Kokoo­muk­sen vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­li­jan kysy­myk­siin 30.4.2019

Julkaistu: 30.04.2019

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­li­jan kysy­myk­siin 30.4.2019

Yhtei­nen Suomi

Suomen täyt­täessä sata vuotta, Tilas­to­kes­kus listasi yli sata tutki­musta, joiden perus­teella Suomi on kansain­vä­li­sesti vertail­len hyvä maa. Meillä on vastuu tule­vai­suu­desta – siitä että Suomen juhliessa seuraa­via tasa­vuo­si­aan voimme ylpeillä vastaa­villa tulok­silla.

Suomen menes­tys on aina perus­tu­nut suoma­lais­ten yhdessä teke­mi­seen. Viime vuosien kehi­tys on uhka tälle vahvuu­del­lemme. Halli­tus­tun­nus­te­li­jan on otet­tava huomioon lisään­ty­nyt vastak­kai­na­set­telu suoma­lais­ten välillä ja pyrit­tävä edis­tä­mään luot­ta­musta ja yhdessä teke­mi­sen halua maas­samme.

Seuraa­van halli­tuk­sen tavoit­teena on oltava kasvava, inno­va­tii­vi­nen, oikeu­den­mu­kai­nen ja menes­tyvä Suomi, jossa jokai­sella ihmi­sellä on mahdol­li­suus tavoi­tella unel­mi­aan sekä luoda itsel­leen ja lähei­sil­leen hyvää elämää. Suomen menes­tys perus­tuu vahvaan talou­teen, työhön, osaa­mi­seen, ahke­ruu­teen, avoi­muu­teen, kansain­vä­li­syy­teen sekä vakau­teen ja turval­li­suu­teen.

Talou­dessa on tapah­tu­nut käänne heikom­paan suun­taan ja edes­sämme on mitta­via haas­teita. Siksi lähdemme siitä, että tule­van halli­tuk­sen on halli­tus­neu­vot­te­luissa ensi töik­seen muodos­tet­tava yhtei­nen tilan­ne­kuva kansan­ta­lou­den tilasta sekä sovit­tava uudis­tuk­sista, jotka se haluaa saada aikaan.

Halli­tuk­sen työssä katseen on oltava sen omaa kautta pidem­mällä. Moni­mut­kais­tu­vassa, nopeasti muut­tu­vassa maail­massa haas­teet pitää ratkaista nopeasti, mutta katse on suun­nat­tava riit­tä­vän kauas eteen­päin. Halli­tuk­sen on työs­ken­nel­tävä Suomen ja suoma­lais­ten hyväksi vastuul­li­sesti uudis­taen.

Sen toimin­taa pitää ohjata vastuu tule­vista suku­pol­vista, mikä näkyy muun muassa kestä­vänä talou­den­pi­tona, kunnian­hi­moi­sina ilmas­to­toi­mina sekä demo­kra­tian, avoi­men yhteis­kun­nan ja vapaan tiedon­vä­li­tyk­sen puolus­ta­mi­sena. Halli­tuk­sen tulee raken­taa Suomesta sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kai­nen ja toime­liai­suu­desta palkit­seva yhteis­kunta, jonka sen jokai­nen jäsen voi tuntea omak­seen.

Seuraa­valla valtio­neu­vos­tolla on edes­sään koko­nais­val­tai­nen muutos­joh­ta­mi­sen haaste, johon tarvi­taan erit­täin vahvaa poliit­tista johta­mista, tavoit­tee­na­set­te­lua ja poik­keuk­sel­lista uudis­ta­mis­ky­kyä. Koko valtion­hal­linto on saatava sitou­tu­maan yhtei­seen muutok­seen, halli­tuk­sen aset­ta­mien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen ja tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seen. Mieles­tämme yksi edel­ly­tys halli­tus­työ­hön osal­lis­tu­mi­selle on se, että tuleva halli­tus aset­taa ohjel­mas­saan selkeästi mitat­ta­vat kunnian­hi­moi­set ja vaikut­ta­vat tavoit­teet halli­tus­työn onnis­tu­mi­sen seuraa­mi­seksi.

Kokoo­mus on valmis vastuun­kan­toon, mutta ei millä tahansa ehdoin. Toivomme, että tunnus­te­lija löytää vastauk­sis­tamme edel­ly­tyk­set neuvot­te­lu­jen pohjaksi.

Petteri Orpo,
kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Kalle Joki­nen,
kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja


Sisäl­lys

1 Hiili­neut­raali ja luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaava Suomi

2 Suomi on koko­aan suurempi maail­malla

3 Turval­li­nen oikeus­val­tio Suomi

4 Elin­voi­mai­nen Suomi

5 Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työmark­ki­noi­den Suomi

6 Kestä­vän talou­den Suomi

7 Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan ottava Suomi

8 Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

9 Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaali­kausia. Olet­teko valmiita yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syype­rus­teilla siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyttä, nostaa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köyhyyttä ja eriar­voi­suutta sekä paran­taa osal­li­suutta?

10 Esit­tä­kää lähtö­koh­tanne sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­ta­mi­seksi.

Olet­teko valmiita osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien johta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teillä osal­lis­tu­mi­sel­lenne mahdol­li­sia kynnys­ky­sy­myk­siä?

Hiili­neut­raali ja luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaava Suomi

Talous­kas­vun on jatkossa perus­tut­tava kestä­vien, uusiu­tu­vien ja kier­rä­tet­tä­vien mate­ri­aa­lien käyt­töön, puhtai­siin tekno­lo­gioi­hin ja vähä­hii­li­syy­teen. Suomen on vahvis­tet­tava asemaansa edel­lä­kä­vi­jänä puhtai­den tekno­lo­gioi­den ja ratkai­su­jen kehit­tä­mi­sessä. Osaa­mi­sel­laan Suomi voi auttaa vähen­tä­mään pääs­töjä globaa­lilla tasolla. Luon­non moni­muo­toi­suu­den säilyt­tä­mi­nen on yhtä tärkeää kuin ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä. Kokoo­mus lähtee siitä, ettei ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seen käytet­tä­villä keinoilla tarpeet­to­masti hanka­loi­teta suoma­lais­ten arkea.

a. Olet­teko sitou­tu­neet globaa­listi ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­teko sitou­tu­neet siihen, että Suomi on hiili­neut­raali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiili­ne­ga­tii­vi­nen?

Olemme sitou­tu­neet globaa­listi ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että Suomi saavut­taa hiili­neut­raa­liu­den 2030-luvulla. Kokoo­mus haluaa nostaa ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kan kunnian­hi­mon tasoa EU:ssa ja globaa­listi. Pelkät Suomen teke­mät pääs­tö­vä­hen­nyk­set eivät riitä ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seksi.

b. Millai­sia toimen­pi­teitä ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­nen mieles­tänne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

EU:n pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­tetta on kiris­tet­tävä 55 prosent­tiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisä­taakka on paino­tet­tava pääs­tö­kaup­paan. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä on siir­ret­tävä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­ta­ve­roi­hin.

Kuntia, koti­ta­louk­sia ja yrityk­siä tulee kannus­taa teke­mään kestä­viä valin­toja ja otta­maan käyt­töön älyk­käitä ener­gia­rat­kai­suja. Julkis­ten hankin­to­jen kritee­rinä on suosit­tava ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä mene­tel­miä sekä pääs­töjä vähen­tä­viä inno­vaa­tioita.

Raken­ne­tussa ympä­ris­tössä tulee paran­taa ener­gia- ja mate­ri­aa­li­te­hok­kuutta sekä huomioida raken­nus­ten elin­kaa­ri­vai­ku­tuk­set.

Liik­ku­mi­sen koko­nais­pääs­töjä on vähen­net­tävä edis­tä­mällä raide­lii­ken­nettä, lisää­mällä pääs­töt­tö­mien ja vähä­pääs­töis­ten ajoneu­vo­jen käyt­töä, tiivis­tä­mällä kaupun­ki­ra­ken­netta sekä kannus­ta­malla käve­lyyn ja pyöräi­lyyn.

