Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kai Mykkanen Kokoomus blogi energia
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Kai Mykkä­nen: Velka­katto lakiin

Kai Mykkä­nen: Velka­katto lakiin

Julkaistu:

Vaaleissa on kyse hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mi­sesta.

Korvia myöten velkaan­tu­nut maa ei pysty varau­tu­maan, eikä takaa­maan kansa­lais­tensa turval­li­suutta tule­vissa krii­seissä. Raskas velka­taakka heiken­tää mahdol­li­suuk­siamme ratkoa globaa­leja ilmas­ton­muu­tok­sen aset­ta­mia uhkia. Vahva julki­nen talous turvaa kansa­lais­ten hyvin­voin­nin kasvun ja hyvän elämän.

Joiden­kin mielestä vaaleissa on kyse siitä, kenen kanssa ollaan valmiita yhteis­työ­hön. Meidän mieles­tämme poli­tii­kassa ei ole kyse hiek­ka­laa­tik­ko­lei­kistä, vaan suoma­lais­ten asioi­den vastuul­li­sesta hoita­mi­sesta.

Pahe­neva velan kasvu suhteessa talou­den kokoon on monien euro­mai­den ongelma. Se vaaran­taa jatkues­saan euroa­lu­een vakau­den ja hyvin­voin­nin. Suomen tilanne on tällä hetkellä erityi­sen huoles­tut­tava.

Kaikki länsi­maat velkaan­tui­vat koro­na­krii­sissä. Mutta Suomen kasva­vaa alijää­mä­nä­ky­mää ei voi selit­tää koro­nalla. Ruot­sissa, Tans­kassa ja Saksassa velka­suhde on jo palau­tu­nut koro­naa edel­tä­välle tasolle.

Suomessa valtion talou­den alijäämä on tyrmää­västi pahe­ne­massa ja velka­suhde kasva­massa. Tästä vuodesta lähtien valtio on kasvat­ta­massa velkaa joka vuosi yli kymmellä miljar­dilla eurolla, jos jatkamme Mari­nin halli­tuk­sen talous­lin­jalla.

Image

Suomessa on palat­tava vastuul­li­seen talou­den­pi­toon. Velka­sää­töjä on uudis­tet­tava ja vahvis­tet­tava. Esimer­kiksi Saksassa valtion velka­katto on kirjattu maan perus­tus­la­kiin.

Suomen tapa hoitaa velka­vas­tuu vain poliit­ti­sena sopi­muk­sena, on osoit­tau­tu­nut liian hute­raksi turvasi tule­ville suku­pol­ville. Tule­vai­suu­des­sa­kin halli­tus­vas­tuuseen voi päätyä Mari­nin halli­tuk­sen kaltai­nen velasta piit­taa­ma­ton kokoon­pano. Velka­vas­tuun kirjaa­mi­nen lakiin vahvis­taa tavoit­tee­seen sitou­tu­mista. Lisäksi tulee velvoit­taa halli­tusta teke­mään korjaa­via toimia, jos tavoit­teessa ei pysytä.

Lakiin kirjat­tava velka­sääntö ei toki saa olla liian kaava­mai­nen ja sen tulee kestää aikaa. Silti edellä kuvattu Suomen tule­vai­suus on niin vaaral­li­nen, että ehdo­tamme seuraa­van halli­tuk­sen työlis­talle tolk­kua talou­den­pi­toon tuovan velka­sään­nön kirjaa­mista lakiin.

Suoma­lai­set ovat huolis­saan. Ihmi­set ymmär­tä­vät, että valta­vaksi kasvava velka­vuori heiken­tää tule­vien suku­pol­vien hyvin­voin­tia. Tämän päivän alijäämä on huomi­sen veron­ki­ris­tys. Ihmi­set odot­ta­vat ratkai­suja ongel­ma­luet­te­loi­den sijaan.

On aika uudis­taa sitou­tu­mi­nen ylisu­ku­pol­vi­sesti oikeu­den­mu­kai­seen talou­den­pi­toon. Siksi kehys­jär­jes­tel­mää tulee uudis­taa entistä pitä­väm­mäksi.

Talou­den tasa­pai­no­tus­kei­noista puolu­eet ovat erimie­li­siä. Vasem­misto kiris­täisi mieluum­min veroja. Jostain syystä kuiten­kin käymme edel­leen keskus­te­lua siitä, pitääkö meno­jen ja tulo­jen ylipäänsä olla tasa­pai­nossa. Esimer­kiksi SDP ei ole pysty­nyt sitou­tu­maan hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den tule­vai­suu­den kannalta vält­tä­mät­tö­mään talou­den vahvis­ta­mi­sen mitta­luok­kaan.

Esitän suoran haas­teen kaikille puolueille: olet­teko valmiit sitou­tu­maan talou­del­li­sesti kestä­vään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan? Olet­teko valmiit sitou­tu­maan lopet­ta­maan elämi­sen tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella?

Kyse on tule­vai­suu­desta. Siitä, millai­sessa kunnossa jätämme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan lapsil­lemme.

Kokoo­mus ehdot­taa polii­ti­koille

  1. Uudis­te­taan lupauk­semme ylisu­ku­pol­vi­ses­tin oikeu­den­mu­kai­seen ja vastuul­li­seen talou­den­pi­toon.
  2. Sitou­du­taan pitkän aika­väli tavoit­tee­seen Pohjois­mai­sesta velka­suh­teesta.
  3. Tasa­pai­no­te­taan julkista taloutta asteit­tain, kunnes saavu­te­taan kestä­vyys­va­jeen turvaava ylijäämä.
  4. Velvoi­te­taan halli­tus korjaa­viin toimiin, jos tavoit­teessa ei pysytä.
  5. Kirja­taan velka­katto lakiin.
image

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.11.2023

Väki­valta ei ole yksi­tyis­asia

Väki­valta muser­taa. Mustel­mien ja ruhjei­den lisäksi se aiheut­taa haavoja, jotka eivät näy ulos­päin: arvot­to­muu­den tunnetta, pelkoa ja häpeää. Huomenna viete­tään

21.11.2023

Sari Multala: “Halli­tus panos­taa lasten ja nuor­ten tule­vai­suu­teen”

Kirjoi­tus on alun perin julkaistu Helsin­gin Sano­missa 21.11.2023. Suomi on koulu­tuk­sessa edel­leen maail­man huip­pu­maa, vaikka haas­teita on näkö­pii­rissä. Päämi­nis­teri Petteri

15.11.2023

Jukka Kopra ja Jarno Limnéll: “Puolus­tus­teol­li­suutta on vahvis­tet­tava nopeasti sekä pitkä­jän­tei­sesti”

Euroo­pan turval­li­suus­nä­ky­mät muut­tui­vat merkit­tä­västi helmi­kuussa 2022. Siitä lähtien Euroo­pan unioni ja Yhdys­val­lat ovat tuke­neet Ukrai­naa sekä panos­ta­neet aiem­paa voimak­kaam­min puolus­tuk­seensa.

Skip to content