Ehdo­tuk­sia inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seen

Julkaistu: 13.09.2019

Kokoo­muk­sen ”turbo­na­pit”: ehdo­tuk­set inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seen

Suomi häviää selkeästi maaot­te­lun Ruot­sille uusissa inves­toin­neissa. Kun Suomessa koko­nai­sin­ves­toin­nit konei­siin, lait­tei­siin ja TKI-toimin­taan ovat 9 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­teesta, on naapu­rissa vastaava luku 14.

Keinot:

Vapau­te­taan poisto-oikeu­det

Kilpai­lu­ky­kyi­nen vero­tus

Nopei­siin junayh­teyk­siin kahden miljar­din panos­tus

Edis­te­tään reilua paikal­lista sopi­mista

Jatke­taan normin­pur­kua

Lisä­tään rehtiä kilpai­lua

Työhön kannus­tava sosi­aa­li­turva

Huoleh­di­taan osaa­van työvoi­man saata­vuu­desta

Pääomi­te­taan korkea­kou­luja miljar­dilla

Lisä­tään pysy­viä TKI-panos­tuk­sia

Luodaan jatku­van oppi­mi­sen malli ja noste­taan osaa­mis­ta­soa

Inves­toimme kolman­nek­sen vähem­män kuin Ruotsi. Inves­toin­timme uuteen pääomaan riit­tä­vät tällä hetkellä juuri ja juuri ylit­tä­mään pääoman kulu­mi­sen. Ruot­sin lisäksi häviämme myös muille verrok­ki­mail­lemme. Finans­si­krii­sin jälkei­set vaikeim­mat vuodet ovat takana, mutta ennus­teet eivät povaa inves­toin­tien vauh­dit­tu­mista. (1)

Hyvin­voin­timme pohja on rapis­tu­massa, jos yksi­tyi­siä inves­toin­teja ei saada kään­net­tyä Suomessa kasvuun. Jos suoma­lais­ten yritys­ten koneet, lait­teet ja kiin­teis­töt sekä työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­nen rapis­tu­vat vähe­ne­vien inves­toin­tien myötä, tuot­ta­vuu­den kasvu heik­ke­nee. Tuot­ta­vuu­den kasvu on edel­ly­tys suoma­lais­ten elin­ta­son nousulle, talous­kas­vulle ja palve­lui­den kestä­välle rahoi­tuk­selle.

Kokoo­mus pitää hyvänä, että valtio­va­rain­mi­nis­teri Lintilä on aset­ta­nut kans­lia­pääl­likkö Hete­mäen selvi­tys­hen­ki­löksi kartoit­ta­maan ”turbo­nap­peja” eli inves­toin­teja vauh­dit­ta­via toimia, jotka voitai­siin sisäl­lyt­tää halli­tuk­sen ensi vuoden talous­ar­vio­esi­tyk­seen. Kokoo­mus toivoo Suomen vuoksi, että Hete­mäen esityk­siä ei piilo­teta valtio­neu­vos­ton kirja­hyl­lyyn, vaan esityk­set julkais­taan ja pannaan päät­tä­väi­sesti budjet­ti­rii­hessä toimeen.

Kokoo­mus on valta­van huolis­saan suoma­lais­ten hyvin­voin­nin perus­tasta, ja siksi haluamme julkaista myös omat ehdo­tuk­semme halli­tuk­sen käyt­töön. Olemme valmiita tuke­maan halli­tusta kaikissa vaikut­ta­vissa toimissa, joilla paran­ne­taan suoma­laista inves­toin­tiym­pä­ris­töä.
Inves­toin­teja ei voida kestä­västi vauh­dit­taa yksit­täi­sillä tempuilla, vaan yrityk­sille on luotava pitkä­jän­tei­sesti kannus­tava ja suotuisa inves­toin­tiym­pä­ristö. Suomen on oltava maa, joka on sekä vero­tuk­sen että sään­te­lyn osalta ennus­tet­tava ja vakaa ympä­ristö. Maa, jossa riskin­otto ja inves­toi­mi­nen nähdään houkut­te­le­vana.

Millä toimilla tavoit­tee­seen pääs­tään? Kokoo­mus katsoo, että yrityk­set ovat itse parhaita asian­tun­ti­joita kerto­maan inves­toin­tien pullon­kau­loista. Kun pk-yrityk­siltä kysy­tään suurinta yksit­täistä ongel­maa, kärki­haas­teeksi noste­taan päte­vän työvoi­man puute (2). Osin ongel­maa selit­tää suhdan­ne­ti­lanne, mutta taus­talla vaikut­ta­vat varmasti myös työi­käi­sen työvoi­man supis­tu­mi­nen ja laajem­min työmar­ki­noi­den kohtaanto-ongel­mat.

