Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.

Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.

Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.

Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Muokkaa evästeasetuksia
Kokoomus.fi

Keväällä 2023 suoma­lai­set antoi­vat meille vahvan mandaa­tin lait­taa Suomen asiat kuntoon. Ja näin me olemme tehneet, päätös kerral­laan. Raken­namme yhdessä vahvaa ja välit­tä­vää Suomea, jossa jokai­sella on mahdol­li­suu­det menes­tyä, tuntea olonsa turval­li­seksi ja saavut­taa oma poten­ti­aa­linsa.

Kokoo­muk­sen johtama Suomi ei jarruta tai katso peruu­tus­pei­liin. Me pidämme huolen siitä, että Suomi pysyy vakaana ja turval­li­sena yhteis­kun­tana, samalla turva­ten talou­den kestä­vän kasvun ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den.

Ilmasto, ener­gia, ympä­ristö ja asumi­nen
  • Suomi on sitou­tu­nut Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­seen ja tavoit­te­lee hiili­neut­raa­liutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi lisä­tään puhtaan ener­gian tuotan­toa ja vähen­ne­tään pääs­töjä sekä kasva­te­taan hiili­nie­luja.
  • Maan­käyt­tö­sek­to­rin tilan­netta paran­ne­taan. Puoli­vä­li­rii­hessä osoi­tet­tiin 15 miljoo­naa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana metsä­tu­ho­jen ennal­taeh­käi­syyn, metsä­lan­noi­tuk­sen edis­tä­mi­seen ja metsä­pinta-alan laajen­ta­mi­seen. Lisäksi halli­tus on linjan­nut keinoja osana metsien kasvun ja hiili­nie­lu­jen vahvis­ta­mi­sen toimen­pi­de­pa­ket­tia.
  • Ydin­e­ner­gia­la­kia uudis­te­taan. Luvi­tusta suju­voi­te­taan ja pieny­din­reak­to­rei­den raken­ta­mi­nen tehdään mahdol­li­seksi. Tavoit­teena on vahvis­taa Suomen asemaa ydin­e­ner­gia-alan inves­toin­ti­koh­teena sekä lisätä sääriip­pu­ma­tonta perus­voi­maa ja siten pitää sähkön hinta kohtuul­li­sella tasolla.
  • Vety­mark­ki­noita- ja infra­struk­tuu­ria kehi­te­tään kunnian­hi­moi­sesti ja sähkö­ver­kon inves­toin­nit turva­taan. Samalla huoleh­di­taan siitä, että sähkön siir­ron kustan­nuk­set eivät nouse sietä­mät­tö­miksi.
  • Sähkö­jär­jes­tel­män toimi­vuutta paran­ne­taan talvie­ner­gia­tuen avulla. Tuki kohdis­tuu uuteen bioener­gia­tuo­tan­toon sekä olemassa olevan yhteis­tuo­tan­non jatka­mi­seen ja tehos­ta­mi­seen. Biope­räistä hiilen­si­don­taa tuetaan eril­li­sellä rahoi­tuk­sella.
  • Ener­gia­kus­tan­nus­ten kohtuul­li­suus pysyy keskei­senä tavoit­teena. Sähkön krii­si­ti­lan­tei­siin otetaan käyt­töön hinta­katto, ja polt­toai­nei­den vero­tusta sekä jake­lu­vel­voi­tetta on keven­netty. Ammat­ti­die­se­lin valmis­telu etenee.
  • Lupa­pro­ses­seja suju­voi­te­taan yhden luukun mallilla. Raken­ta­mi­sen sään­te­lyä uudis­te­taan ja aluei­den­käyt­tö­lain käsit­tely etenee edus­kun­nassa. Tavoite on vähen­tää byro­kra­tiaa ja nopeut­taa raken­ta­mista. Maan­puo­lus­tuk­selle tärkeät hank­keet voivat saada etusi­jan luvi­tuk­sessa.
  • Halli­tus suoje­lee valtion vanhat metsät. METSO- HELMI- ja NOUSU-ohjel­mat jatku­vat.
  • Itäme­ren ravin­ne­kuor­mi­tusta vähen­ne­tään. Halli­tus on kiel­tä­nyt lumen kaata­mi­sen itäme­reen. Tavoite on hillitä rehe­vöi­ty­mistä ja paran­taa meren tilaa. Itäme­ren suoje­lu­työ­hön on myös osoi­tettu lisä­pa­nos­tuk­sia.
  • Itäi­sen Suomen­lah­den kansal­lis­puis­toa laajen­ne­taan ja saimaan­nor­pan suoje­lua vahvis­te­taan. Saimaan­nor­pan kannan kasvulle asete­taan vähim­mäis­ta­voite, ja kalas­tus­ra­joi­tuk­sia kiris­te­tään tarvit­taessa.
  • Kala­kan­to­jen tilaa paran­ne­taan ennal­lis­ta­malla virta­ve­siä NOUSU-ohjel­man avulla. Vesi­la­kia päivi­te­tään siten, että myös ne voima­lai­tok­set, jotka eivät ole aiem­min joutu­neet kompen­soi­maan kala­kan­noille aiheut­ta­mi­aan hait­toja, voidaan velvoit­taa osal­lis­tu­maan kala­kan­to­jen tilan paran­ta­mi­seen.
  • ASP-järjes­tel­mää uudis­te­taan. Valtion­ta­kauk­sen osuutta noste­taan ja laina-aikoja piden­ne­tään, mikä helpot­taa ensia­sun­non hankin­taa.
  • Asun­to­lai­no­jen enim­mäi­sai­kaa piden­ne­tään 40 vuoteen, mikä lisää rahoi­tuk­sen jous­ta­vuutta. Asun­to­si­joit­ta­mi­sen ehtoja keven­ne­tään, mikä helpot­taa varal­li­suu­den kerty­mistä.
  • Halli­tus prio­ri­soi tuet­tua asun­to­tuo­tan­toa. Tuettu asumi­nen on suun­nattu ensi­si­jai­sesti niille niille, jotka sitä tarvit­se­vat eniten. Tuetussa asun­to­tuo­tan­nossa on otettu käyt­töön tulo­ra­jat ja uusi tuotanto kohdis­tuu­kin tuet­tua asumista eniten tarvit­se­ville.
Lapset ja nuoret
  • Äitiy­sa­vus­tuk­sen arvon nosta­mi­nen. Koro­timme äitiys­pak­kauk­sen arvoa 170 eurosta 210 euroon. Taso­ko­ro­tuk­sella voidaan huoleh­tia äitiys­pak­kauk­sen laadusta sekä koti­mai­suusas­teesta ja vastata parem­min myös perhei­den toivo­muk­siin.
  • Luku­lahja lapselle -mallin vakiin­nut­ta­mi­nen. Vakiin­nu­timme mallin rahoi­tuk­sen. tämän myötä jokai­nen lapsi ja hänen perheensä neuvo­lasta kirja­kas­sin matkaansa.
  • Vahvat perus­kou­lu­pa­nos­tuk­set. Lisää aikaa oppi­mi­selle, vahvem­paa tukea oppi­mi­seen, enem­män läsnä olevia aikui­sia kouluun, rajat känny­köi­den käytölle, osaa­mis­ta­kuu, S2-opetuk­sen remontti, valmis­ta­van opetuk­sen uudis­tus ja liikun­nal­li­nen elämän­tapa perus­o­pe­tus­la­kiin.
  • Toimia lasten ja nuor­ten hyvin­voin­nin eteen kouluissa ja oppi­lai­tok­sissa. Lisä­ra­haa koulu­kiusaa­mi­sen ehkäi­se­mi­seen, panos­tuk­sia koulu- ja oppi­lai­tos­nuo­ri­so­työ­hön. Et ole yksin -toiminta vakiin­nu­te­taan ja laajen­ne­taan nuori­so­sek­to­rille.
  • Panos­tuk­set toisen asteen opin­toi­hin, jotta jokai­nen saisi vähin­tään toisen asteen tutkin­non. Koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mistä toisella asteella vähen­ne­tään määrä­tie­toi­sesti. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen valta­kun­nal­li­sissa tavoit­teissa koros­tu­vat opetus, ohjaus ja tuki. Uudis­timme amma­til­li­sen opetuk­sen oppi­mi­sen tuen. Lukio­kou­lu­tuk­sessa uudis­tiet­tiin oppi­mi­sen tuki ja säädet­tiin oikeus tuki­pe­tuk­seen. Mahdol­lis­timme englan­nin­kie­li­sen yliop­pi­las­tut­kin­non ja kehi­timme lukio­diplo­meja niin, että jatkossa yhden yliop­pi­las­tut­kin­non kokeen voi korvata lukio­diplo­milla. Turva­simme lukio­kou­lu­tuk­sen järjes­tä­mi­sen alueilla, joilla lapsia ja nuoria on jatkossa vähem­män. Paran­namme tutkin­toon valmis­ta­van koulu­tuk­sen toimi­vuutta.
  • Otimme käyt­töön varhais­kas­va­tuk­sen palve­luse­te­lit ja siir­ryimme yksi­tyi­sen päivä­ko­ti­toi­min­nan lupa­me­net­te­lystä rekis­te­röin­ti­me­net­te­lyyn. Tämä helpot­taa uusien päivä­ko­tien perus­ta­mista ja lisää perhei­den valin­nan­va­pautta.
