Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kai Mykkanen Kokoomus blogi energia
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Kai Mykkänen: Velkakatto lakiin

Kai Mykkä­nen: Velka­katto lakiin

Julkaistu:

Vaaleissa on kyse hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mi­sesta.

Korvia myöten velkaan­tu­nut maa ei pysty varau­tu­maan, eikä takaa­maan kansa­lais­tensa turval­li­suutta tule­vissa krii­seissä. Raskas velka­taakka heiken­tää mahdol­li­suuk­siamme ratkoa globaa­leja ilmas­ton­muu­tok­sen aset­ta­mia uhkia. Vahva julki­nen talous turvaa kansa­lais­ten hyvin­voin­nin kasvun ja hyvän elämän.

Joiden­kin mielestä vaaleissa on kyse siitä, kenen kanssa ollaan valmiita yhteis­työ­hön. Meidän mieles­tämme poli­tii­kassa ei ole kyse hiek­ka­laa­tik­ko­lei­kistä, vaan suoma­lais­ten asioi­den vastuul­li­sesta hoita­mi­sesta.

Pahe­neva velan kasvu suhteessa talou­den kokoon on monien euro­mai­den ongelma. Se vaaran­taa jatkues­saan euroa­lu­een vakau­den ja hyvin­voin­nin. Suomen tilanne on tällä hetkellä erityi­sen huoles­tut­tava.

Kaikki länsi­maat velkaan­tui­vat koro­na­krii­sissä. Mutta Suomen kasva­vaa alijää­mä­nä­ky­mää ei voi selit­tää koro­nalla. Ruot­sissa, Tans­kassa ja Saksassa velka­suhde on jo palau­tu­nut koro­naa edel­tä­välle tasolle.

Suomessa valtion talou­den alijäämä on tyrmää­västi pahe­ne­massa ja velka­suhde kasva­massa. Tästä vuodesta lähtien valtio on kasvat­ta­massa velkaa joka vuosi yli kymmellä miljar­dilla eurolla, jos jatkamme Mari­nin halli­tuk­sen talous­lin­jalla.

Image

Suomessa on palat­tava vastuul­li­seen talou­den­pi­toon. Velka­sää­töjä on uudis­tet­tava ja vahvis­tet­tava. Esimer­kiksi Saksassa valtion velka­katto on kirjattu maan perus­tus­la­kiin.

Suomen tapa hoitaa velka­vas­tuu vain poliit­ti­sena sopi­muk­sena, on osoit­tau­tu­nut liian hute­raksi turvasi tule­ville suku­pol­ville. Tule­vai­suu­des­sa­kin halli­tus­vas­tuuseen voi päätyä Mari­nin halli­tuk­sen kaltai­nen velasta piit­taa­ma­ton kokoon­pano. Velka­vas­tuun kirjaa­mi­nen lakiin vahvis­taa tavoit­tee­seen sitou­tu­mista. Lisäksi tulee velvoit­taa halli­tusta teke­mään korjaa­via toimia, jos tavoit­teessa ei pysytä.

Lakiin kirjat­tava velka­sääntö ei toki saa olla liian kaava­mai­nen ja sen tulee kestää aikaa. Silti edellä kuvattu Suomen tule­vai­suus on niin vaaral­li­nen, että ehdo­tamme seuraa­van halli­tuk­sen työlis­talle tolk­kua talou­den­pi­toon tuovan velka­sään­nön kirjaa­mista lakiin.

Suoma­lai­set ovat huolis­saan. Ihmi­set ymmär­tä­vät, että valta­vaksi kasvava velka­vuori heiken­tää tule­vien suku­pol­vien hyvin­voin­tia. Tämän päivän alijäämä on huomi­sen veron­ki­ris­tys. Ihmi­set odot­ta­vat ratkai­suja ongel­ma­luet­te­loi­den sijaan.

On aika uudis­taa sitou­tu­mi­nen ylisu­ku­pol­vi­sesti oikeu­den­mu­kai­seen talou­den­pi­toon. Siksi kehys­jär­jes­tel­mää tulee uudis­taa entistä pitä­väm­mäksi.

Talou­den tasa­pai­no­tus­kei­noista puolu­eet ovat erimie­li­siä. Vasem­misto kiris­täisi mieluum­min veroja. Jostain syystä kuiten­kin käymme edel­leen keskus­te­lua siitä, pitääkö meno­jen ja tulo­jen ylipäänsä olla tasa­pai­nossa. Esimer­kiksi SDP ei ole pysty­nyt sitou­tu­maan hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den tule­vai­suu­den kannalta vält­tä­mät­tö­mään talou­den vahvis­ta­mi­sen mitta­luok­kaan.

Esitän suoran haas­teen kaikille puolueille: olet­teko valmiit sitou­tu­maan talou­del­li­sesti kestä­vään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan? Olet­teko valmiit sitou­tu­maan lopet­ta­maan elämi­sen tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella?

Kyse on tule­vai­suu­desta. Siitä, millai­sessa kunnossa jätämme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan lapsil­lemme.

Kokoo­mus ehdot­taa polii­ti­koille

  1. Uudis­te­taan lupauk­semme ylisu­ku­pol­vi­ses­tin oikeu­den­mu­kai­seen ja vastuul­li­seen talou­den­pi­toon.
  2. Sitou­du­taan pitkän aika­väli tavoit­tee­seen Pohjois­mai­sesta velka­suh­teesta.
  3. Tasa­pai­no­te­taan julkista taloutta asteit­tain, kunnes saavu­te­taan kestä­vyys­va­jeen turvaava ylijäämä.
  4. Velvoi­te­taan halli­tus korjaa­viin toimiin, jos tavoit­teessa ei pysytä.
  5. Kirja­taan velka­katto lakiin.
image

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

31.3.2023

Sari Multala: Liik­ku­mat­to­muus on miljar­dien euro­jen ongelma

Suomen hyvin­voin­tia uhkaa liian vähäi­nen liik­ku­mi­nen. Liik­ku­mat­to­muus maksaa eri laskel­mien mukaan esimer­kiksi sairaus-, työky­vyt­tö­myys- ja työpois­sao­loina jopa seit­se­män miljar­dia euroa.

29.3.2023

Pihla Keto-Huovi­nen: Kenen­kään ei pidä joutua pelkää­mään puuko­tusta koulussa – nuor­ten teke­män väki­val­lan on loput­tava

Ylivies­ka­lai­sessa yläkou­lussa tiis­taina tapah­tu­nut puuko­tus on järkyt­tä­nyt suoma­lai­sia kautta maan. Koulun 15-vuotias oppi­las puukotti sama­ni­käistä uhria, joka kulje­tet­tiin äärim­mäi­sessä hengen­vaa­rassa

25.3.2023

Petteri Orpo: Uusi ydin­voi­mala Suomeen

Yksi tule­van halli­tuk­sen tärkeim­mistä tehtä­vistä on vauh­dit­taa voimak­kaasti uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mista Suomeen. Kokoo­mus haluaa ydin­voi­masta tule­van halli­tuk­sen ener­gia­po­li­tii­kan kulma­ki­ven. Fortum

Skip to content