Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Kokoomuksen keinoja kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi

Kokoo­muk­sen keinoja koti­ta­louk­sien osto­voi­man vahvis­ta­mi­seksi

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on huolis­saan suoma­lais­ten arjen kustan­nuk­sista ja koti­ta­louk­sien osto­voi­masta. Vaadimme halli­tuk­selta pikai­sia toimia tilan­teen ratkai­se­mi­seksi.

Ylei­nen hinta­taso on nous­sut kaik­kialla maail­massa. Voimak­kain kasvu­vauhti on ollut ener­gia­kus­tan­nuk­sissa. Suoma­lai­set ovat huoman­neet tämän sähkö­las­kuis­saan ja huol­toa­se­milla. Yllät­tävä hinto­jen nousu on ajanut useita koti­ta­louk­sia talou­del­li­seen ahdin­koon varsin­kin pitkien väli­mat­ko­jen Suomessa. Myös yritys­ten kulje­tus- ja tuotan­to­kus­tan­nuk­set ovat loikan­neet ylös­päin.

Halli­tuk­sen on pidet­tävä huoli, että poik­keuk­sel­li­sen korkeat hinta­pii­kit eivät aja ihmi­siä talou­del­li­seen ahdin­koon. Koti­ta­louk­sien osto­voi­man vahvis­ta­mi­selle on nyt suuri tarve. Koko­nais­ve­roas­teen ja erityi­sesti työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen ovat olleet kokoo­muk­sen tavoit­teita jo pitkään. Kaikille tulo­luo­kille kohdis­tu­vat veron­ke­ven­nyk­set olisi­vat suora keino vahvis­taa suoma­lais­ten edel­ly­tyk­siä selvitä nouse­vista hinnoista.

Ener­gian hinta­ke­hi­tys on maail­man­laa­jui­nen ilmiö. Voi sanoa, että kyse on erään­lai­sesta surkei­den sattu­mus­ten summasta. Samaan aikaan ener­gian kysyntä on muun muassa säiden takia poik­keuk­sel­li­sen korkealla, toisaalta osa ener­gia­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tista on vajaa­käy­töllä. Öljyn hinta on kohon­nut korkealle.

Osa polii­ti­koista on otta­nut kohteek­seen ilmas­to­po­li­tii­kan. Syyt­tä­vää sormea ei kannata kuiten­kaan heris­tellä ilmas­to­te­ko­jen suun­taan. Syitä kannat­taisi pikem­min­kin etsiä Suomen ener­gia­tuo­tan­non riit­tä­mät­tö­mästä kapa­si­tee­tista ja omava­rai­suu­desta. Me kokoo­muk­sessa haluamme paran­taa sähkö­mark­ki­noi­den toimin­taa ja vähen­tää Suomen riip­pu­vuutta tuon­tie­ner­giasta sekä fossii­li­sista polt­toai­neista.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut Suomen ilmas­to­ta­voit­tei­siin. Suomi tarvit­see lisää edul­lista ja ilmas­to­ys­tä­väl­listä koti­maista ener­giaa. Nykyistä vahvempi ener­giao­ma­va­rai­suus vakaut­taisi ener­gian hinta­ke­hi­tystä.

Poik­keuk­sel­li­set ja tila­päi­set haas­teet tulee ratkaista tila­päi­sillä ratkai­suilla. Keino­jen on oltava hallin­nol­li­sesti kevyitä, oikeu­den­mu­kai­sesti kohden­tu­via ja eivätkä ne voi tarpeet­to­masti häiritä mark­ki­noi­den toimin­taa. Julki­sen talou­den mittava kestä­vyy­son­gelma rajaa kalliit pysy­vät ratkai­sut pois keino­va­li­koi­masta.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa on esitetty rahoi­tus työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­selle (800 miljoo­naa euroa). Muiden keino­jen mitta­kaava on noin 300 miljoo­naa euroa vuoden aikana. Osa keinoista on tarkoi­tettu pysy­viksi ja osa väliai­kai­siksi. Suurin vaiku­tus on sähkö­ve­ron väliai­kai­sella keven­tä­mi­sellä (EU-mini­miin), joka vähen­täisi vero­tu­loja 200 miljoo­naa kahden kuukau­den aikana.

