Kokoo­muk­sen näke­mys sote-palve­lui­den kehit­tä­mi­seksi

Julkaistu: 20.03.2019

Kokoo­muk­sen linjauk­set suoma­lais­ten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi

Jonoista hoitoon

Johdanto

Hyvä suoma­lai­nen,

yhteis­kun­nan tehtävä on tarjota jokai­selle hänen tarvit­se­mansa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut. Jokai­sen pitää päästä esimer­kiksi lääkä­riin mahdol­li­sim­man nopeasti. Jonoissa ei pitäisi kenen­kään joutua odot­ta­maan hoitoa kuin lyhyen ajan. Kaik­kien sote-palve­lui­den on oltava tarpeen vaatiessa nopeasti saata­vissa asuin­pai­kasta tai talou­del­li­sesta asemasta riip­pu­matta.

Uudet vaalit, verot tai hallin­to­vi­rat eivät paranna palve­luja. Seuraa­van halli­tuk­sen on jatket­tava työtä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­seksi. Mahdol­li­set muut uudis­tuk­set, kuten valtion alue­hal­lin­non tai kasvu­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­nen, on tehtävä sotesta eril­li­senä koko­nai­suu­tena.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­jen järjes­tä­mis­mal­lia on uudis­tet­tava. Väestö ikään­tyy ja palve­lui­den tarve kasvaa. Suoma­lai­sille tilanne näyt­täy­tyy ylei­sesti niin, että terveys­kes­kuk­seen ei pääse. Myös esimer­kiksi moni­sai­rai­den ja monion­gel­mais­ten palve­lu­ko­ko­nai­suu­det ovat pirs­tou­tu­neet. Ihmi­set tarvit­se­vat yhteen­so­vi­tet­tuja, inhi­mil­li­siä ja ennal­taeh­käi­se­viä palve­luita sekä suju­via hoito­pol­kuja.

Paine palve­lui­den rahoi­tuk­sen turvaa­mi­seksi kasvaa ja palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Suoma­lais­ten tarvit­se­mat palve­lut voidaan turvata tasa-arvoi­sesti vain uudis­ta­malla sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita nopeasti ja kunnian­hi­moi­sesti.

Työtä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­ta­mi­seksi pitää jatkaa välit­tö­mästi. Palve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin. Emme voi enää antaa ihmis­ten odot­taa. Ammat­ti­lais­ten pitää pääs­tää teke­mään työtä, jonka he osaa­vat: kehit­tä­mään asia­kas­läh­töi­siä ja vaikut­ta­via palve­luita kaikille vauvasta vanhusi­kään.

Kokoo­muk­sen puolue­johto

1. Suoma­lais­ten palve­lut turvat­tava

Kokoo­mus haluaa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tuk­sen, jonka lähtö­kohta ovat ihmis­ten tarpeet.

Tärkeintä on, että jokai­nen suoma­lai­nen saa tarvit­se­mansa sote-palve­lut nopeasti ja laaduk­kaasti asuin­pai­kasta tai talou­del­li­sesta asemasta riip­pu­matta. Palve­lua tarvit­se­van ihmi­sen kannalta on tois­si­jaista, minkä­lai­nen hallin­nol­li­nen rakenne on.

Kokoo­mus haluaa turvata nykyistä vahvem­min ihmis­ten oikeu­den suju­vaan hoitoon pääsyyn ja inhi­mil­li­seen hoivaan. Tämän teemme palve­lui­den sisältö- ja asia­kas­nä­kö­kul­masta. Jonoissa tai katkei­le­vissa palve­lu­ket­juissa ei kukaan parane. Hoidon ja hoivan pitkit­ty­nyt odot­ta­mi­nen tai palve­luista toiseen pompot­telu ainoas­taan lisää koko­nais­kus­tan­nuk­sia ja inhi­mil­listä taak­kaa.

Sairauk­sien ehkäi­syssä sekä hoidossa pitää pyrkiä autta­maan jo ennen kuin ihmi­nen tarvit­see sairaa­la­hoi­toa ja perheitä on autet­tava ajoissa eikä vasta lasten­suo­je­lussa. Tämä on ihmis­ten ja yhteis­kun­nan etu. Hyvin­vointi- ja tervey­se­roja voidaan kaven­taa ennal­taeh­käi­syllä ja varhai­sella puut­tu­mi­sella. Paljon palve­luita tarvit­se­vien osalta tulee varmis­taa palve­lu­ko­ko­nai­suu­den toimi­vuus.

Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että hän saa tarvit­se­mansa hoidon ja hoivan oikea-aikai­sesti sekä suju­vasti ja että hänestä huoleh­di­taan. Tällä hetkellä kansa­lais­ten yhden­ver­tai­suus ei toteudu. Tarvit­semme sote-palve­luille vahvem­min määri­tel­lyt kansal­li­set tavoit­teet, määrä­ajat ja kritee­rit. Kunnilla ja kaupun­geilla on parhaim­mat edel­ly­tyk­set hyvin­voin­nin koko­nais­val­tai­seen lisää­mi­seen ja varhai­seen puut­tu­mi­seen.

Seuraa­vien tavoit­tei­den toteu­tu­mi­sesta on huoleh­dit­tava:

Sote-palve­luita kehi­te­tään ihmis­ten ja perhei­den yksi­löl­lis­ten tarpei­den näkö­kul­masta. Tämä on sekä sosi­aa­li­sesti että talou­del­li­sesti kestävä lähes­ty­mis­tapa.

