Kalle Jokinen: Kokoo­muksen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­listava ja kannustava – kokoomus.fi
MENU
Kalle Jokinen: Kokoo­muksen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­listava ja kannustava

Kalle Jokinen: Kokoo­muksen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­listava ja kannustava

Julkaistu: 21.08.2018 Meddelande

Kalle Jokisen puhe eduskun­ta­ryhmän kesäko­kouk­sessa Oulussa 2018

Hyvät kollegat ja kuulijat,

On hienoa olla täällä Oulussa, missä on pitkät perinteet aidolle yrittä­jyy­delle ja vastuun kanta­mi­selle. Viime aikoina on saatu lukea useita hyviä uutisia Oulusta, kuten sen, että ICT-ala on täällä jo noussut yli Nokian huippu­vuosien. Oulusta on kuoriu­tunut Suomen piilaakso, ja työttömyys on alentunut runsaasti. Tämä lämmittää mieltä.

Kesä oli lämmin, mutta poliit­ti­sesti varsin rauhal­linen. Viimeistään nyt syksyn kuviot ovat työpöy­dillä, ja eduskun­nassa sekä politii­kassa tämä tarkoittaa jälleen työntäy­teistä syksyä. Paljon on vielä tehtävää, vaikka voimme olla tyyty­väisiä monesta onnis­tu­mi­sesta vaali­kauden aikana.

Vuoden 2015 jälkeen 110 000 ihmistä on löytänyt työpaikan. lloit­semme jokaisen puolesta. Tämä on valtava joukko. Suuruus­luokkaa voi havain­nol­listaa vertaa­malla esimer­kiksi siihen, että Suomessa on reilut 100 000 sairaan­hoi­tajaa tai 110 000 jalka­pal­loi­lijaa, tai Suomen viiden­neksi suurim­massa kaupun­gissa Oulussa on 200 000 asukasta.

Työllis­ty­minen heijastuu työllis­ty­neiden perheisiin ja lähipiiriin. Työlli­syys­po­li­tiikka on samalla myös sosiaa­li­po­li­tiikkaa ja perhe­po­li­tiikkaa. Työllis­ty­minen tuo tullessaan parempaa toimeen­tuloa ja elämää. Mielelläni ajattelen niitä lapsia, jotka ovat isän tai äidin työllis­ty­misen turvin saaneet tänä kesänä vaikkapa uuden polku­pyörän tai iloinneet perheen yhtei­sestä lomareis­susta.

Työllis­ty­minen vaikuttaa myös merkit­tä­västi ihmisten henkiseen hyvin­vointiin. Henkinen hyvin­vointi heijastuu lähipiiriin. Haluan uskoa, että talou­del­lisen paineen helpot­taessa perheissä on vähemmän riitaa, päihteiden käyttöä, pahoin­pi­telyjä ja huostaan­ottoja. Vanhempien työllis­ty­minen luo tulevai­suu­de­nuskoa myös perheen nuorille sekä kannustaa opiske­lemaan ja pyrkimään elämässä eteenpäin.

Onnel­liset lapset ja nuoret ovat meidän missiomme ja paras palkin­tomme tehdä kokoo­mus­laista politiikkaa.

Työlli­syyteen ja talous­ke­hi­tykseen voi olla tyyty­väinen, mutta tämä ei meille vielä riitä.

Talouden tiukkaa terveh­dyt­tä­mistä on jatkettava. Myös työlli­syyteen tarvitaan uusia toimia. Kokoomus on asettanut seuraa­vaksi etapiksi 75 prosentin työlli­syy­sasteen ja valtion­ta­louden kääntä­misen ylijää­mäi­seksi.

Opposi­tiosta on ilmoit­tau­tunut jo monta purku­po­rukkaa ja halli­tuksen saavu­tusten repijää. Meille sopii paremmin raken­tajan rooli. Yhteis­kunta kehittyy parem­maksi ja turval­li­sem­maksi raken­ta­malla ja luomalla uutta kuin repimällä ja rikko­malla.

Tämä hallitus onkin raken­tanut ja valanut vahvan perus­tuksen uudelle Suomi-talolle terveh­dyt­tä­mällä taloutta valtio­va­rain­mi­nisteri Petteri Orpon johdolla.

