Matka­lippu tule­vai­suu­teen: Kokoo­muk­sen digi­po­liit­ti­nen ohjelma

Julkaistu: 30.03.2019

Hyväk­sytty puolue­hal­li­tuk­sen kokouk­sessa 20.3.2019

Matka­lippu tule­vai­suu­teen

Kokoo­muk­sen digi­po­liit­ti­nen ohjelma

”Kokoo­mus haluaa, että uuden tekno­lo­gian käyt­töö­no­tossa ja kehit­tä­mi­sessä Suomi ja suoma­lai­set ovat maail­man parhaita.  Suomen on yhteis­kun­tana suhtau­dut­tava uusiin mene­tel­miin uteliai­suu­della ja innolla.”

- Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma 2018

Johdanto

Viimeis­ten 100 vuoden aikana Suomi on nous­sut monissa kansain­vä­li­sissä vertai­luissa maail­man kärkeen. Jotta pysym­me­kin kärjessä, meidän tulee valjas­taa tekno­lo­gi­nen kehi­tys koko maan eduksi ja uskal­taa hyödyn­tää tekno­lo­gian uudet mahdol­li­suu­det. Muut­tuva maailma vaatii avointa ja uteliasta suhtau­tu­mista tule­vai­suu­teen. Tarve johta­juu­den, yhteis­kun­nal­li­sen näke­myk­sen ja poli­tii­kan uudis­tu­mi­selle on suuri. Meneil­lään olevan murrok­sen ytimessä on data ja sen liik­ku­vuus älyk­käi­den sovel­lus­ten välillä, ihmis­ten, yritys­ten ja yhtei­sö­jen parhaaksi. Vain tart­tu­malla muutok­sen mahdol­li­suuk­siin Suomi pystyy tule­vai­suu­des­sa­kin pysy­mään globaa­lissa kilpai­lussa mukana ja tarjoa­maan kansa­lai­sil­leen toimi­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­neen.

Digi­ta­li­saa­tio eli siir­tymä analo­gi­sesta teol­li­suusyh­teis­kun­nasta digi­taa­li­seen tieto­yh­teis­kun­taan on lähte­mät­tö­mästi täällä. Muutos on kiih­ty­vää, mikä tarjoaa suuria mahdol­li­suuk­sia mutta myös haas­taa päätök­sen­te­koa ja nykyi­siä toimin­ta­mal­leja voimak­kaasti. Yhteis­kun­taan ja elämän­ta­poi­hin kohdis­tuva uudis­tus­paine aiheut­taa ymmär­ret­tä­västi myös pelkoja ja epävar­muutta. Tule­vai­suu­den voit­ta­jia ovat kuiten­kin ne maat ja ihmi­set, jotka pysty­vät tart­tu­maan mahdol­li­suuk­sien kirjoon parhai­ten. Digi­taa­li­set ratkai­sut ovat jatkossa yhä laaje­ne­vampi osa joka­päi­väistä elämäämme. Rajan­veto digi­taa­li­sen ja analo­gi­sen maail­man välillä ei ole enää yksin­ker­tai­nen tai edes tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen.

Digi­taa­lista infor­maa­tiota kertyy valta­via määriä päivit­täin sekä julki­seen hallin­toon että yksi­tyi­selle ja kolman­nelle sekto­rille. Tietoa kerä­tään edel­leen useita kertoja eri tieto­jär­jes­tel­miin valtion, kuntien ja muiden julki­sen sekto­rin toimi­joi­den työnä. Tarvit­semme digi­taa­li­sen infor­maa­tion koko­nais­ku­van. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja pääl­lek­käistä teho­tonta toimin­taa ja teemme digi­taa­li­sista palve­luista sirpa­lei­sia. Tekno­lo­gian kehi­tys ja myös digi­ta­li­saa­tiota käsit­te­le­vän poli­tii­kan ydin onkin asetet­tava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoit­ta­vat ihmi­selle: joka­päi­väi­seen arkeemme ja sen suju­voit­ta­mi­seen. Parhai­ten julki­sen hallin­non tehok­kuutta lisä­tään johta­malla sitä tiedolla.

Kokoo­mus esit­tää tässä ohjel­massa näke­myk­sensä niistä teemoista ja toimen­pi­teistä, joita toteut­ta­malla Suomi ja suoma­lai­set pääse­vät kiinni niihin mahdol­li­suuk­siin, joita digi­taa­li­suus ja sen hyödyn­tä­mi­nen voivat tarjota.