  • Lapsi­per­hei­den vanhem­mille työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­nen. 105 euroa lasta kohti. Yksin­huol­ta­jat saavat koro­tuk­sen tuplana.
  • Nuor­ten työl­lis­ty­mis­se­teli. Tuetaan sellais­ten nuor­ten työl­lis­ty­mistä, joilla koulu­tusta on vähän ja aiem­paa työhis­to­riaa ei ole tai se on vähäistä.
  • Lisää rahaa terveel­li­seen ruokaan. Opis­ke­li­joi­den ateria­tu­kea koro­tet­tiin 2,55 eurosta 2,80 euroon
  • Lasten ja nuor­ten harras­tus­toi­min­nan (Harras­ta­mi­sen Suomen malli) edis­tä­mi­sen määrä­ra­haan koro­tet­tiin pysy­västi 5 miljoo­nan eurolla. Tuemme maksut­to­man harras­ta­mi­sen mahdol­li­sim­man laajaa saavu­tet­ta­vuutta
  • Tera­pia­ta­kuu on voimassa. Orpon halli­tus toteutti kauan toivo­tun lasten ja nuor­ten tera­pia­ta­kuun alle 23-vuotiaille 1.5.2025 alkaen.
  • Tupak­ka­la­kia on kiris­tetty. Alle 18-vuoti­laita on yksi­se­lit­tei­sesti kiel­letty niko­tii­ni­pus­sien ja sähkö­tu­pa­kan hallus­sa­pito.
  • Huume­kuo­le­mien ehkäi­sy­oh­jelma. Nuor­ten huume­kuo­le­mien ehkäi­sy­oh­jel­massa kehi­te­tään palve­lu­ket­juja, tehos­te­taan nuor­ten päih­de­käy­tön tunnis­ta­mista ja vahvis­te­taan jalkau­tu­vaa päih­de­työtä.
  • Lasten­suo­je­lu­lain­sää­däntö uudis­te­taan. Halli­tus uudis­taa lasten­suo­je­lu­lain­sää­dän­nön kahdessa vaiheessa. Ensim­mäi­sessä vaiheessa luodaan uusi sulje­tun kuntou­tuk­sen palve­lu­muoto, puutu­taan hatkoi­hin sekä mahdol­lis­te­taan lasten nopeampi paikan­ta­mi­nen.
Liikenne ja vies­tintä
  • Nuor­ten liiken­ne­tur­val­li­suutta vahvis­te­taan. 17-vuotiai­den ikäpoik­keus­lu­van ehtoja ja myös saami­sen ehtoja kiris­te­tään, koska nuoret ovat ylie­dus­tet­tuina liiken­ne­kuo­le­missa. Jatkossa lupa myön­ne­tään vain vält­tä­mät­tö­mään tarpee­seen ja siihen liit­tyy kiris­ty­neitä ehtoja. Poik­keus­lu­van saaneet eivät saa jatkossa ajaa klo 00-05 -väli­senä aikana, jolloin onnet­to­muuk­sia tapah­tuu paljon. Alai­käi­sen kuljet­tama auto merki­tään jatkossa eril­li­sellä tunnuk­sella.
  • Palau­tamme luot­ta­muk­sen taksi­lii­ken­tee­seen. Taksi­la­kia uudis­te­taan paran­ta­maan taksi­lii­ken­teen turval­li­suutta, laatua ja luotet­ta­vuutta sekä vahvis­ta­maan kulut­ta­jien luot­ta­musta. Kuljet­ta­jien taus­ta­sel­vi­tyk­siä tiuken­ne­taan, pakol­li­nen kuljet­ta­ja­kou­lu­tus palau­te­taan ja käyt­töön otetaan täyden­nys­kou­lu­tus­vaa­ti­mus. Valvon­taa tehos­te­taan taksien väril­li­sillä rekis­te­ri­kil­villä. Lisäksi hinnoit­te­lun läpi­nä­ky­vyyttä paran­ne­taan velvoit­ta­malla ilmoit­ta­maan matkan hinta tai hinnan määräy­ty­mis­pe­rus­teet ennen matkan alkua. Taksa­mit­tari tulee pakol­li­seksi kaik­kiin taksei­hin.
  • Turva­simme maakun­ta­len­to­jen jatku­mi­sen vuoteen 2028. Maakun­ta­len­to­jen rahoi­tus on varmis­tettu vuoteen 2028 saakka. Maakun­ta­len­not on haluttu turvata, koska ne ovat tärkeä osa Suomen saavu­tet­ta­vuutta, aluei­den elin­voi­maa ja kilpai­lu­ky­kyä.
  • Sähkö­pot­ku­lau­doille peli­sään­nöt. Sähkö­pot­ku­lau­to­jen sään­te­lyä uudis­tet­tiin, jotta mikro­liik­ku­mi­nen olisi turval­li­sem­paa ja toimi­vam­paa kaikille. Kunnat voivat jatkossa säädellä sähkö­pot­ku­lau­to­jen määriä, käyt­tö­alueita, pysä­köin­tiä ja käyt­tö­ai­koja mikro­lii­ken­ne­lu­villa. Lisäksi käyt­töön tuli 0,5 promil­len raja sähkö­pot­ku­lau­dalla ajami­seen.
  • Halli­tus inves­toi noin 400 miljoo­naa euroa Länsi­ra­taan vahvis­taak­seen Suomen kasvua, kilpai­lu­ky­kyä ja työvoi­man liik­ku­vuutta. Nopeampi raideyh­teys pääkau­pun­ki­seu­dun, sen läheis­ten kuntien ja Varsi­nais-Suomen välillä yhdis­tää alueita tiiviim­min, paran­taa yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä ja tukee kestä­vää alue­ke­hi­tystä. Hank­keen arvioi­daan kasvat­ta­van Suomen brut­to­kan­san­tuo­tetta 5–6 miljar­dilla eurolla ja luovan raken­nus­vai­heessa lähes 15 000 henki­lö­työ­vuotta.
  • Paran­namme Itä-Suomen ratayh­teyk­siä. Halli­tus on varan­nut osana inves­toin­tioh­jel­maansa 215 miljoo­naa euroa rahoi­tusta Itä-Suomeen Karja­lan radan kehit­tä­mi­seen. Valmis­tues­saan raide suju­voit­taa juna­lii­ken­nettä Karja­lan radalla, jota käyt­tä­vät Kouvo­lan ja Joen­suun välillä kulke­vat junat. Kehys­rii­hessä 2026 keväällä tehtiin päätös, että valtio rahoit­taa kaksois­rai­teen raken­ta­mista Lappeen­ran­nan ja Laurit­sa­lan välille.
  • Inves­toimme päära­dan kehit­tä­mi­seen. Halli­tus on linjan­nut, että päära­taa kehi­te­tään nykyi­sessä rata­käy­tä­vässä sekä etelässä että pohjoi­sessa. Päära­dan kehit­tä­mi­seen on varattu halli­tus­oh­jel­man inves­toin­tioh­jel­massa 535 miljoo­naa euroa, ja rahoi­tusta kohden­ne­taan muun muassa Helsinki–Riihimäki-välin kapa­si­tee­tin lisää­mi­seen, Tampe­reen henki­lö­ra­ta­pi­haan, Tornio–Kolari-radan sähköis­tyk­sen suun­nit­te­luun sekä Oulu–Liminka-kaksoisraiteen edis­tä­mi­seen.
  • Perus­väy­län­pito ja väylä­ver­kon kehit­tä­mi­nen. Halli­tus on tehnyt lisä­pa­nos­tuk­sia tiever­kon kuntoon ja korjaus­ve­lan vähen­tä­mi­seen yhteensä 520 miljoo­nalla eurolla. Lisä­ra­hoi­tuk­sen ansiosta teitä on pääl­lys­tetty vuosina 2024–2025 yhteensä noin 7 500 kilo­met­riä. Halli­tus­kau­den aikana asfalt­tia tullaan pääl­lys­tä­mään yli 10 000 kilo­met­rillä. Panos­tuk­set paran­ta­vat liiken­ne­tur­val­li­suutta, suju­voit­ta­vat arkea ja vahvis­ta­vat yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä.
  • Romu­tus­palk­kio pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi ja turval­li­suu­den lisää­mi­seksi. Määrä­ai­kai­sella kahden vuoden romu­tus­palk­kiolla kannus­te­taan vaih­ta­maan vanhoja, suuri­pääs­töi­siä ja turval­li­suu­del­taan heikom­pia autoja uudem­paan vähä­pääs­töi­seen kalus­toon. Uudis­tus paran­taa liiken­ne­tur­val­li­suutta, vähen­tää pääs­töjä ja alen­taa autoi­lun käyt­tö­kus­tan­nuk­sia. Tavoit­teena on turval­li­sempi, ympä­ris­töys­tä­väl­li­sempi ja talou­del­li­sempi auto­kanta.
  • Digi­rata-hank­keessa uudis­te­taan Suomen rauta­tei­den vanhen­tu­nut kulun­val­von­ta­jär­jes­telmä ja otetaan käyt­töön yhtei­seu­roop­pa­lai­nen radio­poh­jai­nen tekno­lo­gia koko rata­ver­kolla. Hanke paran­taa raide­lii­ken­teen turval­li­suutta, suju­vuutta ja kapa­si­teet­tia sekä luo pohjan tule­vai­suu­den rauta­tie­lii­ken­teelle. Koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat 1,5 miljar­dia euroa, ja hanketta tukee noin 100 miljoo­nan euron EU-rahoi­tus. Hanke etenee asteit­tain.
