• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoomus asevelvollisuus maanpuolustus
    Kokoo­muk­sen linjaus asevel­vol­li­suu­desta
    Twiittaa

    Kokoo­muk­sen linjaus asevel­vol­li­suu­desta

    Julkaistu: 02.04.2019 Kannat
    Tutustu ehdok­kai­siimme tästä!

    Kokoo­muk­sen linjaus asevel­vol­li­suu­desta

    Hyväk­sytty Puolue­hal­li­tuk­sen kokouk­sessa 20.3.2019

    Yleistä

    Uskot­ta­van reser­vin tuot­tava ylei­nen asevel­vol­li­suus on suoma­lai­nen tapa varmis­taa soti­laal­li­nen maan­puo­lus­tus­kyky. Tehok­kaa­seen ammat­tior­ga­ni­saa­tioon ja riit­tä­vään reser­viin perus­tuva puolus­tus­kyky on paras tapa toteut­taa puolus­tus­voi­mien tehtä­viä, eli koko Suomen soti­laal­lista puolus­ta­mista, muiden viran­omais­ten tuke­mista, kansain­vä­li­sen avun anta­mista ja vastaa­not­ta­mista sekä osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­seen krii­sin­hal­lin­taan. Maan­puo­lus­tus on itse­näi­syy­den viime­si­jai­nen takaaja, jonka toimin­ta­ky­vystä Kokoo­mus ei ole valmis jous­ta­maan.

    Ylei­nen asevel­vol­li­suus on Suomen puolus­tus­jär­jes­tel­män ydin. Asevel­vol­li­suutta pitää jatku­vasti kehit­tää, jotta sen tehok­kuus, hyväk­syt­tä­vyys ja korkea maan­puo­lus­tus­tahto säily­vät.

    Puolus­tus­voi­mat on otta­nut laajoja ja onnis­tu­neita aske­leita palve­luk­sen mielek­kyy­den kehit­tä­mi­sessä, ja tällä tiellä on syytä jatkaa. Asevel­vol­li­suu­den näkö­kul­masta on tarpeel­lista turvata myös puolus­tus­voi­mien riit­tävä rahoi­tus, jotta koulu­tus- ja maas­to­vuo­ro­kausia sekä kertaus­har­joi­tuk­sia on riit­tä­västi.

    On ymmär­ret­tävä, että varau­tu­mi­nen ulkoi­siin turval­li­suusuh­kiin on yhä enem­män koko­nais­tur­val­li­suu­den ajat­te­luun perus­tu­vaa. Tämä tarkoit­taa, että perin­teis­ten soti­laal­lis­ten toimin­ta­ky­ky­jen rinnalla yhä suurempi merki­tys on sivii­liyh­teis­kun­nas­sa­kin tarvit­ta­villa kyvyillä.

    Kokoo­mus tunnis­taa huolen nykyi­sen asevel­vol­li­suus­jär­jes­tel­män tasa-arvoi­suu­desta. Nais­ten kyky­jen ja poten­ti­aa­lin parempi hyödyn­tä­mi­nen maan­puo­lus­tuk­sessa paran­taisi Suomen puolus­tus­ky­kyä ja olisi eduksi maan­puo­lus­tus­tah­dolle. Kokoo­mus katsoo, että varus­mies­pal­ve­luk­sessa menes­ty­mi­nen ei riipu suku­puo­lesta vaan yksi­löl­li­sistä kyvyistä, moti­vaa­tiosta ja koulu­tuk­sesta.

    Kutsun­nat ja nais­ten rooli asevel­vol­li­suu­dessa

    Kokoo­mus kannat­taa koko ikäluok­kaa eli sekä miehiä että naisia koske­vien kutsun­to­jen järjes­tä­mistä. Kutsun­to­jen laajen­ta­mi­sen tavoit­teena on, että puolus­tus­voi­mat saavat riit­tä­vät kyvyt käyt­töönsä. Asevel­vol­li­suutta on kehi­tet­tävä tasa-arvoi­sem­paan suun­taan. Tois­tai­seksi kuiten­kin on perus­tel­tua säilyt­tää nais­ten asepal­ve­lus vapaa­eh­toi­sena.

    Kutsun­to­jen ensi­si­jai­nen tavoite on maan­puo­lus­tuk­sel­li­nen eli sijoit­taa asevel­vol­li­set ja vapaa­eh­toi­sen asepal­ve­luk­sen suorit­ta­vat oikei­siin palve­lus­paik­koi­hin oike­aan aikaan. Kutsun­to­jen tois­si­jai­sena tavoit­teena on maan­puo­lus­tus­tie­don lisää­mi­nen sekä syrjäy­ty­mi­sen ehkäisy. Kutsun­nat ovat oiva mahdol­li­suus antaa yleis­kuva maan­puo­lus­tuk­sesta, koko­nais­tur­val­li­suu­desta sekä varau­tu­mi­sesta. Kutsun­nat ovat luon­teva yhteys kertoa myös Maan­puo­lus­tus­kou­lu­tusyh­dis­tyk­sen tai Suomen Punai­sen Ristin kaltais­ten toimi­joi­den tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista omaeh­toi­seen osal­lis­tu­mi­seen ja koko­nais­maan­puo­lus­tusta tuke­vien kansa­lais­tai­to­jen kehit­tä­mi­seen ja yllä­pi­toon.

    Kokoo­mus kannat­taa myös syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­sen ulot­ta­mista kutsun­toi­hin niin sanot­tuna ikäluok­ka­tar­kas­tuk­sena. Kutsun­to­jen yhtey­dessä jokai­nen nuori kävisi lääkä­rin­tar­kas­tuk­sessa sekä sen lisäksi keskus­te­le­massa esimer­kiksi opinto- tai uraneu­von­nan kanssa. Apua tarvit­se­vat nuoret ohjat­tai­siin kutsun­noista etsi­vän nuori­so­työn tai muiden sovel­tu­vien palve­lu­jen piiriin yksi­löl­li­sen tilan­teen perus­teella. Kutsun­to­jen laajen­ta­mi­sen kustan­nuk­sesta vastaa­vat sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö sekä kunnat, kuiten­kin täysi­mää­räi­sesti kompen­soi­tuna valtio­no­suus­jär­jes­tel­män kautta.

    Maan­puo­lus­tus­vel­vol­li­suus, sivii­li­pal­ve­lus ja kansa­lais­pal­ve­lus

    On tarpeen selvit­tää mahdol­li­suu­det kansa­lais­pal­ve­luk­seen, joka toisi maan­puo­lus­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sen niiden­kin ulot­tu­ville, jotka eivät asevel­vol­li­suutta suorita. Mahdol­li­nen kansa­lais­pal­ve­lus ei kuiten­kaan korvaa asevel­vol­li­suutta vaan täyden­tää sitä.

    Nyky­muo­toi­sesta sivii­li­pal­ve­luk­sesta tulisi pyrkiä luopu­maan ja korvaa­maan se kansa­lais­pal­ve­luk­sella, joka suun­tau­tuisi täysi­mää­räi­sesti koko­nais­tur­val­li­suu­den tarpei­siin. Sivii­li­pal­ve­luk­sen korvaa­vassa kansa­lais­pal­ve­luk­sessa tulisi koulut­taa koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta merkit­tä­viä taitoja, kuten yhteis­kun­nan häiriö­ti­lan­tei­siin ja hybri­di­ti­lan­tei­siin varau­tu­mista sekä muita aseet­to­mia koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta keskei­siä taitoja.

    Yksi­lön­va­pautta voi rajoit­taa vain perus­tel­lusta syystä, jollai­nen on muun muassa kansal­li­sen turval­li­suu­den takaava aseel­li­nen maan­puo­lus­tus. Kansa­lais­pal­ve­lusta selvi­tet­täessä on otet­tava huomioon kansan­ta­lou­del­li­set koko­nais­vai­ku­tuk­set ja sisäl­löl­li­nen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suus koko­nais­tur­val­li­suu­den näkö­kul­masta. Tämä on perus­tel­tua siksi­kin, että jokai­selle Suomen kansa­lai­selle on perus­tus­laissa säädetty nime­no­maan maan­puo­lus­tus­vel­vol­li­suus.

    Kokoo­mus kannat­taa totaa­li­kiel­täy­ty­jien vapaus­ran­gais­tusta, sillä valtiolla on oltava riit­tä­vän tehok­kaat pakko­kei­not asevel­vol­li­suut­taan suorit­ta­vien riit­tä­vän määrän takaa­mi­seksi. Maan­puo­lus­tus on jokai­sen suoma­lai­sen perus­tus­lain mukai­nen velvol­li­suus, josta ei tule voida kiel­täy­tyä rangais­tuk­setta.

