Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Kokoomuksen keinoja kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi

Kokoo­muk­sen keinoja koti­ta­louk­sien osto­voi­man vahvis­ta­mi­seksi

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on huolis­saan suoma­lais­ten arjen kustan­nuk­sista ja koti­ta­louk­sien osto­voi­masta. Vaadimme halli­tuk­selta pikai­sia toimia tilan­teen ratkai­se­mi­seksi.

Ylei­nen hinta­taso on nous­sut kaik­kialla maail­massa. Voimak­kain kasvu­vauhti on ollut ener­gia­kus­tan­nuk­sissa. Suoma­lai­set ovat huoman­neet tämän sähkö­las­kuis­saan ja huol­toa­se­milla. Yllät­tävä hinto­jen nousu on ajanut useita koti­ta­louk­sia talou­del­li­seen ahdin­koon varsin­kin pitkien väli­mat­ko­jen Suomessa. Myös yritys­ten kulje­tus- ja tuotan­to­kus­tan­nuk­set ovat loikan­neet ylös­päin.

Halli­tuk­sen on pidet­tävä huoli, että poik­keuk­sel­li­sen korkeat hinta­pii­kit eivät aja ihmi­siä talou­del­li­seen ahdin­koon. Koti­ta­louk­sien osto­voi­man vahvis­ta­mi­selle on nyt suuri tarve. Koko­nais­ve­roas­teen ja erityi­sesti työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen ovat olleet kokoo­muk­sen tavoit­teita jo pitkään. Kaikille tulo­luo­kille kohdis­tu­vat veron­ke­ven­nyk­set olisi­vat suora keino vahvis­taa suoma­lais­ten edel­ly­tyk­siä selvitä nouse­vista hinnoista.

Ener­gian hinta­ke­hi­tys on maail­man­laa­jui­nen ilmiö. Voi sanoa, että kyse on erään­lai­sesta surkei­den sattu­mus­ten summasta. Samaan aikaan ener­gian kysyntä on muun muassa säiden takia poik­keuk­sel­li­sen korkealla, toisaalta osa ener­gia­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tista on vajaa­käy­töllä. Öljyn hinta on kohon­nut korkealle.

Osa polii­ti­koista on otta­nut kohteek­seen ilmas­to­po­li­tii­kan. Syyt­tä­vää sormea ei kannata kuiten­kaan heris­tellä ilmas­to­te­ko­jen suun­taan. Syitä kannat­taisi pikem­min­kin etsiä Suomen ener­gia­tuo­tan­non riit­tä­mät­tö­mästä kapa­si­tee­tista ja omava­rai­suu­desta. Me kokoo­muk­sessa haluamme paran­taa sähkö­mark­ki­noi­den toimin­taa ja vähen­tää Suomen riip­pu­vuutta tuon­tie­ner­giasta sekä fossii­li­sista polt­toai­neista.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut Suomen ilmas­to­ta­voit­tei­siin. Suomi tarvit­see lisää edul­lista ja ilmas­to­ys­tä­väl­listä koti­maista ener­giaa. Nykyistä vahvempi ener­giao­ma­va­rai­suus vakaut­taisi ener­gian hinta­ke­hi­tystä.

Poik­keuk­sel­li­set ja tila­päi­set haas­teet tulee ratkaista tila­päi­sillä ratkai­suilla. Keino­jen on oltava hallin­nol­li­sesti kevyitä, oikeu­den­mu­kai­sesti kohden­tu­via ja eivätkä ne voi tarpeet­to­masti häiritä mark­ki­noi­den toimin­taa. Julki­sen talou­den mittava kestä­vyy­son­gelma rajaa kalliit pysy­vät ratkai­sut pois keino­va­li­koi­masta.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa on esitetty rahoi­tus työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­selle (800 miljoo­naa euroa). Muiden keino­jen mitta­kaava on noin 300 miljoo­naa euroa vuoden aikana. Osa keinoista on tarkoi­tettu pysy­viksi ja osa väliai­kai­siksi. Suurin vaiku­tus on sähkö­ve­ron väliai­kai­sella keven­tä­mi­sellä (EU-mini­miin), joka vähen­täisi vero­tu­loja 200 miljoo­naa kahden kuukau­den aikana.

