Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­li­jan kysy­myk­siin 30.4.2019

Yhtei­nen Suomi

Suomen täyt­täessä sata vuotta, Tilas­to­kes­kus listasi yli sata tutki­musta, joiden perus­teella Suomi on kansain­vä­li­sesti vertail­len hyvä maa. Meillä on vastuu tule­vai­suu­desta – siitä että Suomen juhliessa seuraa­via tasa­vuo­si­aan voimme ylpeillä vastaa­villa tulok­silla.

Suomen menes­tys on aina perus­tu­nut suoma­lais­ten yhdessä teke­mi­seen. Viime vuosien kehi­tys on uhka tälle vahvuu­del­lemme. Halli­tus­tun­nus­te­li­jan on otet­tava huomioon lisään­ty­nyt vastak­kai­na­set­telu suoma­lais­ten välillä ja pyrit­tävä edis­tä­mään luot­ta­musta ja yhdessä teke­mi­sen halua maas­samme.

Seuraa­van halli­tuk­sen tavoit­teena on oltava kasvava, inno­va­tii­vi­nen, oikeu­den­mu­kai­nen ja menes­tyvä Suomi, jossa jokai­sella ihmi­sellä on mahdol­li­suus tavoi­tella unel­mi­aan sekä luoda itsel­leen ja lähei­sil­leen hyvää elämää. Suomen menes­tys perus­tuu vahvaan talou­teen, työhön, osaa­mi­seen, ahke­ruu­teen, avoi­muu­teen, kansain­vä­li­syy­teen sekä vakau­teen ja turval­li­suu­teen.

Talou­dessa on tapah­tu­nut käänne heikom­paan suun­taan ja edes­sämme on mitta­via haas­teita. Siksi lähdemme siitä, että tule­van halli­tuk­sen on halli­tus­neu­vot­te­luissa ensi töik­seen muodos­tet­tava yhtei­nen tilan­ne­kuva kansan­ta­lou­den tilasta sekä sovit­tava uudis­tuk­sista, jotka se haluaa saada aikaan.

Halli­tuk­sen työssä katseen on oltava sen omaa kautta pidem­mällä. Moni­mut­kais­tu­vassa, nopeasti muut­tu­vassa maail­massa haas­teet pitää ratkaista nopeasti, mutta katse on suun­nat­tava riit­tä­vän kauas eteen­päin. Halli­tuk­sen on työs­ken­nel­tävä Suomen ja suoma­lais­ten hyväksi vastuul­li­sesti uudis­taen.

Sen toimin­taa pitää ohjata vastuu tule­vista suku­pol­vista, mikä näkyy muun muassa kestä­vänä talou­den­pi­tona, kunnian­hi­moi­sina ilmas­to­toi­mina sekä demo­kra­tian, avoi­men yhteis­kun­nan ja vapaan tiedon­vä­li­tyk­sen puolus­ta­mi­sena. Halli­tuk­sen tulee raken­taa Suomesta sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kai­nen ja toime­liai­suu­desta palkit­seva yhteis­kunta, jonka sen jokai­nen jäsen voi tuntea omak­seen.

Seuraa­valla valtio­neu­vos­tolla on edes­sään koko­nais­val­tai­nen muutos­joh­ta­mi­sen haaste, johon tarvi­taan erit­täin vahvaa poliit­tista johta­mista, tavoit­tee­na­set­te­lua ja poik­keuk­sel­lista uudis­ta­mis­ky­kyä. Koko valtion­hal­linto on saatava sitou­tu­maan yhtei­seen muutok­seen, halli­tuk­sen aset­ta­mien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen ja tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seen. Mieles­tämme yksi edel­ly­tys halli­tus­työ­hön osal­lis­tu­mi­selle on se, että tuleva halli­tus aset­taa ohjel­mas­saan selkeästi mitat­ta­vat kunnian­hi­moi­set ja vaikut­ta­vat tavoit­teet halli­tus­työn onnis­tu­mi­sen seuraa­mi­seksi.

Kokoo­mus on valmis vastuun­kan­toon, mutta ei millä tahansa ehdoin. Toivomme, että tunnus­te­lija löytää vastauk­sis­tamme edel­ly­tyk­set neuvot­te­lu­jen pohjaksi.

Petteri Orpo,
kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Kalle Joki­nen,
kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja


Sisäl­lys

1 Hiili­neut­raali ja luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaava Suomi

2 Suomi on koko­aan suurempi maail­malla

3 Turval­li­nen oikeus­val­tio Suomi

4 Elin­voi­mai­nen Suomi

5 Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työmark­ki­noi­den Suomi

6 Kestä­vän talou­den Suomi

7 Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan ottava Suomi

8 Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

9 Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaali­kausia. Olet­teko valmiita yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syype­rus­teilla siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyttä, nostaa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köyhyyttä ja eriar­voi­suutta sekä paran­taa osal­li­suutta?

10 Esit­tä­kää lähtö­koh­tanne sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­ta­mi­seksi.

Olet­teko valmiita osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien johta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teillä osal­lis­tu­mi­sel­lenne mahdol­li­sia kynnys­ky­sy­myk­siä?

Hiili­neut­raali ja luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaava Suomi

Talous­kas­vun on jatkossa perus­tut­tava kestä­vien, uusiu­tu­vien ja kier­rä­tet­tä­vien mate­ri­aa­lien käyt­töön, puhtai­siin tekno­lo­gioi­hin ja vähä­hii­li­syy­teen. Suomen on vahvis­tet­tava asemaansa edel­lä­kä­vi­jänä puhtai­den tekno­lo­gioi­den ja ratkai­su­jen kehit­tä­mi­sessä. Osaa­mi­sel­laan Suomi voi auttaa vähen­tä­mään pääs­töjä globaa­lilla tasolla. Luon­non moni­muo­toi­suu­den säilyt­tä­mi­nen on yhtä tärkeää kuin ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä. Kokoo­mus lähtee siitä, ettei ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seen käytet­tä­villä keinoilla tarpeet­to­masti hanka­loi­teta suoma­lais­ten arkea.

a. Olet­teko sitou­tu­neet globaa­listi ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­teko sitou­tu­neet siihen, että Suomi on hiili­neut­raali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiili­ne­ga­tii­vi­nen?

Olemme sitou­tu­neet globaa­listi ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että Suomi saavut­taa hiili­neut­raa­liu­den 2030-luvulla. Kokoo­mus haluaa nostaa ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kan kunnian­hi­mon tasoa EU:ssa ja globaa­listi. Pelkät Suomen teke­mät pääs­tö­vä­hen­nyk­set eivät riitä ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seksi.

b. Millai­sia toimen­pi­teitä ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­nen mieles­tänne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

EU:n pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­tetta on kiris­tet­tävä 55 prosent­tiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisä­taakka on paino­tet­tava pääs­tö­kaup­paan. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä on siir­ret­tävä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­ta­ve­roi­hin.

Kuntia, koti­ta­louk­sia ja yrityk­siä tulee kannus­taa teke­mään kestä­viä valin­toja ja otta­maan käyt­töön älyk­käitä ener­gia­rat­kai­suja. Julkis­ten hankin­to­jen kritee­rinä on suosit­tava ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä mene­tel­miä sekä pääs­töjä vähen­tä­viä inno­vaa­tioita.

Raken­ne­tussa ympä­ris­tössä tulee paran­taa ener­gia- ja mate­ri­aa­li­te­hok­kuutta sekä huomioida raken­nus­ten elin­kaa­ri­vai­ku­tuk­set.

Liik­ku­mi­sen koko­nais­pääs­töjä on vähen­net­tävä edis­tä­mällä raide­lii­ken­nettä, lisää­mällä pääs­töt­tö­mien ja vähä­pääs­töis­ten ajoneu­vo­jen käyt­töä, tiivis­tä­mällä kaupun­ki­ra­ken­netta sekä kannus­ta­malla käve­lyyn ja pyöräi­lyyn.

