Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Kokoo­mus julkaisi kahdek­san kohdan keskus­te­lu­na­vauk­sen koro­na­stra­te­giasta

Kokoo­mus julkaisi kahdek­san kohdan keskus­te­lu­na­vauk­sen koro­na­stra­te­giasta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii, että Suomessa käydään laaja julki­nen keskus­telu valin­noista, joita koro­na­krii­sin hoita­mi­sessa tehdään. Orpon mukaan krii­sin hoita­mi­seksi on erilai­sia vaih­toeh­toja, mutta on myös keinoja, jotka kannat­taa kaikissa eri skenaa­rioissa toteut­taa.

”Koro­na­krii­sin hoita­mi­sessa tehdään valta­van suuria suoma­laista yhteis­kun­taa koske­via päätök­siä. Mieles­tämme päätök­sen­teon pohjalla oleva tieto on julkis­tet­tava niin laajasti kuin voidaan, jotta mahdol­lis­te­taan laaja kansa­lai­syh­teis­kun­nan keskus­telu. Tiedon julki­suus yllä­pi­tää luot­ta­musta ja luo mahdol­li­suu­den jatku­vaan yhtei­seen ja kriit­ti­seen punnin­taan”, Orpo sanoo.

Orpo odot­taa halli­tuk­selta erilais­ten skenaa­rioi­den ja niiden vaiku­tus­ten mahdol­li­sim­man nopeaa julkis­ta­mista. Valittu stra­te­gia taudin torju­mi­sessa vaikut­taa Suomen tule­vai­suu­teen koko 2020-luvun ajan, koska rajoi­tus­toi­mien talou­del­li­set vaiku­tuk­set ovat mitta­vat.

”Kokoo­muk­sen näke­mys on se, että koro­na­vi­ruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen tai aggres­sii­vi­nen rajaa­mi­nen on nopein ja paras tie yhteis­kun­nan norma­li­soi­tu­mi­seen. Koro­na­vi­rus on levin­nyt maail­man­laa­jui­seksi, ja sen lopul­li­nen tukah­dut­ta­mi­nen rajoi­tus­toi­milla on käytän­nössä mahdo­tonta ennen rokot­teen kehit­ty­mistä. Kuiten­kin taudin rajoit­ta­mi­nen hyvin margi­naa­li­seksi on näke­myk­semme mukaan edel­leen mahdol­lista”, Orpo sanoo.

Orpon mukaan kokoo­mus ehdot­taa muun muassa testauk­sen ja tartun­ta­ket­ju­jen tunnis­ta­mi­sen laajen­ta­mista, riski­ryh­mien erityistä suojaa­mista, suoja­va­rus­tei­den hank­ki­mista myös kulut­ta­ja­käyt­töön sekä kaiken päätök­sen­teon taus­talla olevan tiedon julkis­ta­mista.

”On valittu stra­te­gia mikä tahansa, on joukko toimia, jotka kannat­taa kaikissa tilan­teissa tehdä. Rajoi­tus­toi­met maksa­vat nykyi­sel­lään jopa miljar­din viikossa Suomen kansan­ta­lou­delle. Jotta tauti saadaan hallin­taan, kannat­taa testausta, jäljit­tä­mistä ja suojaa­mista laajen­taa niin laajaksi, että ne eivät nouse pullon­kau­laksi missään tilan­teessa. Kustan­nus näistä toimen­pi­teistä jää joka tapauk­sessa pienem­mäksi kuin taudin talou­del­li­set vaiku­tuk­set”, Orpo sanoo.

”Taudin rajoi­tuk­sien purka­mi­sessa tulee edetä vaiheit­tain ja mahdol­li­suuk­sien mukaan alueit­tain. Rajoi­tuk­sia tulee purkaa hait­ta­pe­ri­aat­teen mukaan siten, että haital­li­sim­pia rajoi­tuk­sia pyri­tään purka­maan ensim­mäi­senä. On myös tarkas­tel­tava sitä, voidaanko haital­li­sim­pia rajoi­tuk­sia korvata vähem­män haital­li­silla rajoi­tus­toi­men­pi­teillä, kuten suoja­mas­kien käyt­töö­no­tolla julki­sissa kulku­vä­li­neissä ja julki­silla paikoilla asioi­dessa. Rajoi­tus­toi­mien purka­mi­sen tai korvaa­mi­seen tulee kaikissa tilan­teissa perus­tua tutkit­tuun tietoon”, Orpo jatkaa.