Uudis­tuk­sen lähtö­koh­tana ei saa olla hallinto. On keski­tyt­tävä parem­piin sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin sekä niiden saata­vuu­teen.

Palve­lui­hin on pääs­tävä oikea-aikai­sesti, nopeasti ja yhden­ver­tai­sesti.

Jokai­selle palve­luita tarvit­se­valle tulee turvata laadu­kas ja vaikut­tava palvelu, hoito ja inhi­mil­li­nen hoiva.

Sote-palve­luissa tarvi­taan toimi­vat palve­lu­ket­jut, nopea tiedon­kulku ja tiedon hyödyn­tä­mistä asiak­kaan parhaaksi. Nyt on keski­tyt­tävä sote-palve­lu­jen nope­aan kehit­tä­mi­seen vuosia kestä­vän hallin­nol­li­sen lain­sää­dän­tö­työn sijaan.

1.1 Jonoista hoitoon ja parem­pia hoiva­pal­ve­luita

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa ja niiden saata­vuu­dessa on paran­ta­mi­sen varaa. Yhtenä merkit­tä­vänä haas­teena terveys­pal­ve­luissa on, että hoitoon pääsyä joutuu jonot­ta­maan. Kun vaivat odotuk­sen takia pahe­ne­vat ja työkunto heik­ke­nee, lisää se myös yhtei­siä kustan­nuk­sia.

Kokoo­muk­sen mielestä hoito­ta­kuuta tulee kiris­tää hoitoon pääsyn vauh­dit­ta­mi­seksi. Oikea-aikai­nen hoito on vaikut­ta­vam­paa ja se vähen­tää pois­sao­loja työstä.

”Ensi­kon­takti”: arki­sin aukio­loai­kana puhe­li­nyh­teys välit­tö­mästi tai pitää päästä käymään arki­sin -> aukio­loai­kana puhe­li­nyh­teys välit­tö­mästi tai pitää päästä käymään
Hoidon tarpeen arviointi: 3 -> pv 3 pv
Hoitoon pääsy hoidon tarpeen arvioin­nin jälkeen: 3 kk tarpeen arvioin­nista -> 1 kk arvioin­nista
Suun tervey­den hoitoon pääsy: 6 kk tarpeen arvioin­nista -> 3 kk tarpeen arvioin­nista
Sairaa­la­hoi­toon pääsy: 6 kk tarpeen arvioin­nista -> 3 kk tarpeen arvioin­nista

Erikois­sai­raan­hoito
Hoidon tarpeen arviointi: 3 vk lähet­teen saapu­mi­sesta -> 3 vk lähet­teen saapu­mi­sesta
Arvioin­nin edel­lyt­tä­mät tutki­muk­set ja erikois­lää­kä­rin arviointi: 3 kk lähet­teen saapu­mi­sesta -> 2 kk lähet­teen saapu­mi­sesta
Sairaa­la­hoi­don aloit­ta­mi­nen: 6 kk hoidon tarpeen arvioin­nista -> 3 kk hoidon tarpeen arvioin­nista
Lasten ja nuor­ten mielen­ter­veys­hoito – hoidon tarpeen arvioin­nin edel­lyt­tä­mät tutki­muk­set ja erikois­lää­kä­rin arviointi: 6 vk lähet­teen saapu­mi­sesta -> 2-3 vk lähet­teen saapu­mista
Lasten ja nuor­ten mielen­ter­vey­den­hoito: 3 kk hoidon tarpeen arvioin­nista -> 1 kk hoidon tarpeen arvioin­nista

Myös sosi­aa­li­pal­ve­luissa on kiin­ni­tet­tävä nykyistä enem­män huomiota palve­lui­den saata­vuu­teen ja laatuun sekä asiak­kaan itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Esimer­kiksi vanhus­ten, vammais­ten, lapsi­per­hei­den ja nuor­ten on saatava palve­lu­tar­pei­taan vastaava palvelu. Jos perhei­den ongel­ma­ti­lan­tei­siin tai ikään­ty­nei­den lisään­ty­nee­seen palve­lu­tar­pee­seen ei pystytä vastaa­maan ajoissa, on lasku yhteis­kun­nalle monin­ker­tai­nen.

Palve­luissa on panos­tet­tava terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viin sekä ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin ja hyödyn­net­tävä terveys­tek­no­lo­giaa nykyistä laajem­min. Palve­lu­jen tulee aina olla myös kuntout­ta­via, jotta asiak­kaan toimin­ta­kyky pysyy mahdol­li­sim­man hyvänä.

Kuntout­ta­vat palve­lut ovat sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­luissa keskei­nen osa toimi­vaa hoito­ket­jua, jolla varmis­te­taan, että ihmi­nen toipuu eikä siirry uudel­leen hoito­jo­noon.

1.2 Valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia lisää­mällä parem­pia palve­luita

Ihmis­ten oikeus vaikut­taa hoitoonsa sekä valita palve­luita on yksi kokoo­muk­sen keinoista nykyistä parem­paan hoitoon. Mahdol­li­suus valita on myös palve­lui­den laadun ohjausta.