Toisaalta ener­gian hinto­jen nousu nostaa myös odotuk­sia valtion pääs­tö­oi­keuk­sien huuto­kaup­pa­tu­loista. Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hinnat säilyi­vät nykyi­sellä noin 100 euron tasolla, niiden tuotto riit­täisi katta­maan kokoo­muk­sen esit­tä­mien väliai­kais­ten keino­jen vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen lähes koko­naan.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on valmis­tel­lut halli­tuk­sen hyödyn­net­tä­väksi keinoja suoma­lais­ten koti­ta­louk­sien osto­voi­man paran­ta­mi­seksi sekä väliai­kai­sia ja nopeasti toteu­tet­ta­vissa olevia keinoja poik­keuk­sel­lis­ten hinta­piik­kien tasoit­ta­mi­seksi. Ne ovat halli­tuk­sen vapaasti hyödyn­net­tä­vissä.

1. Tuetaan ihmis­ten osto­voi­maa keven­tä­mällä työn vero­tusta

On vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen tietoi­nen valinta yllä­pi­tää palkan­saa­jien, yrit­tä­jien ja eläke­läis­ten euroop­pa­lai­sit­tain­kin kireää ansio­tu­lo­ve­ro­tusta. Veron­ke­ven­nyk­siä ei käytetty keinona elvyt­tää taloutta edes keskellä pahinta koro­na­krii­siä – toisin kuin monissa muissa maissa.

Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton mukaan veron­mak­sa­jat saavat halli­tuk­sen päätös­ten seurauk­sena maksaa pysy­västi 500 miljoo­naa euroa enem­män valtiolle vuosit­tain. Neuvos­ton arvion mukaan halli­tus on heiken­tä­nyt kannus­ti­mia osal­lis­tua työmark­ki­noille ja korot­ta­nut margi­naa­li­ve­roas­teita. Työn­teon kannus­ti­met ovat heiken­ty­neet.

Kokoo­muk­sen mielestä suun­nan pitää muut­tua. Me keven­täi­simme ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 800 miljoo­nalla eurolla suoma­lais­ten osto­voi­man tuke­mi­seksi, kuten jo syksyn vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme esitimme. Yrit­tä­jälle ja palkan­saa­jalle tämä tarkoit­taisi 300 euroa ja eläke­läi­selle lähes 200 euroa enem­män käteen joka vuosi. 

Lisäksi paran­tai­simme koti­ta­lous­vä­hen­nystä nosta­malla sen pysy­västi 5000 euroon. Nostai­simme hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin. Ikään­ty­neille esitämme koro­tet­tua 70 prosen­tin vähen­nystä. Lisäksi luopui­simme 100 euron omavas­tuu­osuu­desta.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen merkit­tävä korot­ta­mi­nen mahdol­lis­taa yhä useam­malle vähen­nyk­sen käytön esimer­kiksi oman kodin lämmi­tys­ta­pa­re­mont­tei­hin.

2. Koro­te­taan työmat­ka­vä­hen­nystä

Oman auton käyt­tä­mi­nen on monelle suoma­lai­selle vält­tä­mät­tö­myys työs­sä­käyn­nin ja muun arjen kannalta. Polt­toai­nei­den voimak­kaasti nous­seet hinnat ovat lisän­neet varsin­kin pitkää työmat­kaa ajavien kustan­nuk­sia. Pitkien etäi­syyk­sien Suomessa työn­teon täytyy olla aina kannat­ta­vaa, eivätkä liik­ku­mi­sen kustan­nuk­set saa muodos­tua kenel­le­kään työs­sä­käyn­nin esteeksi. Kohon­neista polt­toai­nei­den hinnoista on tullut työn­teon lisä­vero.

