Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Suomi on ollut Euroo­pan unio­nin jäsen 24 vuotta. Suoma­lai­set ovat käyt­tä­neet euroa kätei­senä 17 vuotta. 

Yli 55 000 suoma­laista nuorta on ollut Eras­mus-vaih­dossa euroop­pa­lai­sissa korkea­kou­luissa. Suomessa on kulu­neen parin­kym­me­nen vuoden aikana ollut yli 70 000 Eras­mus-opis­ke­li­jaa. Komis­sion mukaan maail­massa oli jo vuonna 2014 miljoona Eras­mus-vauvaa eli vaih­dossa toisensa löytä­nei­den nuor­ten lasta.

Euroop­pa­lai­suus on meille arkea. Maasta toiseen on kulkeu­tu­nut koke­muk­sia, ystä­vyys­suh­teita ja kieli­tai­toa, mikä on sito­nut meitä tiiviim­min yhtei­seen Euroop­paan. Arki­päi­väis­ty­mi­nen on hyvä asia.

Samalla tiedos­tamme, että EU-jäse­nyys on enem­män kuin arkea. Se on valinta: valinta kuulua länti­seen arvo­yh­tei­söön. Talou­del­li­nen valinta. Se on meille turval­li­suus­va­linta. Se on meille järki­va­linta: maan­osamme kohtaa haas­teita, joihin löydämme ratkai­sut vain yhdessä. Suomen on oltava aktii­vi­nen ja aloit­teel­li­nen ratkai­su­jen luomi­sessa.

Uskomme, että aktii­vi­sena osana länttä Suomi pärjää parhai­ten kansain­vä­li­sillä aree­noilla.

Kokoo­mus on Suomen johtava Eurooppa-puolue. Uskomme, että aktii­vi­sena osana länttä Suomi pärjää parhai­ten kansain­vä­li­sillä aree­noilla. 

Vahva Euroo­pan unioni tarkoit­taa vahvem­paa itse­näistä Suomea.  EU:n kannat­ta­mi­nen ei tarkoita kritii­kit­tö­myyttä. Kokoo­mus haluaa kehit­tää unio­nia parem­maksi.

Euroo­pan unio­nin tulee olla libe­raa­lin demo­kra­tian arvo­jen vahva puoles­ta­pu­huja, joka on kansain­vä­li­sesti yksit­täi­siä jäsen­val­tioi­taan vaikut­ta­vampi. Unio­nin perus­ar­voi­hin kuulu­vat demo­kra­tia, oikeus­val­tio­pe­ri­aate, ihmi­soi­keu­det, tasa-arvo sekä vapaus niin medialle kuin yksi­löille ilmaista kantansa. 

EU:n pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Suuria asioita, joihin meidän pitää yhdessä keskit­tyä ovat kestävä kasvu, ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä, turval­li­suus ja puolus­tus, muut­to­liik­keen hallinta sekä vapaan, sään­tö­pe­rus­tei­sen maail­man­kau­pan puolus­ta­mi­nen.

Kokoo­muk­sen Eurooppa-linjaus

Kestävä Eurooppa

Suomen tulee EU:n puheen­joh­ta­juus­kau­del­laan ottaa johta­juus ilmas­to­asioissa ja esit­tää EU:n pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teen kiris­tä­mistä 40 prosen­tista 55 prosent­tiin vuoteen 2030 mennessä. 

Kestä­vän kehi­tyk­sen budje­tointi on otet­tava osaksi EU:n moni­vuo­tista rahoi­tus­ke­hystä.

Tuetaan toimia kier­to­ta­lou­den vahvis­ta­mi­seksi ja jättei­den hyöty­käy­tön lisää­mi­seksi.

Suomi osana talou­den suur­val­taa

Syven­ne­tään sisä­mark­ki­noita, jotta kansa­lai­set pääse­vät hyöty­mään niistä täysi­mää­räi­sesti.  

Tehdään EU-tasolla sään­te­lyä, joka mahdol­lis­taa eikä tukah­duta digi­taa­li­sen ja palve­lu­lii­ke­toi­min­nan synty­mistä ja kasvua. 

Vaiku­te­taan aktii­vi­sesti sään­tö­pe­rus­tei­sen maail­man­kau­pan puolesta.

Jatke­taan EU-tason ja kansain­vä­li­sen tason yhteis­työtä veron­kier­ron ja harmaan talou­den torjun­nassa.

Paino­te­taan jokai­sen jäsen­maan vastuuta omasta talou­des­taan.

Yhteis­työ luo turval­li­suutta

EU:n on tehtävä enem­män Euroo­pan turval­li­suu­den ja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi. 

Vahvis­te­taan EU:n keski­näistä avun­an­toa käytän­nössä esit­tä­mällä yhtei­siä harjoi­tuk­sia muiden jäsen­mai­den kanssa. 

Varau­du­taan hybridi- ja kybe­ruh­kiin ja kehi­te­tään valmiuk­sia niiden torju­mi­seen yhdessä. Suomeen perus­tettu hybri­dio­saa­mis­kes­kus on avai­na­se­massa.

Vastuul­li­nen maahan­muut­to­po­li­tiikka

Tuetaan elino­lo­jen kehi­tystä erityi­sesti turva­pai­kan­ha­ki­joi­den lähtö­alueilla ja edis­te­tään koko­nais­val­taista krii­sin­hal­lin­taa. 

Vahvis­te­taan yhteis­kun­tien vakautta, demo­kra­tia­ke­hi­tystä ja tasa-arvoa kehi­ty­syh­teis­työllä. 

Vahvis­te­taan EU:n ulko­ra­ja­val­von­taa ja tehos­te­taan yhteis­työtä turva­paik­ka­kä­sit­te­lyssä. 