Kokoo­mus­lai­sen digi­po­li­tii­kan 13 keskei­sintä avausta

Tieto­po­li­tiikka ja digi­ta­li­saa­tio

1. Tunnis­te­taan digi­po­li­tiikka poli­tii­kan sekto­riksi, jonka avulla Suomi viri­te­tään yhdeksi maail­man kilpai­lu­ky­kyi­sim­mistä kansa­kun­nista vuoteen 2030 mennessä. Tiedon hyödyn­tä­mi­nen uusilla tavoilla palve­lee ihmis­ten hyvin­voin­tia ja yritys­ten menes­tystä. Tule­vai­suu­dessa se on jopa niiden vält­tä­mä­tön edel­ly­tys.

2. Uudis­te­taan johta­mi­sen toimin­ta­mal­leja ja -kult­tuu­ria mahdol­lis­ta­maan ilmiö­pe­rus­taista ja ihmis­kes­keistä toimin­taa. Nime­tään vastuu­mi­nis­teri, joka johtaa toimin­nan muutosta, tiedon ohjausta, digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mistä ja tilan­ne­ku­vaan perus­tu­van ohjauk­sen ja päätök­sen­teon käyt­töön­ot­toa.

3. Vaiku­te­taan Euroo­pan Unio­nissa, jotta euroop­pa­lai­nen digi­po­li­tiikka sekä tieto­ta­lou­teen, alus­ta­ta­lou­teen ja teko­ä­lyyn nojaava liike­toi­minta käyn­nis­tä­vät ja saavat vauh­tiin digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den toimin­nan. Digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den tulee perus­tua avoi­meen mark­ki­na­ta­lou­teen, ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen, mahdol­lis­ta­vaan sään­te­lyyn, läpi­nä­ky­vyy­teen, reiluun tieto­jen käyt­töön, avaa­mi­seen ja yhteis­työ­hön. Varau­du­taan tiedon vääris­te­lyn ja tieto­ri­kol­li­suu­den uhkiin.

Tieto- ja data­ta­lous

4. Luodaan Euroop­paan yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen perus­tu­vat data- ja tieto­mark­ki­nat kilpai­le­maan esimer­kiksi Yhdys­val­to­jen yritys­läh­töi­siä ja Kiinan valtio­läh­töi­siä mark­ki­noita vastaan.

5. Varmis­te­taan, että myös julki­sesti hallin­noitu data liik­kuu ihmis­ten parhaaksi mahdol­li­sim­man moni­puo­li­sesti. Luodaan ihmi­sille edel­ly­tyk­set hyödyn­tää itse­ään koske­vaa tietoa omilla päätök­sil­lään myös julki­sen järjes­tel­män ulko­puo­lella. Uudis­te­taan julki­suus­laki digiai­kaan vaati­malla tiedon kone­luet­ta­vuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoi­mena datana katta­vasti koko hallin­nosta. Yrityk­siä kannus­te­taan verkos­to­mai­seen alus­ta­ta­lous- ja lohko­ket­ju­mai­seen toimin­ta­ta­paan ja raken­ta­maan maail­man­laa­jui­sia yhteis­mark­ki­noita.

Yhteis­työ ja avoi­muus

6. Velvoi­te­taan kaikki valtion­hal­lin­non digi­taa­li­set kehit­tä­mis­hank­keet rapor­toi­maan valtion hanke­sal­kussa ja avataan se julki­seksi palve­luksi, jotta tiedon puut­teista johtu­vien pääl­lek­käis­ten kehit­tä­mis­hank­keit­ten määrää pysty­tään vähen­tä­mään. Noja­taan julki­sessa kehi­tyk­sessä mahdol­li­suuk­sien mukaan avoi­meen tietoon ja lähde­koo­diin sekä kiih­dy­te­tään digi­ta­li­soin­nin peri­aat­tei­den sovel­ta­mista kaik­kialla julki­sessa hallin­nossa.

7. Varmis­te­taan valtion ratkai­suilla, että toimin­taym­pä­ristö mahdol­lis­taa korkean tekno­lo­gian sovel­lus­ten synnyn ja kehit­tä­mi­sen Suomessa. Julki­sissa hankin­noissa lisä­tään inno­vaa­tio­kri­tee­rien käyt­töä ja vahvis­te­taan inno­va­tii­vis­ten ja kette­rien hankin­to­jen käyt­töä. Sisäl­ly­te­tään myös kier­to­ta­lous­kri­tee­rit osaksi hankin­toja. Noste­taan kansal­li­set TKI-panos­tuk­set vähin­tään 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä.