Nyt raken­netaan seiniä ja kattoa uudis­ta­malla sote-palve­luita, sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmää, koulu­tus­jär­jes­telmää ja työelämää.

Mutta samaan aikaan kun veli Ponteva rakentaa vastuul­li­sesti suoma­lai­sille talouden tulevia myrskyjä kestävää vahvaa Suomi-taloa, opposition Veli Viulu ja Veli Huilu hekot­tavat ahkeralle ja kosis­ke­levat kansaa soitollaan, vailla huolta ja vastuuta tulevai­suu­desta.

Kokoomus haluaa purkaa kahleet suoma­laisten tulevai­suuden menes­tyk­seltä. Siksi haluamme purkaa normeja ja edistää raken­teel­listen uudis­tusten tekemistä työelä­mässä, jotta työlli­syyttä voidaan edelleen kasvattaa.

Väestömme vanhenee, ja vuosi vuodelta meillä on vähemmän käsipareja tekemässä töitä, joilla hyvin­voin­ti­valtion ylläpito rahoi­tetaan. Työttö­myy­saste on pudonnut 7,2 prosenttiin, mutta eri arvioiden mukaan raken­teel­lisen työttö­myyden raja alkaa jo tulla vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka talous kasvaisi, ei työttömyys enää vähenisi. On aivan päivän­selvää, että tilan­teessa, jossa ikään­ty­misen johdosta suure­nevat menot kaven­tavat valtion­kassan liikku­ma­varaa, emme voi tyytyä nykyiseen tasoon.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on edistänyt raken­teel­listen uudis­tusten tekemistä. Eduskun­ta­ryh­mässä on toiminut useita politiikan sisältöjä valmis­te­levia työryhmiä. Edustaja Satosen vetämä kannus­tin­louk­ku­työ­ryhmä ja edustaja Lepomäen vetämä verotyö­ryhmä ovat syven­tyneet moniin sosiaa­li­turvan ja verotuksen kysymyksiin ja kuulleet laajasti asian­tun­ti­joita sekä valmis­telleet uusia poliit­tisia avauksia.

Kannus­tin­louk­ku­työ­ryhmän valmis­telema kokoo­muksen sosiaa­li­tur­va­malli hyväk­syttiin kesäkuussa puolue­ko­kouk­ses­samme Turussa.

Yleistuki on kokoo­muksen ratkaisu moniin nykyso­si­aa­li­turvan ongelmiin. Nykyisten tukien yhdis­tä­minen yhdeksi yksin­ker­tai­seksi yleis­tueksi, joka vähenee tasai­sesti ja ennakoi­dusti tulojen kasvaessa, vähentää kannus­tin­loukkuja ja parantaa kannus­timia työntekoon. Lyhytai­kai­senkin työn vastaa­not­ta­mi­sesta tulee kannat­tavaa, kun ei tarvitse huolehtia tuen saamisen katkea­mi­sesta tai viiväs­ty­mi­sestä.

Kokoo­muksen johdolla yhteis­kun­nasta tulee mahdol­listava ja kannustava.

Menes­tyvät yritykset ovat koko hyvin­voin­timme perusta. Yritysten menes­tyksen positii­viset vaiku­tukset heijas­tuvat koko yhteis­kuntaan työlli­syyden ja verotu­lojen kasvuna.

Se tiedetään myös täällä Oulussa. Kokoomus pitää erittäin tärkeänä, että suoma­laisten yritysten ja yrittäjien toimin­tae­del­ly­tykset ovat kunnossa nyt ja tulevai­suu­dessa.

Emme jätä yrittä­jyyden edistä­mistä puheiden tasolle. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä toteutti vuonna 2014 yrittä­jyys­kier­tueen, jonka aikana kansan­edus­tajat jalkau­tuivat yrityksiin keräämään ajatuksia yrittä­jyyden edistä­mi­sestä. Kierroksen jälkeen listattiin kymmenen yrityk­sille keskei­sintä yrittä­jyys­ta­voi­tetta.