Hyvin­voiva, turval­li­nen ja yhte­näi­nen Euroo­pan unioni

Lisä­tään euroop­pa­laista yhteis­työtä osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­sessa ja tutki­muk­sessa. 

Asete­taan oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­nen EU-rahoi­tuk­sen ehdoksi. 

Otetaan EU:n jäse­neksi vain sellai­sia maita, jotka ovat siihen yhteis­kun­nal­li­sesti, talou­del­li­sesti ja oikeu­del­li­sesti valmiita. 

EU:n globaa­lin roolin vahvis­ta­mi­seksi lisä­tään määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä ulko­po­li­tii­kassa.

Kestävä Eurooppa

Ilmas­ton­muu­tos on aika­kau­temme suurin haaste. Uuden talous­kas­vun on perus­tut­tava kestä­vien, uusiu­tu­vien ja kier­rä­tet­tä­vien mate­ri­aa­lien käyt­töön, puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan ja vähä­hii­li­syy­teen. Tämä edel­lyt­tää kestä­vää teol­lista tuotan­toa ja luon­non­va­ro­jen käyt­töä.

Kestävä kehi­tys on ymmär­ret­tävä isona mahdol­li­suu­tena. Ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja talous­kasvu eivät ole vastak­kai­sia asioita. Kestä­vän kehi­tyk­sen budje­tointi on otet­tava osaksi EU:n moni­vuo­tista rahoi­tus­ke­hystä. EU:n ja sen jäsen­mai­den on tehtävä entis­tä­kin määrä­tie­toi­sem­pia ratkai­suja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Suomen on tuet­tava ja edis­tet­tävä yhteis­työtä komis­sion ilmas­to­stra­te­gian seit­se­mällä stra­te­gi­sella alalla, jotka ovat ener­gia­te­hok­kuus, uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den käyttö, puhdas, turval­li­nen ja verkot­tu­nut liik­ku­vuus, kilpai­lu­ky­kyi­nen teol­li­suus ja kier­to­ta­lous, infra­struk­tuuri ja yhteen­lii­tän­nät, biota­lous ja luon­nol­li­set hiili­nie­lut sekä hiili­diok­si­din talteen­otto ja varas­tointi.

YK:n alai­sen halli­tus­ten­vä­li­sen ilmas­to­pa­nee­lin IPCC:n raportti syksyllä 2018 koros­taa, että ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen pitää pysäyt­tää 1,5 astee­seen. Aikai­sem­min tavoit­teena pidetty kahden asteen nousu käytän­nössä tuplaisi ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set verrat­tuna puolen­toista asteen nousuun. Erityi­sesti napa­jää­ti­köi­den sula­mi­nen, meren­pin­nan nousu sekä koral­li­riut­to­jen tuhou­tu­mi­nen nouse­vat esille seurauk­sina ilmas­ton lämpe­ne­mi­sestä. Peliä ei ole kuiten­kaan mene­tetty. On aika toimia.

Ilmas­ton­muu­tok­sen haas­tei­siin vastaa­mi­nen vaatii uusien ener­gia­muo­to­jen, kier­to­ta­lou­den ja biopoh­jais­ten raaka-ainei­den edis­tä­mistä.

Ilmas­ton­muu­tok­sen haas­tei­siin vastaa­mi­nen vaatii uusien ener­gia­muo­to­jen, kier­to­ta­lou­den ja biopoh­jais­ten raaka-ainei­den edis­tä­mistä.  EU:n pitkän aika­vä­lin ilmas­to­toi­met on raken­net­tava siten, että EU saavut­taa hiili­neut­raa­li­suu­den ennen vuotta 2050. EU:n pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­telmä on teho­kas keino hiili­diok­si­di­pääs­tö­jen pienen­tä­mi­seksi, mutta liian pieni hiili­diok­si­di­ton­nin hinta ei ohjaa pääs­töjä alas riit­tä­vän nopeasti. Unio­nin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­tetta on kiris­tet­tävä 40 prosen­tista 55 prosent­tiin vuoteen 2030 mennessä. Lisä­taakka on pääosin jyvi­tet­tävä pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rille. On varmis­tet­tava myös itäi­sen ja eteläi­sen Euroo­pan pysy­mi­nen tavoit­teissa. Suomen tulee EU:n puheen­joh­ta­juus­kau­del­laan ottaa johta­juus ilmas­to­asioissa ja esit­tää EU:n pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teen kiris­tä­mistä. 

Jotta Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen tavoit­teet saavu­te­taan, on EU:n yhä vahvem­min panos­tet­tava puhtaan ener­gian tuotan­toon. Kestä­vän ja turval­li­sen ener­gian saan­nin kannalta keskeistä on ener­gi­au­nio­nin edis­tä­mi­nen sekä riit­tä­vien tutki­mus- ja kehi­tys­re­surs­sien kohden­ta­mi­nen alalle. Euroo­pan on pyrit­tävä vähen­tä­mään riip­pu­vuut­taan ulko­puo­li­sesta ener­giasta ja panos­tet­tava myös jäsen­mai­den rajat ylit­tä­vien euroop­pa­lais­ten super­verk­ko­jen ja sitä kautta aito­jen ener­gia­mark­ki­noi­den synty­mi­seen. 

Liikenne tuot­taa neljän­nek­sen kaikista EU-alueen pääs­töistä. Se on myös ainoa sektori, jossa pääs­töt ovat kasva­neet. Ennus­tei­den mukaan liiken­ne­mää­rät tule­vat vain lisään­ty­mään, joten eri keinot pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi on otet­tava käyt­töön. Liiken­ne­sek­to­ria on sähköis­tet­tävä nopeasti ja kestä­vien biopolt­toai­nei­den käyt­töä on lisät­tävä eten­kin raskaassa liiken­teessä ja lento­lii­ken­teessä. Sähkö­au­to­jen akku­tuo­tan­nossa on varmis­tet­tava ympä­ris­tö­vas­tuul­li­suus. Polt­toai­nei­den ja auto­tek­no­lo­gian lisäksi erityi­sesti parem­malla kaupun­ki­suun­nit­te­lulla, logis­tii­kalla ja digi­ta­li­saa­tiolla on vielä paljon saavu­tet­ta­vissa.