Työmat­ka­vä­hen­nys tarjoaa sadoille tuhan­sille ihmi­sille mahdol­li­suu­den kulkea töihin pitem­pien matko­jen päähän. Työmat­ka­vä­hen­nystä ei ole koro­tettu kymme­neen vuoteen, vaikka liik­ku­mi­sen kustan­nuk­set ovat nous­seet. Työmat­ka­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää pitää siksi korot­taa nykyi­sestä 7000 eurosta. Vähen­nyk­sen korot­ta­mi­sen lisäksi on selvi­tet­tävä, miten oman auton käytön mahdol­li­suuk­sia voidaan laajen­taa vero­tuk­sessa.

3. Hilli­tään polt­toai­nei­den hinn­an­nousua jake­lu­vel­voit­teen aika­tau­lua viiväs­tä­mällä

Polt­toai­nei­den mark­ki­na­hin­nat ovat nous­seet korkealle tasolle kahden viime vuoden aikana. Kohon­neet hinnat syöneet palkan­saa­jien, yrit­tä­jien ja eläke­läis­ten osto­voi­maa. Jake­lu­vel­voite uhkaa kiih­dyt­tää hinto­jen nousua edel­leen. Jake­lu­vel­voit­teella tarkoi­te­taan vaati­muk­sia polt­toai­nei­den jake­li­joille, mikä nostaa polt­toai­nei­den hintaa. Viiväs­tä­mällä jake­lu­vel­voi­tetta voidaan polt­toai­nei­den hinto­jen nousua hillitä tehok­kaasti.

Jake­lu­vel­voit­teen mukaan uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den osuu­den tulee olla nyt 19,5 %, mutta osuus nousee asteit­tain 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Kiris­tys nostaa polt­toai­neen hintaa pumpulla arvioi­den mukaan kymme­niä sent­tejä. Halli­tus pohtii velvoit­teen kiris­tä­mistä 34 %:iin, mikä nostaisi polt­toai­nei­den hintaa edel­leen. Kokoo­mus ei kannata uutta kiris­tystä. EU:n vaati­mus on 14 % vuoteen 2030 mennessä.

Koska päätök­set jake­lu­vel­voit­teesta on tehty hyvin erilai­sessa ympä­ris­tössä ja raju hinto­jen kohoa­mi­nen ohjaa tehok­kaasti pääs­tö­vä­hen­nyk­siin, voidaan jake­lu­vel­voit­teen 30 prosen­tin aika­tau­lua siir­tää vuoteen 2035.

4. Otetaan käyt­töön ammat­ti­die­sel Suomen kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seksi

Suomi on logis­ti­sesti saari ja pitkien etäi­syyk­sien maa. Talou­temme kivi­jalka on vien­ti­teol­li­suus, jonka kilpai­lu­ky­vyn yksi keskei­nen edel­ly­tys on kohtuul­li­set kulje­tus­kus­tan­nuk­set. Tava­rat pitää pystyä tuot­ta­maan ja kuljet­ta­maan maail­man­mark­ki­noille kilpai­lu­ky­kyi­sesti. Jos mene­tämme kilpai­lu­ky­kymme, mene­tämme teol­li­suu­den korkean lisä­ar­von työpai­kat ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jan.

Kokoo­mus haluaa tukea koti­mai­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä. Suomessa on otet­tava käyt­töön usei­den muiden EU-maiden tapaan ammat­ti­die­sel­jär­jes­telmä. Idea on, että kuorma- ja linja-auto­lii­ken­teessä käytet­tä­vää diese­liä vero­tet­tai­siin muita kevyem­min EU:n ener­gia­ve­ro­di­rek­tii­vissä sääde­tyn meka­nis­min mukai­sesti.

5. Tasoi­te­taan ener­gian hinta­piik­kejä alen­ta­malla koti­ta­louk­sien sähkö­ve­roa talvi­kuu­kausiksi

Sähkön hinta on nous­sut rajusti viime vuoden aikana. Pörs­si­säh­kön hinta on yli kaksin­ker­tais­tu­nut, ja hinnan­vaih­te­lut mark­ki­noilla ovat olleet suuria. Sähkön korkeat hinnat ovat kasvat­ta­neet erityi­sesti omako­ti­ta­loa­su­jien kustan­nuk­sia. Puhdas sähkö on vaih­tu­nut monessa koti­ta­lou­dessa pien­puun polt­toon.

