Kokoomus.fi
Katainen: Suomi töihin

Katainen: Suomi töihin

Julkaistu: 17.2.13 Uutiset

Pohjois­mainen hyvin­voin­ti­mal­limme on uuden edessä. Väestö­ra­ken­teemme ja työpaikka- ja elinkei­no­ra­ken­teemme muutos aiheut­tavat yhdessä valtavan haasteen hyvin­voin­timme ja elinta­somme ylläpi­tä­mi­selle. Työikäisten määrä ja työpaik­kojen määrä vähenee, mutta samalla julkisten hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen tarve kasvaa.

Suomi on taas kerran tienhaa­rassa. Paluu vanhaan ei ole mahdol­lista. On löydettävä uusi reitti, joka takaa meille menes­tyksen ja hyvin­voinnin vuosia myös jatkossa.

Nyt täytyy hahmottaa, mikä on oleel­li­sinta Suomen tulevai­suuden kannalta. Mikä on se elementti, joka toimii koko yhteis­kun­taamme ylläpi­tävänä moottorina ja yksit­täisen suoma­laisen arjen hyvin­voinnin turvaajana.

Tämä elementti on työ.

Suoma­laisten hyvin­vointi on työnteon varassa. Tekemämme työn määrä ja laatu luo kansa­kun­tamme vaurauden ja hyvin­voinnin. Työn avulla voimme tarjota lapsil­lemme turval­lista päivä­hoitoa, ikäih­mi­sille hoivaa ja nuorille koulu­tusta.

Viime­ai­kainen keskustelu on painot­tunut kuitenkin hyvin pitkälti työn kansan­ta­lou­del­liseen merki­tykseen. Työn merkitys kansan­ta­lou­delle on tärkeä näkökulma, mutta ratkai­sevan tärkeää on myös työ yksit­täisen suoma­laisen näkökul­masta. Meille jokai­selle työ merkitsee eri asioita. Paino­tamme työhömme liittyviä asioita omalla taval­lamme ja raken­namme työn merki­tyksen yksilöl­li­sesti.

Toimeen­tulon näkökul­masta työ tuo talou­del­lista riippu­mat­to­muutta ja vapautta. Työn merkitys liittyy myös itsensä toteut­ta­miseen ja oman identi­teetin muotou­tu­miseen. Monet pitävät työnteossa tärkeänä sosiaa­lisia suhteita ja yhteen­kuu­lu­vuuden tunnetta. Työllä on arvoa jo itsessään, ei pelkkänä välineenä toimeen­tulon hankki­miseen.

Jotkut meistä kokevat työn osittain velvol­li­suu­deksi yhteis­kuntaa ja muita kohtaan. Joillekin meistä työnteko merkitsee oman panoksen antamista yhteisen hyvän eteen. Siis juuri sitä velvol­li­suuden tunnetta, että kannamme huolta myös niistä, jotka eivät itse kykene hankkimaan toimeen­tu­loaan tai eivät muuten tule toimeen omillaan.

Uskon, että kaikille meille suoma­lai­sille työ merkitsee, ainakin jollain tavalla, juuri tällaista Kaveria ei jätetä -henkeä.

Suomessa köyhyys on vakava ongelma ja sen suurin aiheuttaja on työttömyys. Keskus­telin juuri kahvi­ti­lai­suu­dessa työttömien kanssa. He sanoivat, että pahinta on epävarmuus tulevai­suu­desta ja voimat­to­muuden tunne oman ja perheen elämän ohjaa­mi­sesta.

Mitä enemmän Suomessa on työtä ja työpaikkoja, sitä vähemmän on köyhyyttä. Mitä korkeampi on työllisyys, sitä tasai­semmin tulot yhteis­kun­nassa jakau­tuvat. Mitä enemmän on työtä, sitä enemmän valtion ja kuntien kassaan kertyy verotuloja, joilla voidaan pitää huolta niistä, jotka eivät työtä löydä tai pysty töitä tekemään.

Työ luo oikeu­den­mu­kai­suutta. Mitä olemme valmiita tekemään, että tämä oikeu­den­mu­kaisuus lisääntyy Suomessa? Olemmeko valmiita kaikkiin sellaisiin ratkai­suihin, joilla saamme Suomeen lisää ja parempaa työtä?

Niin yksilön kuin yhteis­kun­nankin näkökul­masta työn merkitys on valtavan tärkeä. Meidän tulee tehdä sellaista vero- ja talous­po­li­tiikkaa, joka luo työpaikkoja ja toimeen­tuloa suoma­lai­sille.

Hyvä esimerkki uutta työtä luovista päätök­sistä olivat 1990-luvun laman jälki­mai­nin­geissa tehdyt tulevai­suus­pää­tökset. Tuolloin päättäjät vapaut­tivat telemark­kinat, uudis­tivat yritys­ve­ro­tuksen ja samaan aikaan alettiin satsata entistä enemmän julkisia varoja tutki­mukseen ja kehitykseen.

Tämä johti uusien innovaa­tioiden ja työpaik­kojen synty­miseen ja sitä kautta julkisen talouden terveh­ty­miseen. Usko työhön oli kaiken takana.

Meidän tulee parantaa työnteon kannus­ta­vuutta ja madaltaa työllis­tä­misen kynnystä, jotta yhä useampi suoma­lainen pääsisi töihin. Meillä suhtau­dutaan myös liian musta­val­koi­sesti osa-aikatyöhön. Joko olet kokopäi­vä­töissä tai sitten et. Tähän on tuotava joustoja, jotta saamme lisää ihmisiä työhön. Osa-aikaisen ja tilapäisen työn tekemisen ja teettä­misen on oltava kannat­tavaa.

Mitä jäykemmät säännöt ja tiukemmat rajat asetamme työllis­tä­miseen, sitä vähemmän yritykset voivat tarjota työpaikkoja. Oikeu­den­mu­kaista politiikkaa on raivata esteet pois niiden 180?000 työttömän tieltä, jotka eivät pääse työhön, vaikka osalle työtä olisi tarjolla.

Tarvit­semme myös parempaa työelämää, jotta ihmiset viihtyvät ja jaksavat työssä pidempään. Työpai­koilla täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota hyvään johta­miseen ja töiden organi­sointiin.

Hyvässä johta­mi­sessa on tuottavan yrityksen ja motivoi­tuneen henki­lö­kunnan ydin. Samoin tarvitaan myös jousta­vampaa sopimista työnte­kijän tarpeiden ja myös yrityksen kulloi­senkin tilanteen mukaan. Tämä lisää työtyy­ty­väi­syyttä ja työnteon tehok­kuutta.

Työ on nyt ja jatkossa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme kivijalka. Jos uskomme työhön ja sen merki­tykseen Suomen hyvin­voinnin lähteenä, silloin meidän on myös tehtävä uudis­tuksia, jotka lisäävät sen määrää Suomessa.

Nämä uudis­tukset, jotka tarkoit­tavat lisää työpaikkoja ja korkeampaa työlli­syyttä, eivät ole helppoja. Jos kuitenkin niissä onnis­tumme, suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta kestää ja ihmisille annetut hyvin­voin­ti­lu­paukset kyetään lunas­tamaan.

Nämä päätökset ovat nyt meidän omissa käsis­sämme.

Savon Sanomat, 17.2.2013


Kokoomus.fi