Metsä­po­li­tii­kasta on päätet­tävä jatkos­sa­kin kansal­li­sesti. Kuiten­kin euroop­pa­lai­nen ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiikka kosket­taa myös metsiä. Suomen on näytet­tävä EU:lle ja muulle maail­malle esimerk­kiä kestä­vässä metsän­hoi­dossa. EU:n muovi­stra­te­gia luo uusia mahdol­li­suuk­sia suoma­lai­sille kestä­ville inno­vaa­tioille. Samalla kun biopoh­jai­set mate­ri­aa­lit korvaa­vat fossii­li­sia raaka-aineita entistä laajem­min, on muis­tet­tava pitää huolta hiili­nie­lu­jen säily­mi­sestä elin­voi­mai­sina. 

Kier­to­ta­lous nousee entistä keskei­sem­pään rooliin jätteen muut­tuessa valmis­tuk­sen ja ener­gian­tuo­tan­non raaka-aineeksi. Tule­valla EU-kaudella on otet­tava rohkeasti kantaa kier­rä­tyk­seen, hävi­kin pienen­tä­mi­seen ja edis­tet­tävä luon­non­va­ro­jen kestä­vää käyt­töä Euroo­pan laajui­sesti. Muovi­tuot­teita on korvat­tava kestä­villä vaih­toeh­doilla ja muovi­jät­teen viemi­nen EU:n ulko­puo­lelle on kiel­let­tävä, ellei sitä osoi­teta selvästi kier­rä­tet­tä­vän kestä­västi.

Ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nan lisäksi tulee tarkas­tella myös muutok­sen vaati­mia sopeu­tu­mis- ja lieven­tä­mis­toi­men­pi­teitä. Ilmas­ton­muu­tok­sen muka­naan tuomiin luon­non­hait­toi­hin sekä äärim­mäi­siin sääil­miöi­hin on varau­dut­tava jatkossa parem­min. Ilmas­ton­muu­tos tuo muutok­sia myös maata­lous­po­li­tiik­kaan sääil­miöi­den aiheut­taessa toisella puolen Euroop­paa kuivuutta, toisaalla tulvia. Ruoan­tuo­tan­non omava­rai­suus on myös turval­li­suus­ky­sy­mys. Laaduk­kaan maata­lou­den harjoit­ta­mi­sen mahdol­li­suus tulee säilyt­tää jokai­sen jäsen­val­tion ulot­tu­villa, mutta samalla uudis­taen EU:n maata­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mää pyrkien kohti ilmas­to­kes­tä­vää ja mark­ki­na­poh­jaista maata­lous­po­li­tiik­kaa. 

Suomi osana talou­den suur­val­taa

Talou­del­li­nen yhteis­työ ja sen kautta vaurau­den luomi­nen on aina ollut Euroo­pan unio­nin ytimessä. 

EU-poli­tii­kassa kokoo­mus on kulu­neella kaudella painot­ta­nut vastuul­lista talous- ja raha­lii­ton kehit­tä­mistä, EU:n yhtei­sen kaup­pa­po­li­tii­kan merki­tystä sekä osaa­mi­sen, tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den merki­tystä kasvun ja työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä. 

Euroo­pan unioni tarjoaa Suomelle pääsyn osaksi maail­man suurinta sisä­mark­ki­naa. Suomen talou­del­li­nen hyvin­vointi on keskei­sesti riip­pu­vai­nen EU-alueesta, joka on tärkein vien­ti­mark­ki­namme. Sisä­mark­ki­noi­den syven­tä­mi­nen ja niiden toimin­nan tehos­ta­mi­nen on juuri Suomen kaltai­sen maan etujen mukaista. Ennen kaik­kea kansa­lai­set hyöty­vät toimi­vista sisä­mark­ki­noista. Sisä­mark­ki­noi­den ytimen muodos­ta­vat neljä liik­ku­mis­va­pautta eli tava­roi­den, palve­lui­den, henki­löi­den ja pääoman vapaa liik­ku­vuus. Pääsy EU:n sisä­mark­ki­noille vaatii kaik­kien neljän vapau­den kunnioit­ta­mista. 

Sisä­mark­ki­noi­den kehi­tys vaatii panos­tuk­sia tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen lisäksi digi­taa­lis­ten mahdol­li­suuk­sien täysi­mää­räi­seen hyödyn­tä­mi­seen. Digi­taa­li­siin sisä­mark­ki­noi­hin kuuluu esimer­kiksi datan liik­ku­vuu­den ja siihen liit­ty­vien ansain­ta­mal­lien kehit­tä­mi­nen. Sisä­mark­ki­na­lain­sää­dän­nön tulee elää ajassa ja mahdol­lis­taa yhä jous­ta­vam­paa kaupan­käyn­tiä. Tavoit­teena tulee olla turhien normien purka­mi­nen ja hallin­nol­li­sen taakan keven­tä­mi­nen. 

Tavoit­teena tulee olla turhien normien purka­mi­nen ja hallin­nol­li­sen taakan keven­tä­mi­nen.

