Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Kokoo­muk­sen Grahn-Laaso­nen esit­tää kieli­uu­dis­tusta: kaikille toinen vieras kieli jo kolmos­luo­kalta, lisää kieli­kyl­pyjä ja moni­puo­lista kieli­tai­toa

Kokoo­muk­sen Grahn-Laaso­nen esit­tää kieli­uu­dis­tusta: kaikille toinen vieras kieli jo kolmos­luo­kalta, lisää kieli­kyl­pyjä ja moni­puo­lista kieli­tai­toa

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja, viime halli­tuk­sen opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen esit­tää seit­se­män kohdan ohjel­maa, joilla nuor­ten yksi­puo­lis­tu­vaa kieli­tai­toa voitai­siin vahvis­taa ja kansain­vä­li­syyttä lisätä.

Grahn-Laaso­nen ehdot­taa muun muassa lisää kieli­kyl­pyjä ja eri kielille altis­tu­mista päivä­ko­tei­hin ja esio­pe­tuk­seen, suul­li­sia kieli­ko­keista yliop­pi­las­kir­joi­tuk­siin sekä toisen vieraan kielen (vapaa­eh­toi­nen A2-kieli) aikais­ta­mista alka­maan jo kolman­nella luokalla koko maassa.

”Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut säikäyt­tä­vällä tavalla, miten nopeasti maailma voi ottaa kansain­vä­li­syy­dessä ja avoi­muu­dessa taka-aske­leita samaan aikaan, kun kansain­vä­listä yhteis­työtä ja vuoro­vai­ku­tusta tarvit­tai­siin enem­män kuin koskaan. Suomi syrjäi­senä maana, pienenä kielia­lu­eena elää kansain­vä­li­syy­destä”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

”Kun koro­na­kriisi on pakot­ta­nut maat sulke­maan rajo­jaan, Suomi tarvit­see avauk­sia, joilla osoi­tamme, että kansain­vä­li­syys on meille tärkeää.”

Hän pitää ajoi­tusta juuri nyt oikeana lisätä ja moni­puo­lis­taa kiel­ten ja kult­tuu­rien oppi­mista kouluissa osoit­taak­semme kansain­vä­lis­ty­mi­sen tärkey­den.

”Suun­ni­tel­les­samme krii­sin jälkeistä maail­maa, tarvit­semme uuden­laista rohkeutta avar­taa näkö­aloja, edis­tää kansain­vä­listä yhteis­työtä ja kult­tuu­rien kohtaa­mista sekä paran­taa talou­temme kehi­tystä ja vien­ti­teol­li­suu­temme mahdol­li­suuk­sia. Yhteis­kun­tien sisään­päin kään­ty­mistä vastaan tulee tais­tella sitkeästi,” Grahn-Laaso­nen toteaa.

Suoma­lai­nen kielio­saa­mi­nen on heiken­ty­nyt vuosi­kym­men­ten ajan. Viimei­sin selvi­tys Suomen kieli­va­ran­non tilasta ja kehit­tä­mis­tar­peista julkais­tiin vuonna 2017. Selvi­tyk­sen mukaan Suomen kieli­va­ranto on risti­pai­neessa: kiel­ten opis­kelu on yksi­puo­lis­tu­nut ja painot­tuu englan­nin kieleen samaan aikaan, kun esimer­kiksi talou­den pain­opiste on siir­ty­nyt pois Euroo­pasta. 

Kieli­taito laajen­taa maail­man­ku­vaa, on tärkeä työelä­mä­taito ja tärkeää myös laajem­min suoma­lai­selle vien­ti­teol­li­suu­desta riip­pu­vai­selle talou­delle. Monissa tutki­muk­sissa on osoi­tettu, että moni­puo­li­sella kieli­tai­dolla on suora yhteys maan brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. 

Viime halli­tus­kau­della Grahn-Laaso­sen johdolla ensim­mäi­nen vieras kieli aikais­tet­tiin alka­maan koko maassa jo ensim­mäi­sellä luokalla.

”Ekaluok­ka­lai­set saavat aloit­taa vieraan kielen oppi­mi­sen tasa-arvoi­sesti riip­pu­matta siitä, mihin kuntaan tai kuinka kansain­vä­li­seen perhee­seen he ovat sattu­neet synty­mään. Se lisäsi tasa-arvoi­sia mahdol­li­suuk­sia kaikille lapsille koti­taus­tasta riip­pu­matta”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

Hän esit­tää, että seuraa­vana aske­leena toinen vieras kieli eli vapaa­eh­toi­nen A2-kieli aikais­tet­tai­siin koko maassa alka­maan jo kolman­nelta luokalta. Näin on tehnyt omalla päätök­sel­lään jo edel­lä­kä­vi­jänä Helsin­gin kaupunki.

”Aikais­tus­pää­tös tarvi­taan valta­kun­nal­li­sena ratkai­suna koko maahan, jotta mahdol­li­suu­det ovat tasa-arvoi­sesti kaikilla lapsilla. Mitä aiem­min lapsi pääsee oppi­maan vierasta kieltä, sitä parem­min hän oppii! Tästä on runsaasti tutki­mus­näyt­töä. Lisäksi A2-kielen aikais­ta­mi­nen madal­taa kynnystä valita ensim­mäi­seksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti, mikä moni­puo­lis­taa kieli­tai­toa,” Grahn-Laaso­nen sanoo.

