Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

Puhe­mies Risikko: Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi ainut­laa­tuista

Julkaistu:

Seinä­joen Kokoo­mus­nais­ten 100-vuotis­juh­la­se­mi­naa­rissa 17.3.2019 Seinä­joella puhu­nut edus­kun­nan puhe­mies Paula Risikko muis­tutti, että Suomen nais­ten nousu yhteis­kun­nal­li­siksi vaikut­ta­jiksi mies­ten rinnalle on ollut ainut­laa­tuista.

”On kuiten­kin hyvä muis­taa, että naisen asema ja oikeu­det eivät ole annet­tuja, vaan saavu­tettu kovan työn tulok­sena. Ja edel­leen niiden eteen pitää tehdä työtä. Muun muassa tule­vat edus­kun­ta­vaa­lit ovat mahdol­li­suus vaikut­taa naisen asemaan”, muis­tutti Risikko.

Suomi oli edel­lä­kä­vijä maail­massa, kun vuonna 1906 tuli voimaan nais­ten ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus ja vaali­kel­poi­suus. Suoma­lai­set naiset nouse­vat monissa muis­sa­kin kansain­vä­li­sissä vertai­luissa kärki­pää­hän.

Talous­lehti The Econo­mist julkaisi helmi­kuussa 2019 kansain­vä­li­sen nais­ten­päi­vän kunniaksi vertai­lun, ns. ”lasi­kat­toin­dek­sin”. Se mittasi, missä maassa naisilla on parhaat mahdol­li­suu­det tasa-arvoi­seen työelä­mään. Indek­sissä tarkas­tel­tiin muun muassa korkea­kou­lu­tusta, osal­lis­tu­mista työvoi­maan, palk­kaa, äitiys­lo­mia ja lasten­hoi­don kustan­nuk­sia. Suomi sijoit­tui vertai­lussa neljän­neksi Ruot­sin, Norjan ja Islan­nin jälkeen.

World Econo­mic Foru­min Global Gender Gap -vertai­lussa vuodelta 2018 Suomi sijoit­tui puoles­taan neljän­neksi, 149 maan joukosta. Maita vertail­tiin nais­ten työelä­mä­osal­lis­tu­mi­sen, koulu­tuk­sen, tervey­den ja poliit­ti­sen osal­lis­tu­mi­sen osalta. Ykkö­senä oli Islanti, Norja toisena ja Ruotsi kolman­tena.

Risi­kon mukaan nais­ten yhteis­kun­nal­li­sen ja työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen on mahdol­lis­ta­nut myös lain­sää­däntö. Tästä esimerk­kinä Risikko mainitsi päivä­hoi­to­lain.

”Lain­sää­dän­nön lisäksi on tarvittu perin­tei­sen työn- ja vastuun­jaon muutok­sia perheissä ja työelä­mässä”, Risikko sanoi.

Naiset ovat jo pitkään toimi­neet aktii­vi­sesti myös monissa kansa­lais­jär­jes­töissä ja yhdis­tyk­sissä.

”Yhteis­kun­nal­li­sessa osal­lis­tu­mi­sessa piilee­kin nais­ten vaikut­taja-aseman ”pihvi” tänä­kin päivänä. Siihen, että meillä on naiset vahvasti edus­tet­tuina työpai­koilla, yritys­ten johdossa, tiede­maa­il­massa, järjes­töissä, kunta- ja valta­kun­nan poli­tii­kassa, tarvi­taan nais­ten aktii­vi­suutta.

Mutta tarvi­taan myös vastuun­ja­koa miehiltä ja ymmär­rystä yhteis­kun­nalta, jotta tämä on mahdol­lista”, summasi puhe­mies Risikko.

Lisä­tie­toja:

Paula Risikko, puh. 050 5113107

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.1.2024

Kokoo­mus nimitti uuden puolue­hal­li­tuk­sen ja kaksi uutta euro­vaa­lieh­do­kasta

Susanna Kisne­rin (Pohjois-Pohjan­maa) ja Ted Apte­rin (Helsinki) nimi­tys nostaa kokoo­muk­sen tähän mennessä nimet­ty­jen euro­vaa­lieh­dok­kai­den määrän kahdek­saan. Helsin­gissä Bottalla lauan­taina kokoon­tu­nut kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto nimesi

29.10.2023

Kokoo­mus nimesi ensim­mäi­set ehdok­kaat 2024 euro­vaa­lei­hin

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimen­nyt puolu­een ensim­mäi­set kuusi ehdo­kasta ensi kesä­kuun euro­vaa­lei­hin. Nime­tyt ovat Mika Kaso­nen, Maria Miala, Sirpa Pieti­käi­nen, Aura

28.10.2023

Alexan­der Stubb kokoo­muk­sen presi­dent­tieh­dok­kaaksi – tavoit­teena avoin, turval­li­nen ja kansain­vä­li­nen Suomi

Kokoo­muk­sen ylimää­räi­nen puolue­ko­kous on nimen­nyt profes­sori Alexan­der Stub­bin puolu­een presi­dent­tieh­dok­kaaksi. Stubb korosti puhees­saan Suomen tarvit­se­van vahvaa ulko­po­liit­tista otetta ja yhte­näi­syyttä. Kokous järjes­tet­tiin

Skip to content