Mykkä­nen: EU:n kestä­vän turva­paik­ka­jär­jes­tel­män puute ei korjaannu tilan­netta pahen­ta­villa EU-meka­nis­meilla

Julkaistu: 12.10.2019

Turkin presi­dentti Erdo­gan ilmoitti keski­viik­kona 9.10., että Turkin soti­la­so­pe­raa­tio kurdi­jouk­koja vastaan oli alka­nut Pohjois-Syyriassa. Turkin soti­laal­li­set toimet ovat jo aiheut­ta­neet Syyrian sisällä pako­lais­krii­sin, joka saat­taa levitä Euroop­paan.

Turkin presi­dentti Erdo­gan uhkaa ohjata yli kolme miljoo­naa turva­pai­kan­ha­ki­jaa Euroop­paan.

”Sisä­mi­nis­teri Maria Ohisalo antoi edus­kun­nan kyse­ly­tun­nilla ymmär­tää, että turva­pai­kan­ha­ki­joi­den jaka­mi­nen eri EU-maihin voisi olla tarpeen Italian reitin lisäksi myös Turkin ja Krei­kan reitille, mikäli tilanne nyt siellä krii­siy­tyy. Olisi aivan väärä viesti Erdo­ga­nille ja sala­kul­jet­ta­jille todeta, että me kyllä jaamme haki­jat tutki­matta EU-maiden kesken jos laitatte heidät tule­maan”, kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja, enti­nen sisä­mi­nis­teri Kai Mykkä­nen sanoo.

Ratkai­suja EU:n yhtei­seen kestä­vään turva­paik­ka­me­net­te­lyyn on etsitty vuosia, mutta riit­tä­vään yhtei­sym­mär­ryk­seen ei ole päästy. Huhti­kuussa EU päätti perus­taa uuden 10 000 raja- ja meri­var­ti­jan joukon. Minis­teri Ohisalo viit­tasi kysei­seen Fron­texiin alai­seen jouk­koon kyse­ly­tun­nilla tors­taina 10.10. tode­tes­saan, että Fron­tex on ”eräs parhai­ten resur­soi­duista viras­toista”. Raja­var­tiosto aloit­taisi tehtä­vänsä 5 000 raja­var­ti­jan vahvui­sena vuonna 2021 ja kasvaisi 10 000 henki­löön vuonna 2027.

”Sisä­mi­nis­te­rinä olles­sani vakuu­tuin siitä, että ainoa kestävä tapa on pysäyt­tää turva­pai­kan­ha­ki­jat ulko­ra­ja­vyö­hyk­keelle ja perus­taa sinne tarpeen mukai­set ulko­ra­ja­kes­kuk­set, joissa turva­pai­kan tarve käsi­tel­lään EU:n yhtei­sen raja­var­tiosto Fron­texin varmis­ta­milla riit­tä­villä resurs­seilla nopeasti ja vain turva­pai­kan saavat jatka­vat raja­vyö­hyk­keeltä eteen­päin Euroop­paan. Se mini­moisi houku­tuk­sen jäädä paikal­leen kiel­tei­sen päätök­sen jälkeen lait­to­masti, mikä on nykyi­sen kohde­maan sisällä tapah­tu­van haun suurin valu­vika”, Mykkä­nen toteaa.

Suomella on erityi­sen tärkeä rooli EU-puheen­joh­ta­ja­maana. ”EU:ssa ratkai­suja syntyy, kun on akuutti paine. Nyt kannat­taa painaa päälle esimer­kiksi EU:n yhtei­sen raja­vi­rasto Fron­texin ja turva­paik­ka­vi­rasto EASO:n mandaa­tin laajen­ta­mi­sessa Väli­me­rellä. Samalla EU on edel­leen diplo­ma­tian suur­valta, jonka pitää oikeasti vaikut­taa siihen, ettei kurdia­lu­een huma­ni­tää­ristä kata­stro­fia enää pahen­net­taisi laajen­ta­malla sota­toi­mia. Suunta naapu­rus­tos­samme on nyt epäin­hi­mil­li­nen ja vaaral­li­nen”, Mykkä­nen kuvaa.

Yhtei­sen turva­paik­ka­jär­jes­tel­män suurin haaste tulee olemaan yhtei­sen säve­len löytä­mi­nen. Yhtei­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan puut­tuessa jäsen­maat ovat viime vuosina sortu­neet omiin ratkai­sui­hinsa. ”Tilanne Pohjois-Syyriassa on erit­täin vakava. Puheen­joh­ta­ja­maana Suomi ei voi mennä neuvot­te­lui­hin tyhjin käsin. Halli­tuk­sen tulisi nopeasti linjata, miten se aikoo edetä”, toteaa Mykkä­nen.

Lisä­tie­dot: Suvi Aherto, 050 349 6121