Kokoomus.fi
Jyrki Katainen: On palattava perus­asioihin

Jyrki Katainen: On palattava perus­asioihin

Julkaistu: 13.1.13 Uutiset

Suomen menestys perustuu yhteis­kun­ta­malliin, jonka perus­pi­la­reita ovat työnteko, kilpai­lu­ky­kyinen talous, tasa-arvoiset palvelut ja huolenpito. Tasa-arvoa tuottavat palvelut ja tulon­siirrot kyetään rahoit­tamaan, kun pohjalla on tasapai­noinen julkinen talous ja riittä­västi kannat­tavia ja kasvavia yrityksiä, jotka työllis­tävät.

Yhteis­kun­ta­mal­limme kestä­vyyden kannalta edessä on suuria haasteita. Toivoa kuitenkin tuo se, että ratkaisut ovat meidän suoma­laisten itsemme tehtä­vissä. Kysymys onkin siitä, olemmeko me yhä niitä samoja päättä­väisiä suoma­laisia, jotka ovat aina osanneet hoitaa omat asiansa kuntoon. Vaikeissa tilan­teissa olemme purreet huulta, mutta toimineet. Vaikeiden asioiden välttely olisi vastuut­to­muutta ja suoma­laisten heitteille jättä­mistä. Se olisi myös hyvin epäsuo­ma­lainen periaate.

Moni ei välttä­mättä tiedosta edessämme olevia haasteita, koska useim­malla elämä menee entiseen malliin. Ehkä rujoimmin tosiasiat ovat kohdanneet ne meistä, jotka ovat menet­täneet työpaik­kansa, tai eivät ole saaneet työtä etsimi­sestä huoli­matta. Tarkoi­tukseni ei ole peläs­tyttää ketään. Haluan silti, että jokainen suoma­lainen tiedostaa sylis­sämme olevat ja kansa­kun­tamme tulevai­suuden kannalta erittäin kriit­tiset haasteet. Nyt niihin on vielä mahdol­lista löytää ratkaisut pienin vaurioin. Tosiasioiden tunnus­ta­minen on viisauden alku.

Suomea haastaa kestä­vyysvaje

Suomessa väestö ikääntyy poikkeuk­sel­lisen nopeasti, minkä seurauksena tarvit­semme tulevai­suu­dessa yhä enemmän verotuloja lunas­taak­semme lupaukset palve­luista ja huolen­pi­dosta. Samaan aikaan vuosi vuodelta yhä harvempi suoma­lainen käy töissä. Työikäisten määrä vähenee koko ajan ja sen seurauksena Suomessa tehdään vähemmän työtä joka vuosi. Vähemmän työtä tarkoittaa vähemmän verotuloja ja vähemmän hyvin­vointia.

Yhtälö ei ole tasapai­nossa. Tulot vähenevät samalla kun menot kasvavat. Tätä epäsuhtaa kutsutaan julkisen talouden kestä­vyys­va­jeeksi. Se tarkoittaa, että ellemme uudista Suomea, rahat eivät riitä hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan ylläpi­tä­miseen.

Samaan aikaan ikään­ty­misen kanssa Suomea haastaa poikkeuk­sel­lisen nopea elinkei­no­ra­kenteen muutos. Neljässä vuodessa teolli­suu­desta on hävinnyt 60 000 työpaikkaa. Raken­ne­muu­tosta ja teolli­suuden työpaik­ka­me­ne­tyksiä on vauhdit­tanut Suomen heiken­tynyt kilpai­lukyky. Suomessa palkat ovat nousseet tuotta­vuuden kasvua nopeammin samaan aikaan, kun esimer­kiksi vienti­hinnat ovat pudonneet tuntu­vasti. Erilai­sista syistä johtuen kaikkia niitä tuotteita ja palveluja, joita olemme maail­malle kaupanneet, ei enää osteta entiseen malliin.

Ikään­ty­misen ja elinkei­no­ra­kenteen muutoksen aiheut­tamat haasteet pakot­tavat meitä uudis­tamaan Suomea. Suomi velkaantuu jo nyt uhkaavan ripeää vauhtia. Edessä on leikkauksia ja veron­ko­ro­tuksia jo aiemmin tehtyjen päälle. Emme kuitenkaan selviä vain budjettia höylää­mällä, vaan meidän on etsittävä ratkaisuja hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan raken­teel­lisiin heikkouksiin. Yhtä tärkeää on löytää keinoja yritysten kasvun vahvis­ta­mi­seksi, jotta syntyisi uusia pysyviä työpaikkoja.