Veron­kier­toa ja harmaata taloutta on torjut­tava aktii­vi­sesti niin kansal­li­sella, euroop­pa­lai­sella kuin kansain­vä­li­sellä tasolla. Yritys­ve­ro­tuk­sen lasken­ta­ta­van harmo­ni­sointi edesaut­taisi vero­vält­te­lyn torjun­taa ja vähen­täisi samalla useissa EU-maissa toimi­vien yritys­ten hallin­nol­lista taak­kaa. Siten se osal­taan helpot­taisi myös suoma­lais­ten yritys­ten kasvua EU-alueelle.

Talous- ja raha­lii­ton kehit­tä­mi­sessä on edel­leen työn­sar­kaa. Ylivel­kaan­tu­mi­nen, mark­ki­na­ku­rin puute sekä jäsen­val­tioi­den ja pank­kien väli­nen kohta­lo­nyh­teys ovat talous- ja raha­lii­ton merkit­tä­vim­mät ongel­mat. Vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen kunnioit­ta­mi­nen ja raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten aikaan­saa­mi­nen jäsen­val­tioissa ovat erit­täin tärkeitä euron uskot­ta­vuu­den sekä valuut­ta­jär­jes­tel­män vakau­den vuoksi. Velka­jär­jes­te­ly­me­ka­nis­min hallittu käyt­töön­otto takaisi sijoit­ta­ja­vas­tuun toteu­tu­mi­sen. Tehty­jen päätös­ten toimeen­pa­noa on vahvis­tet­tava ja niiden noudat­ta­mista vaadit­tava tiukem­min, on kyseessä suuri tai pieni jäsen­maa.

Pank­kiu­nioni tulisi saat­taa valmiiksi jäsen­val­tioi­den yhdessä sopi­mien suun­ta­vii­vo­jen mukai­sesti. Yhtei­sestä talle­tus­suo­jasta voidaan aloit­taa keskus­te­lut, mutta ei ennen kuin nykyi­siä riskejä on riit­tä­västi vähen­netty. Myös pääoma­mark­ki­nau­nio­nia tulee edis­tää. Yksi­tyi­nen riskien jaka­mi­nen pääoma­mark­ki­noi­den kautta on keskeistä euron vakau­delle. Se myös vähen­tää painetta valtioi­den väli­sen yhteis­vas­tuun lisää­mi­seen.

Unio­nin moni­vuo­tista rahoi­tus­ke­hystä eli budjet­tia on käytet­tävä euroop­pa­laista lisä­ar­voa tuoviin tarkoi­tuk­siin. Budje­tin suuruutta täytyy arvioida ensi­si­jai­sesti sen sisäl­lön kautta. Tutki­muk­seen, kehi­tyk­seen ja inno­vaa­tioi­hin panos­ta­mi­nen tukee talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja osaa­mista kaik­kialla Euroo­passa. Lisäyk­set Hori­sontti- ja Eras­mus+ -ohjel­miin sekä uusien tekno­lo­gioi­den tai tekno­lo­gia­rat­kai­su­jen rahoit­ta­mi­seen ovat oikea suunta. Yhtei­siä haas­teita, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tää, muut­to­liik­keen hallin­taa, turval­li­suutta ja puolus­tusyh­teis­työtä, kannat­taa rahoit­taa yhdessä. 

EU:n budjetti on painot­tu­nut perin­tei­sesti maata­lou­teen sekä sosi­aali-, rakenne- ja kohee­sio­po­li­tiik­kaan. Molem­pia ohjel­mia on vuosien varrella uudis­tettu stra­te­gi­sem­paan suun­taan painot­ta­malla muun muassa ympä­ris­töl­li­siä tai älyk­kään erikois­tu­mi­sen element­tejä tukien jaka­mi­sessa. Nämä paino­tuk­set ovat olleet edul­li­sia Pohjois- ja Itä-Suomelle. Tätä pitäisi painot­taa edel­leen pelkän tuotan­non tai infra­struk­tuu­rin rahoit­ta­mi­sen sijaan. Maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­has­ton osuus EU-budje­tissa tulee säilyt­tää kohtuul­li­sena, jotta ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tään ja ympä­ris­tön suoje­luun liit­ty­vät tavoit­teet eivät vesity.  

Suomen kannalta yksi keskei­sistä sisä­mark­ki­noi­den liiken­nein­fra­struk­tuu­ri­hank­keista on TEN-T ydin­ver­kon valmis­tu­mi­nen vuoden 2030 loppuun mennessä ja katta­van verkon valmis­tu­mi­nen vuoden 2050 loppuun mennessä. Erityistä huomiota tulisi kiin­nit­tää päära­ta­hank­kee­seen Helsin­gistä Tornion kautta Tukhol­maan. Jotta sisä­mark­ki­nat toimi­vat entistä tehok­kaam­min, onkin Verk­ko­jen Eurooppa –koko­nai­suu­den toteu­tu­mista tuet­tava niin kansal­li­sella kuin kansain­vä­li­sellä tasolla.

Aitoja euroop­pa­lai­sia sisä­mark­ki­noita ei synny ennen kuin digi­taa­lista ja palvelu-ulot­tu­vuutta kehi­te­tään edel­leen kohti aidosti integroi­tua suun­taa sekä yhtei­siä peli­sään­töjä. Samalla korkeasta kulut­ta­jan­suo­jasta ja tuote­tur­val­li­suu­desta on pidet­tävä kiinni. Euroo­pan unio­nin rahoit­ta­mana tehtä­vät digi­taa­li­set hank­keet on syytä tuoda laajem­man ylei­sön hyödyn­net­tä­väksi. Myös digi­taa­lis­ten hank­kei­den tulos­ten kuten sisäl­tö­jen, palve­lui­den, sovel­lus­ten ja niiden lähde­koo­din tulisi olla kaik­kien saavu­tet­ta­vissa ja käytet­tä­vissä.