Ener­gian­tuo­tan­nossa täytyy päästä eroon fossii­li­sista polt­toai­neista EU:n pääs­tö­kau­palla ja pitkä­jän­tei­sellä kansal­li­sella vero-ohjauk­sella niin, että ener­gian­tuo­tanto on lähes pääs­tö­tön 2030-luvulla. Saavut­taak­seen pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teensa, Suomi tarvit­see ydin­voi­maa.

Maan­käyttö-, maata­lous- ja metsä­sek­to­reilla on tehtävä laaja joukko toimia, joilla vahvis­te­taan Suomen hiili­nie­luja. Kestävä metsän­hoito ja metsien kasvu takaa­vat uusiu­tu­van, kestä­västi tuote­tun raaka-aineen saata­vuu­den.

c. Mitkä näette keskei­sinä keinoina luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­seksi ja paran­ta­mi­seksi?

Metso-ohjel­maan on lisät­tävä rahoi­tusta ja uusia luon­to­tyyp­pejä. Osana Metso-ohjel­maa soiden suoje­lua on tehos­tet­tava. Soiden ja muiden luon­to­tyyp­pien ennal­lis­ta­mi­seen on kannus­tet­tava.

Haluamme vahvis­taa vael­lus­ka­la­kan­toja huoleh­ti­malla toimi­vista kala­teistä ja kestä­västä kalas­tuk­sesta sekä purka­malla turhia nousues­teitä. Itäme­ren tilaa on paran­net­tava.

Rehe­vöi­ty­mi­sen vähen­tä­mi­seksi tarvi­taan eten­kin fosfo­rin sito­mista maape­rään sekä lannalle vaih­toeh­tois­ten käyt­tö­ta­po­jen kehit­tä­mistä esimer­kiksi biokaa­suksi ja kier­to­ra­vin­teiksi. Kaivos­toi­min­nan sääte­lyn koko­nai­suus on päivi­tet­tävä, ottaen huomioon yhteis­kun­ta­vas­tuu-, ympä­ristö- että elin­kei­no­nä­kö­kul­mat.

Suomi on koko­aan suurempi maail­malla

Suomi on erot­ta­ma­ton osa pohjois­maista, euroop­pa­laista ja läntistä arvo­yh­tei­söä. Suomi on aktii­vi­nen kv. sään­tö­pe­rus­tei­sen järjes­tel­män puoles­ta­pu­huja ja kantaa globaa­lin vastuunsa kehi­tys­ky­sy­myk­sistä. Yhte­näi­nen, oikeus­val­tiota ja libe­raa­lia demo­kra­tiaa puolus­tava EU tuot­taa turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia.

Heiken­ty­neessä turval­li­suusym­pä­ris­tössä Suomi hakee vakautta huoleh­ti­malla omasta puolus­tus­ky­vystä ja vahvem­milla kump­pa­nuuk­silla. Vaikut­ta­villa euroop­pa­lai­silla ratkai­suilla (vahvat ulko­ra­jat, teho­kas turva­paikka- ja palau­tus­po­li­tiikka) este­tään hallit­se­ma­ton vuoden 2015 kaltai­nen Euroop­paan ja Suomeen suun­tu­tuva turva­pai­kan­haku.


a. Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den keskei­set tavoit­teet?



EU:n toimin­nassa keskei­siä asioita ovat yhtei­sen arvo­poh­jan puolus­ta­mi­nen, kestävä kasvu, ilmas­to­toi­met, turval­li­suus ja puolus­tus, muut­to­liik­keen hallinta sekä vapaan, sään­tö­pe­rus­tei­sen kv. kaupan puolus­ta­mi­nen.

EU:n on osoi­tet­tava globaa­lia johta­juutta ilmas­to­asioissa ja vahvis­tet­tava yhte­näistä turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa. Uskot­tava ja vakaa euro­jär­jes­telmä edel­lyt­tää vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen kunnioit­ta­mista ja raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Äärim­mäi­siä krii­si­ti­lan­teita varten on luotava hallittu valtioi­den velka­jär­jes­te­ly­me­net­tely. Budjet­ti­neu­vot­te­luissa tulee pitää kiinni lisäyk­sistä euroop­pa­laista lisä­ar­voa tuot­ta­viin kohtei­siin kuten tutki­mus ja kehi­tys, Eras­mus+ -ohjelma, puolus­tusyh­teis­työ, ilmas­to­toi­met ja muut­to­liik­keen hallinta.

Maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­has­ton osuus tulee säilyt­tää kohtuul­li­sena. Puheen­joh­ta­juus­kau­den tärkein tavoite on turvata EU:n toimin­ta­kyky murros­vai­heessa.

b. Olet­teko valmiit tuke­maan viimei­sim­missä selon­teoissa vahvis­tet­tua Suomen ulko­po­li­tii­kan linjaa?



Olemme sitou­tu­neet selon­te­ko­jen linjauk­siin. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan ensi­si­jai­nen tavoite on turvata alueel­li­nen koske­mat­to­muus sekä itse­näi­syys kaikissa olosuh­teissa.

Suomen kv. aseman vahvis­ta­mi­sesta ja pitä­mi­sestä soti­laal­lis­ten konflik­tien ulko­puo­lella huoleh­di­taan aktii­vi­sella diplo­ma­tialla kump­pa­nei­den (mm. tran­sat­lant­ti­nen yhteis­työ) ja naapu­rei­den kanssa, monen­kes­ki­sissä järjes­töissä ja kahden­vä­li­sillä yhteis­työ­jär­jes­te­lyillä sekä omalla vahvalla soti­laal­li­sella suori­tus­ky­vyllä.

Suomi ei ole välit­tö­män soti­laal­li­sen uhan kohteena mutta voima­po­li­tii­kan paluu koros­taa turval­li­suusym­pä­ris­tömme vakau­den tärkeyttä. YK:n perus­kir­jan, kv. oikeu­den ja sopi­mus­poh­jai­sen kv. järjes­tel­män peri­aat­teita pitää noudat­taa.



c. Mikä rooli Euroo­pan on otet­tava yhteis­työssä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kanssa Afri­kan kehit­tä­mi­sessä?

Afrikka on nostet­tava vahvem­min Euroo­pan stra­te­gi­seksi kump­pa­niksi. Myös Euroo­pan turval­li­suus ja muut­to­liike ovat tiiviisti kytkök­sissä Afri­kan maiden kestä­vään kehi­tyk­seen. EU voi merkit­tä­västi vaikut­taa työpaik­ko­jen luomi­seen Afri­kan kasva­valle väes­tölle sekä kestä­vään talous­kas­vuun edis­tä­mällä mm. puhtaan ener­gian ratkai­suja ja panos­ta­malla koulu­tuk­seen.

Keskeistä stra­te­gi­sessa kump­pa­nuu­dessa ovat ulkois­ten inves­toin­tien ohjelma, kauppa- ja kehi­tys­po­li­tiikka, rauhan­tur­vaa­mi­nen sekä tuki demo­kra­tia­ke­hi­tyk­selle. Vakau­den edis­tä­mi­seksi EU:n pitää kasvat­taa panos­tuk­si­aan rauhan­vä­li­tyk­seen sekä soti­laal­li­seen- ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­taan toimien mm. yhteis­työssä Afri­kan unio­nin kanssa.

d. Hyväk­syt­tekö tavoit­teen Suomen kehi­ty­syh­teis­työ­ra­hoi­tuk­sen nosta­mi­sesta 0,7 prosent­tiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdol­li­seksi toteut­taa?



Tuemme tavoi­tetta. Kehi­ty­syh­teis­työllä on tärkeä rooli kehi­tys­mai­den tuke­mi­sessa. Suomen pitää myös oman kansain­vä­li­sen asemansa vuoksi lähes­tyä Pohjois­maista viite­ryh­määmme, ja laatia useam­man vaali­kau­den rahoi­tus­polku 0,7 prosen­tin tavoit­tee­seen. Se on realis­tista saavut­taa 2020-luvun loppuun mennessä.