8. Luodaan Suomeen lain­sää­dän­tö­ke­hys, joka mahdol­lis­taa digi­taa­li­seen palve­lu­mark­ki­naan liit­ty­vät kokei­lut tieto­tur­val­li­sesti, yksi­lön oikeus­tur­vaa suoja­ten ja eetti­sesti kestä­vällä tavalla.

Etiikka

9. Luodaan aloit­teel­li­sesti sään­te­lyä digi­po­li­tii­kan alan etiik­kaa ja moraa­lia koske­vissa kysy­myk­sissä ja viedään aktii­vi­sesti oman työmme tulok­sia Euroo­pan tasolle. Tehdään eetti­sesti kestä­västä teko­ä­lystä uutta kilpai­lu­ky­kyä Suomelle.

Osaa­mi­nen

10. Tarjo­taan jo perus­o­pe­tuk­sesta alkaen oppi­joille perus­ym­mär­rystä tavoista luoda uusia tieto­poh­jai­sia inno­vaa­tioita esimer­kiksi sovel­lus­ke­hit­tä­mi­seen, robo­tiik­kaan sekä teko­ä­lyyn. Varmis­te­taan perus­osaa­mi­nen digi­taa­li­sessa ympä­ris­tössä toimi­mi­seen, kuten itse­ään koske­van tiedon turval­li­seen hyödyn­tä­mi­seen.

11. Tuodaan osaa­mi­sen päivit­tä­mi­seen ja uudel­lee­noh­jaa­mi­seen selkeät ja helposti saavu­tet­ta­vat toimin­ta­mal­lit, jotka varmis­ta­vat koko kansa­kun­nan digio­saa­mi­sen työurien läpi. Varmis­te­taan erityi­sesti nyt työelä­mässä olevien ja työl­lis­tet­tä­vien digi- ja tieto­tai­dot. Kehi­te­tään help­po­käyt­töi­siä palve­luita ja työka­luja tiiviissä yhteis­työssä kansa­lais­ten kanssa.

12. Varmis­te­taan huip­puo­saa­mi­sen saata­vuus kaikilla sekto­reilla osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen, koulu­tuk­sen ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton avulla, jotta osaa­jien määrä ja osaa­mi­sen laatu eivät muodos­tuisi kehi­tyk­sen pullon­kau­laksi.

13. Vahvis­te­taan virka­mies­ten jatku­vaa oppi­mista ja korke­aan osaa­mi­seen liit­ty­viä asian­tun­ti­jan urapol­kuja. Ymmär­re­tään, että erot tehtä­vien vaati­vuu­dessa ja henki­löi­den osaa­mi­sessa voivat olla suuria ja tunnis­te­taan, että myös julki­sen sekto­rin tulee pystyä houkut­te­le­maan kansain­vä­li­sen tason parhaita osaa­jia ohjaa­maan kymme­nien tai sato­jen miljoo­nien euro­jen kehit­tä­mis­hank­keita.


Digi­ta­li­saa­tio, yrityk­set ja mark­ki­nat

Digi­ta­li­saa­tio vaikut­taa kaik­kialla ja muut­taa ihmis­ten käyt­täy­ty­mistä, yritys­ten liike­toi­min­taa sekä mark­ki­noi­den dyna­miik­kaa. Data, tieto ja osaa­mi­nen ovat digi­ta­li­soi­tu­van yhteis­kun­nan pääomia. Tieto ja tekno­lo­gia valjas­te­taan palve­le­maan ihmistä ja autta­maan suur­ten ongel­mien ratkai­se­mi­sessa.

Digi­tek­no­lo­giassa huomioi­daan digi­taa­li­sen tiedon laatu, kokoa­mi­nen ja varas­tointi, digi­taa­li­sen tiedon liik­ku­vuus tieto­verk­ko­jen avulla, digi­taa­li­sen infor­maa­tion proses­sointi super­tie­to­ko­nei­den lasken­ta­te­hon avulla, ja tieto­jen­kä­sit­te­lyn ohjel­mointi sekä auto­ma­ti­sointi.