Tutki­mus­po­li­tii­kassa tulisi painot­taa ennen kaik­kea tule­vai­suu­den globaa­lin kilpai­lu­ky­vyn kannalta merkit­tä­vien yleis­käyt­töis­ten tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mistä ja käyt­töön­ot­toa. Vuosi­kym­me­nen tai kahden sisällä teko­äly sekä muut merkit­tä­vät uudet inno­vaa­tiot alus­ta­ta­lou­den sekä mate­ri­aa­li­tek­no­lo­gian parissa muut­ta­vat kansa­lais­ten ja yritys­ten toimin­taa yhtä merkit­tä­västi kuin aiem­min esimer­kiksi sähkö tai inter­net. Digi­ta­li­saa­tion nope­aan kehi­tyk­seen liit­tyy etiik­kaan ja sään­te­lyyn liit­ty­viä haas­teita, joita on pohdit­tava jo tule­valla kaudella. Euroop­pa­lai­nen sään­tely ei saa tukah­dut­taa inno­vaa­tioita, mutta samalla sen on myös taat­tava yksi­tyi­syy­den­suoja sekä kansa­lais­ten turval­li­suus. 

Yhteis­työ luo turval­li­suutta

EU:n on tehtävä enem­män Euroo­pan turval­li­suu­den ja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi ja kansa­lais­ten suoje­le­mi­seksi. 

Puolus­tusyh­teis­työ on alue, jolla EU-jäsen­maat voivat saavut­taa merkit­tä­vää euroop­pa­laista lisä­ar­voa. Jäsen­val­tiot voisi­vat paran­taa avun­an­to­lausek­keen toimi­vuutta käytän­nössä harjoit­te­le­malla yhdessä.

Heiken­ty­nyt turval­li­suus­ti­lanne on tiivis­tä­nyt EU:n rivejä erityi­sesti turval­li­suu­den saralla. EU:n yhtei­nen turval­li­suus- ja puolus­tusyh­teis­työ on eden­nyt parissa vuodessa enem­män kuin koko EU:n olemas­sao­lon aikana. Puolus­tusyh­teis­työ tukee kansal­lista suori­tus­ky­kyä, paran­taa ulkoi­siin uhkiin varau­tu­mista, sekä edesaut­taa soti­laal­li­sen avun saamista ja anta­mista. Suomelle on tärkeää keski­näi­sen avun­an­to­lausek­keen sitou­mus, joka vahvis­taa saman­ai­kai­sesti EU:n ja Suomen turval­li­suus­a­se­maa. 

EU-Nato-yhteis­työ edis­tää Suomen turval­li­suutta.

EU:n piirissä tapah­tuva turval­li­suus- ja puolus­tusyh­teis­työ on Natoa täyden­tä­vää, ja molem­milla vahvis­te­taan euroop­pa­lai­sia suori­tus­ky­kyjä. EU–Nato-yhteistyö edis­tää Suomen turval­li­suutta. EU:ta jättä­mässä olevalla Isolla-Britan­nialla on Euroo­pan suurim­mat asevoi­mat, ja se on syytä pitää tiiviisti yhteis­työssä mukana myös tule­vai­suu­dessa.

Kaikki yhteis­työ turval­li­suu­dessa ja puolus­tuk­sessa on soti­las­liit­toi­hin kuulu­mat­to­malle Suomelle turval­li­suutta lisäävä tekijä. Pysy­vällä raken­teel­li­sella yhteis­työllä, puolus­tus­me­no­jen vuosit­tai­sella arvioin­nilla sekä tutki­muk­seen ja suori­tus­ky­kyi­hin tarkoi­te­tuilla rahas­toilla pyri­tään vahvis­ta­maan Euroo­pan omaa toimin­ta­ky­kyä. Jäsen­mai­den kannat­taa lisätä myös yhtei­siä hankin­toja ja puolus­tusyh­teis­työn suju­voit­ta­mi­seksi tulisi vahvis­taa lain­sää­dän­tö­ke­hik­koa, esimer­kiksi soti­las­ka­lus­ton liik­ku­vuu­den osalta.

Perin­tei­sen puolus­tusyh­teis­työn lisäksi Euroo­passa on varau­dut­tava hybridi- ja kybe­ruh­kiin ja kehi­tet­tävä valmiuk­sia niiden torju­mi­seen. Hybri­diu­hat ovat luon­teel­taan niin moni­nai­sia, että niihin vastaa­mi­sessa tarvi­taan sekä EU:ta että Natoa. Suomeen perus­tettu hybri­dio­saa­mis­kes­kus on avai­na­se­massa. Sen lisäksi on laajem­min vahvis­tet­tava esimer­kiksi media­lu­ku­tai­toa, yhte­näis­tet­tävä käytän­töjä sekä vaih­det­tava tiiviim­min tietoa jäsen­mai­den viran­omais­ten välillä. 

Kokoo­mus koros­taa koko­nais­val­taista lähes­ty­mistä kansain­vä­li­siin ongel­miin. Soti­laal­li­sen krii­sin­hal­lin­nan, sivii­li­krii­sin­hal­lin­nan, rauhan­vä­li­tyk­sen, kehi­ty­syh­teis­työn ja huma­ni­taa­ri­sen avun yhteen­so­vit­ta­mi­nen on keskei­nen työvä­line krii­sien ennal­taeh­käi­syssä ja ratkai­sussa. 

Sivii­li­krii­sin­hal­linta on EU:n vahvuus globaa­lissa yhtei­sössä. Yhtei­seen puolus­tuk­seen kuuluu myös riit­tävä poliit­ti­nen ja mate­ri­aa­li­nen valmius tarvit­taessa toimia lähia­lueilla sytty­vissä krii­seissä. Konflik­tien ehkäi­syn ja poten­ti­aa­lis­ten krii­sien moni­to­roin­nin on oltava nykyistä huomat­ta­vasti merkit­tä­väm­mässä roolissa EU:n yhtei­sessä ulko­po­li­tii­kassa.