Kehi­ty­syh­teis­työssä pitää keskit­tyä entis­tä­kin vahvem­min nais­ten ja tyttö­jen asemaan, koulu­tuk­seen sekä ilmas­to­toi­miin. Kestä­vän kehi­tyk­sen haas­tei­siin vastaa­mi­seksi tarvi­taan vahvaa yksi­tyi­sen sekto­rin panosta ja lahja-avun hyödyn­tä­mistä myös yksi­tyis­ten inves­toin­tien houkut­te­le­mi­sessa hank­kei­siin.

Turval­li­nen oikeus­val­tio Suomi

Suomen tulee olla maail­man vahvin oikeus­val­tio. Haluamme pitää Suomen yhtenä maail­man turval­li­sim­mista maista jatkos­sa­kin. Turval­li­suus on suoma­lai­sen demo­kra­tian ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kivi­jalka.

Turval­li­suus- ja oikeus­vi­ran­omais­ten resurs­sit on turvat­tava, jotta katkea­ma­ton viran­omais­ketju aina hätä­kes­kuk­sesta vanki­la­vi­ran­omai­siin toimii. Viran­omais­ten edel­ly­tyk­set kaik­kiin turval­li­suusuh­kiin vastaa­mi­seksi on varmis­tet­tava.


a. Kuvat­kaa käsi­tyk­senne Suomesta oikeus­val­tiona ja kerto­kaa keinot sen vahvis­ta­mi­seksi. Miten edis­täi­sitte ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehit­tä­mään kansal­lis­kiel­ten asemaa Suomessa?



Suomi on yksi maail­man vahvim­mista oikeus­val­tioista, jota tulee vahvis­taa edel­leen. Oikeus­pro­ses­seja tulee lyhen­tää. Oikeu­del­li­sen asian­tun­tija-avun tulee olla kaik­kien saata­villa varal­li­suu­desta ja tuloista riip­pu­matta.

Kansal­lis­kie­lillä tulee voida asioida viran­omai­sissa, minkä turvaa­mi­seksi tarvi­taan näiden kiel­ten vahvaa opet­ta­mista. Palve­lu­jen saata­vuutta kansal­lis­kie­lillä voidaan paran­taa etäasioin­nilla. Saamen kiel­ten asemaa on paran­net­tava.

b. Mikä on käsi­tyk­senne lain­val­mis­te­lun laadusta ja olet­teko valmiit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lain­val­mis­te­lun?

Laaduk­kaan lain­val­mis­te­lun toteu­tu­mi­nen edel­lyt­tää riit­tä­vää aikaa, tutki­muk­seen perus­tu­vaa tietoa, riit­tä­viä vaih­toeh­to­jen ja laajasti vaiku­tus­ten arvioin­tia sekä nykyistä vahvem­paa perus­tus­la­kiin ja ihmi­soi­keus­vel­voit­tei­siin liit­ty­vää valmis­te­luo­saa­mista.

Laajo­jen ylivaa­li­kau­tis­ten hank­kei­den osalta voidaan arvioida, olisiko uuden­lai­silla valmis­te­lu­ta­voilla mahdol­lista paran­taa hank­kei­den läpi­vien­tiä. Vastuu lain­sää­dän­tö­työn etene­mi­sestä vaali­kau­den aikana tulee olla aina halli­tuk­sella.

c. Mitkä ovat sisäi­sen turval­li­suu­den riski­te­ki­jät ja kuinka vahvis­tai­sitte sisäistä turval­li­suutta?



Turval­li­suus­ris­kejä tuovat erityi­sesti väki­val­tai­set ääri­liik­keet, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen, terro­rismi, järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus ja nuor­ten syrjäy­ty­mi­nen. Turva­paik­ka­pro­ses­sia on tehos­tet­tava ja kehi­tet­tävä järjes­tel­män väärin­käy­tös­ten ehkäi­se­mi­seksi.

Kiel­tei­sen päätök­sen saanei­den turva­pai­kan­ha­ki­joi­den palaut­ta­mista koti­mai­hinsa on tehos­tet­tava. Polii­sien määrää on lisät­tävä siten, että se olisi vähin­tään 7 850 polii­sia. Seksu­aali- ja väki­val­ta­ri­kos­ten rangais­tuk­sia on kiris­tet­tävä. Syrjäy­ty­mi­nen ja lähi­suhde-, ja ns. kunnia­vä­ki­valta ovat merkit­tä­viä sisäi­sen turval­li­suu­den riski­te­ki­jöitä. Tarvit­semme vahvem­paa, laaja-alaista ja resur­soi­tua viran­omai­syh­teis­työtä. Ennal­taeh­käi­se­vää työtä tulee vahvis­taa.

d. Olet­teko valmiit tuke­maan viimei­sim­missä selon­teoissa vahvis­tet­tua Suomen puolus­tus­po­li­tii­kan linjaa?



Tuemme puolus­tus­se­lon­teon linjauk­sia. Myös seuraa­van halli­tuk­sen tulisi laatia eril­li­nen puolus­tus­se­lon­teko, jonka toimeen­pa­nolla turva­taan puolus­tus­kyky muut­tu­vassa turval­li­suus­ti­lan­teessa. Suomen puolus­tus raken­tuu uskot­ta­viin suori­tus­ky­kyi­hin ja kansa­lais­ten tahtoon puolus­taa koko Suomea.

Puolus­tus­mää­rä­ra­hoista on huoleh­dit­tava parla­men­taa­ri­sen selvi­tys­ryh­män esityk­sen mukai­sesti mate­ri­aa­li­va­jei­den paik­kaa­mi­seksi ja valmiu­den kehit­tä­mi­seksi ja riit­tä­vän reser­vi­läis­ten kertaus­har­joi­tus­toi­min­nan turvaa­mi­seksi. Päätök­set tarvit­ta­vista kalus­to­han­kin­noista on tehtävä.

Puolus­tusyh­teis­työssä Suomen on vahvis­tet­tava nykyi­siä kump­pa­nuuk­sia. Puolus­tusyh­teis­työn kehit­tä­mi­nen ilman ennak­ko­ra­joi­tuk­sia tukee Suomen omia suori­tus­ky­kyjä sekä Itäme­ren alueen vakautta. Suomen tulee yllä­pi­tää mahdol­li­suutta hakea Nato-jäse­nyyttä. Ylei­sestä asevel­vol­li­suu­desta tulee pitää kiinni. Asepal­ve­luk­sen osal­lis­tu­mi­sas­teen nosta­mi­seksi tulee laatia ohjelma.

Elin­voi­mai­nen Suomi

Suomen elin­voima edel­lyt­tää kilpai­lu­ky­kyistä, ennus­tet­ta­vaa ja kestä­vän kehi­tyk­sen edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­sui­hin kannus­ta­vaa inves­toin­tiym­pä­ris­töä, kasva­vaa panos­tusta osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen sekä tällä vaali­kau­della 75%:n työl­li­syy­sas­tetta ja kilpai­lu­ky­kyistä vero­tusta. Halli­tuk­sen stra­te­gian tulee perus­tua yhtei­seen 2030-visioon.

a. Näet­tekö, että Suomi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden megat­ren­dien ratkai­su­jen kautta raken­taa itsel­leen uutta, kestä­vää vien­ti­ve­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­li­sena, että Suomeen laadi­taan yhtei­nen stra­te­gia vahvis­tu­van elin­voi­man ja kestä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun turvaa­mi­seksi? Mitkä olisi­vat sen pääkoh­dat?



Suomella on vahvana tekno­lo­gia­maana kaikki edel­ly­tyk­set raken­taa tule­vien vuosi­kym­men­ten megat­ren­dei­hin vastaa­vista edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­suista vien­ti­ve­toista kasvua. Ilmas­ton­muu­tok­sen hallinta, luon­non­va­ro­jen mahdol­li­suu­det, kaupun­gis­tu­mi­nen, digi­ta­li­soi­tu­mi­nen, palve­luis­tu­mi­nen, kier­to­ta­lous, alus­ta­ta­lous – suurien mahdol­li­suuk­sien tren­dejä kaikki.