Ener­gian­tuo­tan­nossa täytyy päästä eroon fossii­li­sista polt­toai­neista EU:n pääs­tö­kau­palla ja pitkä­jän­tei­sellä kansal­li­sella vero-ohjauk­sella niin, että ener­gian­tuo­tanto on lähes pääs­tö­tön 2030-luvulla. Saavut­taak­seen pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teensa, Suomi tarvit­see ydin­voi­maa.

Maan­käyttö-, maata­lous- ja metsä­sek­to­reilla on tehtävä laaja joukko toimia, joilla vahvis­te­taan Suomen hiili­nie­luja. Kestävä metsän­hoito ja metsien kasvu takaa­vat uusiu­tu­van, kestä­västi tuote­tun raaka-aineen saata­vuu­den.

c. Mitkä näette keskei­sinä keinoina luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­seksi ja paran­ta­mi­seksi?

Metso-ohjel­maan on lisät­tävä rahoi­tusta ja uusia luon­to­tyyp­pejä. Osana Metso-ohjel­maa soiden suoje­lua on tehos­tet­tava. Soiden ja muiden luon­to­tyyp­pien ennal­lis­ta­mi­seen on kannus­tet­tava.

Haluamme vahvis­taa vael­lus­ka­la­kan­toja huoleh­ti­malla toimi­vista kala­teistä ja kestä­västä kalas­tuk­sesta sekä purka­malla turhia nousues­teitä. Itäme­ren tilaa on paran­net­tava.

Rehe­vöi­ty­mi­sen vähen­tä­mi­seksi tarvi­taan eten­kin fosfo­rin sito­mista maape­rään sekä lannalle vaih­toeh­tois­ten käyt­tö­ta­po­jen kehit­tä­mistä esimer­kiksi biokaa­suksi ja kier­to­ra­vin­teiksi. Kaivos­toi­min­nan sääte­lyn koko­nai­suus on päivi­tet­tävä, ottaen huomioon yhteis­kun­ta­vas­tuu-, ympä­ristö- että elin­kei­no­nä­kö­kul­mat.

Suomi on koko­aan suurempi maail­malla

Suomi on erot­ta­ma­ton osa pohjois­maista, euroop­pa­laista ja läntistä arvo­yh­tei­söä. Suomi on aktii­vi­nen kv. sään­tö­pe­rus­tei­sen järjes­tel­män puoles­ta­pu­huja ja kantaa globaa­lin vastuunsa kehi­tys­ky­sy­myk­sistä. Yhte­näi­nen, oikeus­val­tiota ja libe­raa­lia demo­kra­tiaa puolus­tava EU tuot­taa turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia.

Heiken­ty­neessä turval­li­suusym­pä­ris­tössä Suomi hakee vakautta huoleh­ti­malla omasta puolus­tus­ky­vystä ja vahvem­milla kump­pa­nuuk­silla. Vaikut­ta­villa euroop­pa­lai­silla ratkai­suilla (vahvat ulko­ra­jat, teho­kas turva­paikka- ja palau­tus­po­li­tiikka) este­tään hallit­se­ma­ton vuoden 2015 kaltai­nen Euroop­paan ja Suomeen suun­tu­tuva turva­pai­kan­haku.

a. Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den keskei­set tavoit­teet?

EU:n toimin­nassa keskei­siä asioita ovat yhtei­sen arvo­poh­jan puolus­ta­mi­nen, kestävä kasvu, ilmas­to­toi­met, turval­li­suus ja puolus­tus, muut­to­liik­keen hallinta sekä vapaan, sään­tö­pe­rus­tei­sen kv. kaupan puolus­ta­mi­nen.

EU:n on osoi­tet­tava globaa­lia johta­juutta ilmas­to­asioissa ja vahvis­tet­tava yhte­näistä turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa. Uskot­tava ja vakaa euro­jär­jes­telmä edel­lyt­tää vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen kunnioit­ta­mista ja raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Äärim­mäi­siä krii­si­ti­lan­teita varten on luotava hallittu valtioi­den velka­jär­jes­te­ly­me­net­tely. Budjet­ti­neu­vot­te­luissa tulee pitää kiinni lisäyk­sistä euroop­pa­laista lisä­ar­voa tuot­ta­viin kohtei­siin kuten tutki­mus ja kehi­tys, Eras­mus+ -ohjelma, puolus­tusyh­teis­työ, ilmas­to­toi­met ja muut­to­liik­keen hallinta.

Maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­has­ton osuus tulee säilyt­tää kohtuul­li­sena. Puheen­joh­ta­juus­kau­den tärkein tavoite on turvata EU:n toimin­ta­kyky murros­vai­heessa.

b. Olet­teko valmiit tuke­maan viimei­sim­missä selon­teoissa vahvis­tet­tua Suomen ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Olemme sitou­tu­neet selon­te­ko­jen linjauk­siin. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan ensi­si­jai­nen tavoite on turvata alueel­li­nen koske­mat­to­muus sekä itse­näi­syys kaikissa olosuh­teissa.

Suomen kv. aseman vahvis­ta­mi­sesta ja pitä­mi­sestä soti­laal­lis­ten konflik­tien ulko­puo­lella huoleh­di­taan aktii­vi­sella diplo­ma­tialla kump­pa­nei­den (mm. tran­sat­lant­ti­nen yhteis­työ) ja naapu­rei­den kanssa, monen­kes­ki­sissä järjes­töissä ja kahden­vä­li­sillä yhteis­työ­jär­jes­te­lyillä sekä omalla vahvalla soti­laal­li­sella suori­tus­ky­vyllä.

Suomi ei ole välit­tö­män soti­laal­li­sen uhan kohteena mutta voima­po­li­tii­kan paluu koros­taa turval­li­suusym­pä­ris­tömme vakau­den tärkeyttä. YK:n perus­kir­jan, kv. oikeu­den ja sopi­mus­poh­jai­sen kv. järjes­tel­män peri­aat­teita pitää noudat­taa.

c. Mikä rooli Euroo­pan on otet­tava yhteis­työssä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kanssa Afri­kan kehit­tä­mi­sessä?

Afrikka on nostet­tava vahvem­min Euroo­pan stra­te­gi­seksi kump­pa­niksi. Myös Euroo­pan turval­li­suus ja muut­to­liike ovat tiiviisti kytkök­sissä Afri­kan maiden kestä­vään kehi­tyk­seen. EU voi merkit­tä­västi vaikut­taa työpaik­ko­jen luomi­seen Afri­kan kasva­valle väes­tölle sekä kestä­vään talous­kas­vuun edis­tä­mällä mm. puhtaan ener­gian ratkai­suja ja panos­ta­malla koulu­tuk­seen.

Keskeistä stra­te­gi­sessa kump­pa­nuu­dessa ovat ulkois­ten inves­toin­tien ohjelma, kauppa- ja kehi­tys­po­li­tiikka, rauhan­tur­vaa­mi­nen sekä tuki demo­kra­tia­ke­hi­tyk­selle. Vakau­den edis­tä­mi­seksi EU:n pitää kasvat­taa panos­tuk­si­aan rauhan­vä­li­tyk­seen sekä soti­laal­li­seen- ja sivii­li­krii­sin­hal­lin­taan toimien mm. yhteis­työssä Afri­kan unio­nin kanssa.

d. Hyväk­syt­tekö tavoit­teen Suomen kehi­ty­syh­teis­työ­ra­hoi­tuk­sen nosta­mi­sesta 0,7 prosent­tiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdol­li­seksi toteut­taa?

Tuemme tavoi­tetta. Kehi­ty­syh­teis­työllä on tärkeä rooli kehi­tys­mai­den tuke­mi­sessa. Suomen pitää myös oman kansain­vä­li­sen asemansa vuoksi lähes­tyä Pohjois­maista viite­ryh­määmme, ja laatia useam­man vaali­kau­den rahoi­tus­polku 0,7 prosen­tin tavoit­tee­seen. Se on realis­tista saavut­taa 2020-luvun loppuun mennessä.

