Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Hyväk­sytty puolue­hal­li­tuk­sen kokouk­sessa 20.3.2019

Matka­lippu tule­vai­suu­teen

Kokoo­muk­sen digi­po­liit­ti­nen ohjelma

”Kokoo­mus haluaa, että uuden tekno­lo­gian käyt­töö­no­tossa ja kehit­tä­mi­sessä Suomi ja suoma­lai­set ovat maail­man parhaita.  Suomen on yhteis­kun­tana suhtau­dut­tava uusiin mene­tel­miin uteliai­suu­della ja innolla.”

- Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma 2018

Johdanto

Viimeis­ten 100 vuoden aikana Suomi on nous­sut monissa kansain­vä­li­sissä vertai­luissa maail­man kärkeen. Jotta pysym­me­kin kärjessä, meidän tulee valjas­taa tekno­lo­gi­nen kehi­tys koko maan eduksi ja uskal­taa hyödyn­tää tekno­lo­gian uudet mahdol­li­suu­det. Muut­tuva maailma vaatii avointa ja uteliasta suhtau­tu­mista tule­vai­suu­teen. Tarve johta­juu­den, yhteis­kun­nal­li­sen näke­myk­sen ja poli­tii­kan uudis­tu­mi­selle on suuri. Meneil­lään olevan murrok­sen ytimessä on data ja sen liik­ku­vuus älyk­käi­den sovel­lus­ten välillä, ihmis­ten, yritys­ten ja yhtei­sö­jen parhaaksi. Vain tart­tu­malla muutok­sen mahdol­li­suuk­siin Suomi pystyy tule­vai­suu­des­sa­kin pysy­mään globaa­lissa kilpai­lussa mukana ja tarjoa­maan kansa­lai­sil­leen toimi­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­neen.

Digi­ta­li­saa­tio eli siir­tymä analo­gi­sesta teol­li­suusyh­teis­kun­nasta digi­taa­li­seen tieto­yh­teis­kun­taan on lähte­mät­tö­mästi täällä. Muutos on kiih­ty­vää, mikä tarjoaa suuria mahdol­li­suuk­sia mutta myös haas­taa päätök­sen­te­koa ja nykyi­siä toimin­ta­mal­leja voimak­kaasti. Yhteis­kun­taan ja elämän­ta­poi­hin kohdis­tuva uudis­tus­paine aiheut­taa ymmär­ret­tä­västi myös pelkoja ja epävar­muutta. Tule­vai­suu­den voit­ta­jia ovat kuiten­kin ne maat ja ihmi­set, jotka pysty­vät tart­tu­maan mahdol­li­suuk­sien kirjoon parhai­ten. Digi­taa­li­set ratkai­sut ovat jatkossa yhä laaje­ne­vampi osa joka­päi­väistä elämäämme. Rajan­veto digi­taa­li­sen ja analo­gi­sen maail­man välillä ei ole enää yksin­ker­tai­nen tai edes tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen.

Digi­taa­lista infor­maa­tiota kertyy valta­via määriä päivit­täin sekä julki­seen hallin­toon että yksi­tyi­selle ja kolman­nelle sekto­rille. Tietoa kerä­tään edel­leen useita kertoja eri tieto­jär­jes­tel­miin valtion, kuntien ja muiden julki­sen sekto­rin toimi­joi­den työnä. Tarvit­semme digi­taa­li­sen infor­maa­tion koko­nais­ku­van. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja pääl­lek­käistä teho­tonta toimin­taa ja teemme digi­taa­li­sista palve­luista sirpa­lei­sia. Tekno­lo­gian kehi­tys ja myös digi­ta­li­saa­tiota käsit­te­le­vän poli­tii­kan ydin onkin asetet­tava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoit­ta­vat ihmi­selle: joka­päi­väi­seen arkeemme ja sen suju­voit­ta­mi­seen. Parhai­ten julki­sen hallin­non tehok­kuutta lisä­tään johta­malla sitä tiedolla.

Kokoo­mus esit­tää tässä ohjel­massa näke­myk­sensä niistä teemoista ja toimen­pi­teistä, joita toteut­ta­malla Suomi ja suoma­lai­set pääse­vät kiinni niihin mahdol­li­suuk­siin, joita digi­taa­li­suus ja sen hyödyn­tä­mi­nen voivat tarjota.


