Ei hyvin­voin­tia ilman tervettä maalais­jär­keä

Nyt jos koskaan tarvi­taan sitä kuului­saa suoma­laista maalais­jär­keä. Sillä alue­vaa­leissa kyse on kansan­ta­lou­desta, tervey­destä ja turval­li­suu­desta – niin isoista asioista, että oikein hävet­tää tämä iäni­kui­nen sote­sotku. Yksi­kään puolue ei ansaitse tästä tyyli­pis­teitä. Emme mekään. 

Halli­tus on päät­tä­nyt ”ratkaista” ongel­man raken­ta­malla uuden, alueel­li­sen hallin­to­ker­rok­sen. Lisääkö se hoivaa ja turvaa, on vielä hämä­rän peitossa. Uhkaa­van ilmei­seltä näyt­tää vain se, että byro­kra­tia ja kustan­nuk­set karkaa­vat käsistä. Eli palve­lut eivät tule lähem­mäksi, jonot lyhem­mäksi eivätkä vanhuk­set ole saamassa enem­pää tarvit­se­maansa hoivaa osak­seen.

Jokai­nen täys­päi­nen suoma­lai­nen ymmär­tää, että byro­kra­tiaa kasvat­ta­malla ja lomak­keita lisää­mällä kukaan ei parane eikä palo­tur­val­li­suus lisäänny. 

Siksi tarvi­taan maalais­jär­keä. Maalais­järki on ikiai­kai­nen suoma­lai­nen voima­vara, joka toimii kaik­kina aikoina. Sillä ei ole maan­tie­teel­listä osoi­tetta, ei posti­nu­me­roa. Se tuo ymmär­ryk­sen valoa sinne, missä vallan on otta­nut munk­ki­la­tina. Parhaim­mil­laan se ylit­tää alueel­li­set rajat valon­no­peu­della. Se rakas­taa ratkai­suja, vihaa turhan teke­mistä ja tärkei­lyä. 

Jos uskot suoma­lai­seen maalais­jär­keen, äänestä kokoo­musta. Sillä me haluamme, että hoiva ja turva lisään­ty­vät ja turha hallinto vähe­nee, kerrok­sien luku­mää­rästä riip­pu­matta. Meille tärkeintä on, että koneis­ton sijaan ihmi­nen, asia­kas ja ammat­ti­lai­nen, on toimin­ta­ky­kyi­nen ja voi hyvin.  

Siksi sydän on oikealla – myös alue­vaa­leissa. 

KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA on Suomi, jossa ihmi­set voivat hyvin. Me haluamme, että ihmi­set pääse­vät suju­vasti hoitoon ja että rajal­li­set resurs­sit riit­tä­vät ikään­ty­vän väes­tön palve­lu­tar­pei­siin. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den on toimit­tava saumat­to­masti yhteen. 

MEILLE ON TÄRKEÄÄ, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den käyt­tä­jillä on mahdol­li­suus vaikut­taa palve­lui­hinsa. Meille kokoo­mus­lai­sille tärkeintä on, että ihmi­nen saa palve­luita juuri silloin, kun niitä tarvit­see. Meille ei ole merki­tystä sillä, tuot­taako palve­lut hyvin­voin­tia­lue, yritys tai yrit­täjä vai sote-alan järjestö. 

TOIMIVAT PALVELUT synty­vät osaa­van ja hyvin­voi­van henki­lös­tön yhteis­työllä. Siksi on vält­tä­mä­töntä, että hyvin­voin­tia­lu­eet panos­ta­vat työhy­vin­voin­tiin. Esimer­kiksi hyvällä johta­mi­sella ja uusilla toimin­ta­ta­voilla on mahdol­li­suus paran­taa sekä työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tia että palve­lui­den laatua. 

ÄÄNI KOKOOMUKSELLE on näis­sä­kin vaaleissa ääni vastuul­li­selle talou­den­pi­dolle. Me emme halua, että hyvin­voin­tia­luei­den huonosti hoide­tun talou­den takia suoma­lais­ten palve­lut kärsi­vät, vero­taakka kasvaa tai valtion velkaan­tu­mi­nen kiih­tyy. Kokoo­mus sanoo ei maakun­ta­ve­rolle, sillä se johtaisi väis­tä­mättä suoma­lai­sen työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­seen.

