Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Heikki Autto: Nyt on oikea aika tehdä maata­lou­den ja luon­non­va­ro­jen kestä­vän käytön kunnian­pa­lau­tus

Heikki Autto: Nyt on oikea aika tehdä maata­lou­den ja luon­non­va­ro­jen kestä­vän käytön kunnian­pa­lau­tus

Julkaistu:

Edus­kun­ta­vaa­lit käydään suoma­lai­sen vilje­li­jän ja metsä­no­mis­ta­jan kannalta hämmen­tä­vissä tunnel­missa. Maata­lou­den tuot­ta­vuus on maakun­tien perin­tei­sen valta­puo­lu­een keskus­tan kahdek­san­vuo­ti­sen maata­lous­mi­nis­te­ri­kau­den jäljiltä ennä­tys­heikko. Metsä­no­mis­ta­jia puoles­taan uhkaa­vat Euroo­pasta hyöky­aal­lon lailla vyöry­vät säädö­seh­do­tuk­set.
 
Mari­nin keskus­ta­va­sem­mis­to­lai­nen halli­tus onkin epäon­nis­tu­nut EU-edun­val­von­nassa erityi­sesti suoma­lais­ten metsien käyt­töön liit­tyen. Jos Suomi ei itse jo enna­kolta huolehdi maamme erityis­piir­tei­den tuomi­sesta EU-komis­sion tietoon, ei siitä huolehdi kukaan muukaan. Nyt Suomen kannat ovat olleet sekä autta­matta myöhässä että epäsel­viä ja risti­rii­tai­sia. Suomen vies­tin tulee aina olla yhte­näi­nen sekä vahvasti ja yksi­se­lit­tei­sesti ilmaistu. Mari­nin halli­tuk­sen sisäi­set erimie­li­syy­det ovat heiken­tä­neet Suomen edun­val­von­taa.
 
Kokoo­mus haluaa edis­tää niin koti­maassa kuin Euroo­pas­sa­kin kestä­vää metsien käyt­töä, joka perus­tuu vahvaan metsä­osaa­mi­seen ja -tietoon. Tarvit­semme työrau­han suoma­lai­sille metsä­no­mis­ta­jille. Vies­timme on selvä: hoita­kaa ja vaali­kaa metsä­omai­suut­tanne. Metsä­no­mis­taja on paljon varti­jana, jotta suoma­lai­nen kestä­vään luon­non­va­ro­jen käyt­töön perus­tuva hyvin­vointi on mahdol­lista jatkos­sa­kin. Kokoo­mus lupaa puolus­taa kaikissa yhteyk­sissä omai­suu­den­suo­jaa, kannus­ta­vaa vero­tusta sekä metsien kasvun edel­ly­tyk­siä.
 
On päivän selvää, että luon­non­va­ramme ja maata­lou­temme nouse­vat arvoon arvaa­mat­to­maan, kun Eurooppa alkaa vahvis­ta­maan stra­te­gista auto­no­mi­aansa. Niin ruoan­tuo­tan­non, ener­gian kuin teol­li­suu­den tarvit­se­mien raaka-ainei­den omava­rai­suu­den tavoit­te­lussa katseet kään­ty­vät pohjoi­seen. Metsistä peräi­sin olevien arvo­ket­ju­jen talou­del­li­nen mitta­kaava on valtava. Kokoo­mus lupaa tehdä poli­tiik­kaa, jolla Suomeen on hyvä inves­toida ja työl­lis­tää. Metsien lisäksi Suomella on Euroo­passa erityi­nen asema puhtaan ener­gian­tuo­tan­non sekä mine­raa­li­va­ro­jemme osalta.
 
Stra­te­gi­sen auto­no­mian ytimessä on lisäksi vahva ja elin­voi­mai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tanto. Siksi tilanne täytyy kään­tää vaka­vasta huol­to­var­muut­tamme uhkaa­vasta krii­siy­ty­mi­sestä toiveik­kai­siin tule­vai­suu­den näky­miin. Luopu­via tilal­li­sia on nyt paljon. Ja vali­tet­ta­vasti myös nuorem­missa ikäluo­kissa, joita kipeästi tarvit­semme raken­ta­maan tule­vaa menes­tystä. Siksi suunta pitää saada kään­net­tyä nyt.
 