Kokoo­mus­lai­sen digi­po­li­tii­kan 13 keskei­sintä avausta

Tieto­po­li­tiikka ja digi­ta­li­saa­tio

1. Tunnis­te­taan digi­po­li­tiikka poli­tii­kan sekto­riksi, jonka avulla Suomi viri­te­tään yhdeksi maail­man kilpai­lu­ky­kyi­sim­mistä kansa­kun­nista vuoteen 2030 mennessä. Tiedon hyödyn­tä­mi­nen uusilla tavoilla palve­lee ihmis­ten hyvin­voin­tia ja yritys­ten menes­tystä. Tule­vai­suu­dessa se on jopa niiden vält­tä­mä­tön edel­ly­tys.

2. Uudis­te­taan johta­mi­sen toimin­ta­mal­leja ja -kult­tuu­ria mahdol­lis­ta­maan ilmiö­pe­rus­taista ja ihmis­kes­keistä toimin­taa. Nime­tään vastuu­mi­nis­teri, joka johtaa toimin­nan muutosta, tiedon ohjausta, digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mistä ja tilan­ne­ku­vaan perus­tu­van ohjauk­sen ja päätök­sen­teon käyt­töön­ot­toa.

3. Vaiku­te­taan Euroo­pan Unio­nissa, jotta euroop­pa­lai­nen digi­po­li­tiikka sekä tieto­ta­lou­teen, alus­ta­ta­lou­teen ja teko­ä­lyyn nojaava liike­toi­minta käyn­nis­tä­vät ja saavat vauh­tiin digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den toimin­nan. Digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den tulee perus­tua avoi­meen mark­ki­na­ta­lou­teen, ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen, mahdol­lis­ta­vaan sään­te­lyyn, läpi­nä­ky­vyy­teen, reiluun tieto­jen käyt­töön, avaa­mi­seen ja yhteis­työ­hön. Varau­du­taan tiedon vääris­te­lyn ja tieto­ri­kol­li­suu­den uhkiin.

Tieto- ja data­ta­lous

4. Luodaan Euroop­paan yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen perus­tu­vat data- ja tieto­mark­ki­nat kilpai­le­maan esimer­kiksi Yhdys­val­to­jen yritys­läh­töi­siä ja Kiinan valtio­läh­töi­siä mark­ki­noita vastaan.

5. Varmis­te­taan, että myös julki­sesti hallin­noitu data liik­kuu ihmis­ten parhaaksi mahdol­li­sim­man moni­puo­li­sesti. Luodaan ihmi­sille edel­ly­tyk­set hyödyn­tää itse­ään koske­vaa tietoa omilla päätök­sil­lään myös julki­sen järjes­tel­män ulko­puo­lella. Uudis­te­taan julki­suus­laki digiai­kaan vaati­malla tiedon kone­luet­ta­vuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoi­mena datana katta­vasti koko hallin­nosta. Yrityk­siä kannus­te­taan verkos­to­mai­seen alus­ta­ta­lous- ja lohko­ket­ju­mai­seen toimin­ta­ta­paan ja raken­ta­maan maail­man­laa­jui­sia yhteis­mark­ki­noita.

Yhteis­työ ja avoi­muus

6. Velvoi­te­taan kaikki valtion­hal­lin­non digi­taa­li­set kehit­tä­mis­hank­keet rapor­toi­maan valtion hanke­sal­kussa ja avataan se julki­seksi palve­luksi, jotta tiedon puut­teista johtu­vien pääl­lek­käis­ten kehit­tä­mis­hank­keit­ten määrää pysty­tään vähen­tä­mään. Noja­taan julki­sessa kehi­tyk­sessä mahdol­li­suuk­sien mukaan avoi­meen tietoon ja lähde­koo­diin sekä kiih­dy­te­tään digi­ta­li­soin­nin peri­aat­tei­den sovel­ta­mista kaik­kialla julki­sessa hallin­nossa.

7. Varmis­te­taan valtion ratkai­suilla, että toimin­taym­pä­ristö mahdol­lis­taa korkean tekno­lo­gian sovel­lus­ten synnyn ja kehit­tä­mi­sen Suomessa. Julki­sissa hankin­noissa lisä­tään inno­vaa­tio­kri­tee­rien käyt­töä ja vahvis­te­taan inno­va­tii­vis­ten ja kette­rien hankin­to­jen käyt­töä. Sisäl­ly­te­tään myös kier­to­ta­lous­kri­tee­rit osaksi hankin­toja. Noste­taan kansal­li­set TKI-panos­tuk­set vähin­tään 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä.

8. Luodaan Suomeen lain­sää­dän­tö­ke­hys, joka mahdol­lis­taa digi­taa­li­seen palve­lu­mark­ki­naan liit­ty­vät kokei­lut tieto­tur­val­li­sesti, yksi­lön oikeus­tur­vaa suoja­ten ja eetti­sesti kestä­vällä tavalla.