ILMAN KESTÄVÄÄ TALOUTTA meillä ei olisi kaik­kein uusim­pia keskos­kaap­peja, maail­man parasta syöpä­hoi­toa tai maksu­tonta hammas­hoi­toa jokai­selle lapselle ja nuorelle. Kun talous on kunnossa ja ihmi­sillä on töitä, riit­tää rahaa myös meille kaikille tärkei­siin palve­lui­hin. 

Mieles­tämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen tärkein tavoite on saada ihmi­set nopeam­min jonoista hoitoon. 

Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että tarvit­ta­van avun, hoidon ja hoivan saa molem­milla koti­mai­silla kielillä silloin, kun niitä tarvit­see. Kokoo­mus haluaa panos­taa erityi­sesti ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin, sillä mitä varhai­sem­min ongel­mat hoide­taan kuntoon, sitä vähem­millä inhi­mil­li­sillä ja talou­del­li­silla kustan­nuk­silla selvi­tään. Ennal­taeh­käi­syn lisäksi tärkeä osa koko­nai­suutta on myös kuntou­tus sekä omaeh­toi­nen tervey­den edis­tä­mi­nen, kuten riit­tävä liikunta. Palve­lui­hin hakeu­tu­mi­sen on oltava help­poa ja vaiva­tonta.

Kokoo­mus uudis­taisi palve­luita 2020-luvulle hyödyn­tä­mällä nykyistä vahvem­min tietoa, tekno­lo­giaa ja teko­ä­lyä. Tiedon on liikut­tava suju­vasti järjes­tel­missä ja niiden välillä. Aiem­mista, usein heikosti onnis­tu­neista tieto­jär­jes­tel­mä­hank­keista on otet­tava opiksi.  

Digi­taa­li­set ja liik­ku­vat palve­lut ovat keino paran­taa merkit­tä­västi hoitoon pääsyn suju­vuutta. Esimer­kiksi lääkä­rei­den ja hoita­jien etävas­taa­no­tot voivat helpot­taa poti­lai­den arkea, vähen­tää kustan­nuk­sia sekä lisätä ihmis­ten tasa­ver­tai­suutta. Hyvin­voin­tia­luei­den tieto­jär­jes­tel­mien raken­ta­mi­sessa tieto­tur­val­li­suu­teen on kiin­ni­tet­tävä erityi­sen tark­kaa huomiota.

Näillä keinoin eteen­päin:

  1. Paran­ne­taan palve­lui­den saata­vuutta ja suju­voi­te­taan hoitoon pääsyä esimer­kiksi otta­malla sote-keskus­ten etävas­taa­no­tot käyt­töön kaikilla hyvin­voin­tia­lueilla.
  2. Paran­ne­taan mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä valta­kun­nal­li­sesti toteut­ta­malla laki­sää­tei­nen tera­pia­ta­kuu. 
  3. Turva­taan lapsi­per­heille riit­tä­vät tuki­pal­ve­lut arjen helpot­ta­mi­seksi ja lasten­suo­je­lun raskai­den palve­lui­den tarpeen ennal­taeh­käi­se­mi­seksi.
  4. Panos­te­taan koti­hoi­don, palve­lua­su­mi­sen ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan laatuun. Puutu­taan tehok­kaasti laimin­lyön­tei­hin ja palve­lui­den muihin epäkoh­tiin.
  5. Pide­tään opis­ke­lu­huol­lon psyko­logi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lut edel­leen lähellä lasten ja nuor­ten arjessa. Tunnis­te­taan myös opis­ke­li­jat hyvin­voin­tia­luei­den asia­kas­ryh­mänä.
  6. Paran­ne­taan omais­hoi­ta­jien asemaa ja tuetaan heidän jaksa­mis­taan. Tarjo­taan riit­tä­västi tukea ja palve­luita kotona asuville esimer­kiksi palve­luse­te­lei­den avulla.
  7. Palve­lut on alusta alkaen raken­net­tava esteet­tö­miksi ja selko­kie­li­siksi sekä myös esimer­kiksi näkö- ja kuulo­vam­mai­sille henki­löille saavu­tet­ta­viksi ja ikäih­mis­ten erityis­tar­peet huomioon ottaen.
  8. Varmis­te­taan, että riip­pu­vuuk­sista kuten päihde- ja raha­pe­lion­gel­mista kärsi­ville on saata­villa apua mata­lalla kynnyk­sellä.

