Kokoomus.fi / Julkaisut / Tiedote / Kokoomuksen Grahn-Laasonen esittää kieliuudistusta: kaikille toinen vieras kieli jo kolmosluokalta, lisää kielikylpyjä ja monipuolista kielitaitoa

Kokoo­muk­sen Grahn-Laaso­nen esit­tää kieli­uu­dis­tusta: kaikille toinen vieras kieli jo kolmos­luo­kalta, lisää kieli­kyl­pyjä ja moni­puo­lista kieli­tai­toa

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja, viime halli­tuk­sen opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen esit­tää seit­se­män kohdan ohjel­maa, joilla nuor­ten yksi­puo­lis­tu­vaa kieli­tai­toa voitai­siin vahvis­taa ja kansain­vä­li­syyttä lisätä.

Grahn-Laaso­nen ehdot­taa muun muassa lisää kieli­kyl­pyjä ja eri kielille altis­tu­mista päivä­ko­tei­hin ja esio­pe­tuk­seen, suul­li­sia kieli­ko­keista yliop­pi­las­kir­joi­tuk­siin sekä toisen vieraan kielen (vapaa­eh­toi­nen A2-kieli) aikais­ta­mista alka­maan jo kolman­nella luokalla koko maassa.

”Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut säikäyt­tä­vällä tavalla, miten nopeasti maailma voi ottaa kansain­vä­li­syy­dessä ja avoi­muu­dessa taka-aske­leita samaan aikaan, kun kansain­vä­listä yhteis­työtä ja vuoro­vai­ku­tusta tarvit­tai­siin enem­män kuin koskaan. Suomi syrjäi­senä maana, pienenä kielia­lu­eena elää kansain­vä­li­syy­destä”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

”Kun koro­na­kriisi on pakot­ta­nut maat sulke­maan rajo­jaan, Suomi tarvit­see avauk­sia, joilla osoi­tamme, että kansain­vä­li­syys on meille tärkeää.”

Hän pitää ajoi­tusta juuri nyt oikeana lisätä ja moni­puo­lis­taa kiel­ten ja kult­tuu­rien oppi­mista kouluissa osoit­taak­semme kansain­vä­lis­ty­mi­sen tärkey­den.

”Suun­ni­tel­les­samme krii­sin jälkeistä maail­maa, tarvit­semme uuden­laista rohkeutta avar­taa näkö­aloja, edis­tää kansain­vä­listä yhteis­työtä ja kult­tuu­rien kohtaa­mista sekä paran­taa talou­temme kehi­tystä ja vien­ti­teol­li­suu­temme mahdol­li­suuk­sia. Yhteis­kun­tien sisään­päin kään­ty­mistä vastaan tulee tais­tella sitkeästi,” Grahn-Laaso­nen toteaa.

Suoma­lai­nen kielio­saa­mi­nen on heiken­ty­nyt vuosi­kym­men­ten ajan. Viimei­sin selvi­tys Suomen kieli­va­ran­non tilasta ja kehit­tä­mis­tar­peista julkais­tiin vuonna 2017. Selvi­tyk­sen mukaan Suomen kieli­va­ranto on risti­pai­neessa: kiel­ten opis­kelu on yksi­puo­lis­tu­nut ja painot­tuu englan­nin kieleen samaan aikaan, kun esimer­kiksi talou­den pain­opiste on siir­ty­nyt pois Euroo­pasta. 

Kieli­taito laajen­taa maail­man­ku­vaa, on tärkeä työelä­mä­taito ja tärkeää myös laajem­min suoma­lai­selle vien­ti­teol­li­suu­desta riip­pu­vai­selle talou­delle. Monissa tutki­muk­sissa on osoi­tettu, että moni­puo­li­sella kieli­tai­dolla on suora yhteys maan brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. 

Viime halli­tus­kau­della Grahn-Laaso­sen johdolla ensim­mäi­nen vieras kieli aikais­tet­tiin alka­maan koko maassa jo ensim­mäi­sellä luokalla.

”Ekaluok­ka­lai­set saavat aloit­taa vieraan kielen oppi­mi­sen tasa-arvoi­sesti riip­pu­matta siitä, mihin kuntaan tai kuinka kansain­vä­li­seen perhee­seen he ovat sattu­neet synty­mään. Se lisäsi tasa-arvoi­sia mahdol­li­suuk­sia kaikille lapsille koti­taus­tasta riip­pu­matta”, Grahn-Laaso­nen sanoo.

Hän esit­tää, että seuraa­vana aske­leena toinen vieras kieli eli vapaa­eh­toi­nen A2-kieli aikais­tet­tai­siin koko maassa alka­maan jo kolman­nelta luokalta. Näin on tehnyt omalla päätök­sel­lään jo edel­lä­kä­vi­jänä Helsin­gin kaupunki.

”Aikais­tus­pää­tös tarvi­taan valta­kun­nal­li­sena ratkai­suna koko maahan, jotta mahdol­li­suu­det ovat tasa-arvoi­sesti kaikilla lapsilla. Mitä aiem­min lapsi pääsee oppi­maan vierasta kieltä, sitä parem­min hän oppii! Tästä on runsaasti tutki­mus­näyt­töä. Lisäksi A2-kielen aikais­ta­mi­nen madal­taa kynnystä valita ensim­mäi­seksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti, mikä moni­puo­lis­taa kieli­tai­toa,” Grahn-Laaso­nen sanoo.

Lisäksi Grahn-Laaso­nen vaatii lisää resurs­seja päivä­ko­tien ja esio­pe­tuk­sen kieli­kyl­pyi­hin, kieli­suih­kui­hin ja moni­puo­li­seen altis­tu­mi­seen vieraille kielille jo parhaassa herk­kyy­si­kä­vai­heessa.