  • Kunnille mahdol­li­suus järjes­tää juna­lii­ken­nettä. Henki­lö­ju­na­lii­ken­teen uudis­tuk­sella kunnille ja alueille anne­taan oikeus järjes­tää ja hank­kia omaa juna­lii­ken­nettä. Uudis­tus lisää paikal­lista päätös­val­taa ja kilpai­lua sekä mahdol­lis­taa jouk­ko­lii­ken­teen palve­lu­ta­son paran­ta­mi­sen, uusien juna­vuo­ro­jen lisää­mi­sen ja parem­man saavu­tet­ta­vuu­den. Samalla valtiolla säilyy vastuu rata­ver­kon rahoi­tuk­sesta.
Maahan­muutto
  • Suomen kansa­lai­suu­den saami­seksi on yhteis­kun­taan integroi­dut­tava. Aiem­min kansa­lai­suutta pystyi hake­maan lyhyem­mällä Suomessa asumi­sella. Nyt vaadi­taan pidempi yhtä­jak­soi­nen asumi­nen, jotta haki­jalla on todel­li­nen side Suomeen ja suoma­lai­seen yhteis­kun­taan.
  • Kansa­lai­suus myön­ne­tään vain heille, jotka kunnioit­ta­vat yhteis­kun­nan sään­töjä. Nyt vaka­vat rikok­set ja tois­tuva lain rikko­mi­nen estä­vät kansa­lai­suu­den saami­sen selkeäm­min ja johdon­mu­kai­sem­min.
  • Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van hakija palki­taan nopeasta kiele­nop­pi­mi­sesta. Kieli­taito on avain työhön, suju­vaan arkeen ja osal­li­suu­teen. Kun ihmi­nen oppii suomen tai ruot­sin nopeasti, hän osoit­taa halua kotou­tua. Siksi pysy­vän oles­ke­lu­lu­van saa nopeam­min hyvällä kieli­tai­dolla.
  • Kansa­lai­suus myön­ne­tään heille, jotka kyke­ne­vät huoleh­ti­maan omasta toimeen­tu­los­taan. Suomen kansa­lai­suu­den saami­nen edel­lyt­tää, että hakija pystyy huoleh­ti­maan omasta toimeen­tu­los­taan. Tarkoi­tus on varmis­taa, että uudet kansa­lai­set pärjää­vät omalla työl­lään tai tuloil­laan ja osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen.
  • Maahan­muut­to­jär­jes­tel­män kier­to­tiet on tukittu. Maahan­muut­to­jär­jes­tel­män on oltava oikeu­den­mu­kai­nen ja selkeä. Lain­sää­dän­töä on täsmen­netty, jotta lupia ei voida ketjut­taa tai käyt­tää keino­te­koi­sesti maassa pysy­mi­seen. Rehel­li­nen toiminta on kaik­kien etu.
  • Vierailu siinä maassa, josta on vainon vuoksi paen­nut, voi johtaa turva­paikka-aseman menet­tä­mi­seen. Turva­paikka on tarkoi­tettu ihmi­sille, jotka ovat aidosti vaarassa. Jos henkilö matkus­taa vapaa­eh­toi­sesti siihen maahan, josta hän on kerto­nut paen­neensa vainoa, suoje­lun perus­teet eivät enää täyty.
  • Tehok­kaat palau­tuk­set ovat osa toimi­vaa turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää. Toimiva turva­paik­ka­jär­jes­telmä edel­lyt­tää, että päätök­sillä on seurauk­set. Kun turva­paik­kaa ei myön­netä, henki­lön on myös pois­tut­tava maasta. Tämä vahvis­taa järjes­tel­män uskot­ta­vuutta ja kansa­lais­ten luot­ta­musta.
  • Yliopis­to­tut­kin­non suorit­ta­neille jatkuva oles­ke­lu­lupa heti. Suomessa koulu­tettu ihmi­nen ja osaa­mi­nen halu­taan pitää Suomessa. Yliopis­to­tut­kin­non suorit­ta­nut saa jatku­van oles­ke­lu­lu­van heti, jotta siir­ty­mi­nen työelä­mään on suju­vaa ja Suomi hyötyy koulu­tuk­sesta.
Maaseu­tu­po­li­tiikka
  • Halli­tus panos­taa suoma­lai­seen ruoan­tuo­tan­toon ja huol­to­var­muu­teen vaka­vasta talous­ti­lan­teesta huoli­matta.
  • Ruokaa tuot­ta­vasta maata­lou­desta ei leikata. Halli­tus tavoit­te­lee sika-alan salmo­nel­la­ra­has­ton perus­ta­mista ja on valmis pääomit­ta­maan sitä 10 miljoo­nalla eurolla.
  • Finn­vera-uudis­tuk­sen yhtey­dessä mahdol­lis­te­taan Finn­ve­ralle myös maata­lou­den rahoi­tus. Myös maati­la­ta­lou­den kehit­tä­mis­ra­has­ton valtion­ta­kauk­sia on päätetty kasvat­taa 20 miljoo­naan euroon.
  • Maata­lou­den ener­gia­ve­ron palau­tusta koro­te­taan määrä­ai­kai­sesti neljällä sentillä litralta.
  • Halli­tus pyrkii tuplaa­maan ruoka­vien­nin vuoteen 2031 mennessä. Työtä tehdään jatku­vasti yhteis­työssä toimia­lan kanssa. Ruoka­vien­nin osalta on jo saatu hyviä tulok­sia. Alku­tuot­ta­jan asemaa paran­ne­taan elin­tar­vi­ke­mark­ki­na­lain uudis­tuk­sella, joka tasaa neuvot­te­lu­voi­maa alku­tuot­ta­jan hyväksi elin­tar­vi­ke­ket­jussa.
  • Pidämme huolen maano­mis­ta­jan oikeus­tur­vasta. Lunas­tus­lain uudis­tuk­sen myötä lunas­tus­kor­vaus määräy­tyy lunas­tet­ta­van kohteen mark­ki­na­hin­nan perus­teella ja lisäksi sitä koro­tet­tai­siin 25 %:lla.
  • Pidämme vesi­huol­lon kansal­li­sessa omis­tuk­sessa. Vesi­huol­to­lain uudis­tus varmis­taa sen, että vesi­huolto pysyy jatkossa täysi­mää­räi­sesti yhtei­sessä omis­tuk­sessa. Laki­muu­tos yksi­se­lit­tei­sesti estää vesi­huol­lon tai sen osuuk­sien myymi­sen yksi­tyi­sille toimi­joille.
  • Halli­tus on palaut­ta­nut järjen metsäs­tys­po­li­tiik­kaan. Suden kannan­hoi­dol­li­nen metsäs­tys mahdol­lis­tet­tiin. Metsäs­tys­kiin­tiöksi tuli 100 sutta eri puolilla Suomea. Karhun metsäs­tys on myös alka­nut halli­tuk­sen toimien seurauk­sena. Valko­pos­ki­han­hen ja meri­met­son metsäs­tys on myös mahdol­lis­tettu.
Sisäi­nen turval­li­suus
  • Lope­timme perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan sovit­te­lun. Väki­val­lan käyt­tä­mi­nen on aina rikos, ja väki­val­taa käyt­tä­neen on kannet­tava teosta riko­soi­keu­del­li­nen vastuunsa. Muutok­sella pyri­tään suoje­le­maan uhreja, estä­mään teki­jöi­den rangais­tuk­setta jäämi­nen ja vähen­tä­mään sovit­te­luun painos­ta­mista.
  • Olemme nosta­neet turva­ko­tien rahoi­tusta jokai­sessa budje­tissa. Lisä­ra­hoi­tus turva­ko­deille tarkoit­taa todel­lista apua kaikille väki­val­taa koke­neille. Turva­ko­tien rahoi­tus on tällä vaali­kau­della kasva­nut yli 25 prosent­tia. Vastuul­li­nen talou­den­pito mahdol­lis­taa sen, että rahaa löytyy näin tärkei­siin panos­tuk­siin.
  • Suju­voi­timme oikeus­pro­ses­seja ja paran­simme oikeus­var­muutta. Oikeutta ei saa joutua odot­ta­maan kohtuut­to­man kauan. Proses­seja on nopeu­tettu, jotta uhrit saavat ratkai­sun ajoissa ja syyt­tö­mät eivät jää vuosiksi epävar­muu­teen.
  • Nopeu­timme selvästi perus­teet­to­mien turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä rajalla. Muutok­sen myötä selvästi perus­teet­to­mat turva­paik­ka­ha­ke­muk­set voidaan käsi­tellä rajalla nopeu­te­tusti. Raja­me­net­te­lyyn ohja­tuilla turva­pai­kan­ha­ki­joilla ei ole menet­te­lyn aikana oikeutta liik­kua Suomessa vapaasti. Muutos mahdol­lis­taa perus­teet­to­mien hake­mus­ten nopean käsit­te­lyn ja haki­joi­den nopeat palau­tuk­set.
  • Holo­kaus­tin kiel­tä­mi­nen on krimi­na­li­soitu sanan­va­paus huomioi­den. Laki puut­tuu viha­pu­hee­seen ja ääria­jat­te­luun, joka uhkaa vähem­mis­töjä ja yhteis­kun­ta­rau­haa. Histo­rial­lis­ten jouk­ko­mur­hien kiel­tä­mi­nen ei ole suojat­tua mieli­pi­teen­va­pautta.
