suurin lisä­arvo olisi liit­to­kun­nan tuki krii­si­ti­lan­teessa. Naton artikla viisi eli yhtei­nen puolus­tus­vel­voite tarkoit­taa sitä, että hyök­käys yhtä jäsen­maata kohtaan tulki­taan hyök­käyk­seksi koko Natoa vastaan. Tämä taas toimii pelot­teena aggres­sii­vi­sille valtioille. Suomi tulisi Naton alueel­lis­ten puolus­tus­suun­ni­tel­mien piiriin, joiden mukai­sesti muut jäsen­maat varau­tui­si­vat 
    tuke­maan Suomea. Näitä suun­ni­tel­mia myös yllä­pi­det­täi­siin ja harjoi­tel­tai­siin sään­nöl­li­sesti.
  • Suomelle annet­tava soti­laal­li­nen tuki riip­puisi krii­si­ti­lan­teesta, mutta voisi olla esimer­kiksi tiedus­telu- ja tilan­ne­ku­va­tieto, mate­ri­aali- ja huol­to­var­muus­tuki, soti­laal­li­nen tuki jouk­ko­jen muodossa eri puolus­tus­haa­roille, ohjus­puo­lus­tuk­sel­li­nen tuki sekä ydin­a­se­pe­lote.

Mitä jäse­nyys tarkoit­taisi Suomen turval­li­suus­po­li­tii­kalle?

  • Suurin muutos olisi pääsy Naton turva­ta­kui­den piiriin. Käytän­nön muutok­set olisi­vat suurim­massa määrin tekni­siä, mutta myös laajem­min turval­li­suus­po­liit­ti­sia. Jäse­nyys olisi Suomelle ennen kaik­kea puolus­tuk­sen harmo­ni­soin­tia Naton kanssa osana Pohjois-Euroo­pan turvaa­mista. Sen lisäksi Suomen turval­li­suus­po­li­tiik­kaan tulisi nykyistä vahvem­min ja velvoit­ta­vam­min globaali ote, varsin­kin pitkässä juok­sussa. 
  • Kyse siitä, että maan­tie­teel­li­sesti eteen tuli­si­vat vahvem­min myös eteläis­ten Nato-maiden turval­li­suus­ky­sy­myk­set ja varsin­kin pitkässä katsan­nossa myös mahdol­li­sesti Kiinaan liit­ty­vät kysy­myk­set. Natossa Suomen turval­li­suus­po­li­tii­kan profiili väis­tä­mättä siis moni­puo­lis­tuisi. Toisin sanoen, Nato-jäse­nyys edel­lyt­täisi Suomen valmiuk­sien kehit­tä­mistä myös maamme rajo­jen ulko­puo­lella. Suomi on kuiten­kin jo nyt osal­lis­tu­nut usei­siin Nato-johtoi­siin operaa­tioi­hin rajo­jensa ulko­puo­lella, esimer­kiksi Koso­vossa, Bosniassa ja Afga­nis­ta­nissa. Lisäksi meillä on vuosi­kym­men­ten koke­mus kansain­vä­li­sestä krii­sin­hal­lin­nasta.


Mitä vaiku­tuk­sia jäse­nyy­dellä on Suomen maan­puo­lus­tuk­selle?

  • Suomi päät­täisi edel­leen itse soti­laal­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen toteut­ta­mis­pe­ri­aat­teista. Suomen puolus­tuk­sesta vastaisi Nato-jäse­ne­nä­kin suoma­lai­set ammat­ti­so­ti­laat ja reser­vi­läi­set eli ylei­nen asevel­vol­li­suus säilyt­täisi pääasial­li­sen roolinsa.
  • Suomen rajasta ja ilma­ti­lasta tulisi osa Naton vastaa­via. Silti Suomen alueel­li­sen koske­mat­to­muu­den valvon­nasta ja turvaa­mi­sesta vastaisi yhä puolus­tus­voi­mat. Suomi antaisi Naton käyt­töön kansal­lis­ten järjes­tel­mien tuot­ta­maa ilma- ja meri­ti­lan­ne­ku­vaa ja päin­vas­toin.

Lähe­te­täänkö varus­mie­hiä ulko­maille?