Vastuul­li­nen maahan­muut­to­po­li­tiikka

Kansain­vä­lis­ten konflik­tien ja turvat­to­muu­den aiheut­ta­man pako­lai­suu­den ja muut­to­liik­keen lisäksi ilmas­to­pa­ko­lais­ten määrän enna­koi­daan monin­ker­tais­tu­van tule­vai­suu­dessa. 

Muut­to­liik­keen hallinta edel­lyt­tää massii­vi­sia toimia Euroo­pan unio­nilta ja jäsen­mailta. Se tarkoit­taa lisää yksi­tyi­siä inves­toin­teja, kaup­paa, kehi­ty­syh­teis­työtä, krii­sin­hal­lin­taa ja ylipää­tään kahden­vä­listä yhteis­työtä. Jos EU ei onnistu tässä, edessä on lisää köyhyyttä, konflik­teja, pako­lai­suutta ja radi­ka­li­soi­tu­mista. 

Euroo­pan unioni tarvit­see parem­man yhtei­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan. EU:n ulko­ra­jo­jen täytyy toimia tehok­kaasti ja turval­li­sesti. Turva­paik­ka­po­li­tii­kassa pain­opis­tettä on siir­ret­tävä rajan yli tapah­tu­vasta hallit­se­mat­to­masta hake­mi­sesta kiin­tiö­pa­ko­lai­suu­teen ja EU:n ulko­ra­jalla tapah­tu­vaan hake­mus­ten käsit­te­lyyn. EU:n ulko­ra­jo­jen valvon­nan on oltava uskot­ta­vaa. Toisaalta lail­lis­ten maahan­tu­lo­reit­tien täytyy olla kunnossa. Jos EU ei onnistu tässä, edessä on lisää yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta EU-jäsen­maissa. Euroo­pan raja- ja meri­var­tio­vi­rasto Fron­texia pitää vahvis­taa ja tukea. Teho­kas ulko­ra­ja­val­vonta on viime kädessä keino varmis­taa, että kaikille euroop­pa­lai­sille tärkeä ihmis­ten vapaa liik­ku­vuus EU:n sisällä voidaan pitää voimassa.

Erityi­sesti tyttö­jen koulu­tus on avai­na­se­massa vakai­den sekä turval­lis­ten kehit­ty­vien yhteis­kun­tien raken­ta­mi­sessa.

EU:n tulee toimia etulin­jassa kansain­vä­li­sen rauhan ja vakau­den edis­tä­mi­sessä ja tukea työtä, joka keskit­tyy pako­lai­suu­den juuri­syi­den torjun­taan. Kehi­ty­syh­teis­työn, jolla pyri­tään paran­ta­maan erityi­sesti Afri­kan mante­reen elino­lo­suh­teita, tulisi lisätä paikal­lis­väes­tön luot­ta­musta tule­vai­suu­teen ja kohen­taa nais­ten sekä lasten yhteis­kun­nal­lista asemaa. Erityi­sesti tyttö­jen koulu­tus on avai­na­se­massa vakai­den ja turval­lis­ten kehit­ty­vien yhteis­kun­tien raken­ta­mi­sessa.

Kokoo­muk­sen mielestä EU:n tulee kulkea kohti järjes­tel­mää, jossa kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen siir­tyy suoraan krii­sia­lueilta ja pako­lais­lei­reiltä nouta­mi­seen rajat ylit­tä­vän turva­pai­kan­haun sijaan. EU:n yhtei­sestä pako­lais­kiin­tiöstä sopi­mi­nen olisi ennen kaik­kea tapa saada Euroo­pan suuret maat oikeu­den­mu­kai­sessa suhteessa mukaan kiin­tiö­pa­ko­lais­tyyp­pi­seen meka­nis­miin. On löydet­tävä tapa sopia tästä siten, että samalla vasta­pai­nona rajoi­te­taan omaeh­toi­seen rajan­ylit­tä­mi­seen perus­tu­vaa turva­pai­kan­ha­kua tehok­kaasti.

Yhden­kään jäsen­maan ei pidä joutua turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrän odot­ta­mat­to­man kasvun takia kohtuut­to­maan tilan­tee­seen. Yhtei­sesti sovi­tulla taakan­ja­ko­me­ka­nis­milla on valmis­tau­dut­tava enna­kolta tilan­tee­seen, jossa jonkin jäsen­maan kohtuul­li­sesti hallit­ta­vissa oleva määrä turva­pai­kan­ha­ki­joita ylit­tyisi. On Suomen kansal­li­sen edun mukaista, että tällai­siin tilan­tei­siin on valmiina yhtei­sesti sovittu malli maiden väli­sistä sisäi­sistä siir­roista, sillä ilman sitä on toden­nä­köistä, että turva­pai­kan­ha­ki­jat siir­ty­vät maasta toiseen hallit­se­mat­to­masti. 

Hyvin­voiva, turval­li­nen ja yhte­näi­nen Euroo­pan unioni

Turval­li­suus­po­li­tiikka, talous­kas­vun perus­tan vahvis­ta­mi­nen ja tekno­lo­gi­nen kehi­tys ovat tärkeitä, mutta ne ovat lopulta vain väli­neitä tehdä ihmis­ten elämästä parem­paa. 

Myös Euroo­pan unioni on raken­nettu ennen kaik­kea kansa­lais­tensa hyväksi. Koulu­tus, kult­tuuri, terveys ja taidot ovat joka­päi­väi­sen elämän­laa­tumme kannalta tärkeitä elämä­na­lueita. Unio­nin jäse­nenä pystymme, ja meidän kannat­taa, olla mukana vahvis­ta­massa näiden teemo­jen euroop­pa­laista lisä­ar­voa.