Oikeus valin­taan tarjoaa mahdol­li­suu­den nopeam­paan hoitoon pääsyyn esimer­kiksi 1,5 miljoo­nalle eläke­läi­selle. Heistä liian moni on viime vuosina joutu­nut odot­ta­maan tarvit­se­maansa hoitoa. Sama tilanne on monella lapsi­per­heellä tai työt­tö­millä, joilla ei ole eril­listä sairaus­va­kuu­tusta tai työter­veys­huol­toa, eivätkä he hakeudu riit­tä­västi esimer­kiksi suun­ter­vey­den­huol­lon­pal­ve­lui­hin. Kokoo­mus haluaa oikeu­den laaduk­kai­siin ja nopeasti saata­viin palve­lui­hin kaikille suoma­lai­sille.

Valin­nan­va­pautta toteu­te­taan jo mm. poti­las­di­rek­tii­vin, palve­luse­te­li­lain­sää­dän­nön ja tervey­den­huol­to­lain kautta niin perus- kuin erikois­ta­son palve­luissa. Nykyi­nen valin­nan­va­paus on paran­ta­nut palve­lui­den saata­vuutta ja asia­kas­läh­töi­syyttä monilta osin, mutta käytän­nöt ovat vielä epäyh­te­ne­väi­siä eikä valin­ta­mah­dol­li­suu­det toteudu yhden­ver­tai­sesti. Poti­lai­den ja asiak­kai­den mahdol­li­suu­det valita palve­luita tulee yhte­näis­tää ja asiak­kai­den ohjausta paran­taa. Esimer­kiksi palve­luse­te­leillä voidaan paran­taa hoitoon ja hoivaan pääsyä.

Palve­lu­jen järjes­täjä on vastuussa palve­lun laadusta ja saata­vuu­desta. Palve­luse­te­lin anta­mi­nen vali­tuissa palve­luissa sääde­tään lain­sää­dän­nöllä aina velvoit­ta­vaksi. Lisäksi palve­luita tarvit­se­ville on aina tarjot­tava palve­luse­te­lin avulla mahdol­li­suus valita muu palve­lua tuot­tava taho, jos hänelle ei pystytä tarjoa­maan palve­lua hoito­ta­kuun ja palve­lu­lu­paus­ten määrit­tä­mässä ajassa. Vanhus- ja vammais­pal­ve­luissa hyödyn­ne­tään myös henki­lö­koh­taista budjet­tia. Valin­ta­mah­dol­li­suu­den hyödyn­tä­mi­nen on yksi­lön oikeus, ei velvol­li­suus.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on:

Itse­mää­rää­mi­soi­keutta eli oikeutta valita itse tai tuetusti tulee vahvis­taa.

Valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia tulee olla lompa­kon paksuu­desta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

Valin­ta­mah­dol­li­suuk­sien vahvis­ta­mi­nen toteu­te­taan palve­luse­te­li­jär­jes­tel­mää kehit­tä­mällä ja laajasti hyödyn­tä­mällä.

Palve­luse­te­lien tarjoa­mi­sesta tehdään lain­sää­dän­nöllä velvoit­ta­vaa.

Hyödyn­ne­tään henki­lö­koh­taista budje­toin­tia laajem­pia palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia tarvit­se­ville.

Asiak­kai­den nyky­lain mukai­sen valin­ta­oi­keu­den tueksi tarvi­taan kannus­teita, yhtei­siä kritee­rejä, vertai­lu­tie­toa ja yhte­näi­siä käytän­töjä sekä yhtei­set korvaus­pe­ri­aat­teet. Tarvit­semme kump­pa­nuuk­sia julki­sen, yksi­tyi­sen ja järjes­tö­jen välillä, kannus­ta­vuutta uusiin asia­kas- ja poti­las­läh­töi­siin toimin­ta­ta­poi­hin sekä kaik­kien osaa­mista hyödyn­net­tä­väksi. Saa tehdä -hengessä haluamme mahdol­lis­taa aluei­den ja kaupun­kien omia käytän­töjä kunta­lais­tensa parhaaksi.

1.3 Vastuul­li­nen palve­lu­mark­kina vaatii kehit­tä­mistä

Jatkos­sa­kin julki­nen sektori kantaa vastuun palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä: riit­tä­vien tarpei­siin vastaa­vien palve­lui­den saata­vuu­desta, asia­kas­oh­jauk­sesta ja valvon­nasta. Vero­va­roin tuote­tut palve­lut ovat jatkos­sa­kin julki­sia, vaikka tuot­taja olisi yksi­tyi­nen.

Kokoo­mus kannat­taa vastuul­lista mark­ki­na­ta­loutta sote-palve­luissa. Emme hyväksy voiton tavoit­te­lua hoivasta tinki­mällä.

Palve­lu­mark­ki­noille kuulu­vat myös perin­tei­set sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon osto­pal­ve­lut sekä alihan­kinta. Ilman yksi­tyi­siä ja kolman­nen sekto­rin toimi­joita esimer­kiksi vanhus­pal­ve­lumme romah­tai­si­vat. Hankin­tao­saa­mista sekä ymmär­rystä palve­lu­mark­ki­noi­den merki­tyk­sestä on paran­net­tava. Laadun ja vaikut­ta­vuu­den merki­tystä hankin­noissa on vahvis­tet­tava.

Terve palve­lui­den laadulla ja tehok­kuu­della kilpailu kannat­taa. Oikein hallit­tuna ja valvot­tuna se johtaa parem­piin palve­lui­hin kaikille.
Palve­lu­mark­ki­noi­den ei saa antaa joutua vain joiden­kin toimi­joi­den käsiin, vaan tuot­ta­mi­sessa pitää olla tilaa kaiken kokoi­sille toimi­joille. Yksi­tyi­nen mono­poli ei ole sen parempi kuin julki­nen mono­poli.