Kohtuu­hin­tai­nen sähkö on elämi­sen yksi perus­e­del­ly­tyk­sistä. Kokoo­mus haluaa kohtuul­lis­taa kylmän talvi­kau­den aikana ihmis­ten ja palve­lua­lo­jen yritys­ten poik­keuk­sel­li­sen korkeiksi nous­seita sähkö­kus­tan­nuk­sia enna­koi­mat­to­man hinta­pii­kin aikana. Siksi koti­ta­louk­sien sähkö­ve­ro­tusta tulee alen­taa mini­miin väliai­kai­sesti talvi­kau­den ajaksi sähkö- ja lämmi­tys­kus­tan­nus­ten hillit­se­mi­seksi.

Koti­ta­louk­sien ja palve­lua­lo­jen yritys­ten käyt­tämä sähkö on korkeasti vero­tet­tua Suomessa. Sähkö­las­kusta keski­mää­rin kolman­nes on veroa. Sähkö­vero on moni­kym­men­ker­tai­nen EU-mini­miin. Kylmän kuukau­den aikana taval­li­sen sähkö­läm­mit­tei­sen omako­ti­ta­lon kulu­tus voi nousta jopa 4000–6000 kWh:iin. Sähkö­ve­ron poisto kahdelta kuukau­delta sääs­täisi sähkö­las­kusta yhteensä lähes 200 euroa.

6. Leika­taan sähkön siir­to­hin­toja

Sähkö­verkko on mono­poli eli koti­ta­lous tai yritys ei voi valita, miltä sähkö­verk­ko­yh­tiöltä sähkön siir­ron hank­kii. Siksi suoma­lai­sia pitää suojata tiukasti rahas­tuk­selta. Lepsu laki ja viran­omai­sen hinto­jen valvon­ta­malli salli­vat liian kauan verk­ko­yh­tiöi­den korot­taa siir­to­hin­taa.

Kokoo­muk­sen esityk­sestä edus­kunta sääti lain, jolla verk­ko­yh­tiöi­den sallit­tua tuot­toa leikat­tiin 380 miljoo­nalla eurolla. Siir­to­hin­to­jen nousu saatiin kuriin, ja useat verk­ko­yh­tiöt ovat ilmoit­ta­neet laske­vansa hintoja.

Siir­to­hin­ta­leik­kuri jäi kuiten­kin puoli­tie­hen, koska halli­tus ei hyväk­sy­nyt kaik­kia kokoo­muk­sen vaati­mia muutok­sia. Kokoo­muk­sen mielestä siir­to­hin­toja pitää leikata muut­ta­malla valvon­ta­malli täysin kustan­nus­vas­taa­vaksi. Sähkön­käyt­tä­jien oikeuk­sia ja mahdol­li­suutta vaatia kohtuul­lista hinnoit­te­lua pitää lisätä.

Asutus­kes­kuk­sissa jake­lu­ver­kon on perus­tel­tua olla maan alla. Maaseu­dulla säävar­muutta voidaan nostaa esimer­kiksi paran­ta­malla ilma­joh­toja. Haja-asutusa­luei­den asuk­kaille on annet­tava mahdol­li­suus poiketa vapaa­eh­toi­sesti säävar­muu­den tasosta verk­ko­yh­tiön maksa­maa korvausta vastaan. Lisäksi säävar­muus­poik­keuk­set on hyödyn­net­tävä.

Sähkö­verk­ko­yh­tiöille on kerty­nyt hinta­val­von­nan viko­jen vuoksi peri­mä­töntä lasken­nal­lista tuot­toa lähes miljardi euroa. Halli­tus antoi verk­ko­yh­tiöille ylimää­räi­sen mahdol­li­suu­den kerätä ”piilo­vel­kaa” pois sähkön­käyt­tä­jiltä. Kokoo­mus haluaa pois­taa tämän piden­nyk­sen. Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suus leikata kerty­nyt alituotto koko­naan pois.