    Varus­mies­ten toimeen­tulo

    Asevel­vol­li­suu­den suorit­ta­mi­nen ei saa heiken­tää kohtuut­to­masti varus­mies­ten ja vapaa­eh­toista asepal­ve­lusta suorit­ta­vien nais­ten toimeen­tu­loa. Asevel­vol­lis­ten toimeen­tu­lon turvaa­via etuuk­sia on vahvis­tet­tava julki­sen talou­den liik­ku­ma­va­ran salli­missa puit­teissa.

    Soti­la­sa­vus­tuk­seen luodaan opin­to­tuen kanssa yhte­näi­set tulo­ra­jat. Soti­la­sa­vus­tusta laajen­ne­taan katta­maan yksi­na­su­van palve­lus­taan suorit­ta­van kohtuul­li­set asumis­ku­lut koko­nai­suu­des­saan. Soti­la­sa­vus­tuk­seen tulee sisäl­lyt­tää muun muassa koti­va­kuu­tuk­sen korvaa­mi­nen.

    Asevel­vol­li­suut­taan suorit­ta­vien päivä­ra­hoi­hin tehdään taso­ko­ro­tus. Nyky­malli portait­tain nouse­vasta päivä­ra­hasta on kanna­tet­tava.

    Yhden­mu­kais­te­taan ruoka­ra­ha­käy­tän­nöt. Kaikille asevel­vol­li­suut­taan suorit­ta­ville on makset­tava ruoka­ra­haa jokaista loma- ja viikon­lop­pu­va­paa­päi­vää kohden.

    Toteu­te­taan selvi­tys suori­te­tun varus­mies­pal­ve­lusa­jan huomioon otta­mi­sesta työelä­ke­kart­tu­massa vastaa­vaan tapaan kuin suori­tettu amma­til­li­nen tai korkea­kou­lu­tut­kinto.

    Varus­mies­pal­ve­lus osana elämää

    Varus­mies­pal­ve­lus ei ole muusta elämästä irral­li­nen koke­mus, vaan keskei­nen osa sitä suurella osalla suoma­lai­sia. Siksi on tarkas­tel­tava, millai­silla keinoilla se tulisi nykyistä suju­vam­min osaksi nuor­ten aikuis­ten elämän­kul­kua. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi yksi­lö­koh­tais­ten jous­to­jen parem­paa mahdol­lis­ta­mista ja asevel­vol­li­suu­den kehit­tä­mistä osana muuta yhteis­kun­taa.

    Paran­ne­taan palve­luk­sen aikana hanki­tun osaa­mi­sen hyödyn­tä­mistä ja hyväk­si­luet­ta­vuutta jatko-opin­noissa ja työelä­mässä.

    Tarjo­taan palve­lusta suorit­ta­massa oleville riit­tä­vät uraoh­jaus­pal­ve­lut.

    Selvi­te­tään keinoja, joiden avulla palve­lusa­jan ja jatko-opin­to­jen aloi­tuk­sen yhteen­so­vit­ta­mista voidaan paran­taa.

    Siir­ry­tään kohti järjes­tel­mää, jossa valtaosa korkea­koulu- ja amma­til­li­sista opin­noista on mahdol­lista aloit­taa sekä keväällä että syksyllä.

    Huomioi­daan varus­mies­pal­ve­lusta suorit­ta­vien yrit­tä­jien erityis­a­sema. Tarjo­taan varus­mies­pal­ve­lus­taan suorit­ta­ville yrit­tä­jille heidän tarvit­se­mi­aan jous­toja.

    Tutki­taan mahdol­li­suuk­sia oman alansa kansain­vä­lis­ten huip­pu­jen palve­luk­sen jous­ta­vam­paan järjes­tä­mi­seen puolus­tus­voi­mien urhei­lu­kou­lun tapaan.

    Turva­taan palve­lus­taan suorit­ta­vien demo­kraat­ti­set kansa­lai­soi­keu­det. Taataan varus­mie­hille mahdol­li­suus äänes­tää presi­den­tin-, edus­kunta-, kunnal­lis- ja euro­par­la­ment­ti­vaa­leissa sekä valtiol­li­sissa ja kunnal­li­sissa kansa­nää­nes­tyk­sissä.

    Häirintä ja kiusaa­mi­nen on tunnis­tet­tava, ja siihen on puutut­tava määrä­tie­toi­sesti. Kunnioit­tava kohtelu kuuluu niin varus­mies­pal­ve­luk­sessa oleville kuin henki­lö­kun­nalle, myös nais­ten ja mies­ten kesken.