Toisaalta ener­gian hinto­jen nousu nostaa myös odotuk­sia valtion pääs­tö­oi­keuk­sien huuto­kaup­pa­tu­loista. Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hinnat säilyi­vät nykyi­sellä noin 100 euron tasolla, niiden tuotto riit­täisi katta­maan kokoo­muk­sen esit­tä­mien väliai­kais­ten keino­jen vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen lähes koko­naan.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on valmis­tel­lut halli­tuk­sen hyödyn­net­tä­väksi keinoja suoma­lais­ten koti­ta­louk­sien osto­voi­man paran­ta­mi­seksi sekä väliai­kai­sia ja nopeasti toteu­tet­ta­vissa olevia keinoja poik­keuk­sel­lis­ten hinta­piik­kien tasoit­ta­mi­seksi. Ne ovat halli­tuk­sen vapaasti hyödyn­net­tä­vissä.

1. Tuetaan ihmis­ten osto­voi­maa keven­tä­mällä työn vero­tusta

On vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen tietoi­nen valinta yllä­pi­tää palkan­saa­jien, yrit­tä­jien ja eläke­läis­ten euroop­pa­lai­sit­tain­kin kireää ansio­tu­lo­ve­ro­tusta. Veron­ke­ven­nyk­siä ei käytetty keinona elvyt­tää taloutta edes keskellä pahinta koro­na­krii­siä – toisin kuin monissa muissa maissa.

Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton mukaan veron­mak­sa­jat saavat halli­tuk­sen päätös­ten seurauk­sena maksaa pysy­västi 500 miljoo­naa euroa enem­män valtiolle vuosit­tain. Neuvos­ton arvion mukaan halli­tus on heiken­tä­nyt kannus­ti­mia osal­lis­tua työmark­ki­noille ja korot­ta­nut margi­naa­li­ve­roas­teita. Työn­teon kannus­ti­met ovat heiken­ty­neet.

Kokoo­muk­sen mielestä suun­nan pitää muut­tua. Me keven­täi­simme ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 800 miljoo­nalla eurolla suoma­lais­ten osto­voi­man tuke­mi­seksi, kuten jo syksyn vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme esitimme. Yrit­tä­jälle ja palkan­saa­jalle tämä tarkoit­taisi 300 euroa ja eläke­läi­selle lähes 200 euroa enem­män käteen joka vuosi. 

Lisäksi paran­tai­simme koti­ta­lous­vä­hen­nystä nosta­malla sen pysy­västi 5000 euroon. Nostai­simme hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin. Ikään­ty­neille esitämme koro­tet­tua 70 prosen­tin vähen­nystä. Lisäksi luopui­simme 100 euron omavas­tuu­osuu­desta.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen merkit­tävä korot­ta­mi­nen mahdol­lis­taa yhä useam­malle vähen­nyk­sen käytön esimer­kiksi oman kodin lämmi­tys­ta­pa­re­mont­tei­hin.

2. Koro­te­taan työmat­ka­vä­hen­nystä

Oman auton käyt­tä­mi­nen on monelle suoma­lai­selle vält­tä­mät­tö­myys työs­sä­käyn­nin ja muun arjen kannalta. Polt­toai­nei­den voimak­kaasti nous­seet hinnat ovat lisän­neet varsin­kin pitkää työmat­kaa ajavien kustan­nuk­sia. Pitkien etäi­syyk­sien Suomessa työn­teon täytyy olla aina kannat­ta­vaa, eivätkä liik­ku­mi­sen kustan­nuk­set saa muodos­tua kenel­le­kään työs­sä­käyn­nin esteeksi. Kohon­neista polt­toai­nei­den hinnoista on tullut työn­teon lisä­vero.

Työmat­ka­vä­hen­nys tarjoaa sadoille tuhan­sille ihmi­sille mahdol­li­suu­den kulkea töihin pitem­pien matko­jen päähän. Työmat­ka­vä­hen­nystä ei ole koro­tettu kymme­neen vuoteen, vaikka liik­ku­mi­sen kustan­nuk­set ovat nous­seet. Työmat­ka­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää pitää siksi korot­taa nykyi­sestä 7000 eurosta. Vähen­nyk­sen korot­ta­mi­sen lisäksi on selvi­tet­tävä, miten oman auton käytön mahdol­li­suuk­sia voidaan laajen­taa vero­tuk­sessa.