Haluamme, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den käyt­tä­jillä on tule­vai­suu­dessa nykyistä enem­män mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa palve­lui­hin valin­nan­va­pau­den keinoin. 

Tarvit­taessa on voitava helposti vaih­taa palve­lun­tar­joa­jaa, jos palve­lut eivät syystä tai toisesta toimi. Ihmis­ten mahdol­li­suus valita oma palve­lun­tar­joa­jansa kirit­tää hyvin­voin­tia­luetta järjes­tä­mään palve­lut laaduk­kaasti ja saavu­tet­ta­vasti. Uudet inno­vaa­tiot parem­mista toimin­ta­ta­voista synty­vät silloin, kun niitä on paine kehit­tää. Palve­lui­den jatkuva paran­ta­mi­nen on ennen kaik­kea palve­lui­den käyt­tä­jien etu.

Me kokoo­mus­lai­set luotamme siihen, että paras loppu­tu­los saavu­te­taan hyvin­voin­tia­lu­een, yritys­ten ja järjes­tö­jen saumat­to­malla yhteis­työllä. Ei ole merki­tystä sillä, mikä taho palve­lut tuot­taa. Kokoo­muk­selle on tärkeintä, että palve­luita saa aina, kun niitä tarvit­see. 

Näin se tapah­tuu:

  1. Edis­te­tään ihmis­ten aitoa mahdol­li­suutta valita sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Samalla lähi­pal­ve­lui­den turvaa­mi­sen mahdol­li­suu­det vahvis­tu­vat.
  2. Anne­taan ihmi­sille mahdol­li­suus vaikut­taa palve­lui­hinsa muun muassa palve­luse­te­lei­den käyt­töä laajen­ta­malla ja yksi­tyi­sen sairaan­hoi­don Kela-korvausta kehit­tä­mällä. Kokoo­mus ei hyväksy Kela-korvauk­sen alas­ajoa.
  3. Hyödyn­ne­tään esimer­kiksi vammais­ten henki­löi­den sekä ikäih­mis­ten palve­luissa ns. henki­lö­koh­taista budjet­tia, jota asia­kas voi käyt­tää sovit­tu­jen reunaeh­to­jen puit­teissa toimin­ta­ky­kyä edis­tä­vien ja arkea helpot­ta­vien palve­lui­den hank­ki­mi­seen. 
  4. Valvo­taan palve­lui­den laatua tuot­ta­jasta riip­pu­matta. Puutu­taan tehok­kaasti havait­tui­hin epäkoh­tiin.

Harva suoma­lai­nen on pelas­tus­toi­men vakio­asia­kas, mutta jokai­nen arvos­taa, että ensi­hoito- ja pelas­tus­pal­ve­lut ovat nopeasti ja ammat­ti­tai­toi­sesti saata­villa, kun niitä tarvit­see. Pelas­tusa­lan ammat­ti­lai­set ovat usein ensim­mäi­siä, jotka kohtaa­vat kiireel­listä apua tarvit­se­van ihmi­sen. 

Meille on tärkeää, että hyvin­voin­tia­lueita raken­net­taessa pelas­tus­pal­ve­lui­den asema on vahva, eivätkä ne hyvin­voin­tia­lueita raken­net­taessa jää sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den varjoon. Pelas­tus­pal­ve­lut on edel­leen tuotet­tava laaduk­kaasti ja yhden­mu­kai­sesti kaik­kialla Suomessa. On vält­tä­mä­töntä, että pelas­tus­toi­men toimin­ta­val­mius ja avun saanti varmis­te­taan niin kaupun­geissa kuin maaseu­dulla. 

Lupaamme huoleh­tia siitä, että pelas­tus­toi­men resurs­sit pysy­vät jatkos­sa­kin riit­tä­vinä. Kokoo­muk­selle on tärkeää, että pelas­tus­toimi ei jää irral­li­seksi saarek­keeksi hyvin­voin­tia­lu­een orga­ni­saa­tioon. Pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lui­den yhteis­toi­min­nasta on otet­tava kaikki hyöty irti. 