Kokoo­muk­sen mielestä aito moni­tuot­ta­ja­malli on sellai­nen, jossa erilai­set toimi­jat kirit­tä­vät toisi­aan, valvonta pelaa ja asiak­kailla sekä tilaa­jalla on mahdol­li­suus vaikut­taa palve­lui­den laatuun. Toimi­vassa moni­tuot­ta­ja­mal­lissa kunnat, eri kokoi­set ja eri omis­ta­ja­poh­jai­set yrityk­set, amma­tin­har­joit­ta­jat sekä kolmas sektori voivat osal­lis­tua palve­lui­den tarjon­taan.

Kokoo­mus tuomit­see sopi­muk­sia tai yhteis­kun­nal­li­sia velvoit­teita laimin­lyö­neet palve­lun­tuot­ta­jat. Järjes­tä­mis­vas­tuul­lis­ten tilaa­jien ja valtion valvon­ta­vi­ran­omai­sen on valvot­tava nykyistä tarkem­min kaik­kien, niin julkis­ten kuin yksi­tyis­ten, palve­lun­tuot­ta­jien toimin­taa.

Viime kädessä poliit­tis­ten päät­tä­jien on toimit­tava siten, että palve­lu­tuo­tanto kehit­tyy yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukai­sesti. Kuntien ns. rajoi­tus­laki on pidet­tävä voimassa, kunnes seuraava halli­tus on tehnyt linjauk­set mark­ki­noi­den vastuul­li­sesta hallin­nasta ja kehit­tä­mi­sestä.

2. Ammat­ti­tai­toi­nen henki­löstö turvaa palve­lui­den laadun

Hyvien ja ihmis­läh­töis­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­sen ytimeen on otet­tava sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den ammat­ti­lai­set. Heillä on paras osaa­mi­nen oman työnsä kehit­tä­mis­tar­peista ja poti­laan tai asiak­kaan huomioi­mi­sesta.

Laaduk­kai­siin sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin kuulu­vat hyvä johta­mi­nen ja selkeät toimin­ta­mal­lit, joihin henki­lös­töllä on mahdol­li­suus vaikut­taa. Johta­mi­sen tulee perus­tua viimei­sim­pään tietoon ja alan asian­tun­ti­juu­teen. Johta­mi­sella vaiku­te­taan työhy­vin­voin­tiin, jolloin huoleh­di­taan myös työssä viih­ty­mi­sestä ja jaksa­mi­sesta. Hyvin­voiva henki­löstö suoriu­tuu tehtä­vis­tään parem­min, mikä näkyy palve­lui­den laadussa ja tulok­sissa. Tärkeä osa asiak­kai­den ja poti­lai­den palve­luita, hoitoa ja hoivaa sekä paran­tu­mista ovat aidot ja välit­tä­vät kohtaa­mi­set ammat­ti­lais­ten kanssa. On merkit­tä­vää, ehtiikö lääkäri tai hoitaja katsoa asia­kasta silmiin vai pelkäs­tään näyt­tö­ruu­tuun. Esimer­kiksi hoita­ja­vas­taa­no­tot voivat nopeut­taa hoitoon­pää­syä, paran­taa palve­lu­jen saata­vuutta ja edis­tää kustan­nus­vai­kut­ta­vaa työn­ja­koa ammat­ti­hen­ki­löi­den välillä.

Palve­lui­den vaikut­ta­vuu­den takaa­mi­seksi tarvi­taan yksilö- ja väes­tö­ta­son tieto­jen kerää­mistä ja hyödyn­tä­mistä. Kun johta­mi­nen perus­tuu tiedon huolel­li­seen analy­soin­tiin, toimin­nan itsear­vioin­tiin ja tule­van toimin­nan huolel­li­seen suun­nit­te­luun, voivat kaikki toimin­tayk­si­kön ammat­ti­lai­set tehdä oman parhaansa palve­lu­jen toimin­nan eteen.

Johdon tehtä­vänä on huoleh­tia siitä, että lakia nouda­te­taan käytän­nössä ja että henki­lö­kun­nalla on mahdol­li­suus keskit­tyä osaa­mis­taan vastaa­vaan työhön. Henki­lös­tölle on varmis­tet­tava mahdol­li­suus osaa­mi­sen päivit­tä­mi­seen. Henki­lös­töllä on aina oltava luotet­tava ja mata­lan kynnyk­sen tapa kertoa mahdol­li­sesti havait­se­mis­taan ongel­mista eteen­päin.

3. Palve­luille tarvi­taan vahvat järjes­tä­jät

Jotta voimme turvata kaikille laaduk­kaat palve­lut kaik­kialla Suomessa, tarvit­semme riit­tä­vän vahvat sote-palve­lu­jen järjes­tä­jät.

Kokoo­muk­sen ensi­si­jai­sena tavoit­teena on koota järjes­tä­mis­vas­tuu sote-palve­lu­jen koko­nai­suu­desta eli sosi­aa­li­pal­ve­luista, perus­ter­vey­den­huol­losta ja erikois­sai­raan­hoi­dosta samalle taholle riit­tä­vän suurissa alue­ko­ko­nai­suuk­sissa.

