Kokoomus.fi
Katainen: Lisää työtä Suomeen

Katainen: Lisää työtä Suomeen

Julkaistu: 24.3.13 Uutiset

Hallitus päätti torstaina kehys­rii­hessään laajasta joukosta toimen­pi­teitä, joilla saamme lisää työtä Suomeen ja lisää työpaikkoja suoma­lai­sille. Vakau­tamme velka­tason vuoteen 2015 mennessä ja puramme ikään­tyvän Suomen kestä­vyys­va­jetta. Poikkeuk­sel­lisen haasta­vassa tilan­teessa olevaa Suomea käännetään nyt takaisin kasvun ja menes­tyksen uralle.

Työpaikkoja ja kasvua

Hallitus toteuttaa työllis­tävän verouu­dis­tuksen. Sen tavoite on luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Keven­nämme työpaik­kojen synty­misen kannalta kaikkein haital­li­simpia veroja kuten yhtei­sö­veroa ja pieni­tu­loisten palkka­veroa. Yritysten kannalta yhtenäinen veropohja ja matalammat verokannat tarjoavat suotui­samman toimin­taym­pä­ristön. Myös kotita­lous­vä­hen­nystä nostetaan. Samalla kiris­tämme työn kannalta vähemmän haital­lisia veroja kuten haitta- ja ympäris­tö­veroja.

Osana työllis­tävää verouu­dis­tusta yhtei­sö­veroa keven­netään 20 prosenttiin. Hallitus on näin sopinut jo kuuden prosent­tiyk­sikön keven­nyk­sestä inves­tointien ja työpaik­kojen synnyn kannus­ta­mi­seksi. Inves­toi­minen tulee kannat­ta­vam­maksi, mikä tarkoittaa uusia työpaikkoja Suomeen. Yrityk­sille jää enemmän varaa työllistää. Tulosta kannattaa näyttää Suomessa, eikä ohjata voittoja muiden verotet­ta­vaksi.

Osana tätä uudis­tusta osinko­ve­ro­tusta kiris­tetään hieman. Verotuksen painopiste siis siirtyy. Yrityksen sisään jätet­tävää tulosta verotetaan kevyemmin. Kun voitto otetaan yrityk­sestä ulos, verotus on aiempaa kireämpää.

Aiemmin listaa­mat­to­masta yhtiöstä voitiin maksaa huojen­nuksen piirissä osinkoja ilman osinko­veroa. Nyt huojen­nuksen alueella osingoista 25 prosenttia on verona­laista pääoma­tuloa. Tämä tarkoittaa, että pienistä osingoista maksetaan huojen­nuksen piirissä yhteensä 7,5 prosentin vero. Kun lasketaan yrityksen koko voiton verora­situs, se on yhtei­sövero huomioiden 26 prosenttia. Tämä on sama kuin halli­tus­kauden alussa.

Vastaa­vasti huojen­nusa­luetta rajataan 9 prosen­tista 8 prosenttiin. Kasvua haitannut euromää­räinen yläraja kuitenkin poistuu. Tämä on selvä viesti suoma­lai­sille yrityk­sille: kasvakaa ja luokaa Suomeen uusia työpaikkoja!

Veromuu­tosten lisäksi hallitus parantaa työlli­syyttä panos­ta­malla osaamiseen ja työelämän jousta­vuuteen. Nuorten yhteis­kun­ta­ta­kuuta vahvis­tetaan lisa?panostuksella erityi­sesti nuorten oppiso­pi­mus­kou­lu­tukseen. Osatyo?kykyisten tyo?llistymistä helpo­tetaan ja tyo?llisyysma?a?ra?rahoja suunnataan varsinkin pitka?aikaistyo?tto?mien tyo?llistymisen paran­ta­mi­seksi. Maahan­muut­tajien korkeaa tyo?tto?myytta? pyrita?a?n va?henta?ma?a?n panos­ta­malla pitka?ja?nteiseen kotout­ta­miseen.

Kehys­riihen päätök­sillä puolus­tamme myös teolli­suuden työpaikkoja. Merkit­tävän yhtei­sö­veron keven­tä­misen lisäksi teolli­suuden kilpai­lu­kykyä vahvis­tetaan ja teollisia työpaikkoja puolus­tetaan muun muassa paran­ta­malla tiestöä, leikkaa­malla windfall-veron tuottoa 120 miljoo­nalla eurolla ja tekemällä runsaan 100 miljoonan euron inves­toinnit neste­kaasu-infra­struk­tuuriin. Päätimme myös korottaa raskaiden kulje­tus­ajo­neu­vojen enimmäis­massoja ja -mittoja. Tällä uudis­tuk­sella paran­netaan yritysten ja työpaik­kojen toimin­tae­del­ly­tyksiä ja alennetaan kulje­tus­kus­tan­nuksia.

Tuotta­vuuden paran­ta­mi­sessa infor­maatio- ja kommu­ni­kaa­tio­tek­no­lo­gialla on keskeinen rooli, ja nyt kehys­rii­hessä tehtiin päätöksiä Suomen nosta­mi­sesta takaisin tieto­yh­teis­kuntien kärkeen. Vastaamme myös yritysten rahoi­tuksen ongelmiin perus­ta­malla uudet siemen­vaiheen ja kasvu­vaiheen yritysten rahastot. Yritysten rahoi­tus­mah­dol­li­suuksia paran­ta­malla luomme edelly­tyksiä uusien työpaik­kojen synty­mi­selle. Työn linja näkyy halli­tuksen kaikissa päätök­sissä.

Valtion velkaan­tu­minen taittuu

Hallitus teki kehys­rii­hessä päätöksiä, joilla velkaan­tu­minen saadaan taittumaan. Valtion­ta­loutta sopeu­tetaan yhteensä 600 miljoo­nalla eurolla vuoden 2015 tasolla. Nämä ovat kipeitä, mutta tarpeel­lisia toimia, jotta Suomi säilyy talou­deltaan vakaiden maiden joukossa.

Kestä­vyys­va­jetta kurotaan umpeen vauhdit­ta­malla kunta­uu­dis­tuksen ja sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen uudis­tuksen etene­mistä. Näitä molempia uudis­tuksia viedään eteenpäin rinta rinnan. Kunta­ra­ken­nelaki annetaan eduskun­nalle huhti­kuussa. Sosiaali- ja terveys­pal­velut järjes­tetään kunta­poh­jai­sesti pääsään­töi­sesti vastuu­kun­ta­mallin pohjalta. Vaikka uudis­tukset voivat tuntua hanka­lilta, niiden eteenpäin vieminen on hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen turvaa­misen kannalta äärim­mäisen tärkeää.

Kestä­vyys­va­jetta puretaan myös työuria piden­tä­mällä, muun muassa työn ja perhe-elämän entistä parem­malla yhteen­so­vit­ta­mi­sella sekä paran­ta­malla työelämän tasa-arvoa. Otamme käyttöön uuden joustavan hoito­rahan ja porras­tamme päivä­hoi­to­maksut käytön mukaan. Opinto­tukea uudis­tamme kannus­ta­vampaan suuntaan.

Suomi on tilan­teessa, jossa on jarru­tettava ja kiihdy­tettävä saman­ai­kai­sesti. Kehys­riihen päätök­sillä pidämme julkisen talouden kunnossa, mutta samalla teemme voimakkaat panos­tukset uusien työpaik­kojen ja talous­kasvun eteen. Kehys­riihen kaikki päätökset tähtäävät työnteon ja yrittä­misen lisää­miseen. Tällä resep­tillä Suomi pärjää jatkos­sakin.

Savon Sanomat, 24.3.2013


Kokoomus.fi