Mitäs jos tehtäi­siin näin:

  1. Huoleh­di­taan riit­tä­vällä rahoi­tuk­sella, koulu­tuk­sella ja henki­lös­tö­re­surs­seilla, että pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lut ovat nopeasti ja yhden­mu­kai­sesti saata­villa ympäri Suomen. 
  2. Tuote­taan pelas­tus­pal­ve­lut laaduk­kaasti ja kustan­nus­te­hok­kaasti, ammat­ti­lais­ten osaa­mi­sesta ja turval­li­suu­desta huoleh­tien.
  3. Syven­ne­tään sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den sekä pelas­tus­pal­ve­lui­den yhteis­työtä, jotta palve­lut toimi­vat asiak­kaan kannalta saumat­to­masti. 
  4. Turva­taan sopi­mus­pa­lo­kun­tien rahoi­tus ja toimin­tae­del­ly­tyk­set perus­tet­ta­villa hyvin­voin­tia­lueilla. 
  5. Huoleh­di­taan hyvin­voin­tia­luei­den mahdol­li­suu­desta enna­koida ja varau­tua häiriö­ti­lan­tei­siin ja poik­keus­o­loi­hin yhdessä muiden viran­omais­ten kanssa.

Me kokoo­muk­sessa haluamme, että palve­lut tuote­taan laaduk­kaasti mutta samalla kustan­nus­te­hok­kaasti, jotta niitä riit­tää kaikille tarvit­se­ville. 

Veroja ei voi korot­taa loput­to­masti. Siksi päätök­sen­te­koon tarvi­taan päät­tä­jiä, jotka kyke­ne­vät uudis­ta­maan toimin­ta­ta­poja, jotta rajal­li­sella raha­mää­rällä saadaan aikaan enem­män ja parem­paa. 

Palve­lun­tuot­ta­jien väli­nen terve kilpailu on keino paran­taa laatua ja kustan­nus­te­hok­kuutta myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Siksi hyvin­voin­tia­lueilla on edis­tet­tävä reilun kilpai­lun ja toimi­vien mark­ki­noi­den synty­mistä. Hankin­toja on toteu­tet­tava niin, että myös pienem­millä yrityk­sillä on mahdol­li­suus osal­lis­tua kilpai­lu­tuk­siin. Alueilla on samalla varmis­tet­tava, että käytössä on riit­tävä hankin­tao­saa­mi­nen.

Me emme halua, että hyvin­voin­tia­luei­den huonosti hoide­tun talou­den­pi­don takia suoma­lais­ten vero­tusta kiris­te­tään. Sanomme ei maakun­ta­ve­rolle, sillä se johtaisi väis­tä­mättä anka­ram­paan työn vero­tuk­seen.

Ehdo­tamme seuraa­vaa:

  1. Huoleh­di­taan vastuul­li­sesta talou­den­pi­dosta myös hyvin­voin­tia­lueilla, jotta valtion velkaan­tu­mista voidaan vähen­tää ja veron­ko­ro­tuk­set vält­tää.
  2. Hyödyn­ne­tään hyvin­voin­tia­lu­een palve­luissa yrityk­siä ja järjes­töjä palve­lui­den laadun ja kustan­nus­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­seksi sekä varsi­nai­sissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa että tuki­toi­min­noissa kuten tila-, ateria- ja siivous­pal­ve­luissa. 
  3. Raken­ne­taan hyvin­voin­tia­lueita siten, että resurs­sit ohjau­tu­vat nykyistä parem­min hallin­non sijaan palve­lui­hin.
  4. Vaadi­taan kaikilla hyvin­voin­tia­lueilla kustan­nus­ten täyttä läpi­nä­ky­vyyttä ja avoi­muutta. Siten voidaan nopeasti ottaa käyt­töön parhaat ja tulok­sek­kaim­mat toimin­ta­mal­lit.
  5. Luovu­taan maakun­ta­ve­ron valmis­te­lusta, sillä asian­tun­ti­joi­den mukaan sen käyt­töön­otto johtaisi hyvin toden­nä­köi­sesti työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­seen.

