Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Pamfletti: Näkö­alo­jen ja tasa-arvois­ten mahdol­li­suuk­sien Suomi

Pamfletti: Näkö­alo­jen ja tasa-arvois­ten mahdol­li­suuk­sien Suomi

Julkaistu:

Suomen vahvuus on osaava ja koulu­tettu kansa. Suomessa jokai­sen on saatava oppia ja koulut­tau­tua mahdol­li­sim­man hyvin perhe­taus­tasta tai asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

Kansain­vä­li­nen kilpailu osaa­jista kiris­tyy, ja tule­vai­suu­den kasvu edel­lyt­tää meiltä entistä vahvem­paa koulu­tus­ta­soa ja korkeam­paa osaa­mista, kirjoit­taa opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen osaa­mista käsit­te­le­vässä pamfle­tis­saan.

Koulu­tuk­sessa on kyse mahdol­li­suuk­sien ja näkö­alo­jen raken­ta­mi­sesta. Koulu­tuk­sen avulla luomme ihmi­sille kuvia tule­vai­suu­den mahdol­li­suuk­sista ja huomi­sen unel­mista. Jokai­sen nuoren on saatava tunne siitä, että koulu­tus kannat­taa. Vahva yleis­si­vis­tys antaa pohjan tule­vai­suu­den taidoille ja todel­li­set edel­ly­tyk­set myös jatku­valle oppi­mi­selle.

Kaikille yhtei­nen perus­koulu on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kirkas tähti. Se tuot­taa kansain­vä­li­sesti erin­omai­sia tulok­sia tasa-arvoi­sesti, asuin­paik­kaan tai perhe­taus­taan katso­matta. Suomi on onnis­tu­nut yhdis­tä­mään koulu­tus­jär­jes­tel­mässä korkean laadun ja tasa-arvon. Yksi suurim­mista vahvuuk­sis­tamme ovat maail­man parhaat opet­ta­jat, joiden ammat­ti­tai­toon voi aina luot­taa. Näitä arvok­kaita ominai­suuk­sia meidän on enti­ses­tään vahvis­tet­tava.

Työn murros, tekno­lo­gian kehi­tys, väes­tön ikään­ty­mi­nen ja ikäluok­kien piene­ne­mi­nen aset­ta­vat ennen­nä­ke­mät­tö­miä haas­teita myös meidän koulu­tus­jär­jes­tel­mäl­lemme. Koulu­tus on viime kädessä se yhteis­kun­nan voima­vara, jolla tuemme ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia mukau­tua maail­man muutok­seen. Kaik­kien on voitava luot­taa siihen, että juuri hänelle käy hyvin.

Tasa-arvo syntyy yhtä­läi­sistä mahdol­li­suuk­sia oppia ja tavoi­tella unel­mi­aan.

Tärkeintä on luoda kaikille suoma­lai­sille vahvat sivis­tyk­sel­li­set perus­val­miu­det, kielel­li­set ja mate­maat­ti­set taidot. Tasa-arvo syntyy yhtä­läi­sistä mahdol­li­suuk­sia oppia ja tavoi­tella unel­mi­aan.

Suomi ei saa menet­tää osaa­mi­seen, sivis­tyk­seen ja tietee­seen perus­tu­nutta kilpai­lue­tu­aan. Suoma­lais­ten oppi­mis­tu­lok­set ja koulu­tus­taso ovat kään­ty­neet laskuun. Korkea­kou­lu­tet­tu­jen osuus jää meillä nyt jo alle OECD-maiden keskiar­von. Kokoo­mus haluaa nostaa Suomen koulu­tus­ta­soa ja varmis­taa maamme kasvun ja hyvin­voin­nin myös tule­vai­suu­dessa. Pienenä maana meillä ei voi olla muuta menes­ty­mi­sen stra­te­giaa, kuin olla maail­man osaa­vin kansa­kunta.

Katse varhai­siin vuosiin

Laadu­kas varhais­kas­va­tus on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ensim­mäi­nen askel. Siihen osal­lis­tu­mi­nen on lapsen oikeus. Suomessa varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen on vähäi­sem­pää kuin pohjois­maissa ja muissa OECD-maissa. Päivä­ko­deissa leiki­tään ja opitaan perus­tai­toja. Varhais­kas­va­tus myös tasaa lasten lähtö­koh­tien eroja oppi­mis­tu­lok­sissa, vahvis­taa koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa ja ehkäi­see syrjäy­ty­mistä. Aivan liian moni lapsi jää koko­naan ulko­puo­lelle. Erityi­nen ongelma on, että vähi­ten osal­lis­tu­vat ne lapset, jotka hyötyi­si­vät varhais­kas­va­tuk­sesta kaik­kein eniten.