  • Estimme terro­ris­ti­jär­jes­töi­hin osal­lis­tu­nei­den ja vaka­viin rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den pääsyn Suomeen. Henki­löt, jotka ovat matkus­ta­neet terro­ris­ti­jär­jes­tö­jen rivei­hin tai syyl­lis­ty­neet vaka­viin rikok­siin, voidaan estää tule­masta Suomeen tai pois­taa maasta. Turval­li­suus asete­taan etusi­jalle.
  • Kartoi­timme ja turva­simme yhteis­kun­nan kriit­ti­sen infra­struk­tuu­rin. Sähkön­ja­kelu, vesi­huolto, tieto­lii­kenne ja tervey­den­huolto on tunnis­tettu kriit­ti­siksi ja niiden suojausta on vahvis­tettu. Tämä tarkoit­taa, että arki toimii myös häiriö­ti­lan­teissa ja krii­seissä.
  • Vastus­timme määrä­tie­toi­sesti Venä­jän masi­noi­maa väli­neel­lis­tet­tyä maahan­tu­loa. Lakia on muutettu niin, että Suomi voi sulkea tai rajoit­taa raja­lii­ken­nettä tilan­teissa, joissa maahan­tu­loa käyte­tään painos­tus­kei­nona. Rajaa ei jätetä avoi­meksi hybri­di­vai­kut­ta­mi­selle.
  • Mahdol­lis­timme reser­vi­läis­ten käytön raja­tur­val­li­suu­den tukena. Poik­keuk­sel­li­sissa ja nopeasti muut­tu­vissa tilan­teissa voidaan hyödyn­tää myös reser­vi­läi­siä raja­tur­val­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­seksi, kutsu­malla reser­vi­läi­set ylimää­räi­seen kertaus­har­joi­tuk­seen. Reser­vi­läis­ten tarjoama resurssi on tarpeel­li­nen esimer­kiksi tilan­teessa, missä vaki­nai­set viran­omais­voi­mat ovat sidot­tuina väli­neel­lis­te­tyn maahan­tu­lon torju­mi­seen maas­to­ra­jalla.
  • Vanki voi olla ensi­ker­ta­lai­nen vain kerran. Aiem­min lain­sää­dän­tömme katsoi ensi­ker­ta­lai­seksi rikok­sen­te­ki­jän, joka ei ole istu­nut vanki­lassa rikosta edel­tä­nei­den viiden vuoden aikana. Tämä ei vastan­nut yleistä oikeus­ta­jua. Nyky­ään ensi­ker­ta­lai­nen voi olla vain kerran elämäs­sään – ei kerran viidessä vuodessa.
  • Pois­timme tapolta vanhe­ne­mi­sa­jan. Ihmi­sen tappa­mi­nen on aiem­min vanhen­tu­nut rikok­sena 20 vuodessa, eikä sitä vanhem­mista teoista ole voitu tuomita enää ketään. On oikeus­ta­jun vastaista, että henki­ri­kok­sen tekijä voisi vält­tää tuomion ajan kulu­mi­sen vuoksi. Jatkossa tappo ei vanhene koskaan ja uhrien omai­set saavat oikeutta, vaikka aikaa olisi kulu­nut.
  • Anka­roi­timme rangais­tuk­sia nöyryy­tys­vä­ki­val­lasta. Videointi, julki­nen nöyryy­tys ja joukolla pahoin­pi­tely huomioi­daan rangais­tuk­sissa aiem­paa anka­ram­min. Tämä suojaa erityi­sesti nuoria ja ehkäi­see someen levi­tet­tä­viä väki­val­ta­te­koja.
  • Anka­roi­timme katu­jen­gien teke­mien rikos­ten rangais­tuk­sia. Jengissä tehty rikos johtaa kovem­paan rangais­tuk­seen kuin yksin tehty. Tällä puutu­taan vahvasti katu­jen­gien toimin­taan ja vähen­ne­tään katu­jen turvat­to­muutta.
  • Alai­käi­set eivät ole rikok­sen­teon väli­neinä. Katu­jen­git ovat käyt­tä­neet jopa alle 15-vuotiaita rikok­sen teki­jöinä siitä syystä, että alle 15-vuoti­aat eivät ole riko­soi­keu­del­li­sessa vastuussa. Nyky­ään alai­käis­ten käyt­tä­mi­nen rikok­sen­teon väli­kap­pa­leena on itses­sään rikos.
  • Kiris­timme ampuma-aseri­kok­sista annet­ta­via rangais­tuk­sia. Luvat­to­man ampuma-aseen kannis­kelu julki­sella paikalla tai kulku­neu­vossa johtaa ehdot­to­maan vankeus­ran­gais­tuk­seen.
  • Kiris­timme luvat­to­man aseen hallus­sa­pi­dosta annet­ta­via rangais­tuk­sia. Puuk­ko­jen ja muiden vaaral­lis­ten esinei­den hallus­sa­pito on yleis­ty­nyt huoles­tut­ta­vasti. Korot­ta­malla tällais­ten esinei­den hallus­sa­pi­don rangais­tuk­sia varmis­tamme sen, että aiem­paa useam­min hallus­sa­pi­dosta tuomi­taan vankeus­ran­gais­tus.
  • Koro­timme riko­suh­ri­mak­sua ja lisä­simme rikok­sen­te­ki­jän vastuuta. Riko­suh­ri­mak­sut nousi­vat 50 prosen­tilla vuoden 2026 alusta alkaen. Koro­tuk­sella vahvis­te­taan rikok­sen uhrien tuki­pal­ve­lui­den rahoi­tusta.
  • Tyttö­jen sukue­lin­ten silpo­mi­nen on yksi­se­lit­tei­sesti rikos. Tyttö­jen ja nais­ten sukue­lin­ten silpo­mi­nen on järkyt­tävä väki­val­lan muoto, joka on kitket­tävä Suomesta. Tyttö­jen ja nais­ten suku­puo­lie­lin­ten silpo­mi­nen on jatkossa entistä selkeäm­min rikos. Laki on vahva signaali siitä, että toimin­nalla ei ole yhteis­kun­nas­samme mitään sijaa.
  • Krimi­na­li­soimme pakkoa­vio­lii­tot. Pakkoa­vio­lii­tot eivät kuulu suoma­lai­seen yhteis­kun­taan, eikä naisia alis­ta­ville käytän­nöille tule antaa Suomessa minkään­laista hyväk­syn­tää. Nyky­ään pakkoa­vio­lii­tot on krimi­na­li­soitu nykyistä selkeäm­min.
  • Vaaral­li­sia vankeja ei enää avolai­tok­siin. Järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den edus­ta­jia tai erit­täin vaaral­li­sia rikok­se­nuusi­joita ei muutok­sen myötä pääsään­töi­sesti sijoi­teta avolai­tok­siin. Tämä paran­taa vanki­la­tur­val­li­suutta.
  • Polii­sien määrää on lisätty. Talou­del­li­ses­ti­kin vaikeina aikoina halli­tus prio­ri­soi sisäi­sen turval­li­suu­den viran­omai­sia. Ainoas­taan riit­tä­vällä määrällä opera­tii­vi­sissa tehtä­vissä toimi­via polii­seja voimme varmis­taa sen, että apua saa hädän hetkellä. Tämän halli­tus­kau­den aikana polii­sien määrä nousee 8000:een.
  • Polii­sin työtä vaka­vim­pien rikos­ten torju­mi­seksi on helpo­tettu. Polii­silla on parem­mat keinot puut­tua esimer­kiksi jengi­ri­kol­li­suu­teen, vaka­vaan väki­val­taan ja järjes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­teen jo varhai­sessa vaiheessa.
Sosi­aa­li­turva
  • Olemme uudis­ta­neet työt­tö­myys­tur­vaa kannus­ta­vam­maksi. Tavoit­tee­namme on, että työn vastaa­not­ta­mi­nen on aina ihmi­selle kannat­ta­vaa. Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva on nyt raken­nettu niin, että se tukee aktii­vista työn­ha­kua ja kannus­taa siir­ty­mään takai­sin työelä­mään mahdol­li­sim­man suju­vasti.
  • Olemme porras­ta­neet ansio­tur­van tasoa, palaut­ta­neet omavas­tuu­päi­vät ja loma­kor­vaus­ten jakso­tuk­sen sekä uudis­ta­neet työs­sä­oloeh­don euro­pe­rus­tei­seksi ja aiem­paa selkeäm­mäksi.
  • Suojao­sien pois­tolla olemme tehneet kokoai­kai­sen työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vam­paa. Aikai­sem­min lisä­työ­tun­teja ei aina kannat­ta­nut tehdä, kun saman ansio­ta­son on saanut vähem­mällä työmää­rällä.
  • Toteu­tamme yleis­tuen, joka kokoaa perus­tur­vaa yhteen ja tekee sosi­aa­li­tur­vasta ymmär­ret­tä­väm­män ja suju­vam­man koko­nai­suu­den. Yleis­tuen ensim­mäi­sessä vaiheessa työmark­ki­na­tuki ja perus­päi­vä­raha on yhdis­tetty yhdeksi etuu­deksi, jonka taso vastaa nykyi­siä etuuk­sia mutta jonka rakenne on yksin­ker­tai­sempi ja kannus­ta­vampi työn vastaa­not­ta­mi­seen. Seuraa­vaksi työ jatkuu asumi­sen tukien yhdis­tä­mi­sellä yleis­tu­keen.