Myös työelä­mä­pro­fes­sori Vesa Vihriälä nostaa tuoreessa arvios­saan Suomen supis­tu­van työvoi­man keskei­seksi syyksi inves­toin­tien alhai­suu­delle (3). Työvoi­man kehi­tys ja inves­toin­nit riip­pu­vat toisis­taan. Supis­tuva työvoima supis­taa myös inves­toin­teja. Esimer­kiksi uutta tuotan­to­lais­tosta ei kannata raken­taa, jos osaa­van työvoi­man saata­vuu­desta ei ole varmuutta. Suomen ja Ruot­sin inves­toin­tiak­tii­vi­suu­den eron yksi toden­nä­köi­nen syy on Ruot­sin kasvava ja Suomen supis­tuva työvoi­ma­nä­kymä.

Työvoi­man riit­tä­vyy­den ohella on pidet­tävä myös huolta työn­te­ki­jöi­den korkeasta osaa­mi­sesta. Osaava henki­löstö lisää yritys­ten tuot­ta­vuutta ja kilpai­lu­ky­kyä. Myös ylei­sesti on huoleh­dit­tava siitä, että vero­tus ja sään­tely eivät muodosta kilpai­lu­hait­taa koti­mai­sille yrityk­sille suhteessa ulko­mai­siin kilpai­li­joi­hin.

Valtion keinot vauh­dit­taa yksi­tyi­siä inves­toin­teja julki­silla inves­toin­neilla ovat rajal­li­set. Rinteen halli­tus kutsuu valtion omai­suus­myyn­ti­tu­loilla rahoi­tet­ta­via menoja tule­vai­suusin­ves­toin­neiksi. Vaikka useat kohteet ovat sinänsä kanna­tet­ta­via, ei niitä voida pitää todel­li­sina inves­toin­teja, jotka pitkä­ai­kai­sesti vaikut­tai­si­vat posi­tii­vis­testi kasvuun ja vauh­dit­tai­si­vat yksi­tyi­siä inves­toin­teja. Kokoo­mus osoit­taisi miljar­din korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­seen ja kaksi miljar­dia nopei­den junayh­teyk­sien toteu­tuk­seen. Lisäksi korot­tai­simme pysy­viä TKI-panos­tuk­sia 300 miljoo­nalla karsi­malla vastaa­vasti ympä­ris­tölle haital­li­sia ja kilpai­lua vääris­tä­viä yritys­tu­kia. Nämä olisi­vat todel­li­sia tule­vai­suus­te­koja kestä­vän talou­den, ilmas­ton ja suoma­lais­ten hyvin­voin­nin kannalta.

Uutena keinona haluamme nostaa keskus­te­luun yritys­ten poisto-oikeuk­sien vapaut­ta­mi­sen. Tuoreet tutki­mus­tu­lok­set anta­vat lupaa­via viit­teitä siitä, että jous­ta­voit­ta­malla yritys­ten pois­to­jen teke­mistä paran­net­tai­siin kohden­ne­tusti yritys­ten inves­toin­ti­kan­nus­ti­mia. Tarvit­semme käyt­töön kaikki vaikut­ta­vat toimen­pi­teet, joilla saamme inves­toin­nit kasvuun ja kurot­tua kiinni eroa suhteessa Ruot­siin.

Kannus­tava ja vakaa toimin­taym­pä­ristö

Vapau­te­taan poisto-oikeu­det

Kannus­te­taan yrityk­siä kiih­dyt­tä­mään kone- ja laitein­ves­toin­teja vapaut­ta­malla poisto-oikeu­det eli salli­malla yritys­ten vähen­tää vero­tuk­sessa inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set nykyistä nopeam­min. Tuore kansain­vä­li­nen tutki­mus on osoit­ta­nut poisto-oikeuk­sien jous­ta­voit­ta­mi­sen olevan teho­kas inves­toin­ti­kan­nus­tin (1). Etla selvit­tää parhail­laan poisto-oikeuk­sien vapaut­ta­mi­sen vaiku­tuk­sia Suomessa. Halli­tuk­sen tulisi selvi­tyk­sen valmis­tut­tua ottaa keskei­set suosi­tuk­set käyt­töön.

Kilpai­lu­ky­kyi­nen vero­tus

Yrit­tä­mi­sen ja omis­ta­mi­sen vero­tusta ei pidä kiris­tää. Talous­kas­vua ei saa vaaran­taa koko­nais­ve­roas­tetta kiris­tä­mällä. Haitta- ja pääs­tö­ve­ro­jen kasva­villa tuotoilla on vastaa­vasti keven­net­tävä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tusta. Halli­tuk­sen päätös heiken­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä on esimerkki huonosta tempoi­le­vasta lain­sää­dän­nöstä, ja päätös tulisi perua. Yhtei­sö­ve­roa on oltava valmius laskea kansain­vä­li­sen kilpai­lu­ti­lan­teen muut­tuessa. Osin­ko­ve­ro­tuk­sen neut­raa­li­suutta tulisi edis­tää selvit­tä­mällä mallia, jossa luovu­taan yrityk­sen netto­va­ral­li­suu­desta riip­pu­vasta osin­ko­jen vero­koh­te­lusta. Lisäksi on turvat­tava suku­pol­ven­vaih­dok­sen vero­huo­jen­nuk­set sekä koti­maista omis­ta­juutta vahvis­ta­van osake­sääs­tö­ti­lin käyt­töön­otto.