Euroo­pan unio­nin vaurau­den ja menes­tyk­sen perus­tana ovat koulu­te­tut ja osaa­vat kansa­lai­set, jotka saavat tehdä miele­kästä työtä. Työelämä on nyt isossa murrok­sessa; globa­li­saa­tio, auto­ma­ti­saa­tio ja robo­ti­saa­tio muut­ta­vat yhteis­kun­tia sekä talou­den ja työelä­män raken­teita. Siksi entistä tärkeäm­mäksi on nous­sut jokai­sen mahdol­li­suus päivit­tää omaa osaa­mis­taan läpi työelä­män. Tässä koko Euroo­palla, mutta myös Suomella on paljon tehtä­vää. Työ on kaiken hyvin­voin­nin ja kasvun perusta. 

Siksi kokoo­mus on ehdot­ta­nut yhdeksi Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den pain­opis­teeksi osaa­mista ja koulu­tusta. Osaa­mi­sen ja koulu­tus­ta­son nosta­mi­sella ja yllä­pi­tä­mi­sellä voimme kään­tää työelä­män murrok­seen liit­ty­vät haas­teet mahdol­li­suuk­siksi.

Popu­lis­min nousu Euroo­passa koros­taa kansa­lais­ten osal­lis­ta­mi­sen tärkeyttä poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa. Euroo­pan unioni on usein vaikei­den kansal­lis­ten päätös­ten synti­puk­kina. Unio­nin tuomat konkreet­ti­set hyödyt tuli­si­kin tuoda selkeäm­min esille samalla kun kansa­lai­set on tuotava myös EU-päätök­sen­teon keski­öön. Tule­vai­suutta ja luot­ta­musta vahvis­tet­taessa on tärkeää, että EU kuun­te­lee yhä herkem­mällä korvalla jäsen­mai­densa kansa­lai­sia sekä uskal­taa keskus­tella avoi­mesti myös arvo­poh­jaa haas­ta­vista kysy­myk­sistä. 

Suomella on erityi­nen rooli sanan­va­pau­den, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja tasa-arvon puoles­ta­pu­hu­jana.

Ollak­seen ulkoi­sesti uskot­tava perus­ar­vo­jen puoles­ta­pu­huja, EU:n on pidet­tävä arvois­taan johdon­mu­kai­sesti kiinni myös sisäi­sesti. Suomella on erityi­nen rooli sanan­va­pau­den, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja tasa-arvon puoles­ta­pu­hu­jana. Oikeus­val­tio­me­ka­nismi, jonka avulla komis­sio voi seurata oikeus­val­tio­ti­lan­teen kehit­ty­mistä jäsen­maissa, sai alkunsa Suomen, Saksan, Hollan­nin ja Tans­kan kirjeestä komis­siolle kokoo­muk­sen ollessa päämi­nis­te­ri­puo­lue vuonna 2013. Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­sen aset­ta­mi­nen EU-rahoi­tuk­sen ehdoksi on terve­tul­lut muutos, jonka puolesta kokoo­mus on puhu­nut. 

Demo­kraat­ti­set arvot ovat yhtä tärkeät unio­nin sisällä kuin suhteessa ulko­val­toi­hin, kuten Turk­kiin ja Venä­jään. Turkki ei ole nykyi­sessä tilas­saan valmis EU-jäse­nyy­teen. Uusien EU:n jäsen­mai­den tulee täyt­tää poliit­ti­set, talou­del­li­set sekä oikeu­del­li­set jäse­nyys­kri­tee­rit – muun muassa vakai­den insti­tuu­tioi­den, toimi­vien mark­ki­noi­den sekä unio­nin yhtei­siin peri­aat­tei­siin sitou­tu­mi­sen kautta. EU:n laajen­tu­mi­nen itses­sään ei ole tavoi­tel­ta­vaa, ellei­vät uudet jäsen­val­tiot ole talou­del­li­sesti ja yhteis­kun­nal­li­sesti valmiita sekä sitou­tu­neita yhtei­seen euroop­pa­lai­seen näke­myk­seen tule­vai­suu­desta.

Euroo­pan unio­nin ulko­po­li­tii­kan on oltava aidon yhteis­työn alue yhtei­sen suurem­man hyvän tavoit­ta­mi­seksi eikä jäsen­mai­den keski­näi­sen kilpai­lun kenttä. Juuri ulko­po­li­tii­kan saralla tiiviisti integroi­tu­nut, yhte­näi­nen Eurooppa tuot­taisi suurim­man hyödyn jäsen­mail­leen esimer­kiksi tuke­malla demo­kraat­tista talous­ke­hi­tystä lähia­lueilla ja kehi­tys­po­li­tii­kas­saan sekä muun muassa vaikut­ta­malla YK-järjes­tel­mään tai maail­man­kau­pan peri­aat­tei­siin omien arvo­jensa mukai­sesti. Määräe­nem­mis­tö­pää­tös­ten käyttö ulko­po­li­tii­kassa mahdol­lis­taisi EU:n aktii­vi­sem­man roolin maail­massa.