  • Työt­tö­myys­tur­van seuraa­mus­jär­jes­tel­mää on kehi­tetty, jotta työn­haun velvoit­teet ovat selkeitä ja työn­ha­ki­joi­den osal­lis­tu­mi­nen työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin vahvis­tuu.
  • Olemme palaut­ta­neet asumis­tuen varal­li­suus­har­kin­nan, jotta tuki kohden­tuu niille, keillä on sille todel­li­nen tarve. Tukea ei jatkossa makseta omis­tusa­su­jille lukuun otta­matta eläke­läi­siä. Asumis­tuen korvaus­pro­sent­tia suhteessa vuokraan on kohtuul­lis­tettu ja tulo­jen vaiku­tusta tarken­nettu, jotta järjes­telmä kannus­taa asumaan omaan talou­del­li­seen tilan­tee­seen nähden sopi­vassa asun­nossa.
  • Kunta­luo­ki­tusta ja enim­mäi­sa­su­mis­me­noja on päivi­tetty vastaa­maan parem­min todel­li­sia kustan­nuk­sia, ja yrit­tä­jien tulo­jen määrit­te­lyä on korjattu oikeu­den­mu­kai­sem­maksi. Myös eläk­keen­saa­jan asumis­tu­kea on uudis­tettu kiris­tä­mällä tulo­har­kin­taa ja omai­suu­den vaiku­tusta tukeen, jotta tuki kohden­tuu aiem­paa parem­min sitä tarvit­se­ville.
  • Myös toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen enim­mäis­mää­rät on säädetty lakiin, mikä lisää enna­koi­ta­vuutta ja yhden­ver­tai­suutta koko maassa.
  • Toimeen­tu­lo­tuki on viime­si­jai­nen turva. Olemme selkeyt­tä­neet järjes­tel­mää ja vahvis­ta­neet ensi­si­jais­ten etuuk­sien hake­mi­sen velvoit­ta­vuutta, jotta tuki­jär­jes­telmä toimii johdon­mu­kai­sesti.
  • Asumis­me­no­jen huomioi­mista toimeen­tu­lo­tuessa on myös selkey­tetty. Perus­toi­meen­tu­lo­tuessa hyväk­syt­tä­vien asumis­me­no­jen enim­mäis­määrä määri­tel­lään jatkossa laissa ja asetuk­sessa Kelan ohjeis­tuk­sen sijaan. Jos asumis­me­not ylit­tä­vät tarpeel­li­sena pidet­tä­vän enim­mäis­mää­rän, tuen­saa­jan on pääsään­töi­sesti haet­tava edul­li­sem­paa asun­toa, ellei erityi­siä perus­teita nykyi­sessä asun­nossa asumi­selle ole.
  • Samalla olemme pitä­neet huolta siitä, että erityis­ti­lan­teet huomioi­daan. Kelia­kiaa sairas­ta­vien ylimää­räi­set ravin­to­me­not huomioi­daan perus­toi­meen­tu­lo­tuessa jatkossa muina perus­me­noina 38 eurolla kuukau­dessa.
  • Lisäksi toimeen­tu­lo­tu­keen on tehty laajempi koko­nai­suu­dis­tus, joka vahvis­taa toimeen­tu­lo­tuen roolia viime­si­jai­sena ja väliai­kai­sena tuki­muo­tona sekä ehkäi­see pitkä­ai­kaista riip­pu­vuutta tuesta.
  • Vahvis­tamme lapsi­per­hei­den ja omais­hoi­ta­jien asemaa. Lapsi­per­heissä vanhem­pien työn­teko on jatkossa kannat­ta­vam­paa. Työt­tö­myys­tur­van lapsi­ko­ro­tuk­set muodos­ti­vat aiem­min kannus­tin­lou­kun, jonka pois­timme. Samalla olemme vahvis­ta­neet perhei­den talou­del­lista asemaa korot­ta­malla lapsi­li­siä ja nosta­malla lapsi­per­hei­den työtu­lo­vä­hen­nystä. Yksin­huol­ta­jille työtu­lo­vä­hen­nys on kaksin­ker­tai­nen.
  • Koti­hoi­don tukea uudis­te­taan niin, että se tukee maahan muut­ta­nei­den nais­ten kotou­tu­mista ja lasten tasa­ver­tai­sia lähtö­koh­tia. Koti­hoi­don tuessa otetaan käyt­töön niin sanottu Norjan malli, jossa oikeus tukeen alkaa kolmen vuoden asumi­sen jälkeen.
  • Omais­hoi­ta­jien pienim­piä tukia on koro­tettu ja käytän­töjä yhte­näis­tetty valta­kun­nal­li­sesti, jotta omais­hoi­ta­jat saavat ansait­se­mansa tuen. Samalla omais­hoi­don tuen myön­tä­mis­pe­rus­teille, palk­kio­luo­kille ja käytän­nöille valmis­tel­laan kansal­li­set ohjeis­tuk­set.
  • Turvaa myös yrit­tä­jille ja muut­tu­vaan työelä­mään. Työelämä muut­tuu, ja sosi­aa­li­tur­van on muutut­tava sen mukana. Olemme otta­massa käyt­töön yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen, joka vahvis­taa merkit­tä­västi osa-aikais­ten yrit­tä­jien ja esimer­kiksi luovien alojen toimi­joi­den työsuh­de­tur­vaa.
  • YEL-uudis­tuk­sella mallia korja­taan niin, että eläke­mak­su­jen määräy­ty­mi­sessä huomioi­daan nykyistä selkeäm­min yrit­tä­jän todel­li­set tulot.
  • Urhei­li­joi­den tapa­turma- ja eläke­tur­vaa on vahvis­tettu
  • Maata­lous­yrit­tä­jien työky­kyä tukeva Välitä vilje­li­jästä -toimin­ta­malli on vaki­nais­tettu pysy­väksi, jotta apu on saata­villa ajoissa. Toimin­ta­malli tarjoaa varhai­sen tuen palve­luja maata­lous­yrit­tä­jille ja auttaa ehkäi­se­mään työky­vyt­tö­myyttä sekä piden­tä­mään työuria.
  • Lisäksi kansa­ne­läk­keen maksa­mista koske­vaa sään­te­lyä on täsmen­netty siten, että kansa­ne­lä­kettä makse­taan jatkossa vain Suomessa pysy­västi asuville henki­löille.
  • Otetaan käyt­töön työky­vyt­tö­myy­se­läk­keen jous­to­malli
  • Sosi­aa­li­tur­van väärin­käy­tök­siä ehkäis­tään ja Kelan tieto­jen­vaih­toa vahvis­te­taan
Sosi­aali- ja terveyspoli­tiikka
  • Turvaamme sote-palve­lu­jen rahoi­tuk­sen. Soten rahoi­tus kasvaa halli­tus­kau­den aikana noin 4 miljar­dia euroa.
  • Toteu­timme lasten ja nuor­ten tera­pia­ta­kuun. Tera­pia­ta­kuu tuli voimaan 1.5.2025.
  • Edis­tämme omalää­kä­ri­mal­lia. Vahvis­tamme hoidon jatku­vuutta ja rahoi­tamme omalää­kä­ri­mal­lien kehit­tä­mistä.
  • Puramme sote-palve­lu­jen turhaa sään­te­lyä. Annamme hyvin­voin­tia­lueille enem­män jous­toa palve­lui­den järjes­tä­mi­seen.
  • Laajen­namme valin­nan­va­pautta terveys­pal­ve­luissa. Ikään­ty­neet pääse­vät aiem­paa helpom­min yksi­tyi­selle lääkä­rille ja fysio­te­ra­pi­aan.
  • Kehi­tämme hyvin­voin­tia­luei­den ohjausta. Vahvis­tamme aluei­den talou­den ja toimin­nan enna­koi­vaa ohjausta.
  • Koro­timme Kela-korvauk­sia. Paran­namme hoitoon pääsyä muun muassa hammas­lää­käri-, gyne­ko­logi- ja fysio­te­ra­pia­pal­ve­luissa.
  • Uudis­timme vammais­pal­ve­lu­lain. Paran­namme vammais­ten ja nepsy-erityis­ten ihmis­ten palve­luja.
  • Paran­namme sote-alan työoloja. Vahvis­tamme alan veto- ja pito­voi­maa Hyvän työn ohjel­malla.
  • Lisä­simme lääkä­ri­kou­lu­tuk­sen aloi­tus­paik­koja. Koulu­tamme vuosit­tain noin 70 lääkä­riä enem­män.
  • Uudis­timme alko­ho­li­lain­sää­dän­töä. Lisä­simme kulut­ta­jien valin­nan­va­pautta ja pien­tuot­ta­jien mahdol­li­suuk­sia.
  • Kiris­timme tupak­ka­la­kia. Rajoi­tamme niko­tii­ni­tuot­tei­den käyt­töä erityi­sesti alai­käis­ten keskuu­dessa.
  • Lope­timme lähi­suh­de­vä­ki­val­lan sovit­te­lun. Paran­namme väki­val­lan uhrien oikeus­tur­vaa.
  • Vahvis­timme turva­ko­tien ja rais­kaus­krii­si­kes­kus­ten palve­luja. Lisä­simme rahoi­tusta ja kasva­timme palve­lui­den kapa­si­teet­tia.