Nyt neljä vuotta myöhemmin kaikki näistä tavoit­teista ovat toteu­tuneet tai edistyneet merkit­tä­västi. Esimer­kiksi maksu­pe­rus­teinen arvon­li­sävero ja yrittä­jä­vä­hennys on otettu käyttöön, palkkaa­misen kynnystä on madal­lettu muun muassa koeaikoja piden­tä­mällä ja yritysten tuloläh­de­jakoa ollaan parhaillaan poista­massa. Pienten ja keski­suurten yritysten lainan­saantia on helpo­tettu, ja luoton hintaa pystytty alentamaan. Tekesin eli Business Finlandin innovaa­tio­se­telit on laajen­nettu myös pk-yrityk­sille, ja sukupol­ven­vaih­doksia yrityk­sissä on helpo­tettu.

Tekoja yrittä­jyyden puolesta tarvitaan lisää. Syksyn aikana Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä järjestää Yrittä­jyys­tekoja 2018 -kiertueen. Ensim­mäisiä tapaa­misia ja tilai­suuksia on jo sovittu ympäri Suomen.

Kiertue on jatkoa vuoden 2014 kiertu­eelle. Uuden kiertueen tarkoi­tuksena on kuulla yrittä­jä­kentän kuulu­misia ja päivittää kymmenen tavoi­tetta suoma­laisen yrittä­jyyden vahvis­ta­mi­seksi. Ehdotusten ja palautteen pohjalta Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä julkistaa uudet ja päivi­tetyt yrittä­jyys­ta­voit­teensa loppu­vuo­desta.

Tavoitteet ovat osa Kokoo­muksen eduskun­ta­vaa­lioh­jelmaa kevään 2019 eduskun­ta­vaa­leissa.

***

Kokoomus oli suuressa roolissa, kun viime kauden lopulla tartuttiin tosissaan liikenteen korjaus­vel­kaon­gelmaan. Tälle halli­tus­kau­delle raken­nettiin 600 miljoonan euron korjaus­vel­ka­pa­ketti, jonka lisäksi liiken­ne­verkon rahoi­tukseen ohjattiin kärki­han­ke­ra­hoi­tusta 364 miljoonaa euroa.

Tällä halli­tus­kau­della on siis panos­tettu perus­väy­län­pitoon lisää lähes miljardi euroa.

Olemme pitkästä aikaa saaneet jonottaa silta- ja asfalt­ti­tie­työ­mailla. Kärki­han­ke­ra­hoitus ja korjaus­velan lisära­hoitus päättyvät tämän vuoden loppuun.

Kokoo­muk­selle on täysin selvää, että tulevalla halli­tus­kau­della on jatkettava panos­tuksia liiken­ne­verkon ylläpitoon ja kehit­tä­miseen entistä suuremmin panoksin.

Teiden kuluminen ja lisäin­ves­tointien tarpeet ovat merkki talouden positii­vi­sesta raken­ne­muu­tok­sesta. Liiken­ne­määrät kasvavat edelleen. Suomi tarvitsee pitkän linjan inves­toin­ti­stra­tegian tulevai­suuden infra­hank­keisiin. Ruotsi panostaa yli kuusi kertaa enemmän resursseja liiken­ne­verkkoon kuin Suomi. Kun haluamme pysyä kilpai­lu­ky­kyisinä, on meidänkin toimittava. Talouden kasvu ei ole mahdol­lista ilman toimivaa infraa.

Meillä on jonossa lukuisia keskeisiä ratahank­keita: nopeammat junayh­teydet esimer­kiksi Turkuun ja Tampe­reelle sekä lentorata, joka tarjoaisi suoran yhteyden maakun­nista Helsinki-Vantaan lento­ken­tälle. Jotkut haavei­levat jopa yli 15 miljardia maksavaa Helsinki-Tallinna- tunnelia.

Jätti­hank­keissa on kuitenkin oltava visio­nää­ri­syyden lisäksi talou­del­lista realismia.

Saimme viime kaudella käännettyä liiken­ne­ra­hoi­tuksen kärjen olemassa olevan verkon kunnos­tukseen, uusien hankkeiden sijasta. Valitet­ta­vasti olemassa olevan liiken­ne­verkon paran­ta­minen ja ylläpito ovat jälleen unohtu­massa utopis­tisten haaveiden alle Tallinnan tunne­lista ja Jäämeren radasta. Näiden kymmenien miljardien inves­tointien taiko­minen kannat­ta­viksi hankkeiksi vaatisi fakiirien silmän­kään­tö­temppuja.

