• FI
  • SV
  • MENU
    Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista
    Twiittaa

    Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

    Julkaistu: 17.03.2019 Tiedote

    Seinä­joen Kokoo­mus­nais­ten 100-vuotis­juh­la­se­mi­naa­rissa 17.3.2019 Seinä­joella puhu­nut edus­kun­nan puhe­mies Paula Risikko muis­tutti, että Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi mies­ten rinnalle on ollut ainut­laa­tuista.

    ”On kuiten­kin hyvä muis­taa, että naisen asema ja oikeu­det eivät ole annet­tuja, vaan saavu­tettu kovan työn tulok­sena. Ja edel­leen niiden eteen pitää tehdä työtä. Muun muassa tule­vat edus­kun­ta­vaa­lit ovat mahdol­li­suus vaikut­taa naisen asemaan”, muis­tutti Risikko.

    Suomi oli edel­lä­kä­vijä maail­massa, kun vuonna 1906 tuli voimaan nais­ten ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus ja vaali­kel­poi­suus. Suoma­lai­set naiset nouse­vat monissa muis­sa­kin kansain­vä­li­sissä vertai­luissa kärki­pää­hän.

    Talous­lehti The Econo­mist julkaisi helmi­kuussa 2019 kansain­vä­li­sen nais­ten­päi­vän kunniaksi vertai­lun, ns. ”lasi­kat­toin­dek­sin”. Se mittasi, missä maassa naisilla on parhaat mahdol­li­suu­det tasa-arvoi­seen työelä­mään. Indek­sissä tarkas­tel­tiin muun muassa korkea­kou­lu­tusta, osal­lis­tu­mista työvoi­maan, palk­kaa, äitiys­lo­mia ja lasten­hoi­don kustan­nuk­sia. Suomi sijoit­tui vertai­lussa neljän­neksi Ruot­sin, Norjan ja Islan­nin jälkeen.

    World Econo­mic Foru­min Global Gender Gap -vertai­lussa vuodelta 2018 Suomi sijoit­tui puoles­taan neljän­neksi, 149 maan joukosta. Maita vertail­tiin nais­ten työelä­mä­osal­lis­tu­mi­sen, koulu­tuk­sen, tervey­den ja poliit­ti­sen osal­lis­tu­mi­sen osalta. Ykkö­senä oli Islanti, Norja toisena ja Ruotsi kolman­tena.

    Risi­kon mukaan nais­ten yhteis­kun­nal­li­sen ja työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen on mahdol­lis­ta­nut myös lain­sää­däntö. Tästä esimerk­kinä Risikko mainitsi päivä­hoi­to­lain.

    ”Lain­sää­dän­nön lisäksi on tarvittu perin­tei­sen työn- ja vastuun­jaon muutok­sia perheissä ja työelä­mässä”, Risikko sanoi.

    Naiset ovat jo pitkään toimi­neet aktii­vi­sesti myös monissa kansa­lais­jär­jes­töissä ja yhdis­tyk­sissä.

    ”Yhteis­kun­nal­li­sessa osal­lis­tu­mi­sessa piilee­kin nais­ten vaikut­taja-aseman ”pihvi” tänä­kin päivänä. Siihen, että meillä on naiset vahvasti edus­tet­tuina työpai­koilla, yritys­ten johdossa, tiede­maa­il­massa, järjes­töissä, kunta- ja valta­kun­nan poli­tii­kassa, tarvi­taan nais­ten aktii­vi­suutta.

    Mutta tarvi­taan myös vastuun­ja­koa miehiltä ja ymmär­rystä yhteis­kun­nalta, jotta tämä on mahdol­lista”, summasi puhe­mies Risikko.

    Lisä­tie­toja:

    Paula Risikko, puh. 050 5113107