  • Panos­tamme sote-alan tutki­muk­seen. Lisä­simme tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta.
  • Alen­simme vält­tä­mät­tö­mien hygie­nia­tuot­tei­den arvon­li­sä­ve­roa. Kuukau­tis-, inkon­ti­nenssi- ja vaip­pa­tuot­teet siir­ret­tiin 14 prosen­tin ALV-kantaan.
  • Ehkäi­semme C-hepa­tiit­tia ja huume­kuo­le­mia. Vahvis­tamme palve­luja, ennal­taeh­käi­syä ja hait­to­jen vähen­tä­mistä.
  • Säädämme oikeu­den saat­to­hoi­toon kaikille Varmis­tamme laki­sää­tei­sen oikeu­den saat­to­hoi­toon.
  • Koro­timme pienim­piä omais­hoi­don tukia. Vahvis­tamme omais­hoi­ta­jien asemaa ja tuen riit­tä­vyyttä.
  • Edis­tämme teko­ä­lyn ja sote-tiedon hyödyn­tä­mistä. Tuemme digi­ta­li­saa­tiota sekä tieto­tur­val­lista tiedon käyt­töä.
  • Edis­tämme moni­tuot­ta­juutta sote-palve­luissa. Lisäämme palve­lu­jen saata­vuutta ja vaih­toeh­toja eri tuot­ta­jien avulla.
  • Korjaamme toisio­la­kia. Helpo­tamme sosi­aali- ja terveys­tie­to­jen turval­lista hyödyn­tä­mistä tutki­muk­sessa ja kehit­tä­mi­sessä.
  • Uudis­tamme lasten­suo­je­lu­lain­sää­dän­töä. Vahvis­tamme lasten suoje­lua ja puutumme vaka­viin ongel­ma­ti­lan­tei­siin aiem­paa tehok­kaam­min.
Kasvu­toi­met
  • Vauh­di­tamme talous­kas­vua laajalla uudis­tus­oh­jel­malla. Halli­tus on toteut­ta­nut yli 500 talous­kas­vua tuke­vaa toimen­pi­dettä.
  • Kasva­tamme tutki­mus- ja kehi­tys­ra­hoi­tusta. Vahvis­tamme Suomen kilpai­lu­ky­kyä yli miljar­din euron lisä­pa­nos­tuk­silla.
  • Pidämme kiinni T&K-tavoitteesta. Nostamme tutki­mus- ja kehit­tä­mis­me­not neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä.
  • Vahvis­tamme sähkö­verk­ko­jen inves­toin­teja. Mahdol­lis­tamme kasvun, teol­li­set inves­toin­nit ja puhtaan siir­ty­män.
  • Helpo­tamme sähkö­ver­kon kehit­tä­mistä. Nopeu­tamme uusien inves­toin­tien toteu­tu­mista eri puolilla Suomea.
  • Keski­tämme valtion kasvu­ra­hoi­tuk­sen Tesiin. Teemme julki­sesta pääoma­si­joit­ta­mi­sesta vaikut­ta­vam­paa ja selkeäm­pää.
  • Pääomi­tamme Tesiä suoma­lais­yri­tys­ten kasvun tueksi. Vahvis­tamme yritys­ten mahdol­li­suuk­sia hakea kasvu­ra­hoi­tusta koti­maasta.
  • Lisäämme rahoi­tusta tutki­mus- ja tekno­lo­giay­ri­tys­ten kasvulle. Tuemme inno­vaa­tioi­den kaupal­lis­ta­mista ja skaa­lau­tu­mista.
  • Raken­namme kansal­lista vety­verk­koa. Luomme edel­ly­tyk­siä uusille inves­toin­neille ja puhtaan teol­li­suu­den kasvulle.
  • Edis­tämme ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mista. Vahvis­tamme Suomen ener­giao­ma­va­rai­suutta ja puhdasta sähkön­tuo­tan­toa.
  • Nopeu­tamme inves­toin­tien lupa­pro­ses­seja. Suju­voi­tamme hank­kei­den etene­mistä yhden luukun peri­aat­teella.
  • Kasva­tamme valtion inves­toin­tioh­jel­maa. Vahvis­tamme talous­kas­vua ja Suomen kilpai­lu­ky­kyä.
  • Käyn­nis­tämme merkit­tä­viä liikenne- ja infra­struk­tuuri-inves­toin­teja. Paran­namme Suomen saavu­tet­ta­vuutta ja kasvun edel­ly­tyk­siä.
  • Vauh­di­tamme itäi­sen ja pohjoi­sen Suomen inves­toin­teja. Valmis­te­lemme erityis­ta­lous­a­luei­den kokei­luja aluei­den kasvun tueksi.
  • Panos­tamme teko­ä­lyyn ja huip­pu­tek­no­lo­gi­aan. Vahvis­tamme tuot­ta­vuutta, tutki­musta ja digi­taa­lista kilpai­lu­ky­kyä.
  • Vahvis­tamme puolus­tus­teol­li­suu­den kasvua. Tuemme tutki­musta, vien­tiä ja kansain­vä­listä yhteis­työtä.
Omis­ta­mi­nen, perin­nöt ja sijoit­ta­mi­nen
  • Piden­nämme perin­tö­ve­ron maksuai­kaa. Annamme peril­li­sille enem­män aikaa hoitaa verot ilman ulos­ot­to­ris­kiä.
  • Koro­tamme perin­tö­ve­ron vero­va­paata alara­jaa. Keven­nämme pien­ten perin­tö­jen vero­tusta.
  • Koro­tamme lahja­ve­ron vero­va­paata alara­jaa. Helpo­tamme varal­li­suu­den siir­tä­mistä suku­pol­velta toiselle.
  • Alen­namme perin­tö­ve­ron maksua­jalta perit­tä­vää korkoa. Keven­nämme perin­tö­ve­ron maksa­mi­sesta aiheu­tu­vaa talou­del­lista rasi­tetta.
  • Helpo­tamme yritys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­sia. Suju­voi­tamme yritys­toi­min­nan jatka­mista myös alai­käi­sen peril­li­sen tilan­teissa.
  • Kaksin­ker­tais­tamme osake­sääs­tö­ti­lin talle­tus­ka­ton. Kannus­tamme pitkä­jän­tei­seen sijoit­ta­mi­seen ja omis­ta­mi­seen.
  • Alen­namme kiin­teis­tö­jen varain­siir­to­ve­roa. Helpo­tamme kiin­teis­tö­jen osta­mista ja omis­ta­jan­vaih­dok­sia.
  • Alen­namme asunto-osak­kei­den varain­siir­to­ve­roa. Madal­lamme asun­non hank­ki­mi­sen kustan­nuk­sia.
  • Alen­namme arvo­pa­pe­rei­den varain­siir­to­ve­roa. Edis­tämme sijoit­ta­mista ja pääomien liik­ku­vuutta.
  • Koro­tamme metsä­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää. Kannus­tamme metsä­ta­lou­den inves­toin­tei­hin ja aktii­vi­seen omis­ta­mi­seen.
Perhe­po­li­tiikka
  • Nostimme äitiy­sa­vus­tuk­sen arvoa. Koro­timme äitiys­pak­kauk­sen arvoa 170 eurosta 210 euroon. Taso­ko­ro­tuk­sella voidaan huoleh­tia äitiys­pak­kauk­sen laadusta sekä koti­mai­suusas­teesta ja vastata parem­min myös perhei­den toivo­muk­siin. 
  • Vakiin­nu­timme Luku­lahja lapselle -mallin eli anne­taan kirja­kassi neuvo­lassa lapsi­per­heille
  • Panos­tamme perus­kou­luun: lisää aikaa oppi­mi­selle, vahvem­paa tukea oppia, enem­män läsnä olevia aikui­sia kouluun, rajat känny­köi­den käytölle, osaa­mis­ta­kuu (tulee tänä keväänä)
  • Vahvis­tamme lasten hyvin­voin­tiin kouluissa ja oppi­lai­tok­sissa: Lisä­ra­haa koulu­kiusaa­mi­sen ehkäi­se­mi­seen lähes 5 miljoo­naa euroa ja panos­timme koulu- ja oppi­lai­tos­nuo­ri­so­työ­hön.
  • Panos­tamme toisen asteen opin­toi­hin. Koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mistä toisella asteella vähen­ne­tään määrä­tie­toi­sesti. Uudis­timme amma­til­li­sen opetuk­sen oppi­mi­sen tuen. Lukio­kou­lu­tuk­sessa uudis­tet­tiin oppi­mi­sen tuki ja säädet­tiin oikeus tuki­pe­tuk­seen. Mahdol­lis­timme englan­nin­kie­li­sen yliop­pi­las­tut­kin­non ja kehi­timme lukio­diplo­meja siten, että jatkossa yhden yliop­pi­las­tut­kin­non kokeen voi korvata lukio­diplo­milla. Turva­simme lukio­kou­lu­tuk­sen järjes­tä­mi­sen alueilla, joilla lapsia ja nuoria on jatkossa vähem­män. Paran­namme tutkin­toon valmis­ta­van koulu­tuk­sen toimi­vuutta.
  • Otimme käyt­töön varhais­kas­va­tuk­sen palve­luse­te­lit ja siir­ryimme yksi­tyi­sen päivä­ko­ti­toi­min­nan lupa­me­net­te­lystä rekis­te­röin­ti­me­net­te­lyyn. Tämä helpot­taa uusien päivä­ko­tien perus­ta­mista ja lisää perhei­den valin­nan­va­pautta.