Kokoo­mus antaa kuiten­kin kunnille mahdol­li­suu­den etsiä myös muita alueel­li­sia tapoja toimin­nal­li­sen inte­graa­tion, hoidon porras­tuk­sen sekä työn­jaon toteut­ta­mi­seen sosi­aa­li­huol­lon, perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don välille. Pelkäs­tään orga­ni­saa­tio ei ratkaise inte­graa­tion onnis­tu­mista vaan merki­tystä on myös sillä, miten tieto­jär­jes­tel­mät palve­le­vat asiak­kaan etua.

3.1 Kokoo­mus luot­taa kuntiin

Kokoo­mus luot­taa kuntiin ja kaupun­kei­hin: sote-palve­lui­den tulee raken­tua kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita laaduk­kai­den palve­lu­jen järjes­tä­mi­seksi ympäri maata. Kuntien yhteis­työ voi raken­tua esimer­kiksi kuntayh­ty­mänä tehtä­vän työn pohjalle.

Pääosassa Suomea palve­lu­jen turvaa­mi­seen tarvit­ta­neen laajoja kuntien yhteis­työ­alueita, jotta kaikki palve­lut pysty­tään järjes­tä­mään. Lain­sää­dän­nöllä voidaan ohjata, millai­set kritee­rit (esimer­kiksi yksi­köi­den koko tai väes­tö­pohja) on täytyt­tävä tiet­ty­jen vaati­van tason palve­lu­jen järjes­tä­mi­seksi.

Useilla alueilla on jo muodos­tettu vapaa­eh­toi­sesti maakun­nal­li­nen sote-kuntayh­tymä. Saa tehdä -hengessä on lisäksi monen maakun­nan alueella valmis­teltu vapaa­eh­toi­sen kuntayh­ty­män toteut­ta­mista. Luotamme alueilta ja kunnista nouse­viin ratkai­sui­hin. Kuntien yhteis­työn edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi kuntien yhteis­toi­min­taa koske­vaa lain­sää­dän­töä voidaan kehit­tää parem­min sote-palve­lu­jen järjes­tä­mistä tuke­vaksi.

Yliopis­to­sai­raa­loi­den yhteis­työ, työn­jako ja rahoi­tus päivi­te­tään uudis­tuk­sen tueksi. Esimer­kiksi nykyi­sille viidelle erityis­vas­tuu­alu­eelle voidaan keskit­tää osaa­mista.

3.2 Palve­lu­jen laatu edel­lyt­tää teho­kasta valvon­taa

Ihmi­sen oikeuk­sien yhden­ver­taista toteu­tu­mista valvo­maan tarvi­taan vahva valvon­ta­jär­jes­telmä. Sote-palve­lu­jen valvon­nan tulee olla yksissä käsissä. Tämä edel­lyt­tää Valvi­ran ja alue­hal­lin­to­vi­ras­to­jen sote-toimen yhdis­tä­mistä yhdeksi valta­kun­nal­li­seksi sote-sekto­rin lupa- ja valvon­ta­vi­ras­toksi.

Tehok­kaalla valvon­ta­jär­jes­tel­mällä turva­taan kansal­li­sesti määri­tel­ty­jen kritee­rien toteu­tu­mi­nen eri puolilla maata.

Valvon­ta­vi­ran­omai­sella on oltava riit­tä­vän vahvat resurs­sit, jotta etukä­teis­val­von­taa pysty­tään hoita­maan ilmoi­tet­tu­jen ja ennalta ilmoit­ta­mat­to­mien tarkas­tus­ten muodossa ja ilmoi­tuk­siin perus­tu­vaa valvon­taa pysty­tään teke­mään riit­tä­vän tehok­kaasti. Valvon­ta­vi­ran­omai­sella on oltava riit­tä­vän vahvat toimi­val­tuu­det epäkoh­tien korjaa­mi­seen viivy­tyk­settä.

4. Sote-kustan­nuk­set hallin­taan tiedolla ja yhteis­työllä

Kokoo­mus antaa kunnille ja kuntayh­ty­mille mahdol­li­suu­den toteut­taa sote-palve­luja ja kustan­nus­ten hallin­taa vahvis­ta­via toimia. Lain­sää­dän­töä odot­taessa on jouduttu rajoit­ta­maan keino­jen käyt­töön­ot­toa.

Paikal­li­sesti ja alueel­li­sesti jo nyt käyn­nissä olevien vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vien sote-yhteis­työ­hank­kei­den jatku­mi­nen turva­taan. Heti halli­tus­kau­den alussa valtion talous­ar­viossa tulee osoit­taa rahoi­tus, jolla voidaan valtio­neu­vos­ton päätök­sellä suun­nata kehi­tys­ra­haa aluei­den vapaa­eh­tois­ten yhteis­työ­hank­kei­den tavoit­teel­li­seen edis­tä­mi­seen. On tärkeää tukea käyn­nissä olevaa vapaa­eh­toista uudis­tu­mista, jotta alueilla kehi­te­tyt parhaat käytän­nöt tule­vat hyödyn­ne­tyksi. Työtä pitää voida jatkaa heti.

Kokoo­mus ei aja kunta­lii­tok­sia.