Stra­te­gian tulee sisäl­tää toimet, joilla nopeu­te­taan edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­su­jen käyt­töön­ot­toa Suomessa ja luodaan yrityk­sille refe­rens­sejä vien­tiin arvo­ket­ju­jen eri vaiheissa.

Vaiku­te­taan kansain­vä­li­seen liike­toi­min­taym­pä­ris­töön erityi­sesti EU-päätök­sen­teossa. Poli­tiikka on kunnian­hi­moista, pitkä­jän­teistä ja luotet­ta­vaa. Yritys­tu­kia karsi­taan ja paino­te­taan uudis­ta­via tukia. Omis­ta­mi­sen ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sen on kannus­tet­tava inves­toin­tei­hin ja riskin­ot­toon.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­tä­mällä luodaan suoma­lai­sia ja ulko­mai­sia osaa­jia houkut­te­leva elinym­pä­ristö.

b. Millai­silla toimen­pi­teillä kehi­te­tään metro­po­lia­luetta, kasva­via kaupun­ki­seu­tuja, seutu­kes­kuk­sia ja harvaan asut­tuja alueita?



Kaupun­ki­po­li­tii­kan on oltava kunnian­hi­moista ja osa kaiken hallin­non läpäi­se­vää päätök­sen­te­koa. Kaupun­ki­po­li­tii­kassa kasvuseu­tuja katso­taan laajasti sisäl­täen metro­po­lia­lu­een ja isojen kaupun­kien lisäksi seutu­kau­pun­kien kehit­tä­mi­sen. Korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työn kannus­ti­mia lisä­tään.

Työvoima- ja elin­kei­no­pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sessa valtion ja kuntien työn­ja­koa tarkis­te­taan ja selkey­te­tään kumman­kin luon­nol­li­sia vahvuuk­sia vastaa­vaksi kokei­lu­jen tulos­ten perus­teella.

Työtä väli­te­tään koko Suomen työmark­ki­noilta ja reagoi­daan työpaik­ko­jen siir­ty­mi­seen. Kasvun haas­teet huomioi­daan valtion ja kuntien väli­sissä rahoi­tus­jär­jes­te­lyissä. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sella vasta­taan kysyn­tään, kannus­taen muut­toon työn perässä.

Asumi­sen tuet suun­na­taan eniten tarvit­se­ville. Kaavoi­tusta yksin­ker­tais­te­taan ja nopeu­te­taan lisä­ten myös aloite- ja osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Kaava­ta­so­jen määrä tarkis­te­taan. Raken­ta­mi­sen ja inves­toin­tien lupa­jär­jes­tel­mässä siir­ry­tään yhden luukun asioin­tiin ja ajal­li­siin palve­lu­lu­pauk­siin.

Edis­te­tään harvaan asut­tu­jen aluei­den luon­nol­li­sista vahvuuk­sista ponnis­ta­vaa elin­kei­no­toi­min­taa ja paikal­lista jalos­tusar­voa nosta­via inves­toin­teja.

Tekno­lo­gian ja tieto­lii­ken­teen avulla täyden­ne­tään liiken­neyh­teyk­siä, mahdol­lis­te­taan palve­lui­den saavu­tet­ta­vuus, elin­kei­noe­lä­män tarpeet ja moni­puo­li­set työs­ken­te­ly­mah­dol­li­suu­det.

c. Miten varmis­tai­sitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mallinne rahoi­tuk­sen kehit­tä­mi­seksi?



Auton ja maan­tie­kul­je­tus­ten vält­tä­mät­tö­myys ymmär­re­tään ja vähen­ne­tään liiken­teen pääs­töjä. Edis­te­tään siir­ty­mistä vähä­pääs­töi­siin käyt­tö­voi­miin ilman kohtuut­to­mia kustan­nuk­sia elin­kei­noe­lä­mälle tai kulut­ta­jille. Vahvis­te­taan jouk­ko­lii­ken­nettä ja pyöräi­lyä suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen sisällä ja kasvu­kes­kus­ten välillä.

Kaupun­ki­kes­kus­ten välille tarvi­taan nopeita junayh­teyk­siä, unoh­ta­matta kaupun­kei­hin kytkey­ty­viä seutuja ja koko maan liiken­ne­väy­lien kehit­tä­mistä.

Nopeam­pia raideyh­teyk­siä tarvi­taan pääkau­pun­ki­seu­dulta itään, pohjoi­seen (päärata) ja länteen (Turun tunnin juna). Sekä henkilö- että tava­ra­lii­ken­nettä kehi­te­tään mahdol­lis­taen työs­sä­käyn­tia­luei­den laajen­ta­mi­nen ja elin­kei­noe­lä­män kasvu.

On oltava valmiutta edetä hank­keissa kunnian­hi­moi­sesti suun­nit­te­lun ja raken­ta­mi­sen osalta. Suurim­pien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­sessa hyödyn­ne­tään hankeyh­tiö­mal­lia. Hank­keita suun­ni­tel­taessa arvioi­daan eri toimi­joi­den intres­sit ja rahoi­tus­mal­lien kestä­vyys pitkällä aika­vä­lillä.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut parla­men­taa­ri­sen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­työ­ryh­män työn mukai­sesti turvaa­maan perus­tien­pi­don rahoi­tuk­sen.

Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työmark­ki­noi­den Suomi

Työ muut­tuu nopeasti. Siksi suoma­laista työelä­mää on uudis­tet­tava uuteen aikaan. Kokoo­mus haluaa työelä­män, joka tukee tuot­ta­vuutta, korkeaa osal­lis­tu­mi­sas­tetta, alhaista työt­tö­myyttä ja hyvää työhy­vin­voin­tia. Kokoo­mus haluaa työelä­män, joka perus­tuu luot­ta­muk­seen ja joka mahdol­lis­taa reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen.

Jokai­sen jo töissä olevan, työtä etsi­vän ja vasta työelä­mään tulossa olevan on voitava päivit­tää ja täyden­tää osaa­mis­taan muut­tu­van työelä­män tarpeita vastaa­vaksi. Työelä­män uudis­tuk­set korkean työl­li­syy­den kannalta ovat aivan vält­tä­mät­tö­miä.

a. Miten kehit­täi­sitte työelä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työssä työelä­män osapuol­ten kanssa? Hyväk­syt­tekö työelä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­seltä pohjalta?



Työelä­män sään­te­lyä on kehi­tet­tävä yhteis­työssä työelä­män osapuol­ten kanssa ja niitä kuul­len. Halli­tus määrit­te­lee uudis­tus­ten tavoit­teet, joiden pohjalta valmis­te­lua tehdään tarvit­taessa yhteis­työssä työelä­män osapuol­ten kanssa. Korkeam­man työl­li­syy­sas­teen saavut­ta­mi­seksi vastuu on myös ja erityi­sesti työelä­män osapuo­lilla.

Jos työelä­män osapuo­let eivät pääse tyydyt­tä­vään yhtei­sym­mär­ryk­seen, halli­tuk­sen on oltava valmis luomaan, muok­kaa­maan ja viemään esityk­siä eteen­päin itse­kin.

Työelä­män vähim­mäi­seh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvonta ei ole Suomessa tyydyt­tä­vää. Työn­te­ki­jöi­den huonon kohte­lun tapauk­set osoit­ta­vat, että vähim­mäi­seh­to­jen suoje­lua tulee vahvis­taa niin järjes­täy­ty­nei­den, kuin järjes­täy­ty­mät­tö­mien­kin palkan­saa­jien osalta.

Reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­nen edel­lyt­tää laki­muu­tok­sia, joilla varmis­te­taan tasa­pai­noi­nen paikal­li­nen neuvot­te­lua­se­telma ja vahvis­te­taan henki­lös­tön asemaa.