Etiikka

9. Luodaan aloit­teel­li­sesti sään­te­lyä digi­po­li­tii­kan alan etiik­kaa ja moraa­lia koske­vissa kysy­myk­sissä ja viedään aktii­vi­sesti oman työmme tulok­sia Euroo­pan tasolle. Tehdään eetti­sesti kestä­västä teko­ä­lystä uutta kilpai­lu­ky­kyä Suomelle.

Osaa­mi­nen

10. Tarjo­taan jo perus­o­pe­tuk­sesta alkaen oppi­joille perus­ym­mär­rystä tavoista luoda uusia tieto­poh­jai­sia inno­vaa­tioita esimer­kiksi sovel­lus­ke­hit­tä­mi­seen, robo­tiik­kaan sekä teko­ä­lyyn. Varmis­te­taan perus­osaa­mi­nen digi­taa­li­sessa ympä­ris­tössä toimi­mi­seen, kuten itse­ään koske­van tiedon turval­li­seen hyödyn­tä­mi­seen.

11. Tuodaan osaa­mi­sen päivit­tä­mi­seen ja uudel­lee­noh­jaa­mi­seen selkeät ja helposti saavu­tet­ta­vat toimin­ta­mal­lit, jotka varmis­ta­vat koko kansa­kun­nan digio­saa­mi­sen työurien läpi. Varmis­te­taan erityi­sesti nyt työelä­mässä olevien ja työl­lis­tet­tä­vien digi- ja tieto­tai­dot. Kehi­te­tään help­po­käyt­töi­siä palve­luita ja työka­luja tiiviissä yhteis­työssä kansa­lais­ten kanssa.

12. Varmis­te­taan huip­puo­saa­mi­sen saata­vuus kaikilla sekto­reilla osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen, koulu­tuk­sen ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton avulla, jotta osaa­jien määrä ja osaa­mi­sen laatu eivät muodos­tuisi kehi­tyk­sen pullon­kau­laksi.

13. Vahvis­te­taan virka­mies­ten jatku­vaa oppi­mista ja korke­aan osaa­mi­seen liit­ty­viä asian­tun­ti­jan urapol­kuja. Ymmär­re­tään, että erot tehtä­vien vaati­vuu­dessa ja henki­löi­den osaa­mi­sessa voivat olla suuria ja tunnis­te­taan, että myös julki­sen sekto­rin tulee pystyä houkut­te­le­maan kansain­vä­li­sen tason parhaita osaa­jia ohjaa­maan kymme­nien tai sato­jen miljoo­nien euro­jen kehit­tä­mis­hank­keita.


Digi­ta­li­saa­tio, yrityk­set ja mark­ki­nat

Digi­ta­li­saa­tio vaikut­taa kaik­kialla ja muut­taa ihmis­ten käyt­täy­ty­mistä, yritys­ten liike­toi­min­taa sekä mark­ki­noi­den dyna­miik­kaa. Data, tieto ja osaa­mi­nen ovat digi­ta­li­soi­tu­van yhteis­kun­nan pääomia. Tieto ja tekno­lo­gia valjas­te­taan palve­le­maan ihmistä ja autta­maan suur­ten ongel­mien ratkai­se­mi­sessa.

Digi­tek­no­lo­giassa huomioi­daan digi­taa­li­sen tiedon laatu, kokoa­mi­nen ja varas­tointi, digi­taa­li­sen tiedon liik­ku­vuus tieto­verk­ko­jen avulla, digi­taa­li­sen infor­maa­tion proses­sointi super­tie­to­ko­nei­den lasken­ta­te­hon avulla, ja tieto­jen­kä­sit­te­lyn ohjel­mointi sekä auto­ma­ti­sointi.

EU:n digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den luomi­sen tarkoi­tuk­sena on ollut varmis­taa Euroo­pan säily­mi­nen maail­man kärjessä digi­taa­li­sessa talou­dessa, mikä edel­leen edis­täisi euroop­pa­lais­ten yritys­ten globaa­lia kilpai­lu­ky­kyä. Tosia­sia kuiten­kin on, että digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den toimeen­pano ei ole eden­nyt niin vauh­dik­kaasti kuin on toivottu. Jotta digi­taa­li­sista sisä­mark­ki­noista voidaan käytän­nössä puhua, toimen­pi­teitä tulee käyn­nis­tää kaikissa Euroo­pan maissa, myös vähem­män kehit­ty­neissä.

Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroo­pan kärki­maista digi­ta­li­saa­tiossa, mutta maiden väli­sessä digi­taa­li­sessa yhteis­toi­min­nassa on valta­vasti teke­mä­töntä työtä. Esimer­kiksi iden­ti­tee­tin hallin­nassa ja tiedon liik­ku­vuu­dessa ollaan vielä aivan alku­mat­kalla. Suomen tulee varmis­taa tavoit­tei­den toteu­tu­mi­nen omassa päätök­sen­teos­saan ja Euroo­pan Unio­nin tasolla yhteis­työssä tois­ten EU-maiden kanssa.

Kannus­te­taan julkista hallin­toa, kansa­lai­sia, yrityk­siä ja kolman­nen sekto­rin toimi­joita reagoi­maan digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin.

Houku­tel­laan tietoin­ten­sii­vi­siä yrityk­siä Suomeen ja kannus­te­taan suoma­lai­sia yrityk­siä rohkeasti kansain­vä­lis­ty­mään.

Ajetaan aktii­vi­sesti EU:n digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den raken­ta­mi­seen tähtää­viä uudis­tuk­sia

Luodaan yksi rekis­teri, jonne kuva­taan tarkasti olemassa olevat julki­sen hallin­non hallin­noi­mat tieto­va­ran­not ja raja­pin­ta­ku­vauk­set sekä sisältö meta­tie­to­ta­solla kone­luet­ta­vassa muodossa.

Edis­te­tään langat­to­mien verk­ko­yh­teyk­sien katta­vuutta ja seuraa­van langat­to­man verk­ko­tek­no­lo­gian kehi­tys­työtä.

Varmis­te­taan, että julki­sen hallin­non palve­luk­sessa on riit­tä­västi toimin­nan uudis­ta­mi­sen ja ICT:n yhdis­tä­viä osaa­jia, hanke- ja projek­ti­hal­lin­nan sekä ohjel­moin­nin ammat­ti­lai­sia. Tavoi­tel­laan yhä laajem­paa yhteis­työtä yritys­ten kanssa sekä ohjel­misto-osaa­mi­sen jatku­vaa kehit­ty­mistä.

Lisä­tään vahvasti julki­sen sekto­rin toimi­joi­den tietoa ja ymmär­rystä toimin­nan uudis­ta­mi­sen ja tieto­tek­nis­ten ratkai­su­jen tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Uuden tekno­lo­gian etiikka on kehi­tyk­sen avai­na­se­massa

Uusi tekno­lo­gia liik­kuu alueilla, joita on opittu pitä­mään vain ihmi­selle ominai­sina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdol­li­sia. Uusi tekno­lo­gia ei lisää vain fyysistä suori­tus­ky­kyämme, vaan ennen kaik­kea täyden­tää kogni­tii­vista kapa­si­teet­tiamme. Älyk­käät koneet ja ohjel­mis­tot ovat digi­taa­li­selle tieto­ta­lou­delle yleis­käyt­töistä tekno­lo­giaa, samaan tapaan kuin höyry ja sähkö aika­naan teol­li­selle talou­delle. Vaiku­tuk­set ulot­tu­vat kaikille toimia­loille ja elämä­na­lueille, minkä vuoksi eetti­siä suun­ta­lin­joja tulee voida perin­tei­sestä tekno­lo­gi­sesta kehi­tyk­sestä poike­ten ratkaista myös enna­koi­vasti.
Teko­ä­lyä ja erityi­sesti koneop­pi­mista käyte­tään tärkei­den päätös­ten teke­mi­seen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algo­rit­mien puolu­eet­to­muu­teen on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi sitä, että työha­ke­muk­sien tai pank­ki­lai­no­jen päätök­sen­teossa voi piillä suoda­tin­työ­ka­lu­jen taipu­mus syrjin­tään, joka kohdis­tuu etni­seen alku­pe­rään, suku­puo­leen tai muihin teki­jöi­hin. Syy tähän algo­rit­mi­seen puolu­eel­li­suu­teen on inhi­mil­li­nen puolu­eel­li­suus tai piilevä ennak­koa­senne itse datassa, jolla teko­äly on opetettu.

Varmis­te­taan, että eetti­nen arviointi tehdään jo tekni­sen kehit­tä­mi­sen alku­vai­heessa ja tarvit­taessa jatku­vana proses­sina läpi koko kehi­tys­työn.

Käydään laajaa tutki­musta ja yhteis­kun­nal­lista keskus­te­lua löytääk­semme yhtei­sesti hyväk­sy­tyt linjauk­set, jotta data­ta­lous voidaan raken­taa yhteis­kun­nan yhtei­selle arvo­poh­jalle ja eetti­sille peri­aat­teille.