4.1 Sote-tiedon hyöty­käy­töllä parem­pia palve­luita

Avoin ja vertai­lu­kel­poi­nen tieto antaa päätök­sen­te­ki­jöille mahdol­li­suu­den tehdä ajan­ta­sai­seen tietoon perus­tu­via ratkai­suja ja myös mahdol­li­suu­den vaatia omalta toimin­nal­taan enem­män, jos nähdään, että muualla asioita tehdään parem­min. Kustan­nus­ra­ken­tei­den koko­nai­suus on tunnet­tava nykyistä parem­min ja palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia on pystyt­tävä tuot­teis­ta­maan vertai­lu­kel­poi­sesti. Vero­ra­hoilla tuotet­ta­vien palve­lui­den kustan­nus­ten on oltava avoi­mia, jotta kustan­nuk­sia voidaan hillitä.

Sote-kustan­nuk­sia ja laatua halli­taan koulu­tuk­sella, tutki­muk­sella sekä tiedolla. Siksi on panos­tet­tava sote-tiedon tuotan­non ja hyödyn­tä­mi­sen sekä niitä tuke­van tekno­lo­gian kehit­tä­mi­seen. Sote-tieto kootaan yksilö- ja väes­tö­ta­solla kansal­li­sesti niin, että se on aina sekä kansa­lais­tensa itsensä että heidän asioi­taan hoita­vien ammat­ti­lais­ten käytössä. Tietoa hyödyn­ne­tään palve­lu­tar­pei­den enna­koin­tiin sekä palve­lui­den suun­nit­te­luun ja yhteen­so­vit­ta­mi­seen.

Tehok­kaasti hyödyn­net­tä­vissä oleva sote-tieto mahdol­lis­taa yksi­lö­ta­son hoito- ja palve­lu­tar­pei­den tunnis­ta­mi­sen ja ratkai­su­jen löytä­mi­sen mahdol­li­sim­man suju­vasti. Sote-alan asian­tun­ti­jat voivat tehdä parem­pia päätök­siä poti­laan hoidosta tiedon pohjalta. Terveys­tie­to­jen parempi hyödyn­tä­mi­nen mahdol­lis­taa myös entistä yksi­löl­li­sem­pien ja vaikut­ta­vam­pien hoito­jen kehit­tä­mi­sen.

Väes­tön ikään­tyessä on keski­tyt­tävä entistä enem­män erityi­sesti suoma­lais­ten kansan­sai­rauk­siin ja niiden ennal­taeh­käi­syyn, ja terveys­tie­to­jen hyödyn­tä­mi­nen tarjoaa tähän vaikut­ta­vam­pia tapoja. Tiedon avulla voidaan myös lisätä ihmis­ten ymmär­rystä kansan­sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­systä.

Avoin ja hyödyn­net­tävä tieto esimer­kiksi kunkin toimi­jan laatu­ta­sosta antaisi myös asiak­kaalle tai poti­laalle mahdol­li­suu­den tehdä itse valin­toja hoito­pai­kasta. Tämä moti­voisi palve­lun­tar­joa­jia kehit­tä­mään toimin­taansa vaikut­ta­vaksi sekä asia­kas­läh­töi­seksi. Kanta-palvelu on hyvä esimerkki järjes­tel­mästä, joka mahdol­lis­taa tiedon siir­ty­mistä asiak­kaan valit­se­masta paikasta toiseen.

Terveys­tek­no­lo­giaa hyödyn­tä­mällä ja otta­malla käyt­töön digi­taa­li­sia palve­luja saadaan asiak­kaan ja poti­laan sekä palve­lu­jär­jes­tel­män näkö­kul­masta hyötyjä. Digi­taa­lis­ten palve­lui­den avulla ihmi­nen voisi itse parem­min seurata omaa tilan­net­taan. Jo nyky­tek­no­lo­gialla voidaan hoitaa esimer­kiksi perus­ter­vey­den­huol­lon käyn­tejä etäpal­ve­luina tai paran­taa sairauk­sien kuten diabe­tek­sen hoitoa, mutta mahdol­li­suuk­sia on hyödyn­netty hyvin vaih­te­le­vasti eri puolilla maata. Uusinta tekno­lo­giaa ja digi­taa­li­sia palve­luita on hyödyn­net­tävä kaik­kialla maassa.

4.2 Koko­nais­val­tai­set palve­lut ja sauma­ton yhteis­työ

Sote-kustan­nuk­sia halli­taan suju­villa ja oikea-aikai­silla koko­nais­val­tai­silla palve­luilla sekä toimi­joi­den saumat­to­malla yhteis­työllä. Kokoo­mus antaa eri viran­omai­sille, järjes­töille, yrityk­sille, seura­kun­nille ja muille toimi­joille mahdol­li­suu­den asia­kas­koh­tai­sen yhteis­vas­tuun otta­mi­seen. Eri toimi­joi­den tulisi voida huoleh­tia asiak­kaasta ja asia­kas­koh­tai­sista kustan­nuk­sista koko­nais­val­tai­sesti hallin­to­jen ja orga­ni­saa­tioi­den rajoista riip­pu­matta.

Kaiken tulee tapah­tua asiak­kaan näkö­kul­masta ja häntä varten. Palve­lu­jen järjes­tä­jillä on oltava mahdol­li­suu­det siihen, että jokai­nen asia­kasta palve­leva asian­tun­tija voi antaa apua asiak­kaan koko­nais­ku­vaan perus­tuen. Jokai­sen ammat­ti­lai­sen on kannet­tava vastuuta siitä, että asiak­kaan tai poti­laan hoito­polku etenee saumat­to­masti.