Kehi­ty­syh­teis­työssä pitää keskit­tyä entis­tä­kin vahvem­min nais­ten ja tyttö­jen asemaan, koulu­tuk­seen sekä ilmas­to­toi­miin. Kestä­vän kehi­tyk­sen haas­tei­siin vastaa­mi­seksi tarvi­taan vahvaa yksi­tyi­sen sekto­rin panosta ja lahja-avun hyödyn­tä­mistä myös yksi­tyis­ten inves­toin­tien houkut­te­le­mi­sessa hank­kei­siin.

Turval­li­nen oikeus­val­tio Suomi

Suomen tulee olla maail­man vahvin oikeus­val­tio. Haluamme pitää Suomen yhtenä maail­man turval­li­sim­mista maista jatkos­sa­kin. Turval­li­suus on suoma­lai­sen demo­kra­tian ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kivi­jalka.

Turval­li­suus- ja oikeus­vi­ran­omais­ten resurs­sit on turvat­tava, jotta katkea­ma­ton viran­omais­ketju aina hätä­kes­kuk­sesta vanki­la­vi­ran­omai­siin toimii. Viran­omais­ten edel­ly­tyk­set kaik­kiin turval­li­suusuh­kiin vastaa­mi­seksi on varmis­tet­tava.

a. Kuvat­kaa käsi­tyk­senne Suomesta oikeus­val­tiona ja kerto­kaa keinot sen vahvis­ta­mi­seksi. Miten edis­täi­sitte ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehit­tä­mään kansal­lis­kiel­ten asemaa Suomessa?

Suomi on yksi maail­man vahvim­mista oikeus­val­tioista, jota tulee vahvis­taa edel­leen. Oikeus­pro­ses­seja tulee lyhen­tää. Oikeu­del­li­sen asian­tun­tija-avun tulee olla kaik­kien saata­villa varal­li­suu­desta ja tuloista riip­pu­matta.

Kansal­lis­kie­lillä tulee voida asioida viran­omai­sissa, minkä turvaa­mi­seksi tarvi­taan näiden kiel­ten vahvaa opet­ta­mista. Palve­lu­jen saata­vuutta kansal­lis­kie­lillä voidaan paran­taa etäasioin­nilla. Saamen kiel­ten asemaa on paran­net­tava.

b. Mikä on käsi­tyk­senne lain­val­mis­te­lun laadusta ja olet­teko valmiit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lain­val­mis­te­lun?

Laaduk­kaan lain­val­mis­te­lun toteu­tu­mi­nen edel­lyt­tää riit­tä­vää aikaa, tutki­muk­seen perus­tu­vaa tietoa, riit­tä­viä vaih­toeh­to­jen ja laajasti vaiku­tus­ten arvioin­tia sekä nykyistä vahvem­paa perus­tus­la­kiin ja ihmi­soi­keus­vel­voit­tei­siin liit­ty­vää valmis­te­luo­saa­mista.

Laajo­jen ylivaa­li­kau­tis­ten hank­kei­den osalta voidaan arvioida, olisiko uuden­lai­silla valmis­te­lu­ta­voilla mahdol­lista paran­taa hank­kei­den läpi­vien­tiä. Vastuu lain­sää­dän­tö­työn etene­mi­sestä vaali­kau­den aikana tulee olla aina halli­tuk­sella.

c. Mitkä ovat sisäi­sen turval­li­suu­den riski­te­ki­jät ja kuinka vahvis­tai­sitte sisäistä turval­li­suutta?

Turval­li­suus­ris­kejä tuovat erityi­sesti väki­val­tai­set ääri­liik­keet, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen, terro­rismi, järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus ja nuor­ten syrjäy­ty­mi­nen. Turva­paik­ka­pro­ses­sia on tehos­tet­tava ja kehi­tet­tävä järjes­tel­män väärin­käy­tös­ten ehkäi­se­mi­seksi.

Kiel­tei­sen päätök­sen saanei­den turva­pai­kan­ha­ki­joi­den palaut­ta­mista koti­mai­hinsa on tehos­tet­tava. Polii­sien määrää on lisät­tävä siten, että se olisi vähin­tään 7 850 polii­sia. Seksu­aali- ja väki­val­ta­ri­kos­ten rangais­tuk­sia on kiris­tet­tävä. Syrjäy­ty­mi­nen ja lähi­suhde-, ja ns. kunnia­vä­ki­valta ovat merkit­tä­viä sisäi­sen turval­li­suu­den riski­te­ki­jöitä. Tarvit­semme vahvem­paa, laaja-alaista ja resur­soi­tua viran­omai­syh­teis­työtä. Ennal­taeh­käi­se­vää työtä tulee vahvis­taa.

d. Olet­teko valmiit tuke­maan viimei­sim­missä selon­teoissa vahvis­tet­tua Suomen puolus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Tuemme puolus­tus­se­lon­teon linjauk­sia. Myös seuraa­van halli­tuk­sen tulisi laatia eril­li­nen puolus­tus­se­lon­teko, jonka toimeen­pa­nolla turva­taan puolus­tus­kyky muut­tu­vassa turval­li­suus­ti­lan­teessa. Suomen puolus­tus raken­tuu uskot­ta­viin suori­tus­ky­kyi­hin ja kansa­lais­ten tahtoon puolus­taa koko Suomea.

Puolus­tus­mää­rä­ra­hoista on huoleh­dit­tava parla­men­taa­ri­sen selvi­tys­ryh­män esityk­sen mukai­sesti mate­ri­aa­li­va­jei­den paik­kaa­mi­seksi ja valmiu­den kehit­tä­mi­seksi ja riit­tä­vän reser­vi­läis­ten kertaus­har­joi­tus­toi­min­nan turvaa­mi­seksi. Päätök­set tarvit­ta­vista kalus­to­han­kin­noista on tehtävä.

Puolus­tusyh­teis­työssä Suomen on vahvis­tet­tava nykyi­siä kump­pa­nuuk­sia. Puolus­tusyh­teis­työn kehit­tä­mi­nen ilman ennak­ko­ra­joi­tuk­sia tukee Suomen omia suori­tus­ky­kyjä sekä Itäme­ren alueen vakautta. Suomen tulee yllä­pi­tää mahdol­li­suutta hakea Nato-jäse­nyyttä. Ylei­sestä asevel­vol­li­suu­desta tulee pitää kiinni. Asepal­ve­luk­sen osal­lis­tu­mi­sas­teen nosta­mi­seksi tulee laatia ohjelma.

Elin­voi­mai­nen Suomi

Suomen elin­voima edel­lyt­tää kilpai­lu­ky­kyistä, ennus­tet­ta­vaa ja kestä­vän kehi­tyk­sen edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­sui­hin kannus­ta­vaa inves­toin­tiym­pä­ris­töä, kasva­vaa panos­tusta osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen sekä tällä vaali­kau­della 75%:n työl­li­syy­sas­tetta ja kilpai­lu­ky­kyistä vero­tusta. Halli­tuk­sen stra­te­gian tulee perus­tua yhtei­seen 2030-visioon.

a. Näet­tekö, että Suomi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden megat­ren­dien ratkai­su­jen kautta raken­taa itsel­leen uutta, kestä­vää vien­ti­ve­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­li­sena, että Suomeen laadi­taan yhtei­nen stra­te­gia vahvis­tu­van elin­voi­man ja kestä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun turvaa­mi­seksi? Mitkä olisi­vat sen pääkoh­dat?

Suomella on vahvana tekno­lo­gia­maana kaikki edel­ly­tyk­set raken­taa tule­vien vuosi­kym­men­ten megat­ren­dei­hin vastaa­vista edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­suista vien­ti­ve­toista kasvua. Ilmas­ton­muu­tok­sen hallinta, luon­non­va­ro­jen mahdol­li­suu­det, kaupun­gis­tu­mi­nen, digi­ta­li­soi­tu­mi­nen, palve­luis­tu­mi­nen, kier­to­ta­lous, alus­ta­ta­lous – suurien mahdol­li­suuk­sien tren­dejä kaikki.

