Kokoo­muk­sen Kilpi: Liiken­ne­kuo­le­mien puolit­ta­mi­nen vielä kaukai­nen haave

Julkaistu: 03.08.2019

Tiedote 3.8.2019

Kuluva kesä on erityi­sen musta liiken­teessä tapah­tu­nei­den kuole­maan johta­nei­den onnet­to­muuk­sien osalta. Liiken­ne­tur­van tilas­ton mukaan tammi-kesä­kuussa 2019 kuole­mia oli 99, kun vastaava luku vuodelta 2018 oli 88.

Suomi asetti vuonna 2010 kunnian­hi­moi­sen tavoit­teen puolit­taa liiken­ne­kuo­le­mien määrän vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuonna 2020 kuolisi enin­tään 136 henki­löä. Liiken­ne­tur­van vuoden 2018 ennak­ko­tie­don perus­teella kuole­mien määrä ylit­tyy noin sadalla. Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja Marko Kilpi vaatii järeitä toimia liiken­ne­kuo­le­mien vähen­tä­mi­seksi.

”Vaikka autoista on tullut turval­li­sem­pia, tapah­tuu kuole­maan johta­via liiken­neon­net­to­muuk­sia edel­leen­kin aivan liian paljon. Polii­sien resurs­sien kutis­tu­mi­sen ja Liik­ku­van polii­sin lakkaut­ta­mi­sen myötä liiken­teen valvonta on vähen­ty­nyt dramaat­ti­sesti. Useassa tänä­kin kesänä tapah­tu­neessa kuole­maan johta­neessa liiken­neon­net­to­muu­dessa on kyse vanhasta vitsauk­sesta – kaahaa­mi­sesta”, Kilpi toteaa.

Polii­sin vähen­ty­nei­den resurs­sien vuoksi liiken­ne­sek­to­rien polii­sit ovat joutu­neet keskit­ty­mään kiireel­lis­ten häly­tys- ja valvon­ta­teh­tä­vien suorit­ta­mi­seen, ja liiken­teen valvonta on kutis­tu­nut mität­tö­miin. Tämä ilme­nee mm. Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­ton teke­mästä tarkas­tuk­sesta. Suomi on jäänyt liiken­ne­tur­val­li­suu­des­sa­kin pahasti jälkeen muista Pohjois­maista. Kilpi vaatii polii­sin resurs­sei­hin tuntu­vaa paran­nusta.

”On tehtävä määrä­tie­toi­nen, pitkän tähtäi­men sitova päätös polii­sien määrän nosta­mi­seksi 8000 polii­siin, jolla pääs­täi­siin 2000-luvun vaih­teen tilan­tee­seen. Vain siten voidaan taata liiken­ne­val­vonta edes jolla­kin tasolla. Halli­tuk­sen linjaama muuta­man sadan polii­sin lisäys ei ole missään nimessä riit­tävä panos­tus suoma­lais­ten turval­li­suu­teen”, Kilpi huomaut­taa.

Joka seit­se­mäs liiken­ne­kuo­lema on itse­murha. Mielen­ter­veys­työn resurs­sien niuk­kuus on nähtä­vissä suoraan myös liiken­ne­kuo­le­mien määrässä. Vain puolet mielen­ter­vey­den häiriöitä sairas­ta­vista saa tarvit­se­maansa hoitoa.

”Mielen­ter­veys­työn resur­soin­tia on vahvis­tet­tava tuntu­vasti. Varsin­kin nuor­ten kohdalla se olisi erin­omai­sen tulok­sel­lista. Mitä aiem­min ongel­miin pääs­tään käsiksi, sitä parem­pia tulok­sia saavu­te­taan. Tera­pia­ta­kuusta on tehty kansa­lais­aloite, jota kokoo­mus kannat­taa.”

”Liiken­teessä tapah­tu­vat itse­mur­hat ovat erityi­sen huoles­tut­tava ilmiö, sillä niissä hyvin usein osal­li­seksi joutu­vat täysin sivul­li­set ihmi­set. Lähi­his­to­rian traa­gi­sim­piin kuuluu tapaus, jossa itse­mur­haa yrit­tä­nyt henkilö ajoi päin kahta mopoau­tolla liik­keellä ollutta nuorta”, Kilpi muis­tut­taa.

Lisä­tie­dot:

Marko Kilpi, p. 050 381 6736