Sote-palve­lu­jen ja muiden viran­omais­pal­ve­lu­jen välillä on oltava mahdol­li­suus jous­ta­vaan yhteis­työ­hön ihmis­ten tuke­mi­seksi. Tarvi­taan järjes­tel­mät, joilla eri viran­omai­set voivat auttaa asia­kasta koko­nais­kuva huomioi­den.

4.3 Palve­lu­lu­paus­ten mukai­nen rahoi­tus ja resurs­sit

Sote-palve­lu­jen rahoi­tuk­sen tulee olla riit­tävä siten, että ihmi­set saavat palve­luja yhden­ver­tai­sesti yksi­löl­lis­ten tarpei­den mukaan ympäri maata.

Kokoo­mus luot­taa siihen, että alueilla löyde­tään kustan­nus­vai­kut­ta­vim­mat keinot palve­lui­den järjes­tä­mi­seen.

Kokoo­mus haluaa varmis­taa kansal­li­sella tuella ja valvon­nalla palve­lu­lu­paus­ten toteu­tu­mi­sen ympäri maata. Lain­sää­dän­nöllä määri­tel­lään, millaista palve­lua asiak­kaalla on oikeus odot­taa.

Sote-palve­lu­jen järjes­tä­jien rahoi­tus hoide­taan kuntien vero­ra­hoi­tuso­suu­den ja valtio­no­suuk­sien kautta. Rahoi­tus osoi­te­taan sote­pal­ve­lu­jen järjes­tä­jälle tarve­poh­jai­sen kapi­taa­tio-mallin mukai­sesti.

Rahoi­tus­jär­jes­tel­mässä on huoleh­dit­tava, että kunnilla on riit­tä­vät kannus­teet hoitaa omat tehtä­vänsä tehok­kaasti. Kunnan rahoi­tuso­suu­den muutos­ten on oltava riit­tä­vän enna­koi­ta­vissa, jotta kunnat voivat suun­ni­tella myös oman toimin­tansa kehit­tä­mistä. Kunnalla on oltava kannus­teita hoitaa vastuul­laan olevia ennal­taeh­käi­se­viä sote-palve­luita tehok­kaasti.

Kustan­nus­ten hallin­nan kannalta pitää pohtia, pitäi­sikö esimer­kiksi nykyis­ten yliopis­to­sai­raa­loi­den rahoi­tuk­sesta osa siir­tää valtion rahoi­tet­ta­vaksi, jolloin rahoi­tus olisi nykyistä parem­min ja enna­koi­ta­vam­min ohjat­ta­vissa ja arvioi­ta­vissa kansal­lis­ten tavoit­tei­den näkö­kul­masta.

4.4 Hallinto ei hillitse kustan­nuk­sia – tiukoilla ohjaus­kei­noilla pääs­tään parem­paan tulok­seen

Sääs­töjä syntyy otta­malla parhaat, kustan­nus­te­hok­kaat ja vaikut­ta­vat tuotan­to­ta­vat käyt­töön. Nämä valin­nat tehdään viime kädessä asia­kas­oh­jauk­sessa ja hoito­pro­ses­seissa.

Kokoo­muk­sen ratkaisu perus­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen, mutta samalla tarvi­taan element­tejä, jotka tuke­vat riit­tä­vää alueel­lista yhteis­työtä ja tehok­kuu­den tavoit­te­lua. Kuntien velvoit­teita palve­lu­jen tuotan­nossa on oltava valmiita tarkas­te­le­maan ohjauk­sen keinoin.

Kustan­nus­ten kasvun hillin­nän kannalta olen­naista, että kuluja voidaan seurata ja alueel­li­sesti verrata. Tämä edel­lyt­tää myös mm. palvelu- ja kustan­nus­tie­don tuot­teis­ta­mista ja yhte­näistä rapor­toin­tia valta­kun­nal­li­sesti, jotta siitä voidaan tehdä aidosti vertai­lu­kel­poista.

Viime­kä­dessä kustan­nus­ten hillit­se­mi­seen vaiku­te­taan tehok­kaasti budjet­ti­ra­joit­tei­den ja raken­teel­lis­ten kannus­ti­mien kautta. Keinoja voivat olla valtio­no­suuk­siin sidottu kannus­tin­malli ja niiden kohden­ta­mi­nen nykyistä voimak­kaam­min ennalta ehkäi­se­vään toimin­taan sekä hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­seen. On tärkeää, että kunnilla on kannus­tin hakeu­tua suurem­mille yhteis­työ­alueille, panos­taa ennal­taeh­käi­syyn ja perus­ta­son palve­lui­hin.

Pelkäs­tään talou­den tunnus­lu­ku­jen varaan kannus­ta­mista ei tule raken­taa. Kannus­teissa tulisi koros­taa pelk­kien kustan­nus­ten sijaan entistä enem­män todel­li­sia yksilö- ja väes­tö­ta­son lyhyen ja pitkän aika­vä­lin vaiku­tuk­sia, esimer­kiksi toimin­ta­ky­vyn vahvis­tu­mista ja hoito­jo­no­jen lyhen­tä­mistä.

Lain­sää­dän­töön, jolla tuetaan kuntien yhteis­työn ja laajem­pien järjes­tä­mi­sa­luei­den synty­mistä voidaan aset­taa toimin­nal­li­sia ja talou­del­li­sia velvoit­teita, joita seura­taan. Näitä voivat olla tuot­ta­vuus­ta­voite valtio­no­suuk­sien kautta ja sitou­tu­mi­nen tiuk­kaan kuntien arvioin­ti­me­net­te­lyn noudat­ta­mi­seen.