Stra­te­gian tulee sisäl­tää toimet, joilla nopeu­te­taan edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­su­jen käyt­töön­ot­toa Suomessa ja luodaan yrityk­sille refe­rens­sejä vien­tiin arvo­ket­ju­jen eri vaiheissa.

Vaiku­te­taan kansain­vä­li­seen liike­toi­min­taym­pä­ris­töön erityi­sesti EU-päätök­sen­teossa. Poli­tiikka on kunnian­hi­moista, pitkä­jän­teistä ja luotet­ta­vaa. Yritys­tu­kia karsi­taan ja paino­te­taan uudis­ta­via tukia. Omis­ta­mi­sen ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sen on kannus­tet­tava inves­toin­tei­hin ja riskin­ot­toon.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­tä­mällä luodaan suoma­lai­sia ja ulko­mai­sia osaa­jia houkut­te­leva elinym­pä­ristö.

b. Millai­silla toimen­pi­teillä kehi­te­tään metro­po­lia­luetta, kasva­via kaupun­ki­seu­tuja, seutu­kes­kuk­sia ja harvaan asut­tuja alueita?

Kaupun­ki­po­li­tii­kan on oltava kunnian­hi­moista ja osa kaiken hallin­non läpäi­se­vää päätök­sen­te­koa. Kaupun­ki­po­li­tii­kassa kasvuseu­tuja katso­taan laajasti sisäl­täen metro­po­lia­lu­een ja isojen kaupun­kien lisäksi seutu­kau­pun­kien kehit­tä­mi­sen. Korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten, elin­kei­noe­lä­män sekä julki­sen ja kolman­nen sekto­rin yhteis­työn kannus­ti­mia lisä­tään.

Työvoima- ja elin­kei­no­pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sessa valtion ja kuntien työn­ja­koa tarkis­te­taan ja selkey­te­tään kumman­kin luon­nol­li­sia vahvuuk­sia vastaa­vaksi kokei­lu­jen tulos­ten perus­teella.

Työtä väli­te­tään koko Suomen työmark­ki­noilta ja reagoi­daan työpaik­ko­jen siir­ty­mi­seen. Kasvun haas­teet huomioi­daan valtion ja kuntien väli­sissä rahoi­tus­jär­jes­te­lyissä. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sella vasta­taan kysyn­tään, kannus­taen muut­toon työn perässä.

Asumi­sen tuet suun­na­taan eniten tarvit­se­ville. Kaavoi­tusta yksin­ker­tais­te­taan ja nopeu­te­taan lisä­ten myös aloite- ja osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Kaava­ta­so­jen määrä tarkis­te­taan. Raken­ta­mi­sen ja inves­toin­tien lupa­jär­jes­tel­mässä siir­ry­tään yhden luukun asioin­tiin ja ajal­li­siin palve­lu­lu­pauk­siin.

Edis­te­tään harvaan asut­tu­jen aluei­den luon­nol­li­sista vahvuuk­sista ponnis­ta­vaa elin­kei­no­toi­min­taa ja paikal­lista jalos­tusar­voa nosta­via inves­toin­teja.

Tekno­lo­gian ja tieto­lii­ken­teen avulla täyden­ne­tään liiken­neyh­teyk­siä, mahdol­lis­te­taan palve­lui­den saavu­tet­ta­vuus, elin­kei­noe­lä­män tarpeet ja moni­puo­li­set työs­ken­te­ly­mah­dol­li­suu­det.

c. Miten varmis­tai­sitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mallinne rahoi­tuk­sen kehit­tä­mi­seksi?

Auton ja maan­tie­kul­je­tus­ten vält­tä­mät­tö­myys ymmär­re­tään ja vähen­ne­tään liiken­teen pääs­töjä. Edis­te­tään siir­ty­mistä vähä­pääs­töi­siin käyt­tö­voi­miin ilman kohtuut­to­mia kustan­nuk­sia elin­kei­noe­lä­mälle tai kulut­ta­jille. Vahvis­te­taan jouk­ko­lii­ken­nettä ja pyöräi­lyä suur­ten kaupun­ki­seu­tu­jen sisällä ja kasvu­kes­kus­ten välillä.

Kaupun­ki­kes­kus­ten välille tarvi­taan nopeita junayh­teyk­siä, unoh­ta­matta kaupun­kei­hin kytkey­ty­viä seutuja ja koko maan liiken­ne­väy­lien kehit­tä­mistä.

Nopeam­pia raideyh­teyk­siä tarvi­taan pääkau­pun­ki­seu­dulta itään, pohjoi­seen (päärata) ja länteen (Turun tunnin juna). Sekä henkilö- että tava­ra­lii­ken­nettä kehi­te­tään mahdol­lis­taen työs­sä­käyn­tia­luei­den laajen­ta­mi­nen ja elin­kei­noe­lä­män kasvu.

On oltava valmiutta edetä hank­keissa kunnian­hi­moi­sesti suun­nit­te­lun ja raken­ta­mi­sen osalta. Suurim­pien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­sessa hyödyn­ne­tään hankeyh­tiö­mal­lia. Hank­keita suun­ni­tel­taessa arvioi­daan eri toimi­joi­den intres­sit ja rahoi­tus­mal­lien kestä­vyys pitkällä aika­vä­lillä.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut parla­men­taa­ri­sen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­työ­ryh­män työn mukai­sesti turvaa­maan perus­tien­pi­don rahoi­tuk­sen.

Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työmark­ki­noi­den Suomi

Työ muut­tuu nopeasti. Siksi suoma­laista työelä­mää on uudis­tet­tava uuteen aikaan. Kokoo­mus haluaa työelä­män, joka tukee tuot­ta­vuutta, korkeaa osal­lis­tu­mi­sas­tetta, alhaista työt­tö­myyttä ja hyvää työhy­vin­voin­tia. Kokoo­mus haluaa työelä­män, joka perus­tuu luot­ta­muk­seen ja joka mahdol­lis­taa reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen.

Jokai­sen jo töissä olevan, työtä etsi­vän ja vasta työelä­mään tulossa olevan on voitava päivit­tää ja täyden­tää osaa­mis­taan muut­tu­van työelä­män tarpeita vastaa­vaksi. Työelä­män uudis­tuk­set korkean työl­li­syy­den kannalta ovat aivan vält­tä­mät­tö­miä.

a. Miten kehit­täi­sitte työelä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työssä työelä­män osapuol­ten kanssa? Hyväk­syt­tekö työelä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­seltä pohjalta?

Työelä­män sään­te­lyä on kehi­tet­tävä yhteis­työssä työelä­män osapuol­ten kanssa ja niitä kuul­len. Halli­tus määrit­te­lee uudis­tus­ten tavoit­teet, joiden pohjalta valmis­te­lua tehdään tarvit­taessa yhteis­työssä työelä­män osapuol­ten kanssa. Korkeam­man työl­li­syy­sas­teen saavut­ta­mi­seksi vastuu on myös ja erityi­sesti työelä­män osapuo­lilla.

Jos työelä­män osapuo­let eivät pääse tyydyt­tä­vään yhtei­sym­mär­ryk­seen, halli­tuk­sen on oltava valmis luomaan, muok­kaa­maan ja viemään esityk­siä eteen­päin itse­kin.

Työelä­män vähim­mäi­seh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvonta ei ole Suomessa tyydyt­tä­vää. Työn­te­ki­jöi­den huonon kohte­lun tapauk­set osoit­ta­vat, että vähim­mäi­seh­to­jen suoje­lua tulee vahvis­taa niin järjes­täy­ty­nei­den, kuin järjes­täy­ty­mät­tö­mien­kin palkan­saa­jien osalta.

Reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­nen edel­lyt­tää laki­muu­tok­sia, joilla varmis­te­taan tasa­pai­noi­nen paikal­li­nen neuvot­te­lua­se­telma ja vahvis­te­taan henki­lös­tön asemaa.