Samalla on hyvä muistaa, että ihmisten ja tavaroiden pitää pystyä kulkemaan tänään ja huomenna sekä sujuvasti että turval­li­sesti nykyi­sellä verkolla. Raide­lii­kenteen liiken­ne­suo­ri­tetta halutaan nostaa, mutta ylläpi­to­ra­hoi­tusta suunnat­taessa on huomattava, että suuressa ja harvaan asutussa maassa yli 90 prosenttia liiken­teestä kulkee teitä pitkin.

Kesällä moni meistäkin on ajanut päätie­verkon ulkopuo­lella ja todennut miten suuri tarve kunnos­tuk­sille on jo kolmi- ja nelinu­me­roi­sil­lakin teillä. Liiken­ne­verkko ei ole verkko, elleivät verkon eri osat ole liiken­nöi­tä­vässä kunnossa.

Ensi vuosi on korjaus­velan osalta siirty­mä­kausi nykyi­sestä korjaus­vel­kaoh­jel­masta seuraavan halli­tus­kauden ohjelmaan. On täysin välttä­mä­töntä, että liiken­ne­verkon korjaus­velkaa paikataan myös jatkossa.

Olemassa oleva liiken­ne­verkko laitetaan kuntoon täydentäen sitä harki­tuilla kehit­tä­mi­sin­ves­toin­neilla.

Kokoomus on myös turval­li­suus­puolue

Eduskun­ta­ryh­mämme toimii tulok­sel­li­sesti sisäisen ja ulkoisen turval­li­suuden saralla sekä oikeus­po­li­tii­kassa. Turvaamme polii­sille rahoi­tuksen 7200 poliisin palkkaa­miseen, palau­tamme sakon muunto­ran­gais­tuksen ja kiris­tämme seksu­aa­li­ri­kosten rangais­tuksia vastaamaan kansa­laisten yleistä oikeus­tajua. Toimimme aktii­vi­sesti puolus­tus­po­li­tii­kassa, valmis­te­lemme puolus­tus­ky­kymme kannalta välttä­mät­tömiä kalus­toin­ves­tointeja ja varmis­tamme tiedus­te­lu­lain­sää­dännön etene­misen. Me haluamme, että suoma­laiset voivat nukkua yönsä rauhassa eikä kenenkään tarvitse pelätä.

Maahan­muutto nousee puhee­nai­heena usein esille.  Meidän on kuitenkin oltava realis­tisia ja muistettava suhteel­li­suu­dentaju: Suomeen tehtiin vuonna 2017 vähän yli 4 000 uutta turva­paik­ka­ha­ke­musta. Näistä noin 40 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Määrät ovat huomat­ta­vasti pienen­tyneet huippu­vuo­desta 2015. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeas­tikin tulevai­suu­dessa. Tähän vaikut­tavat ilmas­ton­muu­toksen tuomat elino­lo­suh­teiden muutokset, väestön­kasvu, sekä erilaiset kriisit, jotka kohtaavat pääosin Lähi-Itää ja Afrikkaa. Ensisi­jai­sesti on kyettävä kehit­tämään elino­lo­suh­teita, jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan. On myös tärkeää, että järjes­tel­mämme on raken­nettu kestämään yllät­täviä tilan­teita. Tällä hetkellä näin ei välttä­mättä ole.

Aiheesta on viimeisen vuoden aikana virinnyt laaja keskustelu euroop­pa­laisten johtajien johdolla, ja myös Suomessa meidän on kyettävä katsomaan tilan­netta ratio­naa­li­sesti ja ääripäiden väliltä. Rajoja ei ole mahdol­lista sulkea, emmekä sitä haluakaan, sillä Suomi elää kansain­vä­li­sessä vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Toisaalta on realismia myöntää, että jokainen Suomeen hakeutuva ei yksin­ker­tai­sesti voi saada turva­paikkaa, etenkin jos määrät kasvavat nopeasti. Ruotsin kehitys­kulku ja maahan­muuton ongelmat ovat tulleet viimeistään viimeisen vuoden aikana silmiemme eteen median kautta. Kokoomus edustaa tässä pragma­tismia.