Suoma­lai­nen koulu­tus­jär­jes­telmä on yksi maail­man tasa-arvoi­sim­mista. Vahvis­ta­malla koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon toteu­tu­mista kaik­kialla Suomessa takaamme sen, että kaikki lapset ja nuoret pysy­vät mukana. Suomella ei voi olla muuta tule­vai­suu­den stra­te­giaa, kuin olla maail­man osaa­vin maa. Tähän tavoit­tee­seen pääsemme ainoas­taan takaa­malla tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det kaikille aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen saakka.

Tehdään esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista niin, että kaikki 5-6 -vuoti­aat pääse­vät osal­lis­tu­maan maksutta.

Alen­ne­taan varhais­kas­va­tuk­sen maksuja asteit­tain. Pitkän aika­vä­lin tavoit­teena on koko ikäluo­kan maksu­ton varhais­kas­va­tus (20h/​vk).

Raken­ne­taan päivä­ko­dista, esikou­lusta ja perus­kou­lun ensim­mäi­sistä luokista sauma­ton jatkumo, jossa lapsi pääsee etene­mään omaa, yksi­löl­listä tahtia.

Perus­kou­lun on täytet­tävä lupaus siitä, että jokai­nen saa riit­tä­vän osaa­mi­sen ja taidot jatko-opin­noissa ja elämässä pärjä­täk­seen. Tämä tarkoit­taa entistä yksi­löl­li­sem­piä oppi­mi­sen polkuja ja entistä yksi­löl­li­sem­pää tukea esimer­kiksi oppi­mis­vai­keuk­sista kärsi­ville oppi­laille. Vahva yleis­si­vis­tys on pärjää­mi­sen edel­ly­tys.

Luodaan tarkis­tus­pis­teet osaa­mi­sen varmis­ta­mi­seen perus­kou­lussa painot­taen alku­päätä – siellä osaa­mi­sen pohja luodaan.

Varmis­te­taan, että jokai­sella on riit­tävä ja hyvä luku­taito. Vahva luku­taito ja kirjal­li­set valmiu­det ovat kaiken myöhem­män oppi­mi­sen pohja.

Opet­ta­jilla pitää olla enem­män aikaa opet­ta­mi­seen. Vähen­ne­tään laki­sää­tei­siä suun­ni­tel­mia, rapor­toin­tia ja muuta pape­ri­työtä.

Tuetaan haas­ta­villa alueilla toimi­via päivä­ko­teja ja kouluja tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sella. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon on toteu­dut­tava koko Suomessa.

Alen­ne­taan opis­ke­lun kustan­nuk­sia lukioissa ja toisen asteen amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa. Kenen­kään koulut­tau­tu­mi­nen ei saa olla kustan­nuk­sista kiinni.

Kiusaa­mi­seen on puutut­tava aina. Koulu­jen vastuu tässä on yksi­se­lit­tei­nen. Jokai­sen lapsen on saatava kasvaa ja elää omana ainut­laa­tui­sena itse­nään ilman pelkoa.

Tehdään harras­tus­ta­kuusta totta. Jokai­selle lapselle ja nuorelle tarjo­taan mahdol­li­suus aina­kin yhteen mielui­saan harras­tuk­seen. Helpo­te­taan harras­tuk­siin pääsyä järjes­tä­mällä niitä kouluilla ilta­päi­viin.

Päivä­ko­tien aukio­loai­ko­jen jous­toja lisä­tään. Päivä­ko­ti­paik­ko­jen pitää löytyä kotien läheltä tai työmat­kan varrelta. Yksi­tyis­ten ja kunnal­lis­ten päivä­ko­tien on täyden­net­tävä toisi­aan. Palve­luse­te­leillä mahdol­lis­te­taan palve­lui­den jous­tava käyttö.

Neuvo­lat, päivä­ko­dit, koulut ja kodit yhteis­työssä lasten parhaaksi: kootaan palve­luja samo­jen katto­jen alle toimi­viin, terveel­li­siin ja turval­li­siin tiloi­hin.

Noste­taan Suomen koulu­tus­ta­soa

Perus­kou­lumme raken­net­tiin aikana, joka näytti kovin toisen­lai­selta kuin nyky­päi­vän Suomi. Lasten taus­tat ovat aiem­paa moni­nai­sem­mat. Tekno­lo­gia avaa uusia mahdol­li­suuk­sia oppi­mi­seen, mutta samalla tämän päivän koulu kilpai­lee lasten ja nuor­ten huomiosta ennen­nä­ke­mät­tö­män infor­maa­tio­tul­van keskellä. Suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tärkein vahvuus ovat tässä­kin suhteessa maail­man parhaat opet­ta­jat.

