toinen aste

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkaisi tänään vaih­toeh­tonsa halli­tuk­sen oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­selle. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että koulu­­tus- ja osaa­mis­taso nousee. Tämä edel­lyt­tää pysy­viä panos­tuk­sia

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teks­tissä KT, dosentti Esko Korkea­koski pohtii halli­tuk­sen hanketta oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sesta toiselle asteelle. Globaa­lit talous­nä­ky­mät huoles­tut­ta­vat. EU:n tuki­pa­ke­tit ja

Toisen asteen opis­ke­li­jan opin­to­tu­keen tuli merkit­tä­viä paran­nuk­sia elokuun alusta. Esimer­kiksi lukio­lai­sen opin­to­tu­ki­kuu­kau­det nouse­vat ja pieni­tu­lois­ten perhei­den nuoret saavat oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sän, kokoo­muk­sen

Yksi isoim­mista tule­vai­suus­ky­sy­myk­sistä Suomessa on, miten pidämme kaikki mukana yhteis­kun­nassa. Suomen vahvuus on osaava ja koulu­tettu kansa. Suomessa jokai­sen on

Opin­to­tuen kehit­tä­mis­työ­ryhmä esit­tää muun muassa, että toisen asteen itse­näi­sesti asuvien opis­ke­li­joi­den vanhem­pien tulot eivät enää vaikut­taisi opis­ke­li­jan saaman tuen määrään. Lisäksi määri­tel­täi­siin enim­mäis­tu­ki­kuu­kausien määrä ja tarkis­tet­tai­siin luku­vuonna käytet­tä­vissä olevien tuki­kuu­kausien määrää.
Korkea-asteella tehos­tet­tai­siin opin­to­jen edis­ty­mi­sen seuran­taa. Heino­sen mielestä opin­to­tuen tulee tukea opin­toi­hin keskit­ty­mistä ja kannus­taa tavoit­teel­li­seen opis­ke­luun. Työryh­män esityk­set tuke­vat kumpaa­kin tavoi­tetta.

Suoma­lai­nen lukio­kou­lu­tus on erit­täin laadu­kasta ja korkea­ta­soista. Korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat opet­ta­vat lukio­lai­sia, jotka ovat saaneet hyvän perus­kou­lu­tuk­sen. Näin on aina­kin hyvä syy olet­taa. Lukion opetus­suun­ni­telma lähtee liik­keelle siitä, että opis­ke­li­joille syntyy opin­nois­saan vahva yleis­si­vis­tys ja riit­tävä valmius jatko-opin­toi­hin, eli korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Pakol­lis­ten ja syven­tä­vien kurs­sien laaja kirjo ja moni­puo­li­nen oppiai­ne­va­li­koima mahdol­lis­ta­vat tämän. Riit­tä­vän laaja valin­nai­suus ja kurs­si­muo­toi­nen luokat­to­muus anta­vat mahdol­li­suu­den raken­taa yksi­löl­li­nen opin­to­polku, jonka sisällä voi keskit­tyä tiet­ty­jen ainei­den tai aine­ryh­mien, kuten luon­non­tie­tei­den tai kielien opis­ke­luun. Erikois­lu­kioissa erikois­tu­mi­sen mahdol­li­suu­det ovat erityi­sen hyvät.

Duaa­li­malli on suoma­lai­sen koulu­tus­po­liit­ti­sen keskus­te­lun kestoaihe. Osal­lis­tuin tässä taan­noin keskus­te­lu­ti­lai­suu­teen, jossa aiheena oli koulu­tuk­sen nyky­tila ja sen kehit­tä­mi­nen tule­vai­suu­dessa. Tilai­suu­teen osal­lis­tui edus­ta­jia kaikilta koulu­tusas­teilta ja ?muodoista; perus­kou­luista, lukioista, ammat­ti­kou­luista, kansan­opis­toista, ammat­ti­kor­kea­kou­luista ja yliopis­toista.

Kenel­tä­kään ei varmasti ole jäänyt huomaa­matta, että suur­ten ikäluok­kien jäädessä eläk­keelle Suomea kohtaa työvoi­ma­pula. Työvoi­ma­pula kohdis­tuu kaik­kein voimak­kaim­min aloille ja työteh­tä­viin, joissa tarvi­taan amma­til­li­sen toisen asteen koulu­tusta. Vaikka tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on hanka­laa, ovat juuri nyt tehtä­vät päätök­set kriit­ti­siä työvoi­ma­pu­laan vastaa­mi­sen kannalta.