Haluamme varmis­taa kaik­kien työn­te­ki­jöi­den yhtä­läi­set mahdol­li­suu­det paikal­li­seen sopi­mi­seen ja oman työpaik­kansa asioi­hin vaikut­ta­mi­seen. Halli­tuk­sen ei tule yrit­tää vaikut­taa työeh­to­so­pi­mus­ten sisäl­töön. Esitämme osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­musta jatku­van oppi­mi­sen mallin raken­ta­mi­seksi.

b.  Miten uudis­tai­sitte perhe­va­paita?

Suomi tarvit­see kunnian­hi­moi­sen, lapsi- ja perhe­myön­tei­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, joka tuo vapautta ja jous­ta­vuutta perhei­den arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmark­ki­noilla sekä edis­tää erityi­sesti nais­ten työl­li­syyttä. Kokoo­mus pitää tärkeänä, että uudis­tuk­sessa huomioi­daan perhei­den erilai­set tilan­teet.

Perhe­va­pai­den tulee mahdol­lis­taa lasten hoita­mi­nen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilai­sia vaih­toeh­toja uudessa elämän­ti­lan­teessa. Samalla perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen tulee kannus­taa vanhem­pia palaa­maan perhe­va­paalta jous­ta­vasti takai­sin työelä­mään ja lisätä lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

c. Mitkä ovat keskei­set keinonne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­tasa-arvon toteut­ta­mi­seksi?

Suku­puol­ten tasa-arvon edis­tä­mi­sen on oltava yksi keskei­nen tavoite halli­tus­oh­jel­massa. Tule­van halli­tus­kau­den aikana laadi­taan muun muassa tasa-arvo-ohjelma ja uusi tasa-arvo­se­lon­teko. Vanhem­muu­den kustan­nuk­set tulee jakaa nykyistä tasai­sem­min äitien ja isien työnan­ta­jien välillä.

Edis­tämme sama­palk­kai­suu­den peri­aa­tetta työpai­koilla tarkis­ta­malla tasa-arvo­la­kia yksi­tyi­syy­den suoja huomioi­den.

Helpo­te­taan lyhen­ne­tyn työvii­kon ja osa-aika­työn teke­mistä erityi­sesti pien­ten lasten vanhem­pien osalta suku­puo­leen katso­matta. Näin madal­lamme erityi­sesti nais­ten kynnystä palata perhe­va­paalta takai­sin töihin ja paran­namme molem­pien vanhem­pien mahdol­li­suuk­sia yhdis­tää työ ja perhe.

Kestä­vän talou­den Suomi

Kestävä julki­nen talous on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perusta. Hyvin­voin­ti­val­tio voidaan turvata korkealla työl­li­syy­dellä ja kestä­vällä talous­kas­vulla. Nämä edel­lyt­tä­vät työi­käi­sen väes­tön, osal­lis­tu­mi­sas­teen, työpa­nok­sen ja sen tuot­ta­vuu­den kasvat­ta­mista.

Kokoo­muk­sen keskei­nen tavoite halli­tus­kau­della on työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen vähin­tään 75 prosent­tiin.

Ympä­ris­tö­ta­voit­tei­siin pääs­tään teke­mällä tilaa korkean lisä­ar­von palve­luille ja resurs­si­te­hok­kaalle teol­li­suu­delle. Tuot­ta­vuus­kasvu edel­lyt­tää kilpai­lun estei­den purka­mista, talou­den kansain­vä­listä avoi­muutta, työmark­ki­noi­den jous­ta­voit­ta­mista ja kannus­ta­vaa vero­jär­jes­tel­mää.

a. Millä keinoilla varmis­tai­sitte työl­li­syy­sas­teen kasvun selvästi yli 75 prosent­tiin 2020-luvun aikana?

Lisä­tään työn­teon kannus­ti­mia. Sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tusta uudis­te­taan siten, että tarjottu työ kannat­taa aina ottaa vastaan. Kehi­te­tään ansio­si­don­naista suun­taan, joka akti­voi voimak­kaam­min työn­ha­kuun ja työn vastaa­not­ta­mi­seen työt­tö­myy­den alussa.

Perhe­va­paat uudis­te­taan niin, että molem­milla vanhem­milla on vahva talou­del­li­nen kannus­tin palata työmark­ki­noille osa-aikai­sesti tai kokoai­kai­sesti. Työuria piden­ne­tään purka­malla varhai­sen eläköi­ty­mi­sen kannus­teita ja tehos­ta­malla opin­toai­koja.

Paran­ne­taan yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä. Työn vero­tusta keven­ne­tään ja vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään hait­toi­hin ja pääs­töi­hin. Palk­kaa­mi­sen kynnystä madal­le­taan. Paikal­lista sopi­mista laajen­ne­taan laki­sää­tei­sesti ja tasa­pai­noi­sesti siten, että kaikki yrityk­set ja niiden työn­te­ki­jät ovat yhden­ver­tai­sessa asemassa. Avataan suljet­tuja mark­ki­noita kilpai­lulle. Mahdol­lis­te­taan yrit­tä­jän uusi alku nykyistä parem­min.

Paran­ne­taan työvoi­man kohtaan­toa. Työelä­män muut­tu­viin osaa­mis­tar­pei­siin vasta­taan raken­ta­malla työelä­mään jatku­van oppi­mi­sen malli. Kokeil­laan koulu­tus­ti­liä. Panos­te­taan pitkä­ai­kais­työt­tö­mien TE-palve­lui­hin. Maahan­muut­ta­jien integrointi otetaan työvoi­ma­po­li­tii­kan pain­opis­teeksi. Vähen­ne­tään syrjäy­ty­mistä turvaa­malla kaikille perus­tai­dot, lisää­mällä oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta ja työs­sä­op­pi­mista.

Suju­voi­te­taan ja lisä­tään työpe­räistä maahan­muut­toa. Työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta luovu­taan ja työlu­pa­pro­ses­sia suju­voi­te­taan. Ulko­mai­sille tutkinto-opis­ke­li­joille valmis­tu­mi­sen jälkeen myön­net­tä­vää työn­ha­ku­lu­paa piden­ne­tään kahteen vuoteen.

b. Kuvat­kaa teki­jät, joilla julki­sen talou­den kestä­vyys turva­taan erityi­sesti väes­tö­ke­hi­tys huomioon ottaen.

2020-luvun alussa Suomea haas­ta­vat ennä­tys­kor­kea huol­to­suhde, hiipuva talous­kasvu ja alhai­nen inves­toin­tiaste. Kestä­vyys­vaje on yhdek­sän miljar­dia euroa. Väes­tön ikään­tyessä palve­lui­den tarve ja julki­set menot kasva­vat, vaikka tuleva halli­tus ei tekisi yhtään uutta meno­pää­töstä. Seuraa­van taan­tu­man koit­taessa julki­nen talous ei kestä raskasta lisä­vel­kaan­tu­mista.

Taan­tu­maan varau­du­taan käyn­nis­tä­mällä kasvua ja työl­li­syyttä tuke­vat raken­ne­uu­dis­tuk­set halli­tus­kau­den alussa ja kerää­mällä julki­seen talou­teen rahoi­tus­pus­kuri. Työl­li­syy­saste tulee nostaa 75 prosent­tiin vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosent­tiin vuoteen 2027 mennessä. Pide­tään vero­tus kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­senä tavoit­te­le­malla laajoja vero­poh­jia ja mata­lia vero­kan­toja.

Pyri­tään kuntien ja valtion talou­den rahoi­tus­a­se­man tasa­pai­not­ta­mi­seen. Mikäli talou­den keskei­sissä tavoit­teissa ml. työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­sessa, ei edetä, tulee halli­tuk­sen tarvit­taessa ryhtyä toimiin julki­sen talou­den rahoi­tus­a­se­man tasa­pai­non saavut­ta­mi­seksi meno­so­peu­tuk­sin.

Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan ottava Suomi

Suomen on oltava maa, jossa jokai­nen voi elää arvo­kasta ja hyvää elämää varal­li­suu­desta, iästä tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta. Apua on saatava, kun sitä tarvit­see. Kaikki on pidet­tävä mukana, hyvin­voin­tia on lisät­tävä ja turvat­tava riit­tä­vät palve­lut.

a. Miten vahvis­tai­sitte hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­luita ja ihmis­ten toimeen­tu­lon turvaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa erityi­sesti keinonne, joilla vahvis­tatte ikään­ty­vien ihmis­ten palve­luita ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lapsi­per­he­köy­hyy­den vähen­tä­mi­seksi?

Kokoo­mus haluaa kehit­tää palve­luita ja yhdis­tää niitä nykyistä enem­män myös talou­del­li­siin etuuk­siin. On vahvis­tet­tava sekä sosi­aali- että työl­li­syys­pal­ve­lui­den saata­vuutta ja tuet­tava osaa­mi­sen päivit­tä­mistä. Eläke­läis­köy­hyy­den vähen­tä­mi­sessä takuu­eläke on avai­na­se­massa. Eniten sairas­ta­vien eläke­läis­ten asemaa voidaan paran­taa lääke­kor­vaus­jär­jes­tel­mää ja tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­suja uudis­ta­malla.

Elin­kus­tan­nusin­dek­sin perus­teena olevan kulu­tus­ko­rin on vastat­tava eri ikäis­ten eläke­läis­ten todel­lista kulu­tusta. Ansio­tu­lo­jen ja eläk­kei­den vero­tusta on alen­net­tava. Koti­hoi­don ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan määrä on mitoi­tet­tava tarvetta vastaa­vaksi. Molem­piin on lisät­tävä sekä henki­lös­töä että osaa­mista. Palve­lu­jen on oltava kuntout­ta­via.

Hoito­ta­kuuta on tiuken­net­tava, ja luotava sen rinnalle hoiva­ta­kuu. Vanhus­pal­ve­lu­lain velvoit­ta­vuutta on vahvis­tet­tava. Omais­hoi­ta­jien asema on turvat­tava tasa-arvoi­seksi asuin­pai­kasta riip­pu­matta. Varmis­te­taan työn­te­ki­jälle oikeus tuet­tuun hoiva­va­paa­seen.

Lapsi­per­heistä kaik­kein heikoim­massa asemassa ovat yksin­huol­ta­jien perheet.  Perus­tur­van lisäksi on turvat­tava perhei­den tarpeista lähte­vät palve­lut. Köyhyyttä vähen­ne­tään myös puut­tu­malla ylivel­kaan­tu­mi­seen, edis­tä­mällä kohtuu­hin­taista asumista, alen­ta­malla asia­kas­mak­suja mukaan lukien varhais­kas­va­tuk­sessa, ja edis­tä­mällä työl­li­syyttä. Tule­valla kaudella laadi­taan myös kansal­li­nen lapsi­stra­te­gia.

b. Miten rahoit­tai­sitte edel­li­sessä kohdassa kuvaa­manne toimen­pi­teet? Kuvat­kaa keinonne konkreet­ti­sesti.

Vahva valtion­ta­lous ja korkea työl­li­syy­saste luovat edel­ly­tyk­set palve­lui­den rahoit­ta­mi­selle. Työl­li­syy­sas­teen on nous­tava 75 prosent­tiin ja edel­leen sen yli. Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen on ainoa kestävä keino rahoit­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut. Veron­ke­ven­nyk­set kate­taan kiris­tä­mällä hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tusta.

c. Mitkä eriar­voi­suus­te­ki­jät suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tunnis­tatte ja miten vähen­täi­sitte eriar­voi­suutta?

Köyhyys, yksi­näi­syys ja pitkä­ai­kai­nen työt­tö­myys aiheut­ta­vat eriar­voi­suutta. Myös tervey­se­rot ja alhai­nen koulu­tus­taso ovat yhtey­dessä huono-osai­suu­teen. Niin ikään alueel­li­sella eriy­ty­mi­sellä ja asunn­ot­to­muu­della on eriar­vois­ta­via vaiku­tuk­sia.

Liian usein ongel­mat myös periy­ty­vät suku­pol­velta toiselle. Eriar­voi­suu­den vastaista työtä on tehtävä läpi elämän­kaa­ren, moni­puo­li­sin keinoin ja eri hallin­no­na­lo­jen laajassa yhteis­työssä.

Panos­ta­malla lasten varhai­siin vuosiin ja nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­seen torjumme eriar­vois­tu­mista kaik­kein vaikut­ta­vim­min. Tehdään harras­tus­ta­kuusta totta ja mahdol­lis­te­taan jatkuva oppi­mi­nen. Kansa­lais­jär­jes­tö­jen rooli demo­kra­tian, vapaa­eh­tois­työn ja osal­li­suu­den vahvis­ta­jina on niin ikään tunnus­tet­tava parem­min.

Työl­li­syy­sas­tetta on nostet­tava, koulu­tusta ja osaa­mista on vahvis­tet­tava ja varmis­tet­tava hyvin­vointi- sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den saata­vuus. Sosi­aa­li­tur­vaa on uudis­tet­tava siten, että työn­teon kannus­ti­met para­ne­vat. Näin edis­tämme kaik­kien pärjää­mistä.

Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

Kokoo­mus katsoo, että tule­vai­suu­den kestä­vän kasvun, menes­tyk­sen ja hyvin­voin­nin perusta raken­ne­taan vahvalla yleis­si­vis­tyk­sellä, korkealla osaa­mi­sella sekä kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sellä tieteellä ja tutki­muk­sella.

Suomessa jokai­sen on saatava oppia ja koulut­tau­tua mahdol­li­sim­man hyvin ja pitkälle varal­li­suu­desta, perhe­taus­tasta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

a. Tunnis­tat­teko, että kestä­vän talous­kas­vun perus­tan vahvis­ta­mi­seksi on tehtävä inves­toin­teja koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa konkreet­ti­set keinonne.

Suomen tulee olla maail­man osaa­vin maa ja pitää kaikki mukana. Tähän tavoit­tee­seen pääsemme takaa­malla jokai­selle hyvät ja yhden­ver­tai­set mahdol­li­suu­det koulut­tau­tua varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen. Pidämme tärkeänä inves­toin­teja koulu­tuk­seen, osaa­mi­seen ja sivis­tyk­seen.

Haluamme käyn­nis­tää suun­ni­tel­mal­li­sen ohjel­man TKI-panos­ten nosta­mi­seksi 4%:iin BKT:sta. Alka­valla vaali­kau­della tämä tarkoit­taa 300 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tuk­sia. Haluamme myös turvata yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille vakaan perus­ra­hoi­tuk­sen.

b. Tunnis­tat­teko tarpeen, että koko ikäluo­kan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkinto? Kuvat­kaa keinonne tähän pääse­mi­seksi.

Kokoo­mus pitää tärkeänä, että jokai­nen nuori suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja puolet ikäluo­kasta myös korkea-asteen tutkin­non. Tavoit­tee­seen pääs­tään vain varmis­ta­malla jokai­selle riit­tä­vät perus­val­miu­det varhais­kas­va­tuk­sessa ja perus­kou­lussa. Koulu­tusin­ves­toin­nit ovat vaikut­ta­vim­mil­laan, kun ne tehdään varhai­siin vuosiin.

Haluamme luoda kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, lisätä varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mista ja huoleh­tia varhais­kas­va­tuk­sen laadusta. Haluamme vahvis­taa perus­kou­lua. Jokai­sen oppi­laan on saatava perus­kou­lusta tarvit­se­mansa tiedot ja taidot, jotka kanta­vat vähin­tään toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­seen. Haluamme varmis­taa varhai­sen tuen sekä uudis­taa kolmi­por­tai­sen tuen ja oppi­las- ja opis­ke­li­ja­huol­to­lain.

Jokai­selle nuorelle tulee löytyä perus­kou­lun jälkei­nen opis­ke­lu­paikka myös jatkossa. Perus­kou­lun loppu­vai­heessa, amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa ja lukioissa on panos­tet­tava henki­lö­koh­tai­seen ohjauk­seen ja yksi­löl­li­sem­piin opin­to­pol­kui­hin. Toisen asteen suorit­ta­mi­sen keskeyt­tä­mi­sen syihin on puutut­tava kohden­ne­tuin toimin.

c. Miten varmis­tai­sitte sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jatkuu läpi työuran?