EU:n digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den luomi­sen tarkoi­tuk­sena on ollut varmis­taa Euroo­pan säily­mi­nen maail­man kärjessä digi­taa­li­sessa talou­dessa, mikä edel­leen edis­täisi euroop­pa­lais­ten yritys­ten globaa­lia kilpai­lu­ky­kyä. Tosia­sia kuiten­kin on, että digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den toimeen­pano ei ole eden­nyt niin vauh­dik­kaasti kuin on toivottu. Jotta digi­taa­li­sista sisä­mark­ki­noista voidaan käytän­nössä puhua, toimen­pi­teitä tulee käyn­nis­tää kaikissa Euroo­pan maissa, myös vähem­män kehit­ty­neissä.

Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroo­pan kärki­maista digi­ta­li­saa­tiossa, mutta maiden väli­sessä digi­taa­li­sessa yhteis­toi­min­nassa on valta­vasti teke­mä­töntä työtä. Esimer­kiksi iden­ti­tee­tin hallin­nassa ja tiedon liik­ku­vuu­dessa ollaan vielä aivan alku­mat­kalla. Suomen tulee varmis­taa tavoit­tei­den toteu­tu­mi­nen omassa päätök­sen­teos­saan ja Euroo­pan Unio­nin tasolla yhteis­työssä tois­ten EU-maiden kanssa.

Kannus­te­taan julkista hallin­toa, kansa­lai­sia, yrityk­siä ja kolman­nen sekto­rin toimi­joita reagoi­maan digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin.

Houku­tel­laan tietoin­ten­sii­vi­siä yrityk­siä Suomeen ja kannus­te­taan suoma­lai­sia yrityk­siä rohkeasti kansain­vä­lis­ty­mään.

Ajetaan aktii­vi­sesti EU:n digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den raken­ta­mi­seen tähtää­viä uudis­tuk­sia

Luodaan yksi rekis­teri, jonne kuva­taan tarkasti olemassa olevat julki­sen hallin­non hallin­noi­mat tieto­va­ran­not ja raja­pin­ta­ku­vauk­set sekä sisältö meta­tie­to­ta­solla kone­luet­ta­vassa muodossa.

Edis­te­tään langat­to­mien verk­ko­yh­teyk­sien katta­vuutta ja seuraa­van langat­to­man verk­ko­tek­no­lo­gian kehi­tys­työtä.

Varmis­te­taan, että julki­sen hallin­non palve­luk­sessa on riit­tä­västi toimin­nan uudis­ta­mi­sen ja ICT:n yhdis­tä­viä osaa­jia, hanke- ja projek­ti­hal­lin­nan sekä ohjel­moin­nin ammat­ti­lai­sia. Tavoi­tel­laan yhä laajem­paa yhteis­työtä yritys­ten kanssa sekä ohjel­misto-osaa­mi­sen jatku­vaa kehit­ty­mistä.

Lisä­tään vahvasti julki­sen sekto­rin toimi­joi­den tietoa ja ymmär­rystä toimin­nan uudis­ta­mi­sen ja tieto­tek­nis­ten ratkai­su­jen tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Uuden tekno­lo­gian etiikka on kehi­tyk­sen avai­na­se­massa

Uusi tekno­lo­gia liik­kuu alueilla, joita on opittu pitä­mään vain ihmi­selle ominai­sina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdol­li­sia. Uusi tekno­lo­gia ei lisää vain fyysistä suori­tus­ky­kyämme, vaan ennen kaik­kea täyden­tää kogni­tii­vista kapa­si­teet­tiamme. Älyk­käät koneet ja ohjel­mis­tot ovat digi­taa­li­selle tieto­ta­lou­delle yleis­käyt­töistä tekno­lo­giaa, samaan tapaan kuin höyry ja sähkö aika­naan teol­li­selle talou­delle. Vaiku­tuk­set ulot­tu­vat kaikille toimia­loille ja elämä­na­lueille, minkä vuoksi eetti­siä suun­ta­lin­joja tulee voida perin­tei­sestä tekno­lo­gi­sesta kehi­tyk­sestä poike­ten ratkaista myös enna­koi­vasti.
Teko­ä­lyä ja erityi­sesti koneop­pi­mista käyte­tään tärkei­den päätös­ten teke­mi­seen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algo­rit­mien puolu­eet­to­muu­teen on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi sitä, että työha­ke­muk­sien tai pank­ki­lai­no­jen päätök­sen­teossa voi piillä suoda­tin­työ­ka­lu­jen taipu­mus syrjin­tään, joka kohdis­tuu etni­seen alku­pe­rään, suku­puo­leen tai muihin teki­jöi­hin. Syy tähän algo­rit­mi­seen puolu­eel­li­suu­teen on inhi­mil­li­nen puolu­eel­li­suus tai piilevä ennak­koa­senne itse datassa, jolla teko­äly on opetettu.