Tarvit­semme siis nykyistä tehok­kaamman, mutta toisaalta myös inhimil­li­semmän ja kestä­vämmän järjes­telmän. Hyvä järjes­telmä kohden­taisi avun niille, jotka sitä eniten tarvit­sevat. Ei vain niille, jotka pääsevät ovelle asti koput­tamaan pitkän matkan jälkeen. Resurssit, joita käytetään, tulisi käyttää mahdol­li­simman järke­västi ja tasai­sesti.

Yksi mahdol­lisuus voisivat olla Euroopan ulkopuo­lelle perus­tet­tavat pakolais­leirit, tai oikeastaan turval­liset pakolais­kau­pungit. Tämän tyyppistä järjes­telmää on jo esitetty EU-johtajien huippu­ko­kouk­sessa sekä muiden muassa Ranskan presi­dentti Macronin toimesta.

Kun turva­paikkaa haettaisiin jo Euroopan ulkopuo­lella, eikä Eurooppaan asti lähte­mi­sestä saisi etua, motiivit yrittää hengen­vaa­ral­lista matkaa Välimeren yli myös väheni­sivät.

Tällainen järjes­telmä säästäisi myös huomat­ta­vasti resursseja Euroo­passa, kun kallista vastaan­ot­to­toi­mintaa ja hakemusten käsit­telyä ei tarvitsisi järjestää kohde­maassa.

Myös elinta­so­pe­rus­teinen turva­pai­kanhaku loppuisi tehok­kaammin, mikä mahdol­lis­taisi aidosti hädäna­laisten autta­misen.

***

Toinen teema on työpe­räinen maahan­muutto.

Työpe­räistä maahan­muuttoa on helpo­tettava. Tämä edellyttää tarve­har­kin­ta­jär­jes­telmän poistoa ja toisaalta myös lupapro­sessien nopeut­ta­mista. Myös ministeri Mykkäsen esille nostamaa pistey­tys­jär­jes­telmää on voitava tarkas­tella. Vastaa­van­lainen työpe­räisen maahan­muuton pistey­tys­jär­jes­telmä on olemassa esimer­kiksi Kanadassa ja Austra­liassa.

Kanada valitsee maahan­muut­ta­jansa piste­jär­jes­tel­mällä – koulu­tuk­sesta tai hyödyl­li­sestä työko­ke­muk­sesta saa paljon pisteitä. Monet Kanadan maahan­muut­ta­jista ovatkin korkeasti koulu­tettuja. Kanada ei juuri ole joutunut kohtaamaan niitä maahan­muuttoon liittyviä ongelmia, jotka kuohut­tavat eniten tunteita Euroo­passa. Kanadassa ei ole ollut Ranskan tai Britannian kaltaisia levot­to­muuksia.

Kansan tuki maahan­muut­to­po­li­tii­kalle on ensisi­jaisen tärkeää, ja maahan­muuton ongel­ma­kohtiin tulee puuttua.

Minulla on tähän hyvä käytännön esimerkki suoma­lai­sesta pk-yrityk­sestä. Iisal­messa Metal­lityö Vainion henki­löstö on kasvanut lyhyessä ajassa 20 prosenttia. Kasvu on ollut mahdol­lista vain ulkomaisen vuokra­työ­voiman avulla. Suomesta tätä työvoimaa ei ole löytynyt. Kotimaisten yritysten kasvu on joillakin aloilla jo täysin riippu­vainen ulkomai­sesta työvoi­masta. Jos työvoimaa ei saisi ulkomailta, jäisi yrityksen kasvu tällöin nollaan. Jos työvoimaa ei saa, ovatko suoma­laiset kasvu­yri­tykset pakotettuja hankkimaan työn alihan­kintana muualta tai siirtämään toimin­taansa esimer­kiksi Baltiaan liian hitaan ja byrokraat­tisen työlu­pa­jär­jes­telmän vuoksi? On selvää, että talous­kasvun tukemi­seksi tarvit­semme työpe­räistä maahan­muuttoa.