Suur­val­ta­po­li­tii­kassa EU:n tulee toimia yhte­näi­sesti jäsen­mai­densa puolesta. Yhtei­siä tavoit­teita, joiden päälle on mahdol­lista raken­taa kestä­välle pohjalle perus­tu­vaa yhteis­työtä, on kyet­tävä löytä­mään idästä ja lännestä. Yksi yhteis­työn mahdol­lis­tava koko­nai­suus on arkti­seen aluee­seen liit­ty­vät kysy­myk­set. EU:n on entistä tärkeäm­pää vahvis­taa suhtei­taan Yhdys­val­toi­hin kaikilla tasoilla. Mins­kin sopi­muk­sen toimeen­pano on edel­ly­tys Krimin lait­to­man liit­tä­mi­sen ja Itä-Ukrai­nan konflik­tin takia asetet­tu­jen EU:n Venä­jän vastais­ten pakot­tei­den purka­mi­selle.  Suhtees­saan Kiinaan, EU:n tulee vahvis­taa yhteis­työtä globaa­li­ky­sy­myk­sissä, mutta samalla pitää kiinni kaup­paan ja inves­toin­tei­hin liit­ty­vistä intres­seis­tään ja ihmi­soi­keuk­siin liit­ty­vistä peri­aat­teis­taan.  

Suomen EU-puheen­joh­ta­ja­kausi vuoden 2019 jälki­puo­lis­kolla tulee kriit­ti­seen aikaan Brexi­tin ollessa ajan­koh­tai­nen, päätet­täessä unio­nin moni­vuo­ti­sesta rahoi­tus­ke­hyk­sestä ja uuden komis­sion muova­tessa seuraa­vaa viisi­vuo­tis­oh­jel­maansa. EU:n sisällä Brexit-neuvot­te­lut ovat tuoneet vauh­tia unio­nin uudis­ta­mi­seen ja jopa vahvis­ta­neet jäsen­mai­den yhte­näi­syyttä. Euroo­passa on nyt tilaa jäsen­maille, joilla on ideoita ja aktii­vi­nen ote kehit­tä­mis­työ­hön.

Brexit muut­taa Euroo­pan unio­nia. Suomen ei pidä vain sopeu­tua Britan­nian lähtöön. Meidän tulee luoda uusia ja vaalia vanhoja yhteis­työ­suh­teita saman­mie­li­siin jäsen­mai­hin. Pohjois­ten jäsen­mai­den valtio­va­rain­mi­nis­te­reistä koos­tuva Hansa-ryhmä on saanut yhte­näi­sen äänensä kuulu­viin talous- ja raha­lii­ton kehit­tä­mi­sessä. 

Suomen on suhtau­dut­tava puheen­joh­ta­juus­kau­teensa ja EU-poli­tiik­kaan yleensä kunnian­hi­moi­sesti. EU ei ole edun­val­von­nan kohde. EU olemme me. Kokoo­muk­sen linja ei ole jarrut­taa euroop­pa­laista yhden­ty­mistä, vaan viedä sitä halua­maamme suun­taan. Yhte­näi­nen ja vahva EU kyke­nee edus­ta­maan jäsen­mai­taan ja kansa­lai­si­aan kansain­vä­li­sillä aree­noilla. Suomen on paino­tet­tava EU:n ulko­suh­teissa nime­no­maan yhtei­sellä äänellä puhu­mista sen sijaan, että Euroo­pan ääntä käyt­täi­si­vät yksit­täis­ten jäsen­mai­den johta­jat. Yhte­näi­senä ulkoi­sesti toimiva EU kyke­nee tuot­ta­maan turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia kansa­lai­sil­leen enem­män kuin kukin jäsen­maa yksin.

Mitä vahvempi EU, sitä vahvempi on Suomen itse­näi­syys.

Lataa paino­kel­poi­nen vaalioh­jelma tästä (PDF)

Euroo­pan parla­mentti (EP) on yksi Euroo­pan unio­nin lain­sää­dän­tö­eli­mistä. EU-kansa­lai­set valit­se­vat sen jäse­net suorilla vaaleilla, jotka järjes­te­tään kaikissa jäsen­val­tioissa joka viides vuosi. Seuraa­vat vaalit toimi­te­taan vuonna 2019.

Euro­par­la­ment­ti­vaa­leissa Suomi on yhtenä vaali­pii­rinä. Tämä tarkoit­taa, että vaalien ehdok­kaat ovat ehdok­kaina koko maassa ja äänes­täjä voi äänes­tää ketä ehdo­kasta tahansa.

Suomesta vali­taan 14 meppiä, eli euro­par­la­men­taa­rik­koa.

Aika­taulu

Euro­vaa­lit pide­tään 23.–26.5.2019.

Ennak­ko­ää­nes­tys koti­maassa keski­vii­kosta tiis­tai­hin 15.–21.5. ja ulko­mailla keski­vii­kosta lauan­tai­hin 15.–18.5. Varsi­nai­nen äänes­tys­päivä on 26.5.2019.

Tutustu euro­vaa­lieh­dok­kai­siin tästä

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

10.9.2024

Suomen turval­li­suu­den takaa­mi­nen on tärkein tehtä­vämme

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro UTP-selon­­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies, Suomen uuden aika­kau­den ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on koottu ensim­mäistä kertaa yksiin kansiin.

9.9.2024

Daniel Sazo­no­vista kokoo­muk­sen pormes­ta­rieh­do­kas Helsin­gissä

Helsin­gin Kokoo­mus on nimen­nyt maanan­taina järjes­te­tyssä ylimää­räi­sessä piiri­ko­kouk­sessa Daniel Sazo­no­vin yksi­mie­li­sesti kokoo­muk­sen pormes­ta­rieh­dok­kaaksi kevään 2025 kunta­vaa­lei­hin Helsin­gissä. Samalla Helsin­gin Kokoo­mus nimesi 56

30.5.2024

Maria Rauta­nen: ”Ener­giao­ma­va­rai­suus on huol­to­var­muus­asia”

Ener­gia­po­li­tiikka on tärkeä osa Suomen ja koko EU:n turval­li­suutta. Ilman huol­to­var­maa ener­giaa olemme todella haavoit­tu­vai­sia ihmi­sen tai luon­non aiheut­ta­man kata­stro­fin

Skip to content