  • Toteu­timme lapsi­per­hei­den vanhem­mille vero­pork­ka­nan, jolla vero­tus keve­nee 105 eurolla lasta kohti. Yksin­huol­ta­jat saavat koro­tuk­sen tuplana.
  • Nostimme turva­ko­tien rahoi­tusta 3,45 miljoo­nalla eurolla. Aiem­min halli­tus on jo nosta­nut rahoi­tusta 3,0 miljoo­nalla tämän vaali­kau­den aikana. Turva­koti on tärkeää lähi­suh­de­vä­ki­val­taa koke­neille, yleensä naisille ja lapsille. Tällä lisä­ra­hoi­tuk­sella vahvis­te­taan turva­ko­ti­pal­ve­lui­den saata­vuutta.
  • Otimme käyt­töön nuor­ten työl­lis­ty­mis­se­te­lin, jolla tuetaan sellais­ten nuor­ten työl­lis­ty­mistä, joilla koulu­tusta on vähän ja aiem­paa työhis­to­riaa ei ole tai se on vähäistä.
  • Tupla­simme työtu­lo­vä­hen­nyk­sen lapsi­vä­hen­nyk­sen, jotta perheel­lis­ten työn­teko olisi kannat­ta­vam­paa. Lisäksi olemme tehneet opin­to­tu­keen huol­ta­ja­ko­ro­tuk­sen, lapsi­li­sän yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tuk­sen sekä korot­ta­neet alle 3-vuotiai­den lasten lapsi­li­siä ja moni­lap­sis­ten perhei­den lapsi­li­siä.
  • Alai­käi­set eivät ole rikok­sen­teon väli­neitä. Alle 15-vuotiailla on korkea riski ajau­tua rikos­kier­tee­seen, joten heidän käyt­tä­mi­sensä rikok­sen­teon väli­kap­pa­leina on erityi­sen röyh­keää. Tule­vai­suu­dessa alai­käi­sen hyödyn­tä­jälle annet­tai­siin aiem­paa anka­rampi rangais­tus.
  • Avio­liit­toon pakot­ta­mi­nen tai tyttö­jen sukue­lin­ten silpo­mi­nen on yksi­se­lit­tei­sesti rangais­ta­vaa. Silpo­mi­selle tai pakkoa­vio­lii­toille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa mitään sijaa. Suomi on jo pitkään saanut huomau­tuk­sia ihmi­soi­keus­jär­jes­töiltä siitä, ettei rikos­lais­samme ole yksi­se­lit­tei­sesti krimi­na­li­soitu pakkoa­vio­liit­toja tai silpo­mista. Orpon halli­tus on korjan­nut tämän epäkoh­dan. 
  • Tuemme maahan­muut­ta­ja­las­ten kielel­li­sen kehi­tystä. Selvi­te­tään mahdol­li­suutta toteut­taa 3- tai 4-vuotiai­den maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten lasten suomen/​ruotsin kielen kehi­tyk­sen arvioin­tia osana neuvo­la­jär­jes­tel­mää. Samalla selvi­te­tään mahdol­li­suuk­sia arvioin­nin pohjalta ohjata lapsi tiiviim­min varhais­kas­va­tuk­sen tai eri palve­lui­den piiriin. Tavoit­teena on jo varhai­sessa vaiheessa vahvis­taa kielen oppi­mi­sen edel­ly­tyk­siä.
  • Koro­timme opis­ke­li­joi­den ateria­tu­kea 2,55 eurosta 2,80 euroon
  • Panos­tamme valmis­ta­van opetuk­sen lisä­ope­tuk­seen 13,8 miljoo­naa euroa enem­män vuodesta 2026 alkaen. Rahoi­tuk­sella mahdol­lis­te­taan valmis­ta­van opetuk­sen jatku­mi­nen kahden luku­vuo­den ajan tilan­teissa, joissa se arvioi­daan tarpeel­li­seksi oppi­laan riit­tä­vien kielel­lis­ten valmiuk­sien varmis­ta­mi­seksi.
  • Panos­tamme lasten ja nuor­ten harras­tus­toi­min­nan. Harras­ta­mi­sen Suomen mallin edis­tä­mi­sen määrä­ra­haa koro­tet­tiin pysy­västi 5 miljoo­nalla eurolla.
  • Otimme käyt­töön lasten ja nuor­ten tera­pia­ta­kuun. Orpon halli­tus toteutti kauan toivo­tun lasten ja nuor­ten tera­pia­ta­kuun alle 23-vuotiaille 1.5.2025 alkaen. 
  • Kiris­timme tupak­ka­la­kia. Alle 18-vuoti­laita on yksi­se­lit­tei­sesti kiel­letty niko­tii­ni­pus­sien ja sähkö­tu­pa­kan hallus­sa­pito. 
  • Siir­simme lasten vaipat alen­net­tuun 14 % alv-kantaan.
  • Käyn­nis­timme huume­kuo­le­mien ehkäi­sy­oh­jel­man. Nuor­ten huume­kuo­le­mien ehkäi­sy­oh­jel­massa kehi­te­tään palve­lu­ket­juja, tehos­te­taan nuor­ten päih­de­käy­tön tunnis­ta­mista ja vahvis­te­taan jalkau­tu­vaa päih­de­työtä.
  • Uudis­tamme lasten­suo­je­lu­lain­sää­dän­töä. Halli­tus uudis­taa lasten­suo­je­lu­lain­sää­dän­nön kahdessa vaiheessa. Ensim­mäi­sessä vaiheessa luodaan uusi sulje­tun kuntou­tuk­sen palve­lu­muoto, puutu­taan hatkoi­hin sekä mahdol­lis­te­taan lasten nopeampi paikan­ta­mi­nen. Toisessa vaiheessa lasten­suo­je­lun sään­tely on tarkoi­tus selkiyt­tää koko­nai­suu­des­saan. Tavoit­teena on siir­tää palve­lu­jen pain­opis­tettä varhai­sem­paan tukeen.
  • Uudis­timme ajokort­ti­lain nuor­ten liiken­ne­tur­val­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi. Ajokort­ti­la­kia muute­taan siten, että alle 18-vuotiailla auton­kul­jet­ta­jilla (ikäpoik­keus­lu­van omaa­villa) yöai­kai­nen ajami­nen kiel­le­tään ja auto on merkit­tävä alai­käi­sen kuljet­ta­jan merkillä. Ikäpoik­keus­lu­paan kaavail­laan kiris­tyk­siä.
Sivis­tys­po­li­tiikka
  • Vakiin­nu­timme varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen, jotta voimme kohdis­taa tukea erityi­sesti haas­ta­villa alueilla toimi­ville oppi­lai­tok­sille.
  • Vastaamme varhais­kas­va­tusa­lan osaa­ja­pu­laan lisää­mällä opis­ke­lu­paik­koja.
  • Uudis­timme oppi­mi­sen tuen, jotta jokai­sen lapsen oikeus oppia toteu­tuu.
  • Lisä­simme äidin­kie­len ja mate­ma­tii­kan opetusta kolmella viik­ko­tun­nilla yhteensä, jotta varmis­tamme jokai­selle lapselle vält­tä­mät­tö­mät oppi­mi­sen taidot.
  • Rajoi­timme känny­köi­den käyt­töä kouluissa, jotta jokai­nen lapsi ja nuori voi keskit­tyä kouluissa oleel­li­seen, eli oppi­mi­seen.
  • Keven­nämme opetus­hen­ki­lös­tön hallin­nol­lista taak­kaa, jotta alan ammat­ti­lai­set voivat keskit­tyä oleel­li­seen, eli opetus­työ­hön.
  • Panos­tamme koulu­kiusaa­mi­seen vastai­seen työhön, sillä jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­li­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön.
  • Laitamme rahaa oppi­lai­tos­nuo­ri­so­työ­hön, jotta lasten ja nuor­ten arjessa olisi enem­män turval­lis­ten aikuis­ten läsnä­oloa.
  • Pois­tamme tupa­kat­to­mat niko­tii­ni­tuot­teet kouluista.
  • Nostamme yksi­tyi­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­jän koti­kun­ta­kor­vauk­sen 100 prosent­tiin. 
  • Käyn­nis­tämme amma­til­li­sen koulu­tuk­sen toimin­na­noh­jauk­sen kokei­lun.
  • Uudis­tamme amma­til­li­sen koulu­tuk­sen rahoi­tusta siten, että se kannus­taa oppi­lai­tok­sia varmis­ta­maan opis­ke­li­jan tarvit­ta­van osaa­mi­sen.
  • Uudis­tamme oppi­mi­sen tuen, jotta jokai­nen opis­ke­lija saisi tukea opis­ke­luunsa tarpeeksi ajoissa ja riit­tä­västi.
  • Loimme mahdol­li­suu­den englan­nin­kie­li­sen yliop­pi­las­tut­kin­non suorit­ta­mi­seen.
  • Vahvis­tamme opis­ke­li­jan oikeutta oppi­mi­sen tukeen. Jatkossa jokai­sella lukio-opis­ke­li­jalla on oikeus saada myös tukio­pe­tusta osana opis­ke­lu­aan.