Varmis­te­taan, että eetti­nen arviointi tehdään jo tekni­sen kehit­tä­mi­sen alku­vai­heessa ja tarvit­taessa jatku­vana proses­sina läpi koko kehi­tys­työn.

Käydään laajaa tutki­musta ja yhteis­kun­nal­lista keskus­te­lua löytääk­semme yhtei­sesti hyväk­sy­tyt linjauk­set, jotta data­ta­lous voidaan raken­taa yhteis­kun­nan yhtei­selle arvo­poh­jalle ja eetti­sille peri­aat­teille.

Ihmi­nen kehi­tyk­sen lähtö­koh­daksi

Tule­vai­suu­den kannalta on tärkeää kään­tää katse kohti kansa­lai­sia ja palve­lui­den käyt­tä­jiä – ihmi­sen on oltava kehi­tyk­sen lähtö­kohta. Samalla myös paran­ne­taan edel­ly­tyk­siä parem­pien palve­lui­den luomi­selle ja tiedon tois­si­jai­selle hyödyn­tä­mi­selle ihmi­sen parhaaksi. Kun pystymme yhdis­tä­mään ihmi­sen itsensä määrit­tä­mällä luvalla hänestä kerä­tyt tiedot laajem­piin tieto­mas­soi­hin voimme teko­ä­lyä hyödyn­täen mahdol­lis­taa palve­lut jopa jokai­selle ihmi­selle yksi­löl­li­sesti ja ilmiö­läh­töi­sesti. Laajem­min­kin hyödyn­tä­mällä koko­nais­val­taista monista lähteistä raken­tu­vaa tietoa voimme siir­tyä kohti yksi­lö­läh­töistä tieto­pe­rus­taista päätök­sen­te­koa, jossa yksi­löllä on entistä parem­mat edel­ly­tyk­set huoleh­tia myös omasta hyvin­voin­nis­taan enna­koi­vasti.

Jokai­nen meistä synnyt­tää digi­taa­lista jalan­jäl­keä, joka kasvaa nopeasti. Nyky­ään on vaikeaa hahmot­taa koko­nais­ku­vaa siitä, mitä tietoa orga­ni­saa­tioilla meistä on ja mihin näitä tietoja hyödyn­ne­tään. Tästä tiedosta suuri osa on henki­lö­tie­toa, jolla on suuri arvo yritys­ten liike­toi­min­nassa, tieteel­li­sessä tutki­muk­sessa ja julki­sen hallin­non toimin­nassa. Hyödyn­tä­mällä luovu­tet­tuja tietoja suos­tu­muk­sen kautta voi syntyä uutta liike­toi­min­taa ja palve­luja. Henki­lö­tie­to­jen avulla voidaan muun muassa kohdis­taa palve­luja sekä tuot­teita entistä tehok­kaam­min kansa­lais­ten tarpei­siin. Henki­lö­tie­to­jen käytön ja niihin liit­ty­vän arvon­luon­nin kasvaessa on aloi­tettu keskus­telu siitä, että ihmi­sen tulisi voida hallin­noida ja hyödyn­tää häntä itse­ään koske­via tietoja yhä parem­min, sillä nykyi­sel­lään henki­lö­tie­toja hallin­noi­vat eri tahot, kuten viran­omai­set ja yrityk­set. Omadata (MyData) on termi, joka viit­taa ilmi­öön ja ajat­te­lu­ta­van muutok­seen, jossa henki­lö­tie­to­jen hallin­taa sekä käsit­te­lyä pyri­tään kehit­tä­mään ihmis­kes­kei­sem­pään suun­taan. Termillä myös viita­taan henki­lö­tie­toi­hin resurs­sina, jota kansa­lai­set voivat aktii­vi­sina toimi­joina hyödyn­tää ja täten lisätä mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa heitä itse­ään koske­vien tieto­jen käyt­töön.

Esimerk­kinä voi ajatella henki­löä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyt­tää sekä julki­sia että yksi­tyi­siä tervey­den­huol­lon palve­luita. Hoidon suju­vuu­den kannalta on tärkeää, että tieto liik­kuu suju­vasti näiden välillä niin, että tiedon toimit­ta­mi­nen eri palve­lun­tar­joa­jien välillä ei jää asiak­kaan vastuulle. Digi­mi­nän avulla voi tule­vai­suu­dessa päät­tää, miten omat poti­las­tie­dot liik­ku­vat näiden eri toimi­joi­den välillä.

