Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Finanssikriisi haastaa meitä, ja se näkyy valtion rajuna velkaantumisena. Riippumatta kansainvälisistä suhdanteista, meillä suomalaisilla on kaksi omaa taloudellista haastetta.
1. Elinkeinorakenteen muutos. Menetämme pysyviä työpaikkoja enemmän kuin normaalisti. Mitä pitää tehdä, että saamme lisää pysyviä yksityisen sektorin työpaikkoja? Mitä päätöksiä on tehtävä, jotta Suomeen saadaan kasvuyritykisä ja niiden mukana työpaikkoja?
2. Se, että meillä on vähemmän työikäisiä ihmisiä. On löydettävä keinoja, joilla pidennämme työuria. Tarvitsemme lisää työtunteja, työviikkoja, työkuukausia ja työvuosia.
Parasta näissä haasteissa on se, että ratkaisut ovat meidän suomalaisten omissa käsissämme.
Hallitus lähtee uudistamaan Suomea vasemmistohallituksen valtakauden jälkeen. Olemme saaneet perintönä mittavat alijäämät, raskaan velkalastin ja tekemättömät reformit.
Nuorisoväkivallan lisääntymisestä ympäri Suomea on uutisoitu jo pitkään, samoin nuorten keskuudessa ilmenevän, toisiin nuoriin kohdistuvan kiusaamisen ja väkivallan lisääntymisestä. Nämä
Euroopan parlamentin istuntokausi on kääntymässä pian loppusuoralle. Viisivuotisen kauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon, ja usein rutiininomaiselta sekä puuduttavalta näyttävä lainsäädäntötyö on ollut hyvin poikkeuksellista tällä kaudella. Prioriteetteja on laitettu uusiksi esimerkiksi koronapandemian, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan sekä siitä seuranneen energiakriisin seurauksena. Viimeistä vuotta Euroopan parlamentissa leimaavat näiden ohella ja näistä johtuen erityisesti Ukrainan tilanne sekä talous- ja oikeusvaltiokysymykset.