3. Hilli­tään polt­toai­nei­den hinn­an­nousua jake­lu­vel­voit­teen aika­tau­lua viiväs­tä­mällä

Polt­toai­nei­den mark­ki­na­hin­nat ovat nous­seet korkealle tasolle kahden viime vuoden aikana. Kohon­neet hinnat syöneet palkan­saa­jien, yrit­tä­jien ja eläke­läis­ten osto­voi­maa. Jake­lu­vel­voite uhkaa kiih­dyt­tää hinto­jen nousua edel­leen. Jake­lu­vel­voit­teella tarkoi­te­taan vaati­muk­sia polt­toai­nei­den jake­li­joille, mikä nostaa polt­toai­nei­den hintaa. Viiväs­tä­mällä jake­lu­vel­voi­tetta voidaan polt­toai­nei­den hinto­jen nousua hillitä tehok­kaasti.

Jake­lu­vel­voit­teen mukaan uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den osuu­den tulee olla nyt 19,5 %, mutta osuus nousee asteit­tain 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Kiris­tys nostaa polt­toai­neen hintaa pumpulla arvioi­den mukaan kymme­niä sent­tejä. Halli­tus pohtii velvoit­teen kiris­tä­mistä 34 %:iin, mikä nostaisi polt­toai­nei­den hintaa edel­leen. Kokoo­mus ei kannata uutta kiris­tystä. EU:n vaati­mus on 14 % vuoteen 2030 mennessä.

Koska päätök­set jake­lu­vel­voit­teesta on tehty hyvin erilai­sessa ympä­ris­tössä ja raju hinto­jen kohoa­mi­nen ohjaa tehok­kaasti pääs­tö­vä­hen­nyk­siin, voidaan jake­lu­vel­voit­teen 30 prosen­tin aika­tau­lua siir­tää vuoteen 2035.

4. Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel Suomen kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seksi

Suomi on logis­ti­sesti saari ja pitkien etäi­syyk­sien maa. Talou­temme kivi­jalka on vien­ti­teol­li­suus, jonka kilpai­lu­ky­vyn yksi keskei­nen edel­ly­tys on kohtuul­li­set kulje­tus­kus­tan­nuk­set. Tava­rat pitää pystyä tuot­ta­maan ja kuljet­ta­maan maail­man­mark­ki­noille kilpai­lu­ky­kyi­sesti. Jos mene­tämme kilpai­lu­ky­kymme, mene­tämme teol­li­suu­den korkean lisä­ar­von työpai­kat ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jan.

Kokoo­mus haluaa tukea koti­mai­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä. Suomessa on otet­tava käyt­töön usei­den muiden EU-maiden tapaan ammat­ti­die­sel­jär­jes­telmä. Idea on, että kuorma- ja linja-auto­lii­ken­teessä käytet­tä­vää diese­liä vero­tet­tai­siin muita kevyem­min EU:n ener­gia­ve­ro­di­rek­tii­vissä sääde­tyn meka­nis­min mukai­sesti.

5. Tasoi­te­taan ener­gian hinta­piik­kejä alen­ta­malla koti­ta­louk­sien sähkö­ve­roa talvi­kuu­kausiksi

Sähkön hinta on nous­sut rajusti viime vuoden aikana. Pörs­si­säh­kön hinta on yli kaksin­ker­tais­tu­nut, ja hinnan­vaih­te­lut mark­ki­noilla ovat olleet suuria. Sähkön korkeat hinnat ovat kasvat­ta­neet erityi­sesti omako­ti­ta­loa­su­jien kustan­nuk­sia. Puhdas sähkö on vaih­tu­nut monessa koti­ta­lou­dessa pien­puun polt­toon.