Edis­te­tään koko­nais­val­taista, tieto­tur­val­lista ja eetti­sesti kestä­vää tiedon avaa­mista ja laajem­paa tiedon­hal­lin­taa sekä luodaan ratkai­suja, kuten yhtei­siä stan­dar­deja, joilla varmis­te­taan tiedon saata­vuus, liik­ku­vuus, tieto­tur­val­li­nen käyt­tö­oi­keuk­sien hallinta sekä eri sovel­lus­ten yhteen­so­pi­vuus ja toimi­vuus.

Vahvis­te­taan kansa­lai­sen oikeutta ja mahdol­li­suuk­sia omien tieto­jen hallin­taan ja hyödyn­tä­mi­seen sekä selven­ne­tään lain­sää­dän­nön anta­mia mahdol­li­suuk­sia toteut­taa omien tieto­jen hallin­taa tieto­tur­val­li­sesti.

Luodaan kansa­lai­sille heidän itsensä hallit­ta­vissa oleva digi­minä, jonka avulla kansa­lai­nen hallit­see omaa iden­ti­teet­ti­ään sekä luvit­taa itse­ään koske­vaa tietoa eri palve­lui­den käyt­töön.

Osaa­mi­nen siltana tule­vai­suu­teen

Työn­jako ja yhteis­työ ihmis­ten ja konei­den välillä muut­tuu vääjää­mättä ja nopeasti. Koneet ja ohjel­mis­tot muut­tu­vat asteit­tain passii­vi­sista työka­luista aktii­vi­siksi työkump­pa­neik­semme ja helpot­ta­vat myös ihmis­ten väli­sen yhteis­työn koor­di­noin­tia ja syven­tä­mistä. Tekno­lo­gia mahdol­lis­taa koko­naan uusia tuot­teita ja palve­luita, mikä puoles­taan synnyt­tää uutta työtä ja samalla osaa­mis­tar­peita. Se tarkoit­taa niin korkeaa osaa­mista koodauk­sen ja data-analyy­sin puit­teissa kuin kansa­lais­ten digio­saa­mista ja -perus­tai­toja. Teko­ä­lyn merki­tys yhteis­kun­nas­samme tulee kasva­maan merkit­tä­västi. Teko­äly tulee kuiten­kin vielä pitkään olemaan ihmi­sen tukiäly, joka mahdol­lis­taa tuot­ta­vuus­loi­kan myös julki­sessa hallin­nossa.

Yhteis­kun­nan, tekno­lo­gian ja työn murros on myös koros­ta­nut jatku­van oppi­mi­sen tarvetta. Muut­tu­vien ja kehit­ty­vien työmark­ki­noi­den sekä ammat­ti­ku­vien uudis­tu­mi­sen keskellä yksi­löi­den oman osaa­mi­sen elini­käi­nen kehit­tä­mi­nen koros­tuu. Yhä tärkeäm­mäksi nousee yksi­lön ymmär­rys omasta osaa­mi­ses­taan, kyky hank­kia uutta osaa­mista sekä täyden­tää sitä puut­tu­vilta osin.

Osaa­mi­sen päivit­tä­mi­nen on entis­tä­kin tärkeäm­pää työmark­ki­noilla, kun työn­te­ki­jöiltä odote­taan jatku­vasti uuden oppi­mista osaa­mis­tar­pei­den muut­tuessa nopeasti. Tämä kosket­taa niin yksi­löitä kuin yrityk­siä ja orga­ni­saa­tioita. Digi­ta­li­saa­tiolla on täten tärkeä rooli jatku­van oppi­mi­sen kannalta eten­kin alus­to­jen suhteen. Koulu­tus­tar­jon­taa voitai­siin muokata erään­lai­seksi jatku­van oppi­mi­sen alus­taksi, jossa tutkin­toja lyhyem­mät ja kette­räm­mät muut koulu­tuk­set tuke­vat ja toimi­vat yhdessä tutkin­toon johta­vien koulu­tus­ten kanssa. Tämä malli mahdol­lis­taisi oppi­jalle erilais­ten sisäl­tö­jen hake­mi­sen osaa­mi­seensa entistä yksi­löl­li­sem­min sekä jous­ta­vam­min maan­tie­teel­lis­ten ja oppi­lai­tos­ra­jo­jen ylit­täen. Malli myös tukisi korkea­kou­lu­jen ja elin­kei­noe­lä­män välistä yhteis­työtä ja mahdol­lis­taisi nykyistä yhte­näi­sem­mät työurat.