Haluamme varmis­taa kaik­kien työn­te­ki­jöi­den yhtä­läi­set mahdol­li­suu­det paikal­li­seen sopi­mi­seen ja oman työpaik­kansa asioi­hin vaikut­ta­mi­seen. Halli­tuk­sen ei tule yrit­tää vaikut­taa työeh­to­so­pi­mus­ten sisäl­töön. Esitämme osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­musta jatku­van oppi­mi­sen mallin raken­ta­mi­seksi.

b.  Miten uudis­tai­sitte perhe­va­paita?



Suomi tarvit­see kunnian­hi­moi­sen, lapsi- ja perhe­myön­tei­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, joka tuo vapautta ja jous­ta­vuutta perhei­den arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmark­ki­noilla sekä edis­tää erityi­sesti nais­ten työl­li­syyttä. Kokoo­mus pitää tärkeänä, että uudis­tuk­sessa huomioi­daan perhei­den erilai­set tilan­teet.

Perhe­va­pai­den tulee mahdol­lis­taa lasten hoita­mi­nen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilai­sia vaih­toeh­toja uudessa elämän­ti­lan­teessa. Samalla perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen tulee kannus­taa vanhem­pia palaa­maan perhe­va­paalta jous­ta­vasti takai­sin työelä­mään ja lisätä lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

c. Mitkä ovat keskei­set keinonne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­tasa-arvon toteut­ta­mi­seksi?



Suku­puol­ten tasa-arvon edis­tä­mi­sen on oltava yksi keskei­nen tavoite halli­tus­oh­jel­massa. Tule­van halli­tus­kau­den aikana laadi­taan muun muassa tasa-arvo-ohjelma ja uusi tasa-arvo­se­lon­teko. Vanhem­muu­den kustan­nuk­set tulee jakaa nykyistä tasai­sem­min äitien ja isien työnan­ta­jien välillä.

Edis­tämme sama­palk­kai­suu­den peri­aa­tetta työpai­koilla tarkis­ta­malla tasa-arvo­la­kia yksi­tyi­syy­den suoja huomioi­den.

Helpo­te­taan lyhen­ne­tyn työvii­kon ja osa-aika­työn teke­mistä erityi­sesti pien­ten lasten vanhem­pien osalta suku­puo­leen katso­matta. Näin madal­lamme erityi­sesti nais­ten kynnystä palata perhe­va­paalta takai­sin töihin ja paran­namme molem­pien vanhem­pien mahdol­li­suuk­sia yhdis­tää työ ja perhe.

Kestä­vän talou­den Suomi

Kestävä julki­nen talous on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perusta. Hyvin­voin­ti­val­tio voidaan turvata korkealla työl­li­syy­dellä ja kestä­vällä talous­kas­vulla. Nämä edel­lyt­tä­vät työi­käi­sen väes­tön, osal­lis­tu­mi­sas­teen, työpa­nok­sen ja sen tuot­ta­vuu­den kasvat­ta­mista.

Kokoo­muk­sen keskei­nen tavoite halli­tus­kau­della on työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen vähin­tään 75 prosent­tiin.

Ympä­ris­tö­ta­voit­tei­siin pääs­tään teke­mällä tilaa korkean lisä­ar­von palve­luille ja resurs­si­te­hok­kaalle teol­li­suu­delle. Tuot­ta­vuus­kasvu edel­lyt­tää kilpai­lun estei­den purka­mista, talou­den kansain­vä­listä avoi­muutta, työmark­ki­noi­den jous­ta­voit­ta­mista ja kannus­ta­vaa vero­jär­jes­tel­mää.

a. Millä keinoilla varmis­tai­sitte työl­li­syy­sas­teen kasvun selvästi yli 75 prosent­tiin 2020-luvun aikana?



Lisä­tään työn­teon kannus­ti­mia. Sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tusta uudis­te­taan siten, että tarjottu työ kannat­taa aina ottaa vastaan. Kehi­te­tään ansio­si­don­naista suun­taan, joka akti­voi voimak­kaam­min työn­ha­kuun ja työn vastaa­not­ta­mi­seen työt­tö­myy­den alussa.

Perhe­va­paat uudis­te­taan niin, että molem­milla vanhem­milla on vahva talou­del­li­nen kannus­tin palata työmark­ki­noille osa-aikai­sesti tai kokoai­kai­sesti. Työuria piden­ne­tään purka­malla varhai­sen eläköi­ty­mi­sen kannus­teita ja tehos­ta­malla opin­toai­koja.

Paran­ne­taan yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä. Työn vero­tusta keven­ne­tään ja vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään hait­toi­hin ja pääs­töi­hin. Palk­kaa­mi­sen kynnystä madal­le­taan. Paikal­lista sopi­mista laajen­ne­taan laki­sää­tei­sesti ja tasa­pai­noi­sesti siten, että kaikki yrityk­set ja niiden työn­te­ki­jät ovat yhden­ver­tai­sessa asemassa. Avataan suljet­tuja mark­ki­noita kilpai­lulle. Mahdol­lis­te­taan yrit­tä­jän uusi alku nykyistä parem­min.

Paran­ne­taan työvoi­man kohtaan­toa. Työelä­män muut­tu­viin osaa­mis­tar­pei­siin vasta­taan raken­ta­malla työelä­mään jatku­van oppi­mi­sen malli. Kokeil­laan koulu­tus­ti­liä. Panos­te­taan pitkä­ai­kais­työt­tö­mien TE-palve­lui­hin. Maahan­muut­ta­jien integrointi otetaan työvoi­ma­po­li­tii­kan pain­opis­teeksi. Vähen­ne­tään syrjäy­ty­mistä turvaa­malla kaikille perus­tai­dot, lisää­mällä oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta ja työs­sä­op­pi­mista.

Suju­voi­te­taan ja lisä­tään työpe­räistä maahan­muut­toa. Työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta luovu­taan ja työlu­pa­pro­ses­sia suju­voi­te­taan. Ulko­mai­sille tutkinto-opis­ke­li­joille valmis­tu­mi­sen jälkeen myön­net­tä­vää työn­ha­ku­lu­paa piden­ne­tään kahteen vuoteen.

b. Kuvat­kaa teki­jät, joilla julki­sen talou­den kestä­vyys turva­taan erityi­sesti väes­tö­ke­hi­tys huomioon ottaen.



2020-luvun alussa Suomea haas­ta­vat ennä­tys­kor­kea huol­to­suhde, hiipuva talous­kasvu ja alhai­nen inves­toin­tiaste. Kestä­vyys­vaje on yhdek­sän miljar­dia euroa. Väes­tön ikään­tyessä palve­lui­den tarve ja julki­set menot kasva­vat, vaikka tuleva halli­tus ei tekisi yhtään uutta meno­pää­töstä. Seuraa­van taan­tu­man koit­taessa julki­nen talous ei kestä raskasta lisä­vel­kaan­tu­mista.

Taan­tu­maan varau­du­taan käyn­nis­tä­mällä kasvua ja työl­li­syyttä tuke­vat raken­ne­uu­dis­tuk­set halli­tus­kau­den alussa ja kerää­mällä julki­seen talou­teen rahoi­tus­pus­kuri. Työl­li­syy­saste tulee nostaa 75 prosent­tiin vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosent­tiin vuoteen 2027 mennessä. Pide­tään vero­tus kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­senä tavoit­te­le­malla laajoja vero­poh­jia ja mata­lia vero­kan­toja.

Pyri­tään kuntien ja valtion talou­den rahoi­tus­a­se­man tasa­pai­not­ta­mi­seen. Mikäli talou­den keskei­sissä tavoit­teissa ml. työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­sessa, ei edetä, tulee halli­tuk­sen tarvit­taessa ryhtyä toimiin julki­sen talou­den rahoi­tus­a­se­man tasa­pai­non saavut­ta­mi­seksi meno­so­peu­tuk­sin.

Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan ottava Suomi

Suomen on oltava maa, jossa jokai­nen voi elää arvo­kasta ja hyvää elämää varal­li­suu­desta, iästä tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta. Apua on saatava, kun sitä tarvit­see. Kaikki on pidet­tävä mukana, hyvin­voin­tia on lisät­tävä ja turvat­tava riit­tä­vät palve­lut.

a. Miten vahvis­tai­sitte hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­luita ja ihmis­ten toimeen­tu­lon turvaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa erityi­sesti keinonne, joilla vahvis­tatte ikään­ty­vien ihmis­ten palve­luita ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lapsi­per­he­köy­hyy­den vähen­tä­mi­seksi?



Kokoo­mus haluaa kehit­tää palve­luita ja yhdis­tää niitä nykyistä enem­män myös talou­del­li­siin etuuk­siin. On vahvis­tet­tava sekä sosi­aali- että työl­li­syys­pal­ve­lui­den saata­vuutta ja tuet­tava osaa­mi­sen päivit­tä­mistä. Eläke­läis­köy­hyy­den vähen­tä­mi­sessä takuu­eläke on avai­na­se­massa. Eniten sairas­ta­vien eläke­läis­ten asemaa voidaan paran­taa lääke­kor­vaus­jär­jes­tel­mää ja tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­suja uudis­ta­malla.

Elin­kus­tan­nusin­dek­sin perus­teena olevan kulu­tus­ko­rin on vastat­tava eri ikäis­ten eläke­läis­ten todel­lista kulu­tusta. Ansio­tu­lo­jen ja eläk­kei­den vero­tusta on alen­net­tava. 

Koti­hoi­don ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan määrä on mitoi­tet­tava tarvetta vastaa­vaksi. Molem­piin on lisät­tävä sekä henki­lös­töä että osaa­mista. Palve­lu­jen on oltava kuntout­ta­via.

Hoito­ta­kuuta on tiuken­net­tava, ja luotava sen rinnalle hoiva­ta­kuu. Vanhus­pal­ve­lu­lain velvoit­ta­vuutta on vahvis­tet­tava. Omais­hoi­ta­jien asema on turvat­tava tasa-arvoi­seksi asuin­pai­kasta riip­pu­matta. Varmis­te­taan työn­te­ki­jälle oikeus tuet­tuun hoiva­va­paa­seen.

Lapsi­per­heistä kaik­kein heikoim­massa asemassa ovat yksin­huol­ta­jien perheet.  Perus­tur­van lisäksi on turvat­tava perhei­den tarpeista lähte­vät palve­lut. Köyhyyttä vähen­ne­tään myös puut­tu­malla ylivel­kaan­tu­mi­seen, edis­tä­mällä kohtuu­hin­taista asumista, alen­ta­malla asia­kas­mak­suja mukaan lukien varhais­kas­va­tuk­sessa, ja edis­tä­mällä työl­li­syyttä. Tule­valla kaudella laadi­taan myös kansal­li­nen lapsi­stra­te­gia.

b. Miten rahoit­tai­sitte edel­li­sessä kohdassa kuvaa­manne toimen­pi­teet? Kuvat­kaa keinonne konkreet­ti­sesti.



Vahva valtion­ta­lous ja korkea työl­li­syy­saste luovat edel­ly­tyk­set palve­lui­den rahoit­ta­mi­selle. Työl­li­syy­sas­teen on nous­tava 75 prosent­tiin ja edel­leen sen yli. Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen on ainoa kestävä keino rahoit­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut. Veron­ke­ven­nyk­set kate­taan kiris­tä­mällä hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tusta.

c. Mitkä eriar­voi­suus­te­ki­jät suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tunnis­tatte ja miten vähen­täi­sitte eriar­voi­suutta?



Köyhyys, yksi­näi­syys ja pitkä­ai­kai­nen työt­tö­myys aiheut­ta­vat eriar­voi­suutta. Myös tervey­se­rot ja alhai­nen koulu­tus­taso ovat yhtey­dessä huono-osai­suu­teen. Niin ikään alueel­li­sella eriy­ty­mi­sellä ja asunn­ot­to­muu­della on eriar­vois­ta­via vaiku­tuk­sia.

Liian usein ongel­mat myös periy­ty­vät suku­pol­velta toiselle. Eriar­voi­suu­den vastaista työtä on tehtävä läpi elämän­kaa­ren, moni­puo­li­sin keinoin ja eri hallin­no­na­lo­jen laajassa yhteis­työssä.

Panos­ta­malla lasten varhai­siin vuosiin ja nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­seen torjumme eriar­vois­tu­mista kaik­kein vaikut­ta­vim­min. Tehdään harras­tus­ta­kuusta totta ja mahdol­lis­te­taan jatkuva oppi­mi­nen. Kansa­lais­jär­jes­tö­jen rooli demo­kra­tian, vapaa­eh­tois­työn ja osal­li­suu­den vahvis­ta­jina on niin ikään tunnus­tet­tava parem­min.

Työl­li­syy­sas­tetta on nostet­tava, koulu­tusta ja osaa­mista on vahvis­tet­tava ja varmis­tet­tava hyvin­vointi- sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den saata­vuus. Sosi­aa­li­tur­vaa on uudis­tet­tava siten, että työn­teon kannus­ti­met para­ne­vat. Näin edis­tämme kaik­kien pärjää­mistä.

Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

Kokoo­mus katsoo, että tule­vai­suu­den kestä­vän kasvun, menes­tyk­sen ja hyvin­voin­nin perusta raken­ne­taan vahvalla yleis­si­vis­tyk­sellä, korkealla osaa­mi­sella sekä kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sellä tieteellä ja tutki­muk­sella.

Suomessa jokai­sen on saatava oppia ja koulut­tau­tua mahdol­li­sim­man hyvin ja pitkälle varal­li­suu­desta, perhe­taus­tasta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

a. Tunnis­tat­teko, että kestä­vän talous­kas­vun perus­tan vahvis­ta­mi­seksi on tehtävä inves­toin­teja koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa konkreet­ti­set keinonne.



Suomen tulee olla maail­man osaa­vin maa ja pitää kaikki mukana. Tähän tavoit­tee­seen pääsemme takaa­malla jokai­selle hyvät ja yhden­ver­tai­set mahdol­li­suu­det koulut­tau­tua varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen. Pidämme tärkeänä inves­toin­teja koulu­tuk­seen, osaa­mi­seen ja sivis­tyk­seen.

Haluamme käyn­nis­tää suun­ni­tel­mal­li­sen ohjel­man TKI-panos­ten nosta­mi­seksi 4%:iin BKT:sta. Alka­valla vaali­kau­della tämä tarkoit­taa 300 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tuk­sia. Haluamme myös turvata yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille vakaan perus­ra­hoi­tuk­sen.

b. Tunnis­tat­teko tarpeen, että koko ikäluo­kan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkinto? Kuvat­kaa keinonne tähän pääse­mi­seksi.



Kokoo­mus pitää tärkeänä, että jokai­nen nuori suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja puolet ikäluo­kasta myös korkea-asteen tutkin­non. Tavoit­tee­seen pääs­tään vain varmis­ta­malla jokai­selle riit­tä­vät perus­val­miu­det varhais­kas­va­tuk­sessa ja perus­kou­lussa. Koulu­tusin­ves­toin­nit ovat vaikut­ta­vim­mil­laan, kun ne tehdään varhai­siin vuosiin.

Haluamme luoda kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, lisätä varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mista ja huoleh­tia varhais­kas­va­tuk­sen laadusta.

Haluamme vahvis­taa perus­kou­lua. Jokai­sen oppi­laan on saatava perus­kou­lusta tarvit­se­mansa tiedot ja taidot, jotka kanta­vat vähin­tään toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­seen. Haluamme varmis­taa varhai­sen tuen sekä uudis­taa kolmi­por­tai­sen tuen ja oppi­las- ja opis­ke­li­ja­huol­to­lain.