Haluamme, että sosi­aali-, terveys- ja pelas­tusa­lan ammat­ti­lai­set jaksa­vat ja viih­ty­vät työs­sään. Laaduk­kaasti tuotet­tu­jen palve­lui­den edel­ly­tys on hyvin­voiva henki­löstö, jota on tehtä­vien hoita­mi­sen kannalta riit­tä­västi. Tärkeä osa onnis­tu­neita palve­luita ovat aidot ja välit­tä­vät palve­lui­den käyt­tä­jien kohtaa­mi­set ammat­ti­lais­ten kanssa. 

Työhy­vin­voin­nin tärkeim­piä edel­ly­tyk­siä ovat hyvä johta­mi­nen ja selkeät toimin­ta­mal­lit, joihin myös henki­lös­töllä on mahdol­li­suus vaikut­taa. Johta­mi­sen on perus­tut­tava viimei­sim­pään tietoon ja alan asian­tun­ti­juu­teen. Hyvin­voiva ja moti­voi­tu­nut henki­löstö suoriu­tuu tehtä­vis­tään parem­min, mikä näkyy myös palve­lui­den laadussa ja tulok­sissa. 

Työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­seksi ja tarpeet­to­man kuor­mi­tuk­sen ehkäi­se­mi­seksi on tärkeää, että jokai­nen työn­te­kijä voi keskit­tyä mahdol­li­sim­man hyvin osaa­mis­taan vastaa­viin työteh­tä­viin. Tärkeää on myös se, että työteh­tä­vissä onnis­tu­mi­seen saa tukea esimie­hiltä ja kolle­goilta.

Meni­sikö se näin:

  1. Panos­te­taan hyvään johta­mi­seen, toimin­ta­ta­po­jen kehit­tä­mi­seen ja palk­kaus­jär­jes­tel­män kannus­ta­vuu­teen henki­lös­tön työhy­vin­voin­nin ja työssä viih­ty­mi­sen paran­ta­mi­seksi. Henki­lös­töä on palkit­tava hyvistä suori­tuk­sista sekä itsensä että työym­pä­ris­tönsä kehit­tä­mi­sessä.
  2. Huoleh­di­taan, että hyvin­voin­tia­lu­een työn­te­ki­jät voivat keskit­tyä osaa­mis­taan vastaa­viin työteh­tä­viin. Tarkis­te­taan tarvit­taessa henki­lös­tön työn­ja­koa.
  3. Vahvis­te­taan erityi­sesti sosi­aali- ja tervey­sa­lan houkut­te­le­vuutta esimer­kiksi koulu­tusta ja urapol­kuja kehit­tä­mällä sekä lisää­mällä tervey­den­hoi­toa­lan koulu­tus­mää­riä. 
  4. Tarjo­taan henki­lös­tölle mahdol­li­suuk­sia riit­tä­vään lisä- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­seen. 
  5. Rekry­toi­daan myös ulko­mailta sosi­aali- ja tervey­sa­lo­jen koulu­tet­tuja työn­te­ki­jöitä. Varmis­te­taan heille riit­tävä kieli­taito ja suoma­lais­ten työkäy­tän­tö­jen hallinta. Varmis­te­taan, että sosi­aali-, terveys- ja pelas­tusa­lalle vali­koi­tu­vat aina sovel­tu­vim­mat henki­löt.

Maalais­järki on ikiai­kai­nen suoma­lai­nen voima­vara, joka toimii kaik­kina aikoina. Sillä ei ole maan­tie­teel­listä osoi­tetta, ei posti­nu­me­roa. Parhaim­mil­laan se ylit­tää alueel­li­set rajat valon­no­peu­della. Se rakas­taa ratkai­suja, vihaa turhan teke­mistä ja tärkei­lyä. Se ei usko, että uusi hallin­to­ker­ros tai mitkään muut­kaan seinät paran­ta­vat ketään. Se tietää, että jonot eivät lomak­keilla lyhene. 

Maalais­jär­keä käyt­tä­mällä asiat tuppaa­vat ratkea­maan, monet hössö­tyk­set jäävät hössöt­tä­mättä. Toimiva hoiva ja turva kaipaa­vat enem­män järkeä ja sydäntä kuin poliit­tista byro­kra­tiaa.