Tekno­lo­gian nopea kehi­tys tuo muka­naan kansa­lais­ten taito­jen kehit­tä­mi­sen ja päivit­tä­mi­sen tarpeen digi­tai­to­jen suhteen arkie­lä­män muut­tuessa yhä moniu­lot­tei­sem­maksi. Käyn­nissä olevassa murros­vai­heessa monen digi­taa­li­sen palve­lun käyt­tä­mi­nen vaatii tieto­tek­nii­kan perus­osaa­mista ja usein myös uuden oppi­mista. On siis erit­täin tärkeää, että yhteis­kun­tana varmis­tamme sen, että kaikilla kansa­lai­silla on mahdol­li­suus oppia riit­tä­vät taidot pysyäk­seen kiinni digi­ta­li­soi­tu­vassa yhteis­kun­nassa. Arki tuo tulles­saan tilan­teita, joissa meidän on opit­tava ja hyödyn­net­tyä digi­tai­toja. Emme myös­kään saa unoh­taa niitä kansa­lai­sia, joilla on erinäi­siä haas­teita käyt­tää digi­taa­li­sia yhteis­kun­nan tarjoa­mia palve­luja.

Jotta osaa­mi­nen vastaisi kysyn­tää, tulee julkista koulu­tus­tar­jon­taa kehit­tää vastaa­maan parem­min työelä­män vaati­muk­sia ja tarpeita sekä huoleh­tia, että yksi­tyi­nen koulu­tus­tar­jonta kytke­tään vahvis­ta­maan jatku­vaa oppi­mista.

Osaa­mi­sen turvaa­mi­seksi on jatket­tava laaja­mit­taista jatku­van oppi­mi­sen refor­mia, joka tarkoit­taa koko koulu­tus­jär­jes­tel­män tarjon­nan ja kysyn­nän rahoi­tuk­sen sekä järjes­tä­mi­sen yksin­ker­tais­ta­mista ja kehit­tä­mistä.

Jatke­taan tieto­po­li­tii­kan linjaus­ten selkeyt­tä­mistä ja raken­ne­taan osa-alueit­tain toteu­tet­tava toimen­pi­deoh­jelma tarvit­ta­van tiedon avoi­muu­den, saata­vuu­den ja yhteen­toi­mi­vuu­den varmis­ta­mi­seksi.

Tarjo­taan tukea digi­taa­lis­ten perus­pal­ve­lu­jen käyt­töön kaikille niitä tarvit­se­ville ja huoleh­di­taan siitä, että digi­taa­li­set perus­pal­ve­lut ovat saavu­tet­ta­vissa esimer­kiksi ikäih­mi­sille

Korkea osaa­mi­nen ja avoin tiede

Digi­ta­li­saa­tio perus­tuu pitkä­jän­tei­seen tieteen teke­mi­seen sekä sille pohjau­tu­vaan tekno­lo­gian turval­li­seen kehit­tä­mi­seen ja kestä­vään sovel­ta­mi­seen. Suomen kaltai­sen maan talou­den pitkän aika­vä­lin kasvun ja hyvin­voin­nin lähde on korkeassa osaa­mi­sessa ja sen hyödyn­tä­mi­sessä. Tieteen, tutki­muk­sen ja inno­vaa­tioi­den synty­mi­nen vaatii myös datan ja tiedon hyödyn­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten raken­ta­mista. Suuret, kansal­li­set rajat ylit­tä­vät haas­teet, kuten ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vät ongel­mat, on mahdol­lista ratkaista vain tutki­muk­sen poik­ki­tie­teel­li­sellä ja avoi­mella yhteis­työllä.

Datan liik­ku­mi­nen ja uudel­leen­käyttö eri tietee­na­lo­jen ja sekto­rei­den välillä (tutki­mus-julki­nen-yksi­tyi­nen) luo uuden­lai­sia mahdol­li­suuk­sia niin liike­toi­min­nalle kuin tutki­muk­sel­le­kin. Avoin tiede laajen­taa mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua tieteel­li­seen tutki­muk­seen. Avoin pääsy dataan edis­tää myös kansa­lais­ten osal­lis­tu­mista tutki­mus­pro­ses­sei­hin ja paran­taa tutki­muk­sen avoi­muutta sekä poliit­ti­sen päätök­sen­teon läpi­nä­ky­vyyttä ja demo­kra­tiaa.