***

Ilmas­ton­muutos ja muuttuvat sääolo­suhteet ajavat maata­loutta ja elintar­vi­ke­tuo­tantoa kriisiin. Kysymys on myös yli 300 000 elintar­vi­ke­tuo­tannon ja jalos­tuksen parissa toimivan ihmisen työpai­koista. Tilanne vaatii toimen­pi­teitä, jotta suoma­laisten arvostama puhdas elintar­vi­ke­tuo­tanto voidaan turvata myös jatkossa muuttu­vista sääolo­suh­teista huoli­matta.

Kaksi peräk­käistä katovuotta, karja­tilat harkit­sevat teuras­tuksia rehuviljan loppuessa, ja pula siemen­vil­jasta voi johtaa viljelyn loppu­miseen.

Yhtä huonot olosuhteet ovat olleet myös muualla Pohjois-Euroo­passa ja Baltiassa, kuivuuden runte­le­masta Afrikasta ja Etelä-Euroo­pasta puhumat­takaan. Kuivuus ja vilje­ly­mah­dol­li­suuksien hupene­misen aiheuttama ruokapula pakot­tavat lopulta väen liikkeelle, hakeu­tumaan sinne, missä ruokaa on. Mihin me hakeu­tui­simme, jos oma elintar­vi­ke­tuo­tanto kuihtuu?

Siksi on välttä­mä­töntä pitää huolta suoma­laisen maata­louden toimin­tae­del­ly­tyk­sistä. Siihen ajatteluun ei vasem­misto-opposition iänikuinen haave maa- ja metsä­ta­lousmaan kiinteis­tö­ve­rosta sovi.

Kokoomus on halli­tuk­sessa ajanut kunnian­hi­moista energia- ja ilmas­to­po­li­tiikka. Kansal­li­sessa energia- ja ilmas­to­stra­te­giassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa halli­tus­oh­jel­massa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoden 2030 osalta ja etenee johdon­mu­kai­sesti kohti kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjen vähen­tä­mistä 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoit­teena on luopua kivii­hiilen poltta­mi­sesta 2020-luvun loppuun mennessä, ja olemme tuoneet kestävän kehityksen osaksi valtion budje­tointia. Näistä teemoista kuulemme kesäko­kouk­semme aikana lisää.

Meillä on vain yksi maapallo, ja kokoomus varjelee sitä tulevia sukupolvia varten.

***

Kokoo­muksen tavoite on, että Suomen veroas­tetta painetaan alaspäin ja että kenenkään verotus ei nouse. Tässä tavoit­teessa on onnis­tuttu, ja Suomen kokonais­ve­roaste on laskenut pitkästä aikaa tällä halli­tus­kau­della kaksi prosent­tiyk­sikköä alaspäin. Siitä huoli­matta verokertymä on kuitenkin kasvanut. Niin verody­na­miikka parhaim­millaan toimii. Verotusta laske­malla verojen määrä kasvaa.

Kuten valtio­va­rain­mi­nisteri Orpo on sanonut: ” Ne ovat ihmisten rahoja ja me haluamme ottaa niistä veroina yhteis­kunnan käyttöön mahdol­li­simman vähän”.

Tavoit­teemme on edelleen, että kenenkään eläke­läisen ja palkan­saajan tulove­rotus ei kiristy.

Kokoomus tekee vaalienkin alla vastuul­lista politiikkaa. Me emme heittele miljar­di­lin­golla katteet­tomia lupauksia sinne tänne. On totta, että eläke­läisten toimeen­tuloa ja ostovoimaa pitää parantaa. On kuitenkin yksin­ker­taista ja kylmää ajattelua, että ikäih­misten tarpeet hoidetaan satasella. Ikään­tyvät tarvit­sevat säällisen toimeen­tulon lisäksi turval­li­suutta, hoivaa ja läsnä­olevaa ihmistä koko ajan lisään­tyvään yksinäi­syyteen.

Väestön ikään­tyessä meillä jokai­sella on väistä­mättä enemmän vastuuta myös omista lähei­sis­tämme. Tämä on keskeistä paitsi kansan­ta­lou­del­li­sesti, myös inhimil­li­sesti. Yksi keino mahdol­listaa läheisen hoita­minen olisi tuettu hoiva­vapaa.