Kokoo­mus haluaa, että maata­lous­yrit­tä­jien luot­ta­mus palau­te­taan siihen, että heidän työtään ja yrit­tä­mis­tään arvos­te­taan. Ja ennen kaik­kea, että tuot­ta­mal­leen lisä­ar­volle saa asian­mu­kai­sen hinnan. Vain kannat­tava maata­lous tuot­taa ruokaa ja vain kannat­tava maata­lous pystyy panos­ta­maan myös ympä­ris­tön­hoi­toon. Suoma­lai­sen maata­lou­den pitää olla kannat­ta­vaa ja kilpai­lu­ky­kyistä euroop­pa­lai­silla sisä­mark­ki­noilla. Lisäksi tuot­ta­jien neuvot­te­lua­se­masta elin­tar­vi­ke­ket­jussa on pidet­tävä huolta. Siksi myös elin­tar­vi­ke­mark­ki­na­la­kiin on tehtävä tarvit­ta­vat muutok­set, jotta nämä tavoit­teet täyt­ty­vät.
 
Tilo­jen lopet­ta­mis­tun­nel­mista pitää siir­tyä suju­viin tilus­jär­jes­te­lyi­hin ja toiveik­kai­siin omis­ta­jan­vaih­dok­siin, jotta tärkein asia eli puhtaan koti­mai­sen ruoan tuot­ta­mi­nen tulee turva­tuksi. Se on oikein paitsi huol­to­var­muu­den, turval­li­suu­den ja kansan­ta­lou­den kannalta, myös ympä­ris­tön ja eläin­ten hyvin­voin­nin näkö­kul­masta. Me suoma­lai­set panos­tamme eläin­ten hyvin­voin­tiin poik­keuk­sel­li­sen paljon. Kokoo­muk­sen mielestä kulut­ta­jalle tuli­si­kin käydä parem­min ilmi, onko hänen osta­mansa tuote vienyt porsaalta sapa­ron tai kasva­nut anti­bioot­tien voimalla. Suomessa nämä toimet ovat kiel­let­tyjä, mutta kaup­pa­ket­ju­jen tulisi kantaa vastuunsa yhdessä elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den kanssa ja tuoda esille, mitkä tuot­teet eivät täytä meidän stan­dar­de­jamme.
 
Kulu­nut vaali­kausi on muis­tut­ta­nut, että kohtaamme jatkos­sa­kin monen­lai­sia myrs­kyjä. Kun maaseu­tue­lin­kei­not menes­ty­vät on kansa­kun­nalla edel­ly­tyk­set selviy­tyä parem­min, tuleepa vastaan mitä vain. Kokoo­mus aset­taa Suomen turval­li­suu­den, huol­to­var­muu­den ja suoma­lais­ten hyvin­voin­nin etusi­jalle. Siksi Kokoo­mus on sitou­tu­nut pitä­mään suoma­lai­sen vilje­li­jän ja metsä­no­mis­ta­jan puolta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.3.2024

Pihla Keto-Huovi­nen: “Rasis­min vastus­ta­mi­nen on meidän jokai­sen vastuulla”

Suomi on monella mitta­rilla mitat­tuna hyvä maa asua. Juuri tällä viikolla julkais­tun Maail­man onnel­li­suus­ra­por­tin mukaan Suomi on seit­se­män­nen kerran maail­man

19.3.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Miksi tasa-arvosta pitää yhä puhua väsy­mättä

Emme voi hyväk­syä maail­maa, jossa isoäi­dit pelkää­vät tyttä­riensä ja poikiensa tyttä­rillä olevan vähem­män oikeuk­sia kuin heillä oli. Tähän YK:n pääsih­tee­rin

14.3.2024

Karo­liina Parta­nen: Alipalk­kaus on jo laitonta – nyt siihen on puutut­tava määrä­tie­toi­sesti

Ulko­mailta tule­vien työn­te­ki­jöi­den määrä on lisään­ty­nyt Suomessa. Samalla on huomattu, että alipalk­kaus­ta­pauk­set ovat lisään­ty­neet ja ne kohdis­tu­vat erityi­sesti ulko­mailta tule­viin

Skip to content