Luodaan tutki­muk­sen panos­tuk­siin kannus­ta­vat olosuh­teet, tehdään tekno­lo­gia­neut­raa­lia sään­te­lyä sekä varmis­te­taan, että inno­va­tii­vi­sim­mat yrityk­set saavat tarvit­taessa tukea kasvuun ja kansain­vä­lis­ty­mi­seen.

Luodaan Suomelle selkeä kansal­li­sen TKI-stra­te­gia, jossa linja­taan selkeästi visio ja pain­opis­tea­lu­eet, ja joka sisäl­tää toimeen­pano- ja arvioin­ti­suun­ni­tel­man.

Edis­te­tään tutki­muk­sen tuot­ta­mien ja tarvit­se­mien julkai­su­jen, datan, mene­tel­mien, osaa­mi­sen ja tuki­pal­ve­lui­den laaja­mit­taista saata­vuutta.

Tarjo­taan konkreet­tista tukea EU-rahoi­tus­ha­kui­hin osal­lis­tu­ville toimi­joille mm. hank­kei­den valmis­te­luun ja vastin­ra­hoi­tuk­seen.

Digi­ta­li­saa­tio ja demo­kraat­ti­nen hallinto

Suoma­lai­nen yhteis­kunta elää hetkeä, jossa monet ongel­mat ovat moni­mut­kai­sia ja hallin­non orga­ni­saa­tioita läpi­leik­kaa­via eivätkä ratkea pelkällä orga­ni­saa­tio­läh­töi­sellä johta­mi­sella tai orga­ni­saa­tioi­den sisäi­sillä muutok­silla. Julki­nen valta on yrit­tä­nyt edis­tää digi­ta­li­saa­tiota pitkälti vanhoista teol­li­sen yhteis­kun­nan tarpei­siin raken­tu­neista poliit­ti­sista asemista ja hallin­nol­li­sista lohkoista. Siilou­tu­mi­nen, osaop­ti­mointi ja pääl­lek­käi­nen teke­mi­nen aiheut­ta­vat tehot­to­muutta ja hukkaa­vat arvok­kaita voima­va­roja.

Digi­ta­li­saa­tion haas­tei­den ratko­mi­nen ja mahdol­li­suuk­siin tart­tu­mi­nen vaati­vat nykyistä lähei­sem­pää kump­pa­nuutta ja uuden­laista yhteis­työtä julki­sen, kolman­nen ja yksi­tyi­sen sekto­rin välillä. Tämän takia myös julki­sen vallan ja hallin­non on uudis­tut­tava, mikä omalta osal­taan edel­lyt­tää päät­tä­jiltä määrä­tie­toista ja näke­myk­sel­listä poliit­tista johta­juutta.

Otetaan ilmiö- ja asia­kas­läh­töi­sen johta­mi­sen raken­ta­mi­nen seuraa­van halli­tus­kau­den yhdeksi keskei­seksi teemaksi ja luodaan ilmiö­läh­töi­sen poli­tii­kan johta­mis­jär­jes­telmä. Mahdol­lis­te­taan uudella johta­mis­jär­jes­tel­mällä ihmis­kes­kei­nen yhteis­kunta.

Laadi­taan stra­te­gi­nen näke­mys, miten poli­tii­kalla ohja­taan digi­ta­li­soi­tu­mi­sen tavoit­teita, tuote­taan asia­kas­kes­kei­siä palve­luja ja tuot­teita sekä luodaan edel­ly­tyk­siä osaa­mi­selle, yrit­tä­jyy­delle ja luovuu­delle myös tule­vai­suu­dessa.

Luodaan olosuh­teet, joissa pysty­tään toteut­ta­maan lähei­sem­pää kump­pa­nuutta ja uuden­laista työn­ja­koa julki­sen, kolman­nen ja yksi­tyi­sen sekto­rin välillä.

Uudis­te­taan Suomen johta­mis­jär­jes­telmä ilmiö­pe­rus­tai­seksi ja ihmis­kes­kei­seksi. Ensim­mäi­sessä vaiheessa osoi­te­taan selkeästi yhden minis­te­rin vastuulle digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­nen ja tilan­ne­ku­vaan perus­tu­van ohjauk­sen ja päätök­sen­teon käyt­töön­otto koko valtion tasolla.