Jos kaikesta huoli­matta sote-raken­teet eivät uudistu ja kustan­nus­ta­son hillintä ei näytä toteu­tu­van, halli­tuk­sen on arvioi­tava halli­tus­kau­den puoli­vä­lissä, tekeekö se enem­män velvoit­ta­via toimia. Toimista on sovit­tava jo halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa. Halli­tuk­sen on sitou­dut­tava noudat­ta­maan tiukasti kuntien arviointi- ja krii­si­kun­ta­me­net­te­lyä.


Tiivis­telmä: heti toteu­tet­ta­vat uudis­tuk­set

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on tarjota sellai­set ratkai­sut, joilla pääs­tään nopeasti eteen­päin sote-palve­luit­ten kehit­tä­mi­sessä, eikä jälleen käyn­nis­tetä hidasta lain­sää­dän­nön tietä.

Ihmi­sillä ei ole enää aikaa odot­taa. Palve­lui­den kehit­tä­mistä ei voi enää pysäyt­tää vuosi­kausiksi.

Käytäntö ja tehty valmis­telu osoit­ta­vat, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­nen on erit­täin haas­tava koko­nai­suus tehtä­väksi kerralla. Uudis­tus ja palve­lu­jen paran­ta­mi­nen tulee pilk­koa pienem­piin osiin ja viedä läpi vaiheit­tain. Uudis­tuk­sen viiväs­ty­mi­nen on lisän­nyt nopeasti tarvit­ta­vien toimien tarvetta.

Tarvit­semme seuraa­van halli­tus­kau­den alku­puo­lella toimeen­pan­ta­vaksi palve­lui­den kehit­tä­mistä nopeut­ta­via toimia. Tähän on listattu toimen­pi­teitä, joista seuraa­van halli­tuk­sen pitää päät­tää heti halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa ja joiden lain­val­mis­telu on aloi­tet­tava välit­tö­mästi.

Hoidon saata­vuu­den paran­ta­mi­seksi voidaan tehdä paljon jo sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den sisäl­tö­la­keja vahvis­ta­malla. Ihmis­ten pitää päästä jonoista hoitoon nopeam­min ja palve­luita on saatava eri puolilla Suomea tasa­ver­tai­sesti ja yksi­löl­li­set tarpeet huomioi­den myös hoiva­pal­ve­luissa.

Vahvis­te­taan palve­luse­te­li­lain velvoit­ta­vuutta ja kansal­lista yhte­näi­syyttä.

tarjo­taan palvelu- ja asia­kas­se­te­leitä merkit­tä­västi nykyistä useam­min ja kansal­li­sesti yhte­näi­sin laatu- ja saata­vuus­kri­tee­rein

toteu­te­taan ohjaus valta­kun­nal­li­sesti, sillä nykyi­sin kunnissa on käytössä satoja erilai­sia palve­luse­te­leitä

palve­luse­te­lin käytön tulee olla velvoit­ta­vaa

vanhus- ja vammais­pal­ve­lui­hin tulee tarjota palve­luse­te­leitä tai henki­lö­koh­taista budjet­tia

mahdol­lis­te­taan jous­ta­vat hoiva- ja asumis­pal­ve­lut palve­luse­te­lein, jotta jokai­sen on mahdol­lista saada ääni kuulu­viin ja saada juuri hänelle sopi­vin palve­lu­ko­ko­nai­suus ja asumis­paikka

Kiris­te­tään hoito­ta­kuuta (ks. taulukko). Kuusi kuukautta jonossa on liian kauan.

Henki­lö­koh­tai­nen budjetti (=yksin­ker­tais­tet­tuna maksusi­tou­mus hank­kia asia­kas­suun­ni­tel­man mukai­set palve­lut parhaaksi katso­mal­laan tavalla) aina mahdol­li­seksi laajem­pia palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia tarvit­se­ville eli esimer­kiksi ikäih­mi­sille ja vammai­sille, jotka tarvit­se­vat esimer­kiksi asumis­pal­ve­luita, kuntou­tusta ja tuki­pal­ve­luita.

luodaan pilo­toin­ti­lain­sää­däntö valta­kun­nal­lis­ten kokei­lu­jen jatka­mi­selle.

Säily­te­tään sairaus­va­kuu­tus­lain hoito­kor­vaus­jär­jes­telmä, jotta perus­ta­son sote-palve­lut eivät enti­ses­tään ruuh­kaudu.

Yhte­näis­te­tään sote-tiedon­tuo­tan­toa

pure­taan viran­omais­ten pääl­lek­käi­set tiedon­ke­ruu­vel­voit­teet

harmo­ni­soi­daan kansal­li­set tieto­mää­rit­te­lyt, tieto­ra­ken­teet ja kirjaa­mis­oh­jeet niin, että tiedot voidaan kerta­kir­jata suju­vasti osana palve­lu­pro­ses­seja

julkais­taan tiedot kuntien ja kuntayh­ty­mien palve­luista, palve­lui­den käytöstä ja asia­kas­ko­ke­muk­sesta sekä kustan­nuk­sista yhden­mu­kai­sella ja vertai­lu­kel­poi­sella tavalla, myös osto­pal­ve­lui­den osalta