Ihmi­nen kehi­tyk­sen lähtö­koh­daksi

Tule­vai­suu­den kannalta on tärkeää kään­tää katse kohti kansa­lai­sia ja palve­lui­den käyt­tä­jiä – ihmi­sen on oltava kehi­tyk­sen lähtö­kohta. Samalla myös paran­ne­taan edel­ly­tyk­siä parem­pien palve­lui­den luomi­selle ja tiedon tois­si­jai­selle hyödyn­tä­mi­selle ihmi­sen parhaaksi. Kun pystymme yhdis­tä­mään ihmi­sen itsensä määrit­tä­mällä luvalla hänestä kerä­tyt tiedot laajem­piin tieto­mas­soi­hin voimme teko­ä­lyä hyödyn­täen mahdol­lis­taa palve­lut jopa jokai­selle ihmi­selle yksi­löl­li­sesti ja ilmiö­läh­töi­sesti. Laajem­min­kin hyödyn­tä­mällä koko­nais­val­taista monista lähteistä raken­tu­vaa tietoa voimme siir­tyä kohti yksi­lö­läh­töistä tieto­pe­rus­taista päätök­sen­te­koa, jossa yksi­löllä on entistä parem­mat edel­ly­tyk­set huoleh­tia myös omasta hyvin­voin­nis­taan enna­koi­vasti.

Jokai­nen meistä synnyt­tää digi­taa­lista jalan­jäl­keä, joka kasvaa nopeasti. Nyky­ään on vaikeaa hahmot­taa koko­nais­ku­vaa siitä, mitä tietoa orga­ni­saa­tioilla meistä on ja mihin näitä tietoja hyödyn­ne­tään. Tästä tiedosta suuri osa on henki­lö­tie­toa, jolla on suuri arvo yritys­ten liike­toi­min­nassa, tieteel­li­sessä tutki­muk­sessa ja julki­sen hallin­non toimin­nassa. Hyödyn­tä­mällä luovu­tet­tuja tietoja suos­tu­muk­sen kautta voi syntyä uutta liike­toi­min­taa ja palve­luja. Henki­lö­tie­to­jen avulla voidaan muun muassa kohdis­taa palve­luja sekä tuot­teita entistä tehok­kaam­min kansa­lais­ten tarpei­siin. Henki­lö­tie­to­jen käytön ja niihin liit­ty­vän arvon­luon­nin kasvaessa on aloi­tettu keskus­telu siitä, että ihmi­sen tulisi voida hallin­noida ja hyödyn­tää häntä itse­ään koske­via tietoja yhä parem­min, sillä nykyi­sel­lään henki­lö­tie­toja hallin­noi­vat eri tahot, kuten viran­omai­set ja yrityk­set. Omadata (MyData) on termi, joka viit­taa ilmi­öön ja ajat­te­lu­ta­van muutok­seen, jossa henki­lö­tie­to­jen hallin­taa sekä käsit­te­lyä pyri­tään kehit­tä­mään ihmis­kes­kei­sem­pään suun­taan. Termillä myös viita­taan henki­lö­tie­toi­hin resurs­sina, jota kansa­lai­set voivat aktii­vi­sina toimi­joina hyödyn­tää ja täten lisätä mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa heitä itse­ään koske­vien tieto­jen käyt­töön.

Esimerk­kinä voi ajatella henki­löä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyt­tää sekä julki­sia että yksi­tyi­siä tervey­den­huol­lon palve­luita. Hoidon suju­vuu­den kannalta on tärkeää, että tieto liik­kuu suju­vasti näiden välillä niin, että tiedon toimit­ta­mi­nen eri palve­lun­tar­joa­jien välillä ei jää asiak­kaan vastuulle. Digi­mi­nän avulla voi tule­vai­suu­dessa päät­tää, miten omat poti­las­tie­dot liik­ku­vat näiden eri toimi­joi­den välillä.

Edis­te­tään koko­nais­val­taista, tieto­tur­val­lista ja eetti­sesti kestä­vää tiedon avaa­mista ja laajem­paa tiedon­hal­lin­taa sekä luodaan ratkai­suja, kuten yhtei­siä stan­dar­deja, joilla varmis­te­taan tiedon saata­vuus, liik­ku­vuus, tieto­tur­val­li­nen käyt­tö­oi­keuk­sien hallinta sekä eri sovel­lus­ten yhteen­so­pi­vuus ja toimi­vuus.