Lisäksi Grahn-Laaso­nen vaatii lisää resurs­seja päivä­ko­tien ja esio­pe­tuk­sen kieli­kyl­pyi­hin, kieli­suih­kui­hin ja moni­puo­li­seen altis­tu­mi­seen vieraille kielille jo parhaassa herk­kyy­si­kä­vai­heessa.

”Pienet lapset imai­se­vat vieraat kielet kuin vahin­gossa, leikin varjolla. Kaikki tutki­mus­tieto ohjaa siihen, että lapset hyöty­vät varhai­sesta kiele­nop­pi­mi­sesta ja että hyöty ei koske vain kieliä, vaan kaik­kea oppi­mista, aivo­jen kehi­tystä ja myös oman äidin­kie­len oppi­mista,” Grahn-Laaso­nen toteaa. 

Grahn-Laaso­sen mukaan Suomi tarvit­see kielioh­jel­man, jossa on moni­puo­li­sia konkreet­ti­sia toimia kiel­ten oppi­mi­sen moni­puo­lis­ta­mi­seksi. Pohjaa tälle työlle antaa vuonna 2017 julkaistu Selvi­tys Suomen kieli­va­ran­non tilasta ja tasosta, jossa on asian­tun­ti­jaeh­do­tuk­sia maan halli­tuk­sen käyt­töön.

Grahn-Laaso­nen esit­tää seit­se­mää eri keinoa:

  1. Varhen­ne­taan valin­nai­nen A2-kieli alka­maan 3. luokalta. Samalla luodaan kannus­teita ja tarjon­taa lapsille ja perheille valita ensim­mäi­seltä luokalta alka­vaksi A1-kieleksi jokin muu kuin englanti.
  2. Lisä­tään kieli­kyl­pyjä, kieli­suih­kua sekä moni­puo­lista altis­tu­mista vieraille kielille jo parhaassa herk­kyy­si­kä­vai­heessa, eli päivä­ko­deissa ja esio­pe­tuk­sessa.
  3. Otetaan suul­li­sen kieli­tai­don koe osaksi yliop­pi­las­tut­kin­toa. Se ohjaa myös kiel­ten­ope­tusta yhä enem­män tuke­maan käytän­nön kieli­tai­toa ja rohkeaa puhu­mista.
  4. Moni­puo­lis­te­taan kuntien kiel­ten­ope­tus­tar­jon­taa hyödyn­tä­mällä korona-ajan etäope­tus­ko­ke­muk­set ja tuomalla digi­taa­lis­ten kana­vien kautta tarjolle myös harvi­nai­sem­pia vieraita kieliä. Lisä­tään kieli­ker­hoja, pelil­lis­tä­mistä ja muita digi­taa­lis­ten sovel­lus­ten tarjoa­mia mahdol­li­suuk­sia.
  5. Kannus­te­taan kuntia laati­maan kieli- ja kansain­vä­li­syys­oh­jel­mat, joissa kiel­ten­ope­tusta tarkas­tel­laan oppi­lai­den kieli­pol­ku­jen jatku­mon, kieli­va­lin­to­jen tarjon­nan ja jakau­man, kunnan tai maakun­nan elin­kei­noe­lä­män tarpei­den sekä kansal­lis­ten tarpei­den kannalta.
  6. Sisäl­ly­te­tään kaik­kiin korkea­kou­lu­tut­kin­toi­hin opis­ke­li­ja­vaihto- ja kansain­vä­lis­ty­mis­jakso joko ulko­mailla tai digi­taa­li­sia mahdol­li­suuk­sia hyödyn­täen. Monin­ker­tais­te­taan opis­ke­li­ja­vaihto toisella asteella. Hyödyn­ne­tään EU:n uutta Eras­mus-ohjel­maa täysi­mää­räi­sesti.
  7. Muute­taan asetusta yliopis­to­jen tutkin­noista niin, että opis­ke­li­jalta edel­ly­te­tään vähin­tään kahden vieraan kielen taidon osoit­ta­mista. Osaa­mi­sen hank­ki­mi­seen ja osoit­ta­mi­seen kehi­tet­täi­siin jous­ta­via malleja yliopis­to­jen, lukioi­den ja vapaan sivis­tys­työn yhteis­työnä.

Grahn-Laaso­nen on jättä­nyt 8.9.2020 edus­kun­nassa suoma­lais­ten kieli­tai­don moni­puo­lis­ta­mi­sesta halli­tuk­selle kirjal­li­sen kysy­myk­sen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

18.4.2024

Mika Aaltola kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­dok­kaaksi

Ulko­po­liit­ti­sen insti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola lähtee ehdok­kaaksi euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin kokoo­muk­sen ehdok­kaana. Puolue­hal­li­tus nimesi Aalto­lan viral­li­sesti ehdok­kaaksi kokouk­ses­saan tors­taina.  Mika Aaltola on

11.4.2024

Kokoo­mus nimesi neljä ehdo­kasta lisää euro­vaa­lei­hin

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimen­nyt tors­taina järjes­te­tyssä kokouk­ses­saan neljä ehdo­kasta lisää kesä­kuun euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin. Ehdok­kaat ovat Sakari Pääkkö, Maria Rauta­nen, Max Schul­man

7.3.2024

Petteri Orpo: EU:n vahvis­tet­tava varau­tu­mis­taan krii­sei­hin

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo piti tors­taina Euroo­pan tule­vai­suutta käsit­te­le­vän puheen Roma­nian pääkau­pun­gissa Buka­res­tissa käyn­nissä olevassa Euroo­pan kansan­puo­lu­een (EPP) kongres­sissa. Puhees­saan Orpo painotti

Skip to content