Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Blogit / Elina Valto­nen: Länsi on nyt yhte­näi­sempi ja samalla vahvempi kuin koskaan

Elina Valto­nen: Länsi on nyt yhte­näi­sempi ja samalla vahvempi kuin koskaan

Julkaistu:

Münc­he­nin turval­li­suus­ko­kouk­sen tärkeim­mät vies­tit voi tiivis­tää seuraa­vasti: Suomi ja Ruotsi on saatava Naton jäse­niksi mahdol­li­sim­man pian, Ukrai­naa on tuet­tava voit­toon saakka, Euroo­pan on laitet­tava oma puolus­tus kuntoon ja globaali etelä on Lännelle geopo­liit­ti­nen kohta­lon­ky­sy­mys.

Edus­kunta on tällä vaali­kau­della enää muuta­man viikon koolla. Tärkeim­pänä työnä on saat­taa päätök­seen Pohjois-Atlan­tin sopi­muk­sen hyväk­sy­mi­nen eli niin sanottu Nato-laki. Ulkoa­siain­va­lio­kun­nan yksi­mie­li­sessä mietin­nössä koros­te­taan Suomen ensi­si­jai­sena tavoit­teena Suomen ja Ruot­sin liit­ty­mistä puolus­tus­liitto Natoon saman­ai­kai­sesti ja mahdol­li­sim­man nopeasti.

Mietin­nön päätö­seh­do­tus kattaa Suomen ja Ruot­sin liit­ty­mis­pöy­tä­kir­jat. Sitou­dumme siis hyväk­sy­mään myös Ruot­sin jäse­neksi, mikäli Suomi hyväk­syt­täi­siin Naton jäse­neksi ensin. Ruotsi aloit­taa oman Nato-proses­sinsa Riks­da­gissa maalis­kuussa ja etenee siten samoin kuin Suomen edus­kunta: teemme omat koti­läk­symme valmiiksi ja olemme valmiina, kun muut ovat.

Tavoite on, että olemme Ruot­sin kanssa Naton jäse­niä Vilnan huip­pu­ko­kouk­seen mennessä. Tämä oli myös Münc­he­nin turval­li­suus­ko­kouk­sessa ilmaistu vahva tahto­tila. Naton pääsih­teeri Jens Stol­ten­ber­gin mukaan ei ole pääky­sy­mys rati­fioi­daanko Suomen ja Ruot­sin hake­muk­set yhtä aikaa, vaan että molem­mat tehdään mahdol­li­sim­man nopeasti.


“Mikään muu ei riitä kuin Ukrai­nan voitto”

Euroo­pan on satsat­tava määrä­tie­toi­sesti, yhtei­sesti ja nykyistä huomat­ta­van paljon enem­män omaan puolus­tuk­seensa. Se edel­lyt­tää panok­sia jokai­selta Euroo­pan maalta; yhdessä ja erik­seen. Ukrai­nan aseis­ta­mi­nen on Euroo­pan puolus­ta­mista. Mikään muu ei riitä kuin Ukrai­nan voitto. Oli huomio­nar­voista, että myös Saksan uusi puolus­tus­mi­nis­teri Boris Pisto­rius lausui tämän ääneen. Saksan liit­to­kans­leri Olaf Scholz on ollut sana­muo­dois­saan kaiken aikaa pidät­ty­vämpi.

Länti­sessä Euroo­passa on pelätty sodan leviä­mistä - ja jopa ydin­so­taa - sodan ensim­mäi­sistä päivistä lähtien. Se on hillin­nyt joiden­kin päät­tä­jien halua osal­lis­tua Ukrai­nan aseis­ta­mi­seen. On tärkeä muis­taa, ettei puolus­tus tarkoita eska­laa­tiota. YK:n perus­kir­jan mukaan jokai­sella maalla on luon­nol­li­nen oikeus eril­li­seen tai yhtei­seen puolus­tau­tu­mi­seen. 