On palattava perus­asioihin. Tasa-arvoiset palvelut ja huolenpito turvataan tekemällä työtä ja huoleh­ti­malla talou­temme kilpai­lu­ky­vystä.

Lisää työtä ja kilpai­lu­kykyä

Työikäisen väen vähen­tyessä tarvit­semme liudan uudis­tuksia, joilla kyetään lisäämään tehtyjen työtuntien määrää, piden­tämään työuria ja saamaan yhä useampi suoma­lainen mukaan työelämään. Elämme pidempään, saamme eläkettä pidempään ja käytämme palveluja pidempään. On siten ymmär­ret­tävää ja reilua tehdä vasti­neeksi työtä hieman enemmän, koska muutoinhan joutui­simme tinkimään eläkkeistä ja palve­luista. Tämä ei olisi oikein. Lisää työtä tarkoittaa parempia ansioita, parempia julkisia palve­luita ja vahvempaa eläke­turvaa. Työn määrän lisää­minen on hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan kohta­lon­ky­symys.

Hallitus on joulu­kuussa pyytänyt työelämän osapuolia tekemään esityksiä työurien piden­tä­mi­seksi. Mitä päättä­väi­sempiä uudis­tuksia hallitus ja työmark­ki­na­jär­jestöt kykenevät tekemään työn määrän lisää­mi­seksi, sitä pienempi on paine menojen leikkaa­mi­seksi ja verojen korot­ta­mi­seksi.

Kilpai­lu­ky­kyinen talous puolestaan tarkoittaa lisää työpaikkoja. Ja työpaikkoja tarvitaan: jopa 180 000 työha­luista ja -kykyistä suoma­laista on vailla työtä. Tämä on yksilöiden ja yhteis­kunnan kannalta kestä­mätön tilanne.

Uusien työpaik­kojen luominen edellyttää uudis­tuksia, jotka kannus­tavat yrityksiä inves­toimaan ja palkkaamaan uusia työnte­ki­jöitä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että työn tekeminen ja teettä­minen Suomessa kannattaa. Kansain­vä­linen kilpai­lukyky tarkoittaa esimer­kiksi sitä, että suoma­laiset tuotteet ja palvelut pärjäävät kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Vain kannattava yritys työllistää.

Kilpai­lu­kykyä paran­tavien raken­teel­listen uudis­tusten rinnalla tarvit­semme palkka­rat­kaisuja, jotka lisäävät työpaikkoja eivätkä vähennä niitä. Suomen Pankin arvion mukaan maltil­linen palkka­rat­kaisu voisi luoda Suomeen parissa vuodessa jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Myös tässä asiassa työelämän osapuolet ovat Suomen tulevai­suuden kannalta paljon varti­joina.

Menojen leikkaukset ja verojen korotukset tuntuvat aina kipeiltä. Niiden määrä voidaan kuitenkin pitää maltil­lisena, jos osaamme tehdä taloutta pitkällä aikavä­lillä kasvat­tavia ja vahvis­tavia päätöksiä. On oikein laittaa tulot ja menot tasapainoon. Velkaan­tu­misen taitta­minen ei tarkoita hyvin­voinnin pysyvää supis­ta­mista, vaan päinvastoin. Jotta työllisyys ja hyvin­vointi voisivat kehittyä myös tulevai­suu­dessa, meidän on korjattava heikkou­temme. On oikein tehdä kaikki ne uudis­tukset, jotka varmis­tavat, että Suomi on hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös lapsil­lemme ja heidän lapsilleen.

Meidän on löydettävä tahtoa rakentaa menes­tyvää Suomea. Me pärjäämme varmasti, ellemme anna kyyni­syyden, poliit­tisen pelin, riitelyn, syyllisten etsimisen, ahneuden tai itsek­kyyden johtaa Suomea tekemät­tö­myyteen. Tulevien vuosi­kym­menien menestys edellyttää meiltä suoma­lai­silta lujuutta, itsensä likoon laitta­mista ja rohkeutta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.1.2013


Kokoomus.fi