Kokoo­muk­sen mielestä kulut­ta­jien ja yritys­ten mahdol­li­suuk­sia tuot­taa itse sähköä ener­giayh­tei­söissä pitää edel­leen laajen­taa lain­sää­dän­nössä. Siksi tuotan­non teho­raja suoran liit­tä­mi­sen osalta on pois­tet­tava. Lisäksi on sallit­tava sähkön­käyt­tä­jien liit­ty­mi­nen yksi­tyi­siin tuotan­to­verk­koi­hin.

7. Edis­te­tään ener­giain­ves­toin­teja ja pieny­din­voi­man käyt­töön­ot­toa

Suomen on oltava eturin­ta­massa kehit­tä­mässä ja mahdol­lis­ta­massa pieny­din­voi­man käyt­töön­otto. Pieny­din­voi­man avulla lämpöä ja sähköä voidaan tuot­taa lähi­tu­le­vai­suu­dessa kustan­nus­te­hok­kaasti ja lähes pääs­töt­tö­mästi. SMR (Small Modu­lar Reac­tor) -tekno­lo­gia kehit­tyy nopeasti, ja Suomessa yrityk­set ovat kiin­nos­tu­neita otta­maan sitä käyt­töön. Suomessa sään­tely on kuiten­kin esteenä tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­selle.

Kokoo­mus haluaa, että pien­reak­to­rit mahdol­lis­ta­vat laki­muu­tok­set ja uudis­te­tut turval­li­suus­mää­räyk­set viedään nopeu­te­tusti eteen­päin irrot­ta­malla ne ydin­e­ner­gia­sään­te­lyn koko­nai­suu­dis­tuk­sesta. Pieny­din­voima pitää vapaut­taa reak­to­ri­koh­tai­sesti edus­kun­nan peri­aa­te­pää­tök­sestä. Koti­mai­sen pieny­din­voi­ma­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen on myön­net­tävä riit­tävä rahoi­tus, kuten kokoo­mus on vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan esit­tä­nyt.

Ydin­voima on Suomen sähkön­tuo­tan­non kivi­jalka. Siksi nykyis­ten ydin­reak­to­rei­den jatko­lu­vat pitää turvata. Suomen on vaiku­tet­tava EU:ssa siihen, että ydin­e­ner­gia määri­tel­lään määrä­ajan sijaan pysy­västi kestä­väksi ener­gia­muo­doksi unio­nin kestä­vän rahoi­tuk­sen takso­no­miassa.

Ener­giain­ves­toin­tien lupa­käy­tän­töjä on suju­voi­tet­tava säätä­mällä ns. lupa­ta­kuu, joka määrit­te­lisi, missä ajassa hank­keen on saatava tarvit­ta­vat lupa­pää­tök­set. Valtio­val­lan on käytävä avointa ja aktii­vista vuoro­pu­he­lua yritys­ten kanssa inves­toin­tien mahdol­lis­ta­mi­seksi.

Sääriip­pu­vai­sen ener­gian, kuten tuuli­voi­man, osuu­den nous­tessa vesi­voi­man merki­tys säätö­voi­mana kasvaa enti­ses­tään. Vesi­voi­man hyvät tuotan­toe­del­ly­tyk­set sekä riit­tä­vät siir­to­yh­tey­det Pohjois-Ruot­siin on turvat­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

3.12.2022

Petteri Orpo: Puoluei­den vaih­toeh­dot esiin – talous on tasa­pai­no­tet­tava

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii puolueilta konkreet­ti­sia esityk­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi. Nyt valtaosa edus­kun­ta­puo­lueista etenee kohti vaaleja

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

23.5.2022

Kokoo­muk­sen kunnia­pu­heen­joh­taja Ilkka Suomi­nen on kuol­lut

Minis­teri, kokoo­muk­sen kunnia­pu­heen­joh­taja Ilkka Suomi­nen on kuol­lut. Suomi­nen kuoli koto­naan 83-vuoti­aana. Suomi­nen toimi Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana vuosina 1979-1991 ja kauppa-

Skip to content