Harvoin valtioilla on ollut yhtä yksi­se­lit­tei­siä perus­teita ryhtyä aseel­li­seen itse­puo­lus­tuk­seen kuin Ukrai­nalla Venä­jän hyök­käyk­sen kohteena. Sama oikeus on meillä Ukrai­naa tukies­samme. Vastaa­vasti, jos jättäi­simme Ukrai­nan tuetta pelä­tes­sämme Venä­jän ydin­a­se­pu­heita voisimme luopua vapau­des­tamme saman­tien. 

“Münc­he­nistä jäi mieleen runsaasti henkistä antia ja ripaus toivoa­kin”

Turval­li­suu­den perusta on vapaus - ja siihen kytkey­ty­vät tiiviisti länti­set arvot sekä mark­ki­na­ta­lous. Jälkim­mäi­nen tuppaa unoh­tu­maan koti­mai­sessa keskus­te­lussa: kilpai­lu­ky­kyi­nen talous on riip­pu­mat­to­muu­den ja vapau­den elinehto. Länsi­mai­nen yhteis­kun­ta­malli on raken­tu­nut vaurau­delle, joka on synty­nyt ihmis­ten mahdol­li­suu­desta toteut­taa itse­ään ja elin­kei­no­aan. Meidän on tule­vai­suu­dessa yhä vaikeampi puolus­taa ihmi­soi­keuk­sia ja demo­kra­tiaa, jos jäämme talou­dessa ja tekno­lo­giassa jälkeen. Tämä pätee niin Suomen kuin koko Euroo­pan­kin tasolla. Vastaa­vasti meillä ei länsi­maissa ole mitään syytä raken­taa suoja­muu­reja tai kaupan esteitä tois­temme välille. Protek­tio­nis­mista on luovut­tava jopa yksi­puo­li­sesti.

Nykyi­sessä geopo­li­tii­kassa tämä laina­lai­suus on entistä tärkeäm­pää. Yhtenä keskei­senä pain­opis­teenä Münc­he­nin keskus­te­luissa oli globaali etelä sekä kehit­ty­vät talou­det. Liian moni Afri­kan maa on kallis­tu­nut Kiinan ja toisaalta Venä­jän tuki­jaksi. Erityi­sesti Afrikka-poli­tiik­kamme on kohta­lon­ky­sy­mys. Se on kohta­lon­ky­sy­mys jopa enem­män meille kuin Afri­kan maille itsel­leen: niin muut­to­liik­keen, talou­den kuin geopo­li­tii­kan­kin näyt­tä­möllä. 

Münc­he­nistä jäi mieleen runsaasti henkistä antia ja ripaus toivoa­kin. Mieleen­pai­nu­vin oli kokouk­sen avaus­ti­lai­suus, jossa käytiin läpi viimei­sen vuoden aikana tapah­tu­neita histo­rial­li­sia kään­teitä: sodan alka­mi­sesta ja Saksan Zeitenwen­destä Suomen ja Ruot­sin Nato-hake­muk­siin. Kaiken sodan julmuu­den ja toivot­to­muu­den keskellä Länsi on nyt yhte­näi­sempi ja samalla vahvempi kuin koskaan. Vuosi sitten Münc­he­nissä kuul­tiin aivan toisen­lai­sia äänen­pai­noja kuin kulu­neena viikon­lop­puna.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

23.5.2024

Sakari Pääkkö: ”Itä-Suomesta Euroo­pan ytimeen”

Lähes­ty­vissä EU-vaaleissa on puhuttu paljon erityi­sesti talou­desta ja turval­li­suu­desta. EU:lla on erit­täin merkit­tävä alue­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus ja erityi­sesti Itä-Suomelle todella suuri

20.5.2024

Annika Sipola: ”Missä EU, siellä Naton harjoi­tuk­set”

Ajoin hiljat­tain Sallasta Rova­nie­melle ja eteen tuli beige auto, jossa oli sivulla punai­set ristit. Auto oli oudon näköi­nen, selvästi armei­jan

21.3.2024

Pihla Keto-Huovi­nen: “Rasis­min vastus­ta­mi­nen on meidän jokai­sen vastuulla”

Suomi on monella mitta­rilla mitat­tuna hyvä maa asua. Juuri tällä viikolla julkais­tun Maail­man onnel­li­suus­ra­por­tin mukaan Suomi on seit­se­män­nen kerran maail­man

Skip to content