Henriina Rantala: ”Vihreä siirtymä – valttikortti, jota ei ole varaa olla käyttämättä”
Julkaistu:
Mustavalkoinen ajattelu, jossa ekologinen kestävyys ja talouskasvu asetetaan vastakkain, ei ole enää tätä päivää. Näki asian sitten strategisena mahdollisuutena, ideologisena höttönä tai ilmastohumppana, tosiasia on, että yhdeltäkään mahdolliselta kilpailuedulta emme saa sulkea silmiämme. EU-sääntelyä on mielestäni monilta osin karsittava ja järkevöitettävä, mutta vihreässä siirtymässä se on nähtävä kiihdyttävänä ajurina.
Vihreässä siirtymässä ei ole kyse ainoastaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, vaan myös Euroopan omavaraisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Se on niin ekologisesti, taloudellisesti kuin myös turvallisuuspoliittisesti tärkeä askel, jota Euroopalla ei ole varaa jättää ottamatta – saatika Suomella olla taloudellisesti hyödyntämättä.
“Investoinnit ovat vihreän siirtymän kulmakivi”
Siirtyminen ympäristövastuulliseen toimintaan tuo mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Käynnissä oleva energiamurros ja kasvava puhtaan energian markkina on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda Eurooppaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja. Vihreiden investointien arvon onkin arvioitu nousevan 5 000 miljardiin euroon EU-alueella vuoteen 2030 mennessä.
Vihreän siirtymän tuomat mahdollisuudet ovat siis kaivattu piristysruiske EU:n, mukaan lukien Suomen, talouskasvulle. Onkin pidettävä huoli, että työpaikkoja syntyy myös Suomeen eivätkä vihreät investoinnit valu muualle.
Jotta Suomi saa täyden hyödyn vihreästä siirtymästä, on meidän konkreettisesti helpotettava suorien ulkomaisten investointien Suomeen saapumista. Suomen on tarjottava ennakoitava ja luotettava investointiympäristö sekä sujuvia pankkipalveluita ja lupaprosesseja. Sekä Euroopan että Suomen tasolla ei tule aliarvioida asemaamme vihreän siirtymän edelläkävijänä.
“Osaava Eurooppa on kaiken ydin”
Realiteetit on kuitenkin huomioitava; uudenlaiselle työlle on löydettävä tekijöitä Euroopasta. Komissio on arvioinut vihreän siirtymän synnyttävän EU-alueelle 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. EU:n onkin pidettävä huoli osaamistasosta, jotta nämä työpaikat saadaan täytettyä ja siirtymän hyödyt pidettyä Euroopassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen saralla on varmistettava, että käytössä on oikeanlaista osaamista, jolla vihreä siirtymä saadaan alulle ja pidetään kasvaessaankin Euroopassa.
“Omavaraisuus katkaisee riippuvuuden”
Energiaomavaraisuuden tärkeys konkretisoitui eurooppalaisille kotitalouksille katalalla tavalla kun energialaskut kohosivat pilviin Venäjän hyökkäyssodan eskaloituessa. Siirtymä puhtaaseen energiaan ja irrottautuminen fossiilisesta energiasta onkin hyvä esimerkki siitä kuinka vihreä siirtymä vahvistaa yleistä eurooppalaista turvallisuutta samalla vähentäen haitallisia riippuvuuksia.
Myös kriittisten raaka-aineiden kohdalla vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuden omavaraisuuden ja turvallisuuden vahvistamiseen. Kiertotalous, jossa materiaaleja, tuotteita ja resursseja käytetään uudelleen, vähentäisi riippuvuutta myös tuontiraaka-aineista. Tämä koskee myös kriittisiä raaka-aineita, joista tällä hetkellä suurin osa tuodaan Kiinasta ja jotka ovat välttämättömyys lähes kaikkeen puolustusteknologiasta energiateknologiaan.
“Valttikortti, jota ei ole varaa olla kääntämättä”
Vihreä siirtymä, kuten kaikki investoinnit, tarvitsevat alkupanoksensa. Näki asian sitten maapallon kantokyvyn rajallisuuden tai taloutemme näkökulmasta, siirtymä on välttämätön.
Haasteita on ja muutoksia on tehtävä. Investoinnit eivät saavu luoksemme itsestään, osaamisen on vastattava kehittyviä tarpeita ja kiertotalous on tehtävä kannattavaksi. Kun saavutamme hiilineutraaliuden ennen kilpailijoitamme, varmistamme itsellemme myös merkittävän kilpailuedun pitkälle tulevaisuuteen.
Hyödyntämällä vihreän siirtymän täyden potentiaalin, emme ratkaise ainoastaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä vaan myös taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia haasteitamme – niin Euroopan tasolla kuin myös Suomessa.
Kirjoittaja Henriina Rantala on kokoomuksen eurovaaliehdokas ja Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja.