Jokai­selle nuorelle tulee löytyä perus­kou­lun jälkei­nen opis­ke­lu­paikka myös jatkossa. Perus­kou­lun loppu­vai­heessa, amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa ja lukioissa on panos­tet­tava henki­lö­koh­tai­seen ohjauk­seen ja yksi­löl­li­sem­piin opin­to­pol­kui­hin. Toisen asteen suorit­ta­mi­sen keskeyt­tä­mi­sen syihin on puutut­tava kohden­ne­tuin toimin.

c. Miten varmis­tai­sitte sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jatkuu läpi työuran?



Koulu­tus on paras muutos­turva sekä yksi­lölle että koko yhteis­kun­nalle. Jatku­van oppi­mi­sen ratkai­suissa on huomioi­tava eri ikäis­ten ja eri koulu­tus­taus­tan omaa­vien erilai­set tarpeet. Koulu­tus­jär­jes­tel­män tarjon­taa on päivi­tet­tävä. Opis­ke­lun on tapah­dut­tava jatkossa jous­ta­vasti ja enem­män myös työn rinnalla. Haluamme osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen, joka laadit­tai­siin yhdessä työmark­ki­naos­a­puol­ten ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jien kanssa.

d. Miten edis­täi­sitte kult­tuu­rin asemaa Suomessa?

Haluamme, että kult­tuuri on saavu­tet­ta­vaa ja sen merki­tys yhteis­kun­nas­samme tunnis­te­taan vahvem­min. Pitkän aika­vä­lin tavoit­tee­namme on nostaa taiteen ja kult­tuu­rin rahoi­tuso­suus 1%:iin valtion budje­tista. Kult­tuu­rin rahoi­tus­jär­jes­telmä on uudis­tet­tava niin, että se on kannus­tava ja huomioi kaikki taiteen muodot.

Taiteen perus­o­pe­tusta on vahvis­tet­tava. Luovan talou­den kasvua ja kansain­vä­lis­ty­mistä tulee tukea. 

Haluamme myös koros­taa liikun­nan merki­tystä. Haluamme vahvis­taa kaiken ikäis­ten arki­lii­kun­nan, lasten ja nuor­ten harras­tus­toi­min­nan sekä huippu-urhei­lun edel­ly­tyk­siä.

Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaali­kausia. Olet­teko valmiita yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syype­rus­teilla siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyttä, nostaa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köyhyyttä ja eriar­voi­suutta sekä paran­taa osal­li­suutta?

Kokoo­muk­sen mielestä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mämme pitää uudis­taa vastaa­maan tule­vai­suu­den tarpeita. Yhdymme kysy­myk­sessä luetel­tui­hin tavoit­tei­siin. Haluamme yksin­ker­tais­taa sosi­aa­li­tur­vaa, helpot­taa työn ja turvan yhteen­so­vit­ta­mista sekä purkaa kannus­tin­louk­kuja, jotta työn­teko olisi kannat­ta­vam­paa.

Uudis­tuk­sen tulee lisätä työl­li­syyttä ja vahvis­taa julkista taloutta. Työl­li­syy­den kasvu vähen­tää eriar­voi­suutta paran­ta­malla työl­lis­ty­vien toimeen­tu­loa sekä vahvis­ta­malla hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jaa.

Kokoo­muk­sella on puolue­ko­kouk­sen hyväk­symä sosi­aa­li­tur­va­malli. Yleis­tuki yhdis­tää kysy­myk­sessä esite­tyllä tavalla perus­tur­van etuuk­sia (toimeen­tu­lo­tuki, ylei­nen asumis­tuki sekä Kelan työt­tö­myy­se­tuu­det) yhdeksi yleis­tueksi, joka työtu­lo­jen kasvaessa vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti. Työn­teko paran­taisi aina henki­lön toimeen­tu­loa, ja tukien yhteen­so­vi­tuk­sen sekä toimeen­tu­lo­tuen kannus­ti­non­gel­mat helpot­tui­si­vat.

Suhtau­dumme avoi­mesti muiden­kin syype­rus­teis­ten tukien yhdis­tä­mi­seen ja yhte­näis­tä­mi­seen - huomioi­den kuiten­kin julki­sen talou­den kestä­vyy­den sekä muutos­ten työl­li­syys­vai­ku­tuk­set.

Jatku­van oppi­mi­sen tuke­mi­seksi loisimme ensi­si­jai­sesti oman järjes­tel­män työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa. Haluamme laajen­taa perus­tur­van itsensä työl­lis­tä­jille sekä yksi­ny­rit­tä­jille. Osatyö­ky­kyi­sille tulisi räätä­löidä oma osal­li­suutta vahvis­tava tuki­muoto yksi­löl­li­sem­millä ja jous­ta­vam­milla palve­luilla ja velvoit­teilla.

Sosi­aa­li­tur­van tulee jatkos­sa­kin olla vastik­keel­li­nen, yksi­lö­pe­rus­tei­nen ja syype­rus­tei­nen. Tulo­re­kis­te­rin avulla voidaan auto­ma­ti­soida maksa­tusta ja vähen­ne­tään byro­kra­tiaa. Täyden tuen saami­seksi on työt­tö­män haet­tava aktii­vi­sesti töitä, opis­kel­tava, tehtävä lyhyitä työkeik­koja tai osal­lis­tut­tava työl­lis­ty­mi­se­del­ly­tyk­siä paran­ta­viin palve­lui­hin.

Osana uudis­tusta palve­luita on kehi­tet­tävä ja vahvis­tet­tava. Ne on myös integroi­tava tiiviim­min osaksi etui­suuk­sia. Velvoit­ta­vuus ja hyvät palve­lut kulke­vat aina käsi kädessä.

Suhtau­dumme kiel­tei­sesti vastik­keet­to­maan ja passi­voi­vaan perus­tu­loon, jonka OECD on arvioi­nut lisää­vän köyhyyttä. Jos haluamme pitää kiinni hyvästä sosi­aa­li­tur­van tasosta, julki­sen talou­den kestä­vyy­destä sekä työn­teon kannus­ti­mista, on työt­tö­myys­tur­van oltava vastik­keel­lista.

Kokoo­mus pitää SDP:n yleis­tur­va­mal­lia, joka on sekä peri­aat­tei­den että arvo­va­lin­to­jen osalta lähellä kokoo­muk­sen mallia, realis­ti­sena uudis­tus­suun­tana perus­tu­loon ja vastik­keet­to­muu­teen verrat­tuna.

Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­sessa on edet­tävä vaiheit­tain useam­man vaali­kau­den aikana. Prio­ri­teet­teina tulee olla työt­tö­mien etuuk­sien uudis­ta­mi­nen ja työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen.

Korkeampi työl­li­syys mahdol­lis­taa muiden sosi­aa­li­tur­van osa-aluei­den kehit­tä­mi­sen ja vahvis­ta­mi­sen. Toimi-hanke on luonut yhtei­set edel­ly­tyk­set ja perus­pi­la­rit sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­selle.

Esit­tä­kää lähtö­koh­tanne sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­ta­mi­seksi.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­toa on uudis­tet­tava nopeasti. Palve­lu­jen saata­vuutta ja laatua on paran­net­tava, yhden­ver­tai­suutta lisät­tävä ja kustan­nus­ten nousua hillit­tävä. Ihmis­ten on pääs­tävä nykyistä nopeam­min jonoista hyvään hoitoon ja inhi­mil­li­seen hoivaan.

Haluamme kehit­tää palve­luita ihmi­set ja heidän tarpeensa edellä hallin­non sijaan. Palve­lui­den on vastat­tava ihmis­ten yksi­löl­li­siin tarpei­siin. Niiden on oltava riit­tä­viä ja oikea-aikai­sia sekä laadul­taan vaikut­ta­via ja ennal­taeh­käi­se­viä. Haluamme turvata suju­vat hoito­po­lut.