Kohtuu­hin­tai­nen sähkö on elämi­sen yksi perus­e­del­ly­tyk­sistä. Kokoo­mus haluaa kohtuul­lis­taa kylmän talvi­kau­den aikana ihmis­ten ja palve­lua­lo­jen yritys­ten poik­keuk­sel­li­sen korkeiksi nous­seita sähkö­kus­tan­nuk­sia enna­koi­mat­to­man hinta­pii­kin aikana. Siksi koti­ta­louk­sien sähkö­ve­ro­tusta tulee alen­taa mini­miin väliai­kai­sesti talvi­kau­den ajaksi sähkö- ja lämmi­tys­kus­tan­nus­ten hillit­se­mi­seksi.

Koti­ta­louk­sien ja palve­lua­lo­jen yritys­ten käyt­tämä sähkö on korkeasti vero­tet­tua Suomessa. Sähkö­las­kusta keski­mää­rin kolman­nes on veroa. Sähkö­vero on moni­kym­men­ker­tai­nen EU-mini­miin. Kylmän kuukau­den aikana taval­li­sen sähkö­läm­mit­tei­sen omako­ti­ta­lon kulu­tus voi nousta jopa 4000–6000 kWh:iin. Sähkö­ve­ron poisto kahdelta kuukau­delta sääs­täisi sähkö­las­kusta yhteensä lähes 200 euroa.

6. Leika­taan sähkön siir­to­hin­toja

Sähkö­verkko on mono­poli eli koti­ta­lous tai yritys ei voi valita, miltä sähkö­verk­ko­yh­tiöltä sähkön siir­ron hank­kii. Siksi suoma­lai­sia pitää suojata tiukasti rahas­tuk­selta. Lepsu laki ja viran­omai­sen hinto­jen valvon­ta­malli salli­vat liian kauan verk­ko­yh­tiöi­den korot­taa siir­to­hin­taa.

Kokoo­muk­sen esityk­sestä edus­kunta sääti lain, jolla verk­ko­yh­tiöi­den sallit­tua tuot­toa leikat­tiin 380 miljoo­nalla eurolla. Siir­to­hin­to­jen nousu saatiin kuriin, ja useat verk­ko­yh­tiöt ovat ilmoit­ta­neet laske­vansa hintoja.

Siir­to­hin­ta­leik­kuri jäi kuiten­kin puoli­tie­hen, koska halli­tus ei hyväk­sy­nyt kaik­kia kokoo­muk­sen vaati­mia muutok­sia. Kokoo­muk­sen mielestä siir­to­hin­toja pitää leikata muut­ta­malla valvon­ta­malli täysin kustan­nus­vas­taa­vaksi. Sähkön­käyt­tä­jien oikeuk­sia ja mahdol­li­suutta vaatia kohtuul­lista hinnoit­te­lua pitää lisätä.

Asutus­kes­kuk­sissa jake­lu­ver­kon on perus­tel­tua olla maan alla. Maaseu­dulla säävar­muutta voidaan nostaa esimer­kiksi paran­ta­malla ilma­joh­toja. Haja-asutusa­luei­den asuk­kaille on annet­tava mahdol­li­suus poiketa vapaa­eh­toi­sesti säävar­muu­den tasosta verk­ko­yh­tiön maksa­maa korvausta vastaan. Lisäksi säävar­muus­poik­keuk­set on hyödyn­net­tävä.

Sähkö­verk­ko­yh­tiöille on kerty­nyt hinta­val­von­nan viko­jen vuoksi peri­mä­töntä lasken­nal­lista tuot­toa lähes miljardi euroa. Halli­tus antoi verk­ko­yh­tiöille ylimää­räi­sen mahdol­li­suu­den kerätä ”piilo­vel­kaa” pois sähkön­käyt­tä­jiltä. Kokoo­mus haluaa pois­taa tämän piden­nyk­sen. Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suus leikata kerty­nyt alituotto koko­naan pois.

Kokoo­muk­sen mielestä kulut­ta­jien ja yritys­ten mahdol­li­suuk­sia tuot­taa itse sähköä ener­giayh­tei­söissä pitää edel­leen laajen­taa lain­sää­dän­nössä. Siksi tuotan­non teho­raja suoran liit­tä­mi­sen osalta on pois­tet­tava. Lisäksi on sallit­tava sähkön­käyt­tä­jien liit­ty­mi­nen yksi­tyi­siin tuotan­to­verk­koi­hin.