Vahvis­te­taan kansa­lai­sen oikeutta ja mahdol­li­suuk­sia omien tieto­jen hallin­taan ja hyödyn­tä­mi­seen sekä selven­ne­tään lain­sää­dän­nön anta­mia mahdol­li­suuk­sia toteut­taa omien tieto­jen hallin­taa tieto­tur­val­li­sesti.

Luodaan kansa­lai­sille heidän itsensä hallit­ta­vissa oleva digi­minä, jonka avulla kansa­lai­nen hallit­see omaa iden­ti­teet­ti­ään sekä luvit­taa itse­ään koske­vaa tietoa eri palve­lui­den käyt­töön.

Osaa­mi­nen siltana tule­vai­suu­teen

Työn­jako ja yhteis­työ ihmis­ten ja konei­den välillä muut­tuu vääjää­mättä ja nopeasti. Koneet ja ohjel­mis­tot muut­tu­vat asteit­tain passii­vi­sista työka­luista aktii­vi­siksi työkump­pa­neik­semme ja helpot­ta­vat myös ihmis­ten väli­sen yhteis­työn koor­di­noin­tia ja syven­tä­mistä. Tekno­lo­gia mahdol­lis­taa koko­naan uusia tuot­teita ja palve­luita, mikä puoles­taan synnyt­tää uutta työtä ja samalla osaa­mis­tar­peita. Se tarkoit­taa niin korkeaa osaa­mista koodauk­sen ja data-analyy­sin puit­teissa kuin kansa­lais­ten digio­saa­mista ja -perus­tai­toja. Teko­ä­lyn merki­tys yhteis­kun­nas­samme tulee kasva­maan merkit­tä­västi. Teko­äly tulee kuiten­kin vielä pitkään olemaan ihmi­sen tukiäly, joka mahdol­lis­taa tuot­ta­vuus­loi­kan myös julki­sessa hallin­nossa.

Yhteis­kun­nan, tekno­lo­gian ja työn murros on myös koros­ta­nut jatku­van oppi­mi­sen tarvetta. Muut­tu­vien ja kehit­ty­vien työmark­ki­noi­den sekä ammat­ti­ku­vien uudis­tu­mi­sen keskellä yksi­löi­den oman osaa­mi­sen elini­käi­nen kehit­tä­mi­nen koros­tuu. Yhä tärkeäm­mäksi nousee yksi­lön ymmär­rys omasta osaa­mi­ses­taan, kyky hank­kia uutta osaa­mista sekä täyden­tää sitä puut­tu­vilta osin.

Osaa­mi­sen päivit­tä­mi­nen on entis­tä­kin tärkeäm­pää työmark­ki­noilla, kun työn­te­ki­jöiltä odote­taan jatku­vasti uuden oppi­mista osaa­mis­tar­pei­den muut­tuessa nopeasti. Tämä kosket­taa niin yksi­löitä kuin yrityk­siä ja orga­ni­saa­tioita. Digi­ta­li­saa­tiolla on täten tärkeä rooli jatku­van oppi­mi­sen kannalta eten­kin alus­to­jen suhteen. Koulu­tus­tar­jon­taa voitai­siin muokata erään­lai­seksi jatku­van oppi­mi­sen alus­taksi, jossa tutkin­toja lyhyem­mät ja kette­räm­mät muut koulu­tuk­set tuke­vat ja toimi­vat yhdessä tutkin­toon johta­vien koulu­tus­ten kanssa. Tämä malli mahdol­lis­taisi oppi­jalle erilais­ten sisäl­tö­jen hake­mi­sen osaa­mi­seensa entistä yksi­löl­li­sem­min sekä jous­ta­vam­min maan­tie­teel­lis­ten ja oppi­lai­tos­ra­jo­jen ylit­täen. Malli myös tukisi korkea­kou­lu­jen ja elin­kei­noe­lä­män välistä yhteis­työtä ja mahdol­lis­taisi nykyistä yhte­näi­sem­mät työurat.

Tekno­lo­gian nopea kehi­tys tuo muka­naan kansa­lais­ten taito­jen kehit­tä­mi­sen ja päivit­tä­mi­sen tarpeen digi­tai­to­jen suhteen arkie­lä­män muut­tuessa yhä moniu­lot­tei­sem­maksi. Käyn­nissä olevassa murros­vai­heessa monen digi­taa­li­sen palve­lun käyt­tä­mi­nen vaatii tieto­tek­nii­kan perus­osaa­mista ja usein myös uuden oppi­mista. On siis erit­täin tärkeää, että yhteis­kun­tana varmis­tamme sen, että kaikilla kansa­lai­silla on mahdol­li­suus oppia riit­tä­vät taidot pysyäk­seen kiinni digi­ta­li­soi­tu­vassa yhteis­kun­nassa. Arki tuo tulles­saan tilan­teita, joissa meidän on opit­tava ja hyödyn­net­tyä digi­tai­toja. Emme myös­kään saa unoh­taa niitä kansa­lai­sia, joilla on erinäi­siä haas­teita käyt­tää digi­taa­li­sia yhteis­kun­nan tarjoa­mia palve­luja.