Koulu­tus on paras muutos­turva sekä yksi­lölle että koko yhteis­kun­nalle. Jatku­van oppi­mi­sen ratkai­suissa on huomioi­tava eri ikäis­ten ja eri koulu­tus­taus­tan omaa­vien erilai­set tarpeet. Koulu­tus­jär­jes­tel­män tarjon­taa on päivi­tet­tävä. Opis­ke­lun on tapah­dut­tava jatkossa jous­ta­vasti ja enem­män myös työn rinnalla. Haluamme osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen, joka laadit­tai­siin yhdessä työmark­ki­naos­a­puol­ten ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jien kanssa.

d. Miten edis­täi­sitte kult­tuu­rin asemaa Suomessa?

Haluamme, että kult­tuuri on saavu­tet­ta­vaa ja sen merki­tys yhteis­kun­nas­samme tunnis­te­taan vahvem­min. Pitkän aika­vä­lin tavoit­tee­namme on nostaa taiteen ja kult­tuu­rin rahoi­tuso­suus 1%:iin valtion budje­tista. Kult­tuu­rin rahoi­tus­jär­jes­telmä on uudis­tet­tava niin, että se on kannus­tava ja huomioi kaikki taiteen muodot.

Taiteen perus­o­pe­tusta on vahvis­tet­tava. Luovan talou­den kasvua ja kansain­vä­lis­ty­mistä tulee tukea. Haluamme myös koros­taa liikun­nan merki­tystä. Haluamme vahvis­taa kaiken ikäis­ten arki­lii­kun­nan, lasten ja nuor­ten harras­tus­toi­min­nan sekä huippu-urhei­lun edel­ly­tyk­siä.

Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaali­kausia. Olet­teko valmiita yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syype­rus­teilla siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyttä, nostaa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köyhyyttä ja eriar­voi­suutta sekä paran­taa osal­li­suutta?

Kokoo­muk­sen mielestä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mämme pitää uudis­taa vastaa­maan tule­vai­suu­den tarpeita. Yhdymme kysy­myk­sessä luetel­tui­hin tavoit­tei­siin. Haluamme yksin­ker­tais­taa sosi­aa­li­tur­vaa, helpot­taa työn ja turvan yhteen­so­vit­ta­mista sekä purkaa kannus­tin­louk­kuja, jotta työn­teko olisi kannat­ta­vam­paa.

Uudis­tuk­sen tulee lisätä työl­li­syyttä ja vahvis­taa julkista taloutta. Työl­li­syy­den kasvu vähen­tää eriar­voi­suutta paran­ta­malla työl­lis­ty­vien toimeen­tu­loa sekä vahvis­ta­malla hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jaa.

Kokoo­muk­sella on puolue­ko­kouk­sen hyväk­symä sosi­aa­li­tur­va­malli. Yleis­tuki yhdis­tää kysy­myk­sessä esite­tyllä tavalla perus­tur­van etuuk­sia (toimeen­tu­lo­tuki, ylei­nen asumis­tuki sekä Kelan työt­tö­myy­se­tuu­det) yhdeksi yleis­tueksi, joka työtu­lo­jen kasvaessa vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti. Työn­teko paran­taisi aina henki­lön toimeen­tu­loa, ja tukien yhteen­so­vi­tuk­sen sekä toimeen­tu­lo­tuen kannus­ti­non­gel­mat helpot­tui­si­vat.

Suhtau­dumme avoi­mesti muiden­kin syype­rus­teis­ten tukien yhdis­tä­mi­seen ja yhte­näis­tä­mi­seen - huomioi­den kuiten­kin julki­sen talou­den kestä­vyy­den sekä muutos­ten työl­li­syys­vai­ku­tuk­set.

Jatku­van oppi­mi­sen tuke­mi­seksi loisimme ensi­si­jai­sesti oman järjes­tel­män työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa. Haluamme laajen­taa perus­tur­van itsensä työl­lis­tä­jille sekä yksi­ny­rit­tä­jille. Osatyö­ky­kyi­sille tulisi räätä­löidä oma osal­li­suutta vahvis­tava tuki­muoto yksi­löl­li­sem­millä ja jous­ta­vam­milla palve­luilla ja velvoit­teilla.

Sosi­aa­li­tur­van tulee jatkos­sa­kin olla vastik­keel­li­nen, yksi­lö­pe­rus­tei­nen ja syype­rus­tei­nen. Tulo­re­kis­te­rin avulla voidaan auto­ma­ti­soida maksa­tusta ja vähen­ne­tään byro­kra­tiaa. Täyden tuen saami­seksi on työt­tö­män haet­tava aktii­vi­sesti töitä, opis­kel­tava, tehtävä lyhyitä työkeik­koja tai osal­lis­tut­tava työl­lis­ty­mi­se­del­ly­tyk­siä paran­ta­viin palve­lui­hin.

Osana uudis­tusta palve­luita on kehi­tet­tävä ja vahvis­tet­tava. Ne on myös integroi­tava tiiviim­min osaksi etui­suuk­sia. Velvoit­ta­vuus ja hyvät palve­lut kulke­vat aina käsi kädessä.

Suhtau­dumme kiel­tei­sesti vastik­keet­to­maan ja passi­voi­vaan perus­tu­loon, jonka OECD on arvioi­nut lisää­vän köyhyyttä. Jos haluamme pitää kiinni hyvästä sosi­aa­li­tur­van tasosta, julki­sen talou­den kestä­vyy­destä sekä työn­teon kannus­ti­mista, on työt­tö­myys­tur­van oltava vastik­keel­lista.

Kokoo­mus pitää SDP:n yleis­tur­va­mal­lia, joka on sekä peri­aat­tei­den että arvo­va­lin­to­jen osalta lähellä kokoo­muk­sen mallia, realis­ti­sena uudis­tus­suun­tana perus­tu­loon ja vastik­keet­to­muu­teen verrat­tuna.

Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­sessa on edet­tävä vaiheit­tain useam­man vaali­kau­den aikana. Prio­ri­teet­teina tulee olla työt­tö­mien etuuk­sien uudis­ta­mi­nen ja työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen.

Korkeampi työl­li­syys mahdol­lis­taa muiden sosi­aa­li­tur­van osa-aluei­den kehit­tä­mi­sen ja vahvis­ta­mi­sen. Toimi-hanke on luonut yhtei­set edel­ly­tyk­set ja perus­pi­la­rit sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­selle.

Esit­tä­kää lähtö­koh­tanne sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­ta­mi­seksi.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­toa on uudis­tet­tava nopeasti. Palve­lu­jen saata­vuutta ja laatua on paran­net­tava, yhden­ver­tai­suutta lisät­tävä ja kustan­nus­ten nousua hillit­tävä. Ihmis­ten on pääs­tävä nykyistä nopeam­min jonoista hyvään hoitoon ja inhi­mil­li­seen hoivaan.

Haluamme kehit­tää palve­luita ihmi­set ja heidän tarpeensa edellä hallin­non sijaan. Palve­lui­den on vastat­tava ihmis­ten yksi­löl­li­siin tarpei­siin. Niiden on oltava riit­tä­viä ja oikea-aikai­sia sekä laadul­taan vaikut­ta­via ja ennal­taeh­käi­se­viä. Haluamme turvata suju­vat hoito­po­lut.

Uudis­tus tulee tehdä valtion ja kuntien vahvalla yhtei­sym­mär­ryk­sellä. Uudis­tus tehdään kunta­poh­jai­sesti vapaa­eh­toi­suu­teen nojau­tuen, mutta tarvit­taessa velvoit­teita ja kannus­teita käyt­täen. Palve­lu­jen järjes­tä­mi­seen tarvi­taan asukas­mää­räl­tään vahvat järjes­tä­jät.