Suomella ei pienenä maana voi olla muuta osaa­mi­sen stra­te­giaa, kuin olla osaa­vin kansa­kunta. Koulu­tuk­sen on annet­tava vahva pohja myös uuden osaa­mi­sen hank­ki­mi­selle ja jatku­valle oppi­mi­selle. Tule­vai­suu­den kasvun, menes­tyk­sen ja hyvin­voin­nin perusta raken­ne­taan vahvalla yleis­si­vis­tyk­sellä, korkealla osaa­mi­sella, kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sellä tieteellä ja tutki­muk­sella.

Noste­taan Suomen koulu­tus­ta­soa niin, että vähin­tään puolet nuorista aikui­sista suorit­taa korkea­kou­lu­tut­kin­non joko ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tai yliopis­tossa.

Ovet auki korkea­kou­luun. Anne­taan kaikille ahke­rille, uteliaille ja tiedon­ja­noi­sille ihmi­sille mahdol­li­suus opis­kella korkea­kou­lussa ja uudis­te­taan opis­ke­li­ja­va­lin­toja niin, ettei korkea­kou­luun haeta, vaan siir­ry­tään. Korkea­kou­luun tullessa ei ole vält­tä­mä­töntä tietää, miksi haluaa isona tulla. Tätä tarkoi­tusta palve­le­vat jo nyt aiem­paa laajem­mat kandi­daat­tioh­jel­mat.

Tarjo­taan jokai­selle opet­ta­jalle mahdol­li­suus täyden­tää osaa­mis­taan ja saada lisää koulu­tusta. Kannamme vastuuta opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen veto­voi­masta ja opet­ta­jien arvos­tuk­sesta.

Vähen­ne­tään koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mistä toisella asteella. Jokai­sella toiselle asteelle tule­valla on oltava opis­ke­lun taidot, moti­vaa­tio ja koke­mus oman alan löytä­mi­sestä. Varmis­te­taan, että jokai­nen opis­ke­lija saa ansait­se­mansa ja lain edel­lyt­tä­mät henki­lö­koh­tai­set suun­ni­tel­mat. Tavoit­teena ei voi olla vähem­pää kuin se, että koko ikäluokka suorit­taa toisen asteen tutkin­non.

Inves­toi­daan korke­aan osaa­mi­seen ja tutki­muk­seen. Siihen tulee olla mahdol­lista ja miele­kästä sijoit­taa myös yksi­tyistä rahaa kuiten­kin niin, että tutkinto-opis­kelu on aina opis­ke­li­jalle maksu­tonta.

Otetaan määrä­tie­toi­sia aske­leita kohti tutki­mus ja inno­vaa­tio­toi­min­nan 4 prosen­tin rahoi­tuso­suutta brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tavoite on saavu­tet­ta­vissa 2030 mennessä. Laajen­ne­taan suoma­lai­sen tieteen rahoi­tus­poh­jaa ja kannus­te­taan korkea­kou­luja laajaan yhteis­työ­hön ympä­röi­vän yhteis­kun­nan kanssa.

Vahvis­te­taan yliopis­to­jen auto­no­miaa jatka­malla pääomit­ta­mista.

Suun­na­taan yritys­ten tukia uudel­leen tuke­maan tutki­musta ja inno­vaa­tioita sekä kannus­te­taan sellais­ten osaa­mis­kes­kit­ty­mien synnyt­tä­mi­seen, joissa tutki­mus, työelämä ja julki­nen sektori – tiedon käyt­tä­jät ja tiedon tuot­ta­jat – toimi­vat yhdessä.

Avoin, kansain­vä­li­nen Suomi

Kokoo­mus on puolue, joka uskoo oikeus­val­tioon, demo­kra­ti­aan, mark­ki­na­ta­lou­teen ja ihmi­soi­keuk­siin. Olemme sitou­tu­neet kaikessa toimin­nas­samme länsi­mais­ten arvo­jen puolus­ta­mi­seen ja niiden edis­tä­mi­seen. Kokoo­mus uskoo euroop­pa­lai­suu­teen, kannat­taa kansain­vä­listä yhteis­työtä ja edis­tää avointa, yhden­ver­taista yhteis­kun­taa.