  • Varus­mie­hiä ja reser­vi­läi­siä ei lähe­tet­täisi Naton toimin­taan Suomen rajo­jen ulko­puo­lelle, vaan tähän käytet­täi­siin ammat­ti­so­ti­laita tai vapaa­eh­toi­sia reser­vi­läi­siä, kuten krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioissa toimittu tähän­kin asti. Suomen voima­va­rat lähtö­koh­tai­sesti omassa käytössä.

Minkä­lai­nen jäsen­malli Suomelle tulisi? 

  • Suomen edun mukaista on osal­lis­tua keskus­te­luun jäse­nyys­mal­lista ja puolus­tus­suun­nit­te­lusta täysi­pai­noi­sesti ilman ennak­koeh­toja. On perus­tel­tua, että Suomen ei tarvitse esimer­kiksi sallia ydin­a­seita alueel­leen. Sen sijaan Naton jouk­ko­jen tai tuki­koh­tien osalta meidän ei tule kiel­täy­tyä kate­go­ri­sesti, vaan pitää mahdol­li­suu­det auki.

Miten suoma­lais­jou­kot osal­lis­tui­si­vat Naton toimin­taan?

  • Suoma­lais­jouk­koja osal­lis­tuisi Naton toimin­taan aina tarpeen mukaan, ei auto­maat­ti­sesti. Yksi mahdol­li­suus saat­taisi olla osal­lis­tu­mi­nen Naton EfP-toimin­taan Baltian maissa pienellä satsauk­sella. Krii­sin­hal­lin­taan Naton alueen ulko­puo­lella Suomi osal­lis­tuisi kuten ennen­kin.

Mitkä olisi­vat jäse­nyy­den kustan­nuk­set ja vaiku­tuk­set valtion menoi­hin?

  • Naton kustan­nuk­set olisi­vat eri arvioi­den mukaan noin 50 miljoo­naa euroa vuodessa. Tämä koos­tuisi maksuista Naton yhtei­siin vuosit­tai­siin budjet­tei­hin ja henki­lös­tö­ku­luista. Lisä­ku­luja voisi tulla Naton moni­kan­sal­li­sista suori­tus­ky­ky­hank­keista, joihin Suomi voisi osal­lis­tua.
  • Nato-mailla on tavoite yllä­pi­tää puolus­tus­me­noja kahden prosen­tin tasolla BKT:sta. Suomi täyt­tää tämän vaateen HX-hank­keen myötä, mutta luon­nol­li­sesti jäse­nyys edel­lyt­täisi tämän puolus­tus­me­no­ta­son yllä­pi­tä­mistä myös pitkällä aika­vä­lillä.

Mitä vaiku­tuk­sia jäse­nyy­dellä olisi Suomen ulko­po­li­tiik­kaan ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen?

  • Suomen itse­mää­rää­mi­soi­keus säilyisi yhtä vahvana kuin nytkin. Nato on poliit­ti­nen liit­to­kunta, jossa päätök­set tehdään yksi­mie­li­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti. Tällöin Suomi toimisi toden­nä­köi­sesti lähei­sessä yhteis­työssä eten­kin Pohjois­mai­den ja Baltian kanssa, kuten myös EU:ssa. Suomen painos­tus olisi vahvasti lähia­luei­den puolus­tuk­sessa ja siinä artikla viiden mukai­sessa toimin­nassa.
  • Venäjä-poli­tiik­kamme sulau­tuisi tiiviim­min osaksi muuta länttä. Naton Venäjä-linjauk­set ovat kuiten­kin käytän­nössä ident­ti­set EU:n kanssa eli tässä mielessä Natos­sa­kin Suomen Venäjä-poli­tiikka ei juuri­kaan muut­tuisi. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.12.2022

Karla Karmala: Miksi halusin käydä armei­jan?

Suori­tan omaa varus­mies­pal­ve­lus­tani lääkin­tä­aliup­see­rina Rannik­kopri­kaa­tissa Upin­nie­messä ja vuosi on tulossa pian päätök­seen. Tie tähän pistee­seen ei ole ollut helppo ja

3.12.2022

Petteri Orpo: Puoluei­den vaih­toeh­dot esiin – talous on tasa­pai­no­tet­tava

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii puolueilta konkreet­ti­sia esityk­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi. Nyt valtaosa edus­kun­ta­puo­lueista etenee kohti vaaleja

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

Skip to content