Perus­ter­vey­den­huol­lon, erikois­sai­raan­hoi­don ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen välistä yhteis­työtä tulee vahvis­taa. Riit­tä­vän vahva alueel­li­nen yhteis­työ voi raken­tua esimer­kiksi kuntayh­ty­mille. Alueilla on hyödyn­netty ja voidaan hyödyn­tää valmis­tel­lun sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuk­sen työtä; sote-kuntayh­ty­miä on jo muodos­tettu.

Alan ammat­ti­lai­set pitää pääs­tää keskit­ty­mään työhönsä eli ihmis­ten palve­lui­hin ja niiden kehit­tä­mi­seen.

Kunta­poh­jai­sen uudis­ta­mi­sen rinnalle tarvit­semme sote-palve­luille vahvem­min määri­tel­lyt kansal­li­set tavoit­teet, laatu­kri­tee­rit ja korvaus­pe­rus­teet. Hoitoon pääsyä tulee nopeut­taa eli hoito­ta­kuu­ai­koja kiris­tää, valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia lisätä sekä luotava hoiva­ta­kuu.

Ihmis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista valvo­maan tarvi­taan vahva valvon­ta­jär­jes­telmä. Julki­nen sektori vastaa palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä ja moni­tuot­ta­juutta vahvis­te­taan.  Sairauk­sien hoidosta pitää päästä enem­män kansan­sai­rauk­sien ehkäi­syyn ja varhai­seen puut­tu­mi­seen sekä tervey­den edis­tä­mi­seen esimer­kiksi liikun­nan avulla. Tarvi­taan hallin­no­na­lo­jen ja toimi­joi­den yhteis­työtä.

Haluamme paran­taa ihmis­ten oikeutta ja lisätä mahdol­li­suuk­sia valita itse. Palve­luse­te­li­lain­sää­dän­nön velvoit­ta­vuutta ja valta­kun­nal­lista yhte­näi­syyttä on vahvis­tet­tava. Valin­nan­va­paus on keino vahvis­taa ja nopeut­taa palve­lu­jen saata­vuutta.

Valin­ta­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mi­sen lisäksi palve­luse­te­lin käyt­töä lisää­mällä paran­ne­taan pien­ten yritys­ten ja kolman­nen sekto­rin mahdol­li­suuk­sia tuot­taa palve­luita sekä välte­tään kilpai­lu­tuk­sien tuomia ongel­mia esimer­kiksi vammais­ten asumis­pal­ve­luissa. Palve­lu­tuo­tan­non moni­puo­li­suus tuo täysi­mää­räi­sesti alan ammat­ti­lais­ten osaa­mi­sen asiak­kai­den käyt­töön.

Kokoo­mus haluaa lisätä keinoja, joilla vaiku­te­taan palve­lui­den laatuun, kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­teen ja inte­graa­tioon. Tarvit­semme kansal­li­sia laatu­re­kis­te­reitä ja vertai­lu­kel­poi­sen tieto­poh­jan sote-palve­luista, digi­taa­lis­ten palve­lui­den ja tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mistä sekä yhteen toimi­vat tieto­jär­jes­tel­mät.

Sote-palve­lui­den kehit­tä­mi­sen tulee huomioida henki­lös­tön hyvin­vointi ja työssä jaksa­mi­nen, hyvä tiedolla johta­mi­nen sekä toimin­nal­li­nen inte­graa­tio. Yliopis­to­sai­raa­loi­den ja nykyis­ten viiden erityis­vas­tuu­alu­een osaa­mista on hyödyn­net­tävä. Sote-palve­lu­jen rahoi­tuk­sen ja ohjaus­kei­no­jen tulee kannus­taa yhteis­työ­hön, laatuun, vaikut­ta­vuu­teen ja kustan­nus­te­hok­kuu­teen.

Olet­teko valmiita osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien johta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teillä osal­lis­tu­mi­sel­lenne mahdol­li­sia kynnys­ky­sy­myk­siä?

Kokoo­mus pitää seuraa­via kynnys­ky­sy­myk­siä oleel­li­sina halli­tus­po­li­tii­kan kannalta:

1. Halli­tuk­sen on sitou­dut­tava päätök­siin, joilla asian­tun­tija-arvioi­den mukaan varmis­te­taan vähin­tään 75% työl­li­syy­saste 15-64-vuotiai­den ikäryh­mässä. Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mista tarkas­tel­laan vuosit­tain ja tarvit­taessa sovi­taan lisä­toi­mista.

2. Halli­tuk­sen tulee jatkaa julkis­ta­lou­den vahvis­ta­mista ja pienen­tää kestä­vyys­va­jetta. Julki­seen talou­teen on kerry­tet­tävä pusku­reita tule­vien haas­tei­den varalle.

3. Kokoo­mus pitää vält­tä­mät­tö­mänä inves­toin­teja koulu­tuk­seen, osaa­mi­seen ja sivis­tyk­seen. Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme uudis­ta­mista on jatket­tava.

4. Halli­tuk­sen pitää huoleh­tia kestä­västä kasvusta niin ympä­ris­tön, ilmas­ton kuin talou­den­kin osalta.

5. Työ- ja eläke­tu­lon vero­tusta on keven­net­tävä kaikissa tulo­luo­kissa keski­tu­loi­sia painot­taen. Yrit­tä­mi­sen vero­tusta ei tule kiris­tää.

6. Sote-palve­lui­den kehit­tä­mi­nen ja saata­vuu­den paran­ta­mi­nen aloi­te­taan heti nyky­lain­sää­dän­nön pohjalta mm. hoito­ta­kuuta kiris­tä­mällä ja palve­luse­te­lei­den käyt­töä lisää­mällä. Ei luoda tarpeet­to­mia hallin­to­ra­ken­teita.

7. Kokoo­mus edel­lyt­tää, että halli­tus toteut­taa työelä­män tasa-arvoa ja työl­li­syyttä edis­tä­vän perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen.

8. Kokoo­mus ei hyväksy perus­tu­loa tai muuten vastik­keet­to­muu­teen perus­tu­vaa työt­tö­myys­tur­va­mal­lia. Vastik­kee­ton perus­tulo ei tue tavoi­tetta korkeasta työl­li­syy­sas­teesta ja lisäisi heikossa työmark­kina-asemassa olevien syrjäy­ty­mistä.

9. Halli­tuk­sen on edis­tet­tävä työpe­räistä maahan­muut­toa Suomen kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­valla tavalla.

10. Halli­tus yllä­pi­tää ja vahvis­taa sisäistä turval­li­suutta ja oikeus­val­tiota. Turva­paik­ka­po­li­tii­kan tiukasta linjasta pide­tään kiinni. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet on palau­tet­tava.

11.  Suomen on oltava aktii­vi­nen kansain­vä­li­sen sään­tö­pe­rus­tei­sen järjes­tel­män puoles­ta­pu­huja ja kannet­tava globaali vastuunsa kehi­tys­ky­sy­myk­sistä.

12.  EU:ssa suomen tulee toimia aloit­teel­li­sesti yhtei­siä ratkai­suja hakien. Yhte­näi­nen, oikeus­val­tiota ja libe­raa­lia demo­kra­tiaa puolus­tava toimin­ta­ky­kyi­nen EU tuot­taa turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia enem­män kuin kukin jäsen­maa yksin.

13.  Halli­tuk­sen tulee sitou­tua huoleh­ti­maan puolus­tus­se­lon­teon (2017) mukai­sesta resur­soin­nista. Suomen tulee pitää yllä mahdol­li­suutta hakea jäse­nyyttä Natossa.

Kokoo­muk­sen vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­li­jan kysy­myk­siin 30.4.2019

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

18.11.2022

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen suoma­lai­sen maata­lou­den krii­sistä ja koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non turvaa­mi­sesta

Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien, Perus­suo­ma­lais­ten, Kokoo­muk­sen ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät tänään yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen maata­lou­den krii­sistä ja koti­mai­sen ruuan­tuo­tan­non turvaa­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mielestä Mari­nin

Skip to content