Uudis­tus tulee tehdä valtion ja kuntien vahvalla yhtei­sym­mär­ryk­sellä. Uudis­tus tehdään kunta­poh­jai­sesti vapaa­eh­toi­suu­teen nojau­tuen, mutta tarvit­taessa velvoit­teita ja kannus­teita käyt­täen. Palve­lu­jen järjes­tä­mi­seen tarvi­taan asukas­mää­räl­tään vahvat järjes­tä­jät.

Perus­ter­vey­den­huol­lon, erikois­sai­raan­hoi­don ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen välistä yhteis­työtä tulee vahvis­taa. Riit­tä­vän vahva alueel­li­nen yhteis­työ voi raken­tua esimer­kiksi kuntayh­ty­mille. Alueilla on hyödyn­netty ja voidaan hyödyn­tää valmis­tel­lun sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuk­sen työtä; sote-kuntayh­ty­miä on jo muodos­tettu.

Alan ammat­ti­lai­set pitää pääs­tää keskit­ty­mään työhönsä eli ihmis­ten palve­lui­hin ja niiden kehit­tä­mi­seen.

Kunta­poh­jai­sen uudis­ta­mi­sen rinnalle tarvit­semme sote-palve­luille vahvem­min määri­tel­lyt kansal­li­set tavoit­teet, laatu­kri­tee­rit ja korvaus­pe­rus­teet. Hoitoon pääsyä tulee nopeut­taa eli hoito­ta­kuu­ai­koja kiris­tää, valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia lisätä sekä luotava hoiva­ta­kuu.

Ihmis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista valvo­maan tarvi­taan vahva valvon­ta­jär­jes­telmä. Julki­nen sektori vastaa palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä ja moni­tuot­ta­juutta vahvis­te­taan.  Sairauk­sien hoidosta pitää päästä enem­män kansan­sai­rauk­sien ehkäi­syyn ja varhai­seen puut­tu­mi­seen sekä tervey­den edis­tä­mi­seen esimer­kiksi liikun­nan avulla. Tarvi­taan hallin­no­na­lo­jen ja toimi­joi­den yhteis­työtä.

Haluamme paran­taa ihmis­ten oikeutta ja lisätä mahdol­li­suuk­sia valita itse. Palve­luse­te­li­lain­sää­dän­nön velvoit­ta­vuutta ja valta­kun­nal­lista yhte­näi­syyttä on vahvis­tet­tava. Valin­nan­va­paus on keino vahvis­taa ja nopeut­taa palve­lu­jen saata­vuutta.

Valin­ta­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mi­sen lisäksi palve­luse­te­lin käyt­töä lisää­mällä paran­ne­taan pien­ten yritys­ten ja kolman­nen sekto­rin mahdol­li­suuk­sia tuot­taa palve­luita sekä välte­tään kilpai­lu­tuk­sien tuomia ongel­mia esimer­kiksi vammais­ten asumis­pal­ve­luissa. Palve­lu­tuo­tan­non moni­puo­li­suus tuo täysi­mää­räi­sesti alan ammat­ti­lais­ten osaa­mi­sen asiak­kai­den käyt­töön.

Kokoo­mus haluaa lisätä keinoja, joilla vaiku­te­taan palve­lui­den laatuun, kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­teen ja inte­graa­tioon. Tarvit­semme kansal­li­sia laatu­re­kis­te­reitä ja vertai­lu­kel­poi­sen tieto­poh­jan sote-palve­luista, digi­taa­lis­ten palve­lui­den ja tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mistä sekä yhteen toimi­vat tieto­jär­jes­tel­mät.

Sote-palve­lui­den kehit­tä­mi­sen tulee huomioida henki­lös­tön hyvin­vointi ja työssä jaksa­mi­nen, hyvä tiedolla johta­mi­nen sekä toimin­nal­li­nen inte­graa­tio. Yliopis­to­sai­raa­loi­den ja nykyis­ten viiden erityis­vas­tuu­alu­een osaa­mista on hyödyn­net­tävä. Sote-palve­lu­jen rahoi­tuk­sen ja ohjaus­kei­no­jen tulee kannus­taa yhteis­työ­hön, laatuun, vaikut­ta­vuu­teen ja kustan­nus­te­hok­kuu­teen.

Olet­teko valmiita osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien johta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teillä osal­lis­tu­mi­sel­lenne mahdol­li­sia kynnys­ky­sy­myk­siä?

Kokoo­mus pitää seuraa­via kynnys­ky­sy­myk­siä oleel­li­sina halli­tus­po­li­tii­kan kannalta:

1. Halli­tuk­sen on sitou­dut­tava päätök­siin, joilla asian­tun­tija-arvioi­den mukaan varmis­te­taan vähin­tään 75% työl­li­syy­saste 15-64-vuotiai­den ikäryh­mässä. Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mista tarkas­tel­laan vuosit­tain ja tarvit­taessa sovi­taan lisä­toi­mista.

2. Halli­tuk­sen tulee jatkaa julkis­ta­lou­den vahvis­ta­mista ja pienen­tää kestä­vyys­va­jetta. Julki­seen talou­teen on kerry­tet­tävä pusku­reita tule­vien haas­tei­den varalle.

3. Kokoo­mus pitää vält­tä­mät­tö­mänä inves­toin­teja koulu­tuk­seen, osaa­mi­seen ja sivis­tyk­seen. Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme uudis­ta­mista on jatket­tava.

4. Halli­tuk­sen pitää huoleh­tia kestä­västä kasvusta niin ympä­ris­tön, ilmas­ton kuin talou­den­kin osalta.

5. Työ- ja eläke­tu­lon vero­tusta on keven­net­tävä kaikissa tulo­luo­kissa keski­tu­loi­sia painot­taen. Yrit­tä­mi­sen vero­tusta ei tule kiris­tää.

6. Sote-palve­lui­den kehit­tä­mi­nen ja saata­vuu­den paran­ta­mi­nen aloi­te­taan heti nyky­lain­sää­dän­nön pohjalta mm. hoito­ta­kuuta kiris­tä­mällä ja palve­luse­te­lei­den käyt­töä lisää­mällä. Ei luoda tarpeet­to­mia hallin­to­ra­ken­teita.

7. Kokoo­mus edel­lyt­tää, että halli­tus toteut­taa työelä­män tasa-arvoa ja työl­li­syyttä edis­tä­vän perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen.

8. Kokoo­mus ei hyväksy perus­tu­loa tai muuten vastik­keet­to­muu­teen perus­tu­vaa työt­tö­myys­tur­va­mal­lia. Vastik­kee­ton perus­tulo ei tue tavoi­tetta korkeasta työl­li­syy­sas­teesta ja lisäisi heikossa työmark­kina-asemassa olevien syrjäy­ty­mistä.

9. Halli­tuk­sen on edis­tet­tävä työpe­räistä maahan­muut­toa Suomen kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­valla tavalla.

10. Halli­tus yllä­pi­tää ja vahvis­taa sisäistä turval­li­suutta ja oikeus­val­tiota. Turva­paik­ka­po­li­tii­kan tiukasta linjasta pide­tään kiinni. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet on palau­tet­tava.

11.  Suomen on oltava aktii­vi­nen kansain­vä­li­sen sään­tö­pe­rus­tei­sen järjes­tel­män puoles­ta­pu­huja ja kannet­tava globaali vastuunsa kehi­tys­ky­sy­myk­sistä.

12.  EU:ssa suomen tulee toimia aloit­teel­li­sesti yhtei­siä ratkai­suja hakien. Yhte­näi­nen, oikeus­val­tiota ja libe­raa­lia demo­kra­tiaa puolus­tava toimin­ta­ky­kyi­nen EU tuot­taa turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia enem­män kuin kukin jäsen­maa yksin.

13.  Halli­tuk­sen tulee sitou­tua huoleh­ti­maan puolus­tus­se­lon­teon (2017) mukai­sesta resur­soin­nista. Suomen tulee pitää yllä mahdol­li­suutta hakea jäse­nyyttä Natossa.

Kokoo­muk­sen vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­li­jan kysy­myk­siin 30.4.2019