Kokoo­muk­sen esityk­set toimen­pi­teiksi kaikissa eri taudin torju­mi­sen skenaa­rioissa:

  1. Testauk­sen tulee olla laajaa ja sen tulee kattaa kaikki ihmi­set, joilla on infek­tio­epäily. Tämä edel­lyt­tää, että testaus­ka­pa­si­teet­tia laajen­ne­taan enti­ses­tään. Testaus­ka­pa­si­tee­tin lisää­mi­seksi tulee hyödyn­tää myös yksi­tyi­siä yrityk­siä ja muita toimi­joita.
  2. Tartun­ta­ket­ju­jen jälji­tyk­sen tulee olla auko­tonta. Tämä edel­lyt­tää, että jälji­tys­hen­ki­lö­kun­taa lisä­tään merkit­tä­västi ja käyt­töön otetaan jäljit­tä­mistä tuke­vaa tekno­lo­giaa. Pyri­tään otta­maan käyt­töön yksi­tyi­syy­den­suo­jan takaava tieto­tur­val­li­nen sovel­lus, joka auttaa tartun­ta­ket­ju­jen tunnis­ta­mi­sessa. Tavoit­teena tulee olla, että lähes kaikki tartun­ta­ket­jut ja kontak­tit tunne­taan.
  3. Suoja­va­rus­teita hanki­taan kriit­tis­ten henki­lös­tö­ryh­mien lisäksi myös laajem­paan kulut­ta­ja­käyt­töön. Ensi vaiheessa mate­ri­aa­lin riit­tä­vyys tulee taata kaikille kriit­ti­sille ammat­ti­ryh­mille, mutta suoja­va­rus­teita on pyrit­tävä tuomaan mahdol­li­sim­man pian laajassa mitta­kaa­vassa myös kulut­ta­ja­mark­ki­noille. Tiedot suoja­va­rus­tei­den puut­teista julkais­taan ja kansa­lai­syh­teis­kunta otetaan laajasti mukaan ratkai­sui­hin.
  4. Julki­sissa kulku­vä­li­neissä sekä julki­silla paikoilla asioi­taessa suosi­tel­laan käytet­tä­väksi maskeja. Kansain­vä­li­sissä esimer­keissä miltei kaik­kiin rajoi­tus­ten purka­mis­toi­miin on yhdis­tetty suosi­tus maskien käytöstä. Tauti leviää pisa­ra­tar­tun­tana. Laaja­mit­tai­nen maskien käyttö vähen­täisi mahdol­li­suuk­sia pisa­ra­tar­tun­toi­hin. Tavoit­teena tulee olla, että kaupal­li­sesti valmis­tet­tuja parem­pia suojia saadaan mahdol­li­sim­man pian myös kulut­ta­ja­mark­ki­noille.
  5. Riski­ryh­miä, kuten perus­sai­raita ja ikäih­mi­siä, suoja­taan mahdol­li­sim­man tehok­kaasti. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon henki­lös­töä testa­taan aktii­vi­sesti. Kuolo­nuh­rien vält­tä­mi­seksi erityi­sesti tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen ja vanhus­ten koti­hoi­don henki­lös­tön testaa­mi­nen ja suojaa­mi­nen on erityi­sen tärkeää. Suoja­va­rus­tei­den riit­tä­vyys sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon varmis­te­taan kaikissa tilan­teissa.
  6. Krii­sin pitkit­ty­mi­seen ja uuteen aaltoon varau­tu­mi­seksi on tärkeää, että sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon normaa­li­toi­minta ja hoidot pide­tään niin hyvin käyn­nissä kuin mahdol­lista, jotta muut sairau­det eivät jää hoita­matta eikä hoito­vel­kaa pääse kerty­mään liikaa.
  7. Suomen osal­lis­tu­mi­nen rokot­tei­den hankin­ta­ren­kai­siin ja tutki­mus­hank­kei­siin varmis­te­taan, jotta rokote saadaan Suomessa käyt­töön niin pian kuin on mahdol­lista.
  8. Kaikki tautia koskeva ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto julkis­te­taan. Tiedon julki­suus yllä­pi­tää luot­ta­musta ja luo mahdol­li­suu­den jatku­vaan yhtei­seen ja kriit­ti­seen punnin­taan.

Linkki julkai­suun: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-keskustelunavaus-koronastrategiasta

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.4.2024

Kaikki kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­dok­kaat on nyt nimetty – euro­vaa­lioh­jel­man ytimessä turval­li­suus, talous ja arvot

Kuva: Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan Petteri Orpon (edessä) kanssa euro­vaa­lieh­dok­kaita vasem­malta: Ted Apter, Henriina Rantala, Markku Rentto, Mika Aaltola, Ville Kaunisto, Aura

18.4.2024

Mika Aaltola kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­dok­kaaksi

Ulko­po­liit­ti­sen insti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola lähtee ehdok­kaaksi euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin kokoo­muk­sen ehdok­kaana. Puolue­hal­li­tus nimesi Aalto­lan viral­li­sesti ehdok­kaaksi kokouk­ses­saan tors­taina.  Mika Aaltola on

11.4.2024

Kokoo­mus nimesi neljä ehdo­kasta lisää euro­vaa­lei­hin

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimen­nyt tors­taina järjes­te­tyssä kokouk­ses­saan neljä ehdo­kasta lisää kesä­kuun euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin. Ehdok­kaat ovat Sakari Pääkkö, Maria Rauta­nen, Max Schul­man

Skip to content