Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Eurovaaliehdokas Janne Sankelo kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Eurovaaliblogit / Janne Sankelo: ”Päätösvalta omaisuudestaan kuuluu metsänomistajalle”

Janne Sankelo: ”Päätös­valta omai­suu­des­taan kuuluu metsä­no­mis­ta­jalle”

Julkaistu:

Kun puhumme metsistä, puhumme koko Suomen menes­tyk­sestä. Suomi ei olisi hyvin­voin­ti­val­tio ilman niitä. Joka­mies­te­noi­keuk­sien kautta metsät tarjoa­vat virkis­tystä ja luon­to­ko­ke­muk­sia kansa­lai­sille. Vuosi­kym­men­ten aikana suoma­lais­ten metsien omis­ta­juus on siir­ty­nyt maaseu­dulta kaupun­kei­hin. Tämä kehi­tys­kulku jatkuu tule­vai­suu­dessa.

Suomi ja Ruotsi ovat Euroo­pan unio­nin metsäi­sim­mät maat. Metsien runsau­den voi havaita vaikka lento­ko­neesta käsin. Yhte­näistä vihreää on joka puolella. Pohjois­mai­nen metsä­ta­lous perus­tuu siihen, että metsiä käyte­tään ja hoide­taan vastuul­li­sesti. Pääte­hak­kui­den, joita tehdään vuosit­tain alle prosen­tille metsä­pinta-alasta, jälkeen istu­te­taan uudet taimet ja kasvun ihme jatkuu. Jos metsän­hoi­toa laimin­lyö­dään, mene­te­tään arvok­kaat puutuot­teet ja hiili­nie­lut.

Kokoo­muk­sen toimesta uudis­tettu metsä­laki mahdol­lis­taa omis­ta­jalle moni­puo­li­set metsän­kas­va­tuk­sen mene­tel­mät. Tasai­käis­ra­ken­tei­sen metsän­kas­va­tuk­sen ohella jatkuva kasva­tus tarjoaa käyt­tö­kel­poi­sen mene­tel­män sopi­viin kohtei­siin.  Tällöin metsä pysyy koko ajan peit­tei­senä. Mene­tel­män valit­see metsä­no­mis­taja.

Metsiä haka­taan Suomessa vuosit­tain vähem­män kuin on niiden kasvu. Metsä­va­ral­li­suu­temme siis kasvaa koko ajan. Luon­toa vaali­taan monin tavoin. Suomessa on merkit­tävä määrä suojel­tuja metsiä, mutta myös talous­met­sien moni­muo­toi­suu­desta pide­tään kiinni lain­sää­dän­nöllä ja serti­fioin­neilla.

Osa EU:n jäsen­maista ymmär­tää huonosti metsän­käyt­tömme peri­aat­teita. Keski-Euroo­passa metsät ovat saaneet väis­tyä asutuk­sen ja elin­kei­no­jen tieltä. Metsät eri puolilla Euroop­paa ovat erilai­sia. Ymmär­rän metsä­no­mis­ta­jien ihme­tystä, kun hollan­ti­lai­nen EU-polii­tikko yrit­tää väki­sin ennal­lis­taa suoma­lais­ten metsiä.

Yksi suoma­lai­sen euro­par­la­men­taa­ri­kon tärkeim­mistä tehtä­vistä on kertoa muiden maiden edus­ta­jille, mitä pohjois­mai­sella metsä­ta­lou­della tarkoi­te­taan. Lisä­us­kot­ta­vuutta tuo, jos kertoja on metsä­no­mis­taja ja tuntee esitys­ten vaiku­tuk­set arjes­saan. Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat ratkaisu ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Voimme omilla toimilla paran­taa luon­non tilaa, mutta emme voi museoida metsiämme.

“Suomessa on 600 000 metsä­no­mis­ta­jaa”

Poliit­ti­sessa keskus­te­lussa unoh­de­taan usein, että metsät ovat Suomessa suurilta osin yksi­tyi­so­mis­tuk­sessa. Suomessa on 600 000 metsä­no­mis­ta­jaa. Olisi ryöstö tehdä metsiä koske­via EU-päätök­siä heidän ylit­seen. Metsä­po­li­tiikka onkin tärkeä pitää kansal­li­sen päätös­val­lan piirissä. Samalla on seurat­tava muita sekto­reita. Metsien käyt­töön voidaan vaikut­taa muuta kautta. Hyviä esimerk­kejä ovat esimer­kiksi takso­no­mia ja EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuseh­do­tuk­set. On hyvä, että Suomi ei hyväk­sy­nyt valu­vi­kaista suun­ni­tel­maa.

Jatkossa on tärkeää varmis­taa metsä­no­mis­ta­jien omai­suu­den­suoja ja tiedon omis­ta­juus. Komis­sion esit­tä­mää metsiä koske­vaa EU:n valvonta-asetusta pitää arvioida kriit­ti­sesti ja palaut­taa asia tarvit­taessa lähtö­ruu­tuun. Mitään tietoa ei tarvitse kerätä viran­omai­sille huvin vuoksi, vaan kaikella pitää olla tarkoi­tuk­sensa.

Kirjoit­taja Janne Sankelo on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja maaseu­tu­yrit­täjä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.5.2024

Maria Rauta­nen: ”Ener­giao­ma­va­rai­suus on huol­to­var­muus­asia”

Ener­gia­po­li­tiikka on tärkeä osa Suomen ja koko EU:n turval­li­suutta. Ilman huol­to­var­maa ener­giaa olemme todella haavoit­tu­vai­sia ihmi­sen tai luon­non aiheut­ta­man kata­stro­fin

27.5.2024

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

Skip to content