7. Edis­te­tään ener­giain­ves­toin­teja ja pieny­din­voi­man käyt­töön­ot­toa

Suomen on oltava eturin­ta­massa kehit­tä­mässä ja mahdol­lis­ta­massa pieny­din­voi­man käyt­töön­otto. Pieny­din­voi­man avulla lämpöä ja sähköä voidaan tuot­taa lähi­tu­le­vai­suu­dessa kustan­nus­te­hok­kaasti ja lähes pääs­töt­tö­mästi. SMR (Small Modu­lar Reac­tor) -tekno­lo­gia kehit­tyy nopeasti, ja Suomessa yrityk­set ovat kiin­nos­tu­neita otta­maan sitä käyt­töön. Suomessa sään­tely on kuiten­kin esteenä tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­selle.

Kokoo­mus haluaa, että pien­reak­to­rit mahdol­lis­ta­vat laki­muu­tok­set ja uudis­te­tut turval­li­suus­mää­räyk­set viedään nopeu­te­tusti eteen­päin irrot­ta­malla ne ydin­e­ner­gia­sään­te­lyn koko­nai­suu­dis­tuk­sesta. Pieny­din­voima pitää vapaut­taa reak­to­ri­koh­tai­sesti edus­kun­nan peri­aa­te­pää­tök­sestä. Koti­mai­sen pieny­din­voi­ma­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen on myön­net­tävä riit­tävä rahoi­tus, kuten kokoo­mus on vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan esit­tä­nyt.

Ydin­voima on Suomen sähkön­tuo­tan­non kivi­jalka. Siksi nykyis­ten ydin­reak­to­rei­den jatko­lu­vat pitää turvata. Suomen on vaiku­tet­tava EU:ssa siihen, että ydin­e­ner­gia määri­tel­lään määrä­ajan sijaan pysy­västi kestä­väksi ener­gia­muo­doksi unio­nin kestä­vän rahoi­tuk­sen takso­no­miassa.

Ener­giain­ves­toin­tien lupa­käy­tän­töjä on suju­voi­tet­tava säätä­mällä ns. lupa­ta­kuu, joka määrit­te­lisi, missä ajassa hank­keen on saatava tarvit­ta­vat lupa­pää­tök­set. Valtio­val­lan on käytävä avointa ja aktii­vista vuoro­pu­he­lua yritys­ten kanssa inves­toin­tien mahdol­lis­ta­mi­seksi.

Sääriip­pu­vai­sen ener­gian, kuten tuuli­voi­man, osuu­den nous­tessa vesi­voi­man merki­tys säätö­voi­mana kasvaa enti­ses­tään. Vesi­voi­man hyvät tuotan­toe­del­ly­tyk­set sekä riit­tä­vät siir­to­yh­tey­det Pohjois-Ruot­siin on turvat­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

2.5.2022

Petteri Orpo puhuu Atlantti-seuralle 3.5.

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo pitää tiis­taina 3.5. Atlantti-seuran tilai­suu­dessa ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sen katsauk­sen aiheella “Askel­mer­kit kohti turval­li­sem­paa Suomea”. Suomen Atlantti-Seura

27.4.2022

Edus­kun­ta­ryh­mät: Himmetä ei muis­tot koskaan saa - sotiemme vete­raa­nien perin­ne­työtä on vaalit­tava

Edus­kun­ta­ryh­mät osoit­ta­vat kunnioi­tuk­sensa sota­ve­te­raa­neille ja vetoa­vat, että vete­raa­ni­pe­rin­nettä säily­te­tään, hoide­taan ja vaali­taan keskei­senä osana suoma­laista yhteis­kun­taa nyt ja tule­vai­suu­dessa. Suomi

7.4.2022

Orpo ja Kris­ters­son: Suomen ja Ruot­sin haet­tava Natoon tänä keväänä

(Kuvaaja: Jose­fine Anjou) Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo esit­tää Suomen Nato-jäsen­­ha­­ke­­muk­­sen jättä­mistä mahdol­li­sim­man pian, jo tämän kevään aikana. Näin Suomi olisi

Skip to content