Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Eurovaaliehdokas Jocka Träskbäck kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Eurovaaliblogit / Jocka Träskbäck: ”Yrittäjien ääni kuuluviin EU-parlamentissa”

Jocka Träskbäck: ”Yrit­tä­jien ääni kuulu­viin EU-parla­men­tissa”

Julkaistu:

Suomessa on 280 000 yrit­tä­jää, joista 200 000 yksi­ny­rit­tä­jiä. Nämä ovat yhteis­kun­tamme selkä­ranka, jota ilman ei olisi työpaik­koja, hyvin­voin­tia ja perus­pal­ve­luita. Yrit­tä­jät tarvit­se­vat aktii­vi­sem­paa edun­val­von­taa niin edus­kun­nassa kuin Euroo­pan parla­men­tissa, sillä uudet työpai­kat synty­vät lähes yksi­no­maan pieniin ja keski­suu­riin yrityk­siin. Koti­mai­nen YEL-kriisi ja EU-direk­tii­viin perus­tuva arvon­li­sä­ve­ron alara­ja­huo­jen­nuk­sen pois­tu­mi­nen ovat osoit­ta­neet, että molem­missa fooru­meissa päät­tä­jien jouk­koon tarvi­taan enem­män aitoja yrit­tä­jiä, jotka tietä­vät mitä yrit­tä­jän arki on, miten otetaan yrit­tä­jä­ris­kiä ja miten luodaan uusia työpaik­koja. Puhu­mat­ta­kaan sään­te­lyn vähen­tä­mi­sestä ja yrit­tä­jyy­den kannus­ti­mien tärkey­destä. Euroo­pan unioni on tässä keskei­sessä asemassa.

Peräti kaksi kolman­nesta Suomen lain­sää­dän­nöstä tulee Euroo­pan unio­nista, joten parla­men­tilla on sään­te­lyssä ja sen purka­mi­sessa ratkai­se­van tärkeä rooli. Suomen tulisi viimein kyetä irtau­tu­maan malliop­pi­las-syndroo­masta, jossa unio­nin lain­sää­dän­töä tulki­taan ensin pilkul­leen ja sitten varmuu­den vuoksi vielä­kin tiukem­min. Monissa muissa maissa EU-sään­te­lyä tulki­taan luovem­min ja pide­tään kiinni kansal­li­sista eduista. Silloin tilanne voi olla paikal­li­sille yrityk­sille jopa kilpai­lu­te­kijä. Suomessa tuli­si­kin kroo­ni­sen nöyris­te­lyn sijaan käyt­tää luovaa ajat­te­lua ja tervettä järkeä.

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa ei voida sivuut­taa EU-tuki­ra­hoja. Peri­suo­ma­lai­nen ”Ei tartte auttaa” -menta­li­teetti tulisi unoh­taa. Suoma­lai­set yrityk­set eivät nimit­täin voi saada tuki­ra­haa, jos sitä ei aktii­vi­sesti haeta. Yhteis­kun­nan etu olisi auttaa yrityk­siä aktii­vi­sem­min hake­maan tuki­ra­hoja ja luot­sata yrityk­siä byro­kra­tia­vii­da­kossa. Suomen saan­non lisää­mi­nen EU-tuki­ra­hoista tulee olla keskei­senä tavoit­teena. Nykyi­set jous­tot valtion­tu­ki­sään­nöissä vääris­tä­vät kilpai­lua jäsen­mai­den välillä. Suomen tulee edis­tää valtio­tu­ki­sään­tö­jen palaut­ta­mista eikä Suomen tule hyväk­syä uusia jous­toja valtio­tu­ki­sään­töi­hin. Nykyi­nen tilanne heiken­tää perus­teetta suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä.

Euroo­pan parla­men­tin piti nyt päät­ty­vällä kaudella vähen­tää sään­te­lyä, mutta suunta olikin päin­vas­tai­nen. Sen sijaan, että unioni olisi lisän­nyt jäsen­mai­den päätös­val­taa ja keskit­ty­nyt yläta­son linjauk­siin, on se ryhty­nyt puut­tu­maan jopa pullon­kork­kei­hin ja muuhun näper­te­lyyn. Puhu­mat­ta­kaan maa- ja metsä­ta­lou­den lisään­ty­västä byro­kra­tiasta, sään­te­lystä, rapor­toin­nista ja moni­to­roin­nista. Seuraa­van komis­sion ja parla­men­tin täytyy tehdä ryhti­liike ja keskit­tyä taas olen­nai­seen.

30 vuoden yrit­tä­jä­ko­ke­muk­sella olen vakuut­tu­nut, että yrityk­set tule­vat mainiosti toimeen myös ilman ulko­puo­lista mikro­ma­na­gee­rausta. Samalla tulee huomata, että viime kädessä kulut­ta­jat joutu­vat tällai­sen turhan sään­te­lyn ja byro­kra­tian maksa­jaksi. Euroo­pan unio­nin arvos­tuk­sen ja uskot­ta­vuu­den kannalta on tärkeää, että sen tuot­tama lain­sää­däntö on tarpeel­lista, perus­tel­tua ja ymmär­ret­tä­vää.

Kirjoit­taja Jocka Träskbäck on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja yrit­täjä.


Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.4.2024

Ted Apter: ”Menes­tyvä Eurooppa on mahdol­li­nen, mutta se ei synny itses­tään”

Aloi­tan sisäl­tö­va­roi­tuk­sella. Olen pahem­man luokan EU-nörtti, minkä lisäksi työk­seni ratkon elin­kei­no­po­liit­ti­sia ongel­mia. En siis aio kaunis­tella tosi­asioita: laiva on törmän­nyt

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

11.4.2024

Pekka Toveri: ”Tarvit­semme vahvem­paa euroop­pa­laista puolus­tus­teol­li­suutta”

Venä­jän laiton hyök­käys Ukrai­naan 2022 on aset­ta­nut Euroo­pan valtiot aivan uuden puolus­tus­haas­teen eteen. Euroo­passa käydään nyt kolmatta vuotta suur­so­taa, joka

Skip to content