Nopei­siin junayh­teyk­siin kahden miljar­din panos­tus

Nopeat ja suju­vat junayh­tey­det kaupun­kien välillä paran­tai­si­vat koko Suomen kilpai­lu­ky­kyä tehos­taen tava­roi­den ja ihmis­ten liik­ku­mista. Halli­tuk­sen tulisi käyt­tää suun­nit­te­le­mis­taan omai­suus­myyn­ti­tu­loista kaksi miljar­dia nopei­den ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöi­den pääomit­ta­mi­seen. Pääomi­tus mahdol­lis­taisi hank­kei­den nopean käyn­nis­tyk­sen. Ylei­sesti on tärkeää, että Suomessa sitou­du­taan pitkä­jän­tei­seen parla­men­taa­ri­seen 12-vuoti­seen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­nit­te­luun ja ollaan valmiita kokei­le­maan myös uusia tapoja infra­hank­kei­den rahoi­tuk­sessa.

Edis­te­tään reilua paikal­lista sopi­mista

Kun luot­ta­mus on kunnossa, yrit­täjä ja työn­te­kijä ovat samalla puolella. Paikal­lista sopi­mista on laajen­net­tava ja sopi­mi­nen on mahdol­lis­tet­tava myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Luot­ta­mus­val­tuu­te­tulla on oltava tuki ja osaa­mi­nen paikal­li­seen sopi­mi­seen saata­villa. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voitai­siin sopia paikal­li­sesti. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta. Työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­jaos­a­puol­ten tulisi aina vastuul­li­sesti huomioida myös kansain­vä­li­sen kilpai­lu­ky­vyn turvaa­mi­nen.

Jatke­taan normin­pur­kua

Jatke­taan normin­pur­ku­työtä, lupa­pro­ses­sien suju­voit­ta­mista ja toteu­te­taan yhden luukun peri­aate elin­kei­no­toi­min­nan, työpaik­ko­jen luomi­sen ja alku­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tys­ten edis­tä­mi­seksi. Laki­muu­tok­siin pitää aina liit­tää yritys­vai­ku­tus­ten arviointi. Yksi yhdestä -peri­aat­teen mukai­sesti jonkin alan sään­te­lyn kiris­tyessä tulee aina arvioida mahdol­li­suuk­sia keven­tää sään­te­lyä toisaalla. Tempoi­le­vaa lain­sää­dän­töä ja kansal­lista ylisään­te­lyä elin­kei­no­toi­min­nassa pitää vält­tää. Esimer­kiksi tulo­re­kis­te­riä on edel­leen kehi­tet­tävä niin, että pieny­rit­tä­jien hallin­nol­li­nen taakka vähe­nee.

Lisä­tään rehtiä kilpai­lua

Pois­te­taan yritys­ten väli­sen kilpai­lun esteitä, avataan mark­ki­noita ja helpo­te­taan mark­ki­noille pääsyä. Vahvis­te­taan EU:n sisä­mark­ki­noita ja edis­te­tään uusien kaup­pa­so­pi­mus­ten solmi­mista. Vahvis­te­taan kilpai­lu­vi­ran­omais­ten resurs­seja valvoa rehdin kilpai­lun toteu­tu­mista. Edel­ly­te­tään julki­silta tilaa­jilta vastuuta hankin­to­jen yhtey­dessä huoleh­tia myös mark­ki­noi­den toimi­vuu­desta. Kunta- tai valtio-omis­tei­set yhtiöt eivät saa vääris­tää kilpai­lua mark­ki­noilla.

Työvoi­man saata­vuu­desta huoleh­ti­mi­nen

Työhön kannus­tava sosi­aa­li­turva

Uudis­te­taan perus­tur­vaa kokoo­muk­sen yleis­tu­ki­mal­lin pohjalta kannus­ta­vam­paan ja velvoit­ta­vam­paan suun­taan. Paran­ne­taan yritys­ten työvoi­man saata­vuutta teke­mällä lyhyem­pien­kin työkeik­ko­jen vastaa­not­ta­mi­nen työt­tö­mällä houkut­te­le­vam­maksi. Töitä on tehtävä, jos töitä on tarjolla.
Helpo­te­taan ulko­mai­sen työvoi­man saata­vuutta ja luovu­taan saata­vuus­har­kin­nasta.