Suomi menes­tyy avoi­mena, euroop­pa­lai­sena osaa­jayh­teis­kun­tana. Se edel­lyt­tää korkeaa koulu­tus­ta­soa, nopeaa uuden omak­su­mista sekä kannus­ta­vaa toimin­taym­pä­ris­töä luovuu­delle, yrit­tä­mi­selle ja työl­lis­tä­mi­selle. Se edel­lyt­tää myös aktii­vi­sia toimia kansain­vä­lis­ten yhteyk­sien lisää­mi­seksi kaikille.

Suomen on oltava houkut­te­leva maa kansain­vä­li­sille huip­puo­saa­jille. Piden­ne­tään suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­nei­den oles­ke­lu­lu­pia ja helpo­te­taan Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten integroi­tu­mista työmark­ki­noille.

Haluamme, että jokai­selle opis­ke­li­jalle tarjo­taan mahdol­li­suus kansain­vä­li­seen vaih­toon jo toisella asteella. Viimeis­tään korkea­kou­luissa tutkin­toi­hin tulee sisäl­tyä kansain­vä­lis­ty­mis­jakso.

Kokoo­mus haluaa, että maahan­muut­ta­ja­taus­tai­set lapset ja nuoret löytä­vät yhden­ver­tai­sen paik­kansa yhteis­kun­nas­tamme. Vahvis­te­taan koti­mais­ten kiel­ten oppi­mista ja luodaan tarkas­tus­pis­teet koulu­po­lun eri vaihei­siin. Ensim­mäi­sen polven maahan­muut­ta­ja­las­ten oppi­mis­tu­lok­sissa voi olla aineesta riip­puen jopa kahden vuoden ero kanta­väes­töön verrat­tuna. Riit­tä­vien perus­val­miuk­sien ja osaa­mis­ta­voit­tei­den on toteu­dut­tava kaikille.

Perheen kotou­tu­mis­suun­ni­tel­maan on liitet­tävä perheen alle koului­käis­ten lasten varhais­kas­va­tus ja esio­pe­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen. Samalla on paino­tet­tava kielen oppi­mi­sen merki­tystä.

Vastus­tamme kaik­kea rasis­mia, kiusaa­mista ja viha­pu­hetta. Erityi­sesti lasten ja nuor­ten kanssa työs­ken­te­le­villä on oltava riit­tävä osaa­mi­nen kohdata ja puut­tua viha­pu­hee­seen ja rasis­miin. On osa kaik­kien yleis­si­vis­tystä oppia ja ymmär­tää, mikä on toista ihmistä kunnioit­ta­vaa käytöstä.

Lisä­tään kansain­vä­li­siä päivä­ko­teja ja kouluja sekä englan­nin­kie­li­sen opis­ke­lun vaih­toeh­toja osaa­jien ja heidän perhei­densä houkut­te­le­mi­seksi Suomeen.

Pois­te­taan edel­leen koulu­tus­vien­nin esteitä ja vahvis­te­taan suoma­lai­sen koulu­tus­osaa­mi­sen roolia osana kehi­ty­syh­teis­työtä.

Tule­vai­suus vaatii jatku­vaa oppi­mista

Tule­vai­suu­den työ vaatii enem­män osaa­mista. Koulu­tuk­sen on annet­tava hyvä pohja jatku­valle oppi­mi­selle ja uuden osaa­mi­sen hank­ki­mi­selle myöhem­min työuralla. On tehtävä mahdol­li­seksi se, että jokai­nen voi oppia uutta, koulut­tau­tua ja kehit­tää osaa­mis­taan jous­ta­vam­min elämän eri vaiheissa. Korkea­kou­lu­jen koulu­tus­tar­jon­nan on oltava jous­ta­vasti eri käyt­tä­jä­ryh­mien hyödyn­net­tä­vissä.

Nyky­ään ajat­te­lemme, että ensin käydään koulut, sitten mennään töihin. Tule­vai­suu­dessa tämä yksi­suun­tai­nen polku hämär­tyy. Nyky­päi­vän työ vaatii jatku­vasti uuden oppi­mista, ja yhä useam­man työura muodos­tuu pienem­mistä paloista.

Suomen tavoit­teena on oltava maail­man osaa­vin työvoima. Se on tule­vai­suu­den talous­kas­vun, hyvin­voin­nin ja kehi­tyk­sen kannalta ratkai­seva tekijä. Osaa­van työvoi­man saata­vuus on edel­ly­tys Suomen talou­den ja työelä­män kasvulle sekä maamme ylei­selle houkut­te­le­vuu­delle. Kokoo­mus kannat­taa tavoi­tetta, että vähin­tään puolet nuorista suorit­taa korkea­kou­lu­tut­kin­non joko ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tai yliopis­tossa. Koulu­tus on paras muutos­turva sekä yksi­lölle että koko yhteis­kun­nalle. Tämä tarkoit­taa, että jokai­sella pitää olla mahdol­li­suus oppia uutta, täyden­tää osaa­mis­taan taikka vaih­taa alaa tai ammat­tia.

