Kokoo­mus vastus­taa komis­sion ehdo­tusta raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kus­di­rek­tii­viksi, joka toteu­tues­saan pakot­taisi laajoi­hin ener­gia­re­mont­tei­hin.

Kokoo­mus vastus­taa komis­sion ehdo­tusta raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­viksi ja kriti­soi halli­tusta jälleen EU-vaikut­ta­mi­sen laimin­lyön­nistä. Euroo­pan parla­mentti äänesti omasta kannas­taan komis­sion ehdo­tuk­seen eilen 14.3. Direk­tiivi käsi­tel­lään vielä jäsen­mai­den neuvos­ton ja parla­men­tin väli­sissä neuvot­te­luissa.

Edus­kun­nan talous­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja Sanni Grahn-Laaso­nen (Kok.) perään­kuu­lut­taa Suomelta aktii­vi­suutta jatko­neu­vot­te­luissa.

”Suoma­lais­ten arki on jo kallista eikä Suomessa ei ole totuttu tuhlaa­maan ener­giaa. Siksi kustan­nus­te­hot­to­mat pakko­re­mon­tit on estet­tävä. Direk­tii­vin velvoit­teet aiheut­tai­si­vat sellai­se­naan koti­ta­louk­sille miljar­dien lisä­kus­tan­nuk­set uusien ener­gia­re­mont­tien vuoksi. Edus­kun­nan valio­kun­nat tyrmä­si­vät esityk­sen, mutta mitä halli­tus on tehnyt Brys­se­lissä Suomen linjan ja etujen ajami­seksi? Miksi Suomen ääni ei kuulu EU:n päätök­sen­teossa?” Grahn-Laaso­nen kysyy.

Käytän­nössä komis­sion esitys tarkoit­taa ensi vaiheessa siir­ty­mää ener­gia­luokka G:stä luok­kaan F ja myöhem­min edel­leen ener­gia­luok­kaan E. VTT:n arvion mukaan direk­tii­vin vaati­muk­set tuli­si­vat koske­maan 35 prosent­tia Suomen raken­nus­kan­nasta.

”Ener­gia­te­hok­kuutta on harvoin help­poa ja kustan­nus­te­ho­kasta paran­taa eril­lään raken­nuk­sen muista korjauk­sista. Direk­tiivi voi pahim­mil­laan johtaa jopa tarpeet­to­miin korjauk­siin raken­nuk­sissa, joita ei enää edes käytetä. Toisaalta direk­tiivi voi johtaa raken­nus­ten ennen­ai­kai­seen purka­mi­seen. Tässä ei ole mitään järkeä ympä­ris­tön eikä talou­den kannalta”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

”Raken­nus­ten korjaa­mi­nen ener­gia­te­hok­kaiksi on järke­vää kustan­nus­te­hok­kaasti toteu­tet­tuna. Ener­gian korkea hinta on tehnyt remon­teista myös entistä kannat­ta­vam­pia sekä julki­selle sekto­rille että koti­ta­louk­sille”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

”Direk­tii­vin tavoit­tei­siin eli ener­gia­te­hok­kai­siin raken­nuk­siin pitäisi pyrkiä kansal­li­sen lain­sää­dän­nön keinoin, koska raken­nus­kanta on hyvin erilai­nen jäsen­maasta riip­puen. Se mikä toimii Rans­kassa tai Saksassa, ei vält­tä­mättä toimi meillä mm. poik­kea­van ilmas­ton takia. Siksi jäsen­mai­den on voitava itse päät­tää parhaista keinoista ener­gian sääs­tä­mi­seen”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

”Suomen EU-vaikut­ta­mi­nen todel­la­kin tarvit­see ryhti­lii­kettä. On jälleen epäsel­vää, onko halli­tus toimi­nut Brys­se­lissä usealla äänellä yhden selkeän kannan sijaan. Suomen on kyet­tävä parem­paan edun­val­von­taan EU-pöydissä”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa