Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

Julkaistu:

Seinä­joen Kokoo­mus­nais­ten 100-vuotis­juh­la­se­mi­naa­rissa 17.3.2019 Seinä­joella puhu­nut edus­kun­nan puhe­mies Paula Risikko muis­tutti, että Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi mies­ten rinnalle on ollut ainut­laa­tuista.

”On kuiten­kin hyvä muis­taa, että naisen asema ja oikeu­det eivät ole annet­tuja, vaan saavu­tettu kovan työn tulok­sena. Ja edel­leen niiden eteen pitää tehdä työtä. Muun muassa tule­vat edus­kun­ta­vaa­lit ovat mahdol­li­suus vaikut­taa naisen asemaan”, muis­tutti Risikko.

Suomi oli edel­lä­kä­vijä maail­massa, kun vuonna 1906 tuli voimaan nais­ten ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus ja vaali­kel­poi­suus. Suoma­lai­set naiset nouse­vat monissa muis­sa­kin kansain­vä­li­sissä vertai­luissa kärki­pää­hän.

Talous­lehti The Econo­mist julkaisi helmi­kuussa 2019 kansain­vä­li­sen nais­ten­päi­vän kunniaksi vertai­lun, ns. ”lasi­kat­toin­dek­sin”. Se mittasi, missä maassa naisilla on parhaat mahdol­li­suu­det tasa-arvoi­seen työelä­mään. Indek­sissä tarkas­tel­tiin muun muassa korkea­kou­lu­tusta, osal­lis­tu­mista työvoi­maan, palk­kaa, äitiys­lo­mia ja lasten­hoi­don kustan­nuk­sia. Suomi sijoit­tui vertai­lussa neljän­neksi Ruot­sin, Norjan ja Islan­nin jälkeen.

World Econo­mic Foru­min Global Gender Gap -vertai­lussa vuodelta 2018 Suomi sijoit­tui puoles­taan neljän­neksi, 149 maan joukosta. Maita vertail­tiin nais­ten työelä­mä­osal­lis­tu­mi­sen, koulu­tuk­sen, tervey­den ja poliit­ti­sen osal­lis­tu­mi­sen osalta. Ykkö­senä oli Islanti, Norja toisena ja Ruotsi kolman­tena.

Risi­kon mukaan nais­ten yhteis­kun­nal­li­sen ja työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen on mahdol­lis­ta­nut myös lain­sää­däntö. Tästä esimerk­kinä Risikko mainitsi päivä­hoi­to­lain.

”Lain­sää­dän­nön lisäksi on tarvittu perin­tei­sen työn- ja vastuun­jaon muutok­sia perheissä ja työelä­mässä”, Risikko sanoi.

Naiset ovat jo pitkään toimi­neet aktii­vi­sesti myös monissa kansa­lais­jär­jes­töissä ja yhdis­tyk­sissä.

”Yhteis­kun­nal­li­sessa osal­lis­tu­mi­sessa piilee­kin nais­ten vaikut­taja-aseman ”pihvi” tänä­kin päivänä. Siihen, että meillä on naiset vahvasti edus­tet­tuina työpai­koilla, yritys­ten johdossa, tiede­maa­il­massa, järjes­töissä, kunta- ja valta­kun­nan poli­tii­kassa, tarvi­taan nais­ten aktii­vi­suutta.

Mutta tarvi­taan myös vastuun­ja­koa miehiltä ja ymmär­rystä yhteis­kun­nalta, jotta tämä on mahdol­lista”, summasi puhe­mies Risikko.

Lisä­tie­toja:

Paula Risikko, puh. 050 5113107

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.3.2024

Petteri Orpo: EU:n vahvis­tet­tava varau­tu­mis­taan krii­sei­hin

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo piti tors­taina Euroo­pan tule­vai­suutta käsit­te­le­vän puheen Roma­nian pääkau­pun­gissa Buka­res­tissa käyn­nissä olevassa Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) kongres­sissa. Puhees­saan Orpo painotti

6.3.2024

Euroo­pan kansan­puo­lu­een euro­vaa­lioh­jel­maan Suomelle tärkeitä tavoit­teita

Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) euro­vaa­lioh­jel­maan on tulossa useita Suomelle tärkeitä tavoit­teita, muun muassa raja­tur­val­li­suu­desta ja Itä-Suomen kaltais­ten aluei­den tuke­mi­sesta. Ohjel­masta päät­tävä

5.3.2024

Kokoo­mus osal­lis­tuu EPP:n kongres­siin 6.–7.3. Buka­res­tissa

Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) kongressi järjes­te­tään 6.-7.3.2024 Roma­nian pääkau­pun­gissa Buka­res­tissa. Kokoo­musta edus­ta­vat puolu­een puheen­joh­taja ja EPP:n vara­pu­heen­joh­taja Petteri Orpo, puolu­een vara­pu­heen­joh­taja

Skip to content