Suomi tarvit­see osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen. Koulu­tus­jär­jes­tel­män tarjon­taa on päivi­tet­tävä ja järjes­tel­mää jous­ta­voi­tet­tava. Työelä­mässä oleville on tarjot­tava moduu­li­mai­sia jatku­van oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia ilman, että aina pitää aloit­taa uuden tutkin­non suorit­ta­mi­nen. Opis­ke­lun on tapah­dut­tava jatkossa jous­ta­vam­min ja enem­män myös työn rinnalla.

Osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­muk­sen avulla tuomme yhteen pöytään työnan­ta­jat, työn­te­ki­jät ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jät eli oppi­lai­tok­set.

Anne­taan myös vart­tu­neem­mille mahdol­li­suus paran­taa työelä­män ja kansa­lai­syh­teis­kun­nan edel­lyt­tä­miä digi­taa­li­sen yhteis­kun­nan taitoja.

Laite­taan raha seuraa­maan enem­män oppi­jaa, ei vain insti­tuu­tioita. Vero­tusta, yhteis­kun­nan raken­teita ja sosi­aa­li­tur­vaa on uudis­tet­tava niin, että opis­kelu on mahdol­lista eri elämän­ti­lan­teissa.

Varmis­te­taan korkea­kou­lu­jemme kilpai­lu­kyky ja houkut­te­le­vuus globaa­lissa kilpai­lussa, jossa tieto liik­kuu rajat­to­masti. Lisä­tään korkea­kou­lu­jen toimin­ta­va­pauk­sia kansain­vä­lis­tyä ja luoda kansain­vä­li­siä yhteis­työ­ver­kos­toja. Kannus­te­taan korkea­kou­luja koulu­tuk­sen tarjon­nassa yhteis­työ­hön elin­kei­noe­lä­män ja muun yhteis­kun­nan kanssa koti­maassa ja kansain­vä­li­sesti.

Tule­vai­suu­dessa koulu­tusta on oltava tarjolla jous­ta­vam­min ja parem­min työelä­män muut­tu­vien tarpei­den mukai­sesti. Oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia on tarjot­tava niin, että niihin pystyy osal­lis­tu­maan elämän­ti­lan­teesta riip­pu­matta.

Tekno­lo­gian kehi­tys uhkaa eniten mata­la­palk­kai­sia, mata­laa koulu­tus­ta­soa vaati­via töitä. Erityi­nen haaste on saada heidät päivit­tä­mään osaa­mis­taan, jotka ovat koulut­tau­tu­neet kaik­kein vähi­ten.

Lisä­tään yhteis­työtä koulu­tus­jär­jes­tel­män ja työelä­män välillä. Vahvis­te­taan valmis­tu­nei­den työl­lis­ty­mistä rahoi­tus­kri­tee­rinä.

Hyödyn­ne­tään kansa­lais­opis­to­jen, kansan­opis­to­jen ja kesäy­li­opis­to­jen mahdol­li­suu­det niin syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevien, maahan­muut­ta­jien, aikuis­ten ja ikäih­mis­ten oppi­mi­sessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

18.4.2024

Mika Aaltola kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­dok­kaaksi

Ulko­po­liit­ti­sen insti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola lähtee ehdok­kaaksi euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin kokoo­muk­sen ehdok­kaana. Puolue­hal­li­tus nimesi Aalto­lan viral­li­sesti ehdok­kaaksi kokouk­ses­saan tors­taina.  Mika Aaltola on

11.4.2024

Kokoo­mus nimesi neljä ehdo­kasta lisää euro­vaa­lei­hin

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimen­nyt tors­taina järjes­te­tyssä kokouk­ses­saan neljä ehdo­kasta lisää kesä­kuun euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin. Ehdok­kaat ovat Sakari Pääkkö, Maria Rauta­nen, Max Schul­man

7.3.2024

Petteri Orpo: EU:n vahvis­tet­tava varau­tu­mis­taan krii­sei­hin

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo piti tors­taina Euroo­pan tule­vai­suutta käsit­te­le­vän puheen Roma­nian pääkau­pun­gissa Buka­res­tissa käyn­nissä olevassa Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) kongres­sissa. Puhees­saan Orpo painotti

Skip to content