Luovu­taan ulko­mai­sen työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta. Vahvis­te­taan reilu­jen työeh­to­jen noudat­ta­mi­sen valvon­taa. Kokoo­mus tukee halli­tus­oh­jel­man tavoi­tetta jatkaa ulko­mais­ten tutkinto-opis­ke­li­joi­den oles­ke­lu­lu­paa kahdella vuodella valmis­tu­mi­sen jälkeen. Muutos pitäisi saada nopeasti voimaan. Oles­ke­lu­lu­pa­käy­tän­töjä tulee edel­leen suju­voit­taa. Tavoite on, että työlu­van saa viikossa.

Huoleh­di­taan osaa­van työvoi­man saata­vuu­desta

Tuetaan koulu­tus­so­pi­muk­sen käyt­töä huoleh­ti­malla amma­til­li­sen koulu­tuk­sen riit­tä­vistä tuki- ja ohjaus­re­surs­seista. Tehdään oppi­so­pi­muk­sesta yrit­tä­jille houkut­te­le­vampi vaih­toehto salli­malla palkan kehit­ty­mi­nen jous­ta­vam­min osaa­mi­sen kertyessä. Vahvis­te­taan palk­ka­tuella työn­teon merki­tystä maahan­muut­ta­jien kotou­tu­mi­sessa. Edis­te­tään työvoi­man liik­ku­vuutta rajoit­ta­malla turhia kilpai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sia.

Tuot­ta­vuu­desta ja osaa­mi­sesta huoleh­ti­mi­nen

Pääomi­te­taan korkea­kou­luja miljar­dilla

Rinteen halli­tus on hajaut­ta­massa valtion omai­suus­myyn­neistä saata­vat tulot yli sataan eri kohtee­seen. Kokoo­mus pääomit­taisi korkea­kou­luja miljar­dilla siir­tä­mällä valtion omai­suutta yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille. Tämä olisi oikea tule­vai­suus­teko, joka vahvis­taisi suoma­laista osaa­mista pitkälle tule­vai­suu­teen. Korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­sella vahvis­te­taan korkea­kou­lu­jen omaa rahoi­tus­a­se­maa. Tuotot olisi­vat vapaasti korkea­kou­lu­jen käytet­tä­vissä. Pääomit­ta­mi­nen vahvis­taa korkea­kou­lu­jen auto­no­miaa ja tukee korkea­kou­lu­jen omia uusia tutki­muk­sel­li­sia avauk­sia. Korkea­kou­lu­mil­jardi voitai­siin yhdis­tää myös yksi­tyi­sen pääoman kerää­mi­seen.

Lisä­tään pysy­viä TKI-panos­tuk­sia

Meidän on tehtävä suun­ni­tel­mal­li­sesti työtä tutki­mus, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen nosta­mi­seksi 4%:iin brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tämä edel­lyt­tää, että valtion TKI-panos­tu­kia olisi koro­tet­tava asteit­tain vaali­kau­den aikana niin, että vaali­kau­den lopussa taso­ko­ro­tus on yhteensä 300 miljoo­naa. Rahoi­tus saadaan vähen­tä­mällä vastaa­vasti haital­li­sia yritys­tu­kia. Lisäksi on tuet­tava uusien osaa­mis­kes­kit­ty­mien syntyä yksi­tyis­ten TKI-inves­toin­tien kasvat­ta­mi­seksi. Lisä­pa­nos­tus on vastaus myös ilmas­ton­muu­tok­sen ja ikään­ty­vän väes­tön kasva­van palve­lu­tar­peen synnyt­tä­miin haas­tei­siin, joiden ratkai­se­mi­seen tarvit­semme uusia terveys- ja ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian inno­vaa­tioita.

Luodaan jatku­van oppi­mi­sen malli ja noste­taan osaa­mis­ta­soa

Muut­tu­vassa työelä­mässä mukana pysy­mistä tuetaan luomalla kattava jatku­van oppi­mi­sen malli. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin vastaa­vaksi. Hyvät perus­val­miu­det ja vahva perus­kou­lu­tus turvaa­vat mahdol­li­suu­den myös jatku­valle oppi­mi­selle ja osaa­mis­ta­son nousulle. Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen on oltava jous­ta­vam­min mahdol­lista elämän­ti­lan­teesta tai pohja­kou­lu­tuk­sesta riip­pu­matta. Tarvit­semme jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa vastuuta on sekä työn­te­ki­jällä, työnan­ta­jalla että julki­sella vallalla. Halli­tuk­sen tulisi käyn­nis­tää mallista pikai­sesti parla­men­taa­ri­nen valmis­telu.

Viite 1
Viite 2
Viite 3