Haluamme tavoi­tella aitoa mahdol­li­suutta hoiva­va­paaseen työssä­käy­ville, jotka hoitavat lähei­siään. Valtaosa ihmisistä joutuu elämänsä jossain vaiheessa tilan­teeseen, jossa läheinen tarvitsee apua ja hoivaa. Työn ja läheis­hoivan yhteen­so­vit­ta­misen tulee olla nykyistä helpompaa.

Arvioiden mukaan työikäi­sistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai lähei­sestään oman työssä­käyn­tinsä ohessa. Työssä­käyvien, läheistään hoivaavien määrän kasvaa väestön ikään­ty­misen myötä.

Tuki olisi tarkoi­tettu tilan­teisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäi­sesti. Tällaisia tarpeita voi tulla esimer­kiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen.

Hoiva­vapaan malli tulee Ruotsista, jossa työnte­kijän on mahdol­lista tuetusti jäädä hoitamaan sairas­tu­nutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määrä­ai­kaista korvausta sairaus­va­kuu­tuk­sesta. Suomessa työnte­ki­jällä on vuodesta 2011 ollut lain tuoma mahdol­lisuus hoiva­va­paaseen, mutta siihen ei saa talou­del­lista tukea.

Julkisen sektorin näkökul­masta omais­hoidon kustan­nukset ovat vahvasti tuettu­nakin selvästi kodin ulkopuo­lisen ympäri­vuo­ro­kau­tisen hoidon kustan­nuksia alhai­semmat.

Mallin yksityis­koh­dista, hoiva­vapaan enimmäis­kes­tosta, tuen tasosta ja hoiva­vapaan käyttäjien määrästä riippuen selvi­tyk­sessä on arvioitu kustan­nusten asettuvan 22-56 miljoonaan vuodessa. On kuitenkin huomattava inhimil­linen hyvin­vointi, jota läheisten antama hoiva voi tuoda, ja lisäksi kotihoidon edullisuus julki­selle sekto­rille. Hoiva­vapaa voisi siis mahdol­listaa parempaa elämää useam­malle verrattain edullisin kustan­nuksin verrattuna esimer­kiksi ympäri­vuo­ro­kau­tiseen kodin ulkopuo­liseen hoitoon.

Ikään­tyvien ihmisten kasva­vasta palve­lu­tar­peesta puhut­taessa on usein ikävä syyllistävä sivumaku. Ikään­tyvät isänmaan raken­ta­ja­su­ku­polvet ansait­sevat eläkkeensä, riittävät palvelut ja hoivan. Sen vuoksi sote-uudis­tuskin viedään maaliin, jotta palve­lu­lu­pauk­sesta voidaan pitää kiinni.

Kokoomus ei ajattele eläke­läisiä vain yhteis­kunnan palve­luiden kustan­nuseränä. Aktii­viset eläke­läiset voivat olla kokemuk­sellaan yhteis­kun­nalle myös arvokas voimavara.

Kokoomus jatkaa vastuul­lista ja tulevai­suuteen luotaavaa politiikkaa jatkos­sakin. Tulemme syksyn aikana tuomaan useita ehdotuksia edellä maini­tuista teemoista, kuten ympäristön ja hyvin­voin­ti­valtion tulevai­suuden turvaa­mi­seksi, raken­teel­listen uudis­tusten toteut­ta­mi­seksi ja suoma­laisen yhteis­kunnan säilyt­tä­mi­seksi yhtä turval­lisena kuin se tänä päivänä on.

Teesimme on, että yhteis­kunta ei saa olla rajoittaja ja tukah­duttaja, vaan mahdol­listaja ja kannustaja.

Tulevai­suuden Suomi on yhteis­kunta, jossa saa tehdä ja toteuttaa itseään, saa onnistua, mutta myös epäon­nistua ja oppia.

Eduskun­ta­ryh­mämme on hyvässä iskussa ja yhteis­henki korkealla. Vaikeat ajat ovat hitsanneet porukan yhteen. Minulla on etuoikeus johtaa Suomen parasta eduskun­ta­ryhmää, jonka jäsenet ovat jokainen huippu­asian­tun­ti­joita ja luotet­tavia toimi­joita omalla politiikan sekto­rillaan.

100-vuotias Kokoomus on enemmän kuin valmis kantamaan tulevai­suu­des­sakin vastuuta isänmaasta.


Kokoomus.fi