Jotta osaa­mi­nen vastaisi kysyn­tää, tulee julkista koulu­tus­tar­jon­taa kehit­tää vastaa­maan parem­min työelä­män vaati­muk­sia ja tarpeita sekä huoleh­tia, että yksi­tyi­nen koulu­tus­tar­jonta kytke­tään vahvis­ta­maan jatku­vaa oppi­mista.

Osaa­mi­sen turvaa­mi­seksi on jatket­tava laaja­mit­taista jatku­van oppi­mi­sen refor­mia, joka tarkoit­taa koko koulu­tus­jär­jes­tel­män tarjon­nan ja kysyn­nän rahoi­tuk­sen sekä järjes­tä­mi­sen yksin­ker­tais­ta­mista ja kehit­tä­mistä.

Jatke­taan tieto­po­li­tii­kan linjaus­ten selkeyt­tä­mistä ja raken­ne­taan osa-alueit­tain toteu­tet­tava toimen­pi­deoh­jelma tarvit­ta­van tiedon avoi­muu­den, saata­vuu­den ja yhteen­toi­mi­vuu­den varmis­ta­mi­seksi.

Tarjo­taan tukea digi­taa­lis­ten perus­pal­ve­lu­jen käyt­töön kaikille niitä tarvit­se­ville ja huoleh­di­taan siitä, että digi­taa­li­set perus­pal­ve­lut ovat saavu­tet­ta­vissa esimer­kiksi ikäih­mi­sille

Korkea osaa­mi­nen ja avoin tiede

Digi­ta­li­saa­tio perus­tuu pitkä­jän­tei­seen tieteen teke­mi­seen sekä sille pohjau­tu­vaan tekno­lo­gian turval­li­seen kehit­tä­mi­seen ja kestä­vään sovel­ta­mi­seen. Suomen kaltai­sen maan talou­den pitkän aika­vä­lin kasvun ja hyvin­voin­nin lähde on korkeassa osaa­mi­sessa ja sen hyödyn­tä­mi­sessä. Tieteen, tutki­muk­sen ja inno­vaa­tioi­den synty­mi­nen vaatii myös datan ja tiedon hyödyn­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten raken­ta­mista. Suuret, kansal­li­set rajat ylit­tä­vät haas­teet, kuten ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vät ongel­mat, on mahdol­lista ratkaista vain tutki­muk­sen poik­ki­tie­teel­li­sellä ja avoi­mella yhteis­työllä.

Datan liik­ku­mi­nen ja uudel­leen­käyttö eri tietee­na­lo­jen ja sekto­rei­den välillä (tutki­mus-julki­nen-yksi­tyi­nen) luo uuden­lai­sia mahdol­li­suuk­sia niin liike­toi­min­nalle kuin tutki­muk­sel­le­kin. Avoin tiede laajen­taa mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua tieteel­li­seen tutki­muk­seen. Avoin pääsy dataan edis­tää myös kansa­lais­ten osal­lis­tu­mista tutki­mus­pro­ses­sei­hin ja paran­taa tutki­muk­sen avoi­muutta sekä poliit­ti­sen päätök­sen­teon läpi­nä­ky­vyyttä ja demo­kra­tiaa.

Luodaan tutki­muk­sen panos­tuk­siin kannus­ta­vat olosuh­teet, tehdään tekno­lo­gia­neut­raa­lia sään­te­lyä sekä varmis­te­taan, että inno­va­tii­vi­sim­mat yrityk­set saavat tarvit­taessa tukea kasvuun ja kansain­vä­lis­ty­mi­seen.

Luodaan Suomelle selkeä kansal­li­sen TKI-stra­te­gia, jossa linja­taan selkeästi visio ja pain­opis­tea­lu­eet, ja joka sisäl­tää toimeen­pano- ja arvioin­ti­suun­ni­tel­man.

Edis­te­tään tutki­muk­sen tuot­ta­mien ja tarvit­se­mien julkai­su­jen, datan, mene­tel­mien, osaa­mi­sen ja tuki­pal­ve­lui­den laaja­mit­taista saata­vuutta.