”Pienet lapset imai­se­vat vieraat kielet kuin vahin­gossa, leikin varjolla. Kaikki tutki­mus­tieto ohjaa siihen, että lapset hyöty­vät varhai­sesta kiele­nop­pi­mi­sesta ja että hyöty ei koske vain kieliä, vaan kaik­kea oppi­mista, aivo­jen kehi­tystä ja myös oman äidin­kie­len oppi­mista,” Grahn-Laaso­nen toteaa. 

Grahn-Laaso­sen mukaan Suomi tarvit­see kielioh­jel­man, jossa on moni­puo­li­sia konkreet­ti­sia toimia kiel­ten oppi­mi­sen moni­puo­lis­ta­mi­seksi. Pohjaa tälle työlle antaa vuonna 2017 julkaistu Selvi­tys Suomen kieli­va­ran­non tilasta ja tasosta, jossa on asian­tun­ti­jaeh­do­tuk­sia maan halli­tuk­sen käyt­töön.

Grahn-Laaso­nen esit­tää seit­se­mää eri keinoa:

  1. Varhen­ne­taan valin­nai­nen A2-kieli alka­maan 3. luokalta. Samalla luodaan kannus­teita ja tarjon­taa lapsille ja perheille valita ensim­mäi­seltä luokalta alka­vaksi A1-kieleksi jokin muu kuin englanti.
  2. Lisä­tään kieli­kyl­pyjä, kieli­suih­kua sekä moni­puo­lista altis­tu­mista vieraille kielille jo parhaassa herk­kyy­si­kä­vai­heessa, eli päivä­ko­deissa ja esio­pe­tuk­sessa.
  3. Otetaan suul­li­sen kieli­tai­don koe osaksi yliop­pi­las­tut­kin­toa. Se ohjaa myös kiel­ten­ope­tusta yhä enem­män tuke­maan käytän­nön kieli­tai­toa ja rohkeaa puhu­mista.
  4. Moni­puo­lis­te­taan kuntien kiel­ten­ope­tus­tar­jon­taa hyödyn­tä­mällä korona-ajan etäope­tus­ko­ke­muk­set ja tuomalla digi­taa­lis­ten kana­vien kautta tarjolle myös harvi­nai­sem­pia vieraita kieliä. Lisä­tään kieli­ker­hoja, pelil­lis­tä­mistä ja muita digi­taa­lis­ten sovel­lus­ten tarjoa­mia mahdol­li­suuk­sia.
  5. Kannus­te­taan kuntia laati­maan kieli- ja kansain­vä­li­syys­oh­jel­mat, joissa kiel­ten­ope­tusta tarkas­tel­laan oppi­lai­den kieli­pol­ku­jen jatku­mon, kieli­va­lin­to­jen tarjon­nan ja jakau­man, kunnan tai maakun­nan elin­kei­noe­lä­män tarpei­den sekä kansal­lis­ten tarpei­den kannalta.
  6. Sisäl­ly­te­tään kaik­kiin korkea­kou­lu­tut­kin­toi­hin opis­ke­li­ja­vaihto- ja kansain­vä­lis­ty­mis­jakso joko ulko­mailla tai digi­taa­li­sia mahdol­li­suuk­sia hyödyn­täen. Monin­ker­tais­te­taan opis­ke­li­ja­vaihto toisella asteella. Hyödyn­ne­tään EU:n uutta Eras­mus-ohjel­maa täysi­mää­räi­sesti.
  7. Muute­taan asetusta yliopis­to­jen tutkin­noista niin, että opis­ke­li­jalta edel­ly­te­tään vähin­tään kahden vieraan kielen taidon osoit­ta­mista. Osaa­mi­sen hank­ki­mi­seen ja osoit­ta­mi­seen kehi­tet­täi­siin jous­ta­via malleja yliopis­to­jen, lukioi­den ja vapaan sivis­tys­työn yhteis­työnä.

Grahn-Laaso­nen on jättä­nyt 8.9.2020 edus­kun­nassa suoma­lais­ten kieli­tai­don moni­puo­lis­ta­mi­sesta halli­tuk­selle kirjal­li­sen kysy­myk­sen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

18.11.2020

Kokoo­mus julkaisi vaih­toeh­don oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­selle – ”Pide­tään kaikista nuorista huolta riit­tä­vän ajoissa!”

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkaisi tänään vaih­toeh­tonsa halli­tuk­sen oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­selle. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että koulu­­tus- ja osaa­mis­taso nousee. Tämä edel­lyt­tää pysy­viä panos­tuk­sia

16.11.2020

Kokoo­mus­me­pit: Unka­rin ja Puolan kiris­tyk­selle ei tule antau­tua

Kokoo­muk­sen euro­par­la­men­taa­ri­kot Petri Sarva­maa, Henna Virk­ku­nen ja Sirpa Pieti­käi­nen pitä­vät Puolan ja Unka­rin päätöstä EU:n elvy­tys­pa­ke­tin jarrut­ta­mi­sesta vali­tet­ta­vana, mutta odotet­tuna. Kokoo­mus­me­peille niin sano­tun oikeus­val­tio­me­ka­nis­min hyväk­syntä

26.9.2020

Kris­tiina Kokko jatkaa kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä, Juha Rostedt ja Anu Perho puolue­val­tuus­ton vara­pu­heen­joh­ta­jiksi

Helsin­gissä koolla oleva kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto valitsi lauan­taina Kris­tiina Kokon jatka­maan kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä. Puolue­val­tuus­ton vara­pu­heen­joh­ta­jiksi valit­tiin lahte­lai­nen Juha Rostedt Hämeen piiristä