Tarjo­taan konkreet­tista tukea EU-rahoi­tus­ha­kui­hin osal­lis­tu­ville toimi­joille mm. hank­kei­den valmis­te­luun ja vastin­ra­hoi­tuk­seen.

Digi­ta­li­saa­tio ja demo­kraat­ti­nen hallinto

Suoma­lai­nen yhteis­kunta elää hetkeä, jossa monet ongel­mat ovat moni­mut­kai­sia ja hallin­non orga­ni­saa­tioita läpi­leik­kaa­via eivätkä ratkea pelkällä orga­ni­saa­tio­läh­töi­sellä johta­mi­sella tai orga­ni­saa­tioi­den sisäi­sillä muutok­silla. Julki­nen valta on yrit­tä­nyt edis­tää digi­ta­li­saa­tiota pitkälti vanhoista teol­li­sen yhteis­kun­nan tarpei­siin raken­tu­neista poliit­ti­sista asemista ja hallin­nol­li­sista lohkoista. Siilou­tu­mi­nen, osaop­ti­mointi ja pääl­lek­käi­nen teke­mi­nen aiheut­ta­vat tehot­to­muutta ja hukkaa­vat arvok­kaita voima­va­roja.

Digi­ta­li­saa­tion haas­tei­den ratko­mi­nen ja mahdol­li­suuk­siin tart­tu­mi­nen vaati­vat nykyistä lähei­sem­pää kump­pa­nuutta ja uuden­laista yhteis­työtä julki­sen, kolman­nen ja yksi­tyi­sen sekto­rin välillä. Tämän takia myös julki­sen vallan ja hallin­non on uudis­tut­tava, mikä omalta osal­taan edel­lyt­tää päät­tä­jiltä määrä­tie­toista ja näke­myk­sel­listä poliit­tista johta­juutta.

Otetaan ilmiö- ja asia­kas­läh­töi­sen johta­mi­sen raken­ta­mi­nen seuraa­van halli­tus­kau­den yhdeksi keskei­seksi teemaksi ja luodaan ilmiö­läh­töi­sen poli­tii­kan johta­mis­jär­jes­telmä. Mahdol­lis­te­taan uudella johta­mis­jär­jes­tel­mällä ihmis­kes­kei­nen yhteis­kunta.

Laadi­taan stra­te­gi­nen näke­mys, miten poli­tii­kalla ohja­taan digi­ta­li­soi­tu­mi­sen tavoit­teita, tuote­taan asia­kas­kes­kei­siä palve­luja ja tuot­teita sekä luodaan edel­ly­tyk­siä osaa­mi­selle, yrit­tä­jyy­delle ja luovuu­delle myös tule­vai­suu­dessa.

Luodaan olosuh­teet, joissa pysty­tään toteut­ta­maan lähei­sem­pää kump­pa­nuutta ja uuden­laista työn­ja­koa julki­sen, kolman­nen ja yksi­tyi­sen sekto­rin välillä.

Uudis­te­taan Suomen johta­mis­jär­jes­telmä ilmiö­pe­rus­tai­seksi ja ihmis­kes­kei­seksi. Ensim­mäi­sessä vaiheessa osoi­te­taan selkeästi yhden minis­te­rin vastuulle digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­nen ja tilan­ne­ku­vaan perus­tu­van ohjauk­sen ja päätök­sen­teon käyt­töön­otto koko valtion tasolla.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

18.4.2023

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­lija Orpon kysy­myk­siin

Kokoo­muk­sen mielestä seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen. Se onnis­tuu vain, kun saamme aikaan kestä­vää talous­kas­vua.

12.7.2021

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Lähi­ju­na­lii­ken­nettä koko Suomeen

Hyväk­sytty edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sessa kevä­tis­tun­to­kau­della 2021. Lähi­ju­na­lii­ken­nettä koko Suomeen! • Kokoo­mus haluaa vahvis­taa aluei­den ja kaupun­ki­seu­tu­jen saavu­tet­ta­vuutta Suomessa.• Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa

20.8.2020

Vuoden 2020 puolue­ko­kous­aloit­teet ja aloi­te­vas­tauk­set on julkaistu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 17.8.2020 hyväk­sy­nyt viimei­set vastauk­set vuoden 2020 puolue­ko­kouk­selle jätet­tyi­hin aloit­tei­siin. Aloit­teita jätet­tiin määrä­ai­kaan mennessä kaik­ki­aan 179 kappa­letta.

Skip to content