  • Laajen­namme osaa­mi­sen näytön mahdol­li­suuk­sia. Jatkossa yhden pakol­li­sen yliop­pi­las­ko­keen voisi suorit­taa myös taito- ja taide­ai­neissa (esimer­kiksi musiikki, kuva­taide, liikunta).
Tasa-arvopoli­tiikka
  • Perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan sovit­te­lusta on pääsään­töi­sesti luovuttu.
  • Pakko-avio­lii­tot sekä tyttö­jen ja nais­ten sukue­lin­ten silpo­mi­nen on krimi­na­li­soitu selkeästi ja yksi­se­lit­tei­sesti.
  • Kela-korvauk­sia on kohden­nettu gyne­ko­lo­gi­käyn­tei­hin ja koro­tettu tuntu­vasti.
  • Kuukau­tis­suo­jien, inkon­ti­nens­si­suo­jien sekä lasten vaip­po­jen arvon­li­sä­ve­ro­tusta on laskettu 24 prosen­tista 14 prosent­tiin.
  • Kolmi­kan­tai­sen sama­palk­kai­suus­oh­jel­man toteut­ta­mista on jatkettu (2024–2027) yhteis­työssä työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa.
  • Koulu­tus- ja työelä­mä­segre­gaa­tion vähen­tä­mi­seksi osana sama­palk­kai­suus­oh­jel­maa vahvis­te­taan tasa-arvoi­sia koulu­tus­pol­kuja ja stereo­ty­pioita purka­via työelä­mä­mie­li­ku­via edis­tä­vää opinto-ohjausta kaikilla koulu­tusas­teilla. Suku­puo­len mukai­nen eriy­ty­mi­nen koulu­tus- ja työurilla on suurin selit­tävä tekijä suku­puol­ten välis­ten palk­kae­ro­jen taus­talla.
  • Anonyy­mia rekry­toin­tia edis­te­tään valtiolla. Valtion uudessa yhtei­sessä rekry­toin­ti­jär­jes­tel­mässä on mahdol­li­suus anonyy­miin rekry­toin­tiin. Anonyy­min rekry­toin­nin kokei­lu­jen tuot­ta­maa tietoa hyödyn­ne­tään.
  • Olemme luoneet tehok­kaita keinoja raskaus- ja perhe­va­paa­syr­jin­nän ehkäi­syn tehos­ta­mi­seksi sekä vanhem­muu­desta aiheu­tu­vien kustan­nus­ten tasai­sem­maksi jakau­tu­mi­seksi on selvi­tetty halli­tuk­sen aset­ta­man työryh­män toimesta. Työryhmä on tehnyt ehdo­tuk­sia, jotka koske­vat mm. tasa-arvo­lain täsmen­tä­mistä, lasten­hoi­don tukien koko­nai­suu­den selvit­tä­mistä sekä tasa-arvo­lain valvon­taa ja tiedot­ta­mista.
  • Synty­vyy­teen vaikut­ta­via teki­jöitä ja keinoja kohen­taa synty­vyyttä on selvi­tetty halli­tuk­sen aset­ta­man työryh­män toimesta. Halli­tus on arvioi­nut toimia myös tasa-arvo­nä­kö­kul­masta. Työryh­män ehdo­tus­ten pohjalta halli­tus päätti puoli­vä­li­rii­hessä muna­so­lu­jen luovut­ta­jalle makset­ta­van hait­ta­kor­vauk­sen korot­ta­mi­sesta sekä lisä­ra­hoi­tuk­sesta kesken­me­non koke­nei­den ja synny­tys­pel­kois­ten tuen kehit­tä­mi­seen. Lisäksi koko­nai­suu­teen kuuluu kesken­me­non koke­nei­den avun ja tuen kansal­li­nen kehit­tä­mi­nen sekä koor­di­nointi.
  • Kansain­vä­li­sissä yhteyk­sissä jatke­taan Suomen pitkän aika­vä­lin ihmi­soi­keus­po­liit­tista linjaa nais­ten, tyttö­jen, vammais­ten henki­löi­den, alku­pe­räis­kan­so­jen ja suku­puoli- ja seksu­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sien edis­tä­mi­seksi ja puolus­ta­mi­seksi.
  • Palkka-avoi­muutta edis­te­tään EU-direk­tii­vin mini­mi­sään­nös­ten mukai­sesti.
  • Kunni­aan liit­ty­vää väki­val­taa pyri­tään tunnis­ta­maan ja torju­maan tehok­kaam­min. Nuorien ja nuor­ten kanssa toimi­vien tietoi­suutta kunni­aan liit­ty­västä väki­val­lasta lisä­tään huomioi­den erityi­sesti mies­ten ja poikien rooli. Myös kunnia­vä­ki­val­taan liit­ty­viä rangais­tuk­sia kiris­te­tään.
  • Miehiin ja poikiin kohdis­tu­via tasa-arvo-ongel­mia ja niiden yhteyttä nuor­ten mies­ten syrjäy­ty­mi­seen selvi­te­tään ja ryhdy­tään tarvit­ta­viin toimen­pi­tei­siin.
Tiede- ja korkea­koulupoli­tiikka
  • Lisä­simme lähes 2 000 korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­kaa Rahoi­timme lähes 2 000 uutta opis­ke­lu­paik­kaa aloille, joilla on suurta pulaa ammat­ti­lai­sista.
  • Kasva­tamme tutki­mus- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tusta yli miljar­dilla eurolla. Lisäämme tutki­mus- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tusta yli miljar­dilla eurolla tällä halli­tus­kau­della.
  • Kasva­tamme korkea­kou­lu­jen rahoi­tusta. Yliopis­to­jen ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tus on sidottu indek­siin koko halli­tus­kau­den ajan. Tämä tuo enna­koi­ta­vuutta ja turvaa opetuk­sen ja tutki­muk­sen jatku­vuu­den.
  • Uudis­timme korkea­kou­lu­jen rahoi­tus­mal­lin tuke­maan ensi­ker­ta­lai­sia ja valmis­tu­mista. Rahoi­tus­mal­lia uudis­tet­tiin niin, että se kannus­taa otta­maan ensi­ker­ta­lai­sia opis­ke­li­joita ja tukee valmis­tu­mista tavoi­tea­jassa.
  • Lisä­simme Suomen Akate­mian pysy­vää tutki­mus­ra­hoi­tusta. Suomen Akate­mian pysyvä tutki­mus­ra­hoi­tus kasvaa. Suomen Akate­mian rahoi­tus on ennä­tyk­sel­li­sellä tasolla. Tämä vahvis­taa huip­pu­tut­ki­musta ja tutki­joi­den työrau­haa.
  • Käyn­nis­timme 1 000 tohto­rin pilo­tin. Aloi­timme tohto­ri­pi­lo­tin, jossa koulu­te­taan 1 000 uutta tohto­ria. Tohto­ri­kou­lu­tet­ta­ville turva­taan enna­koi­tava tulo­taso ilman jatku­vaa apura­ho­jen hake­mista.
  • Päivi­tämme LUMI-super­tie­to­ko­neen LUMI AI -koneeksi. Suomeen sijoi­te­taan uusi LUMI AI -super­tie­to­kone huip­pu­tut­ki­muk­sen vahvis­ta­mi­seksi, teko­ä­ly­ke­hi­tyk­sen tuke­mi­seksi ja Suomen kansain­vä­li­sen kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seksi.
  • Vahvis­timme Busi­ness Finlan­din tutki­mus­ra­hoi­tusta. Lisä­simme Busi­ness Finlan­din myön­tö­val­tuuk­sia. Tämä tukee korkea­kou­lu­jen, tutki­joi­den ja yritys­ten yhteis­työtä ja auttaa muut­ta­maan tutki­muk­sen työpai­koiksi ja kasvuksi.
  • Otimme käyt­töön täys­kat­teel­li­set luku­vuo­si­mak­sut EU- ja ETA-alueen ulko­puo­li­sille opis­ke­li­joille katta­maan koulu­tuk­sen todel­li­set kustan­nuk­set. Tavoit­teena on edel­leen houku­tella Suomeen kansain­vä­li­siä osaa­jia ja saada heidät jäämään Suomeen valmis­tu­mi­sen jälkeen.
  • Otamme käyt­töön 30 opin­to­pis­teen opin­to­se­te­lin ilman opis­ke­lu­paik­kaa jääneille. Ilman korkea­kou­lu­paik­kaa jäänyt toiselta asteelta valmis­tu­nut nuori voi aloit­taa opin­not avoi­messa korkea­kou­lussa maksut­to­malla 30 opin­to­pis­teen sete­lillä.
  • Mahdol­lis­tamme koko tutkin­non suorit­ta­mi­sen avoi­messa korkea­kou­lussa. Avaamme uuden väylän suorit­taa koko korkea­kou­lu­tut­kinto avoi­men korkea­kou­lun kautta. Tämä mahdol­lis­taa koulu­tusas­teen noston erilai­set elämän­ti­lan­teet huomioi­den.
  • Otamme käyt­töön yhden opis­ke­lu­pai­kan sään­nön. Rajaamme pääl­lek­käi­set opinto-oikeu­det, jotta opis­ke­lu­paik­koja saisi­vat ensi­si­jai­sesti he, joilla ei vielä ole saman­ta­soista tutkin­toa.
Työelämäuudis­tuk­set
  • Uudis­tamme työt­tö­myys­tur­vaa kannus­ta­maan työn vastaa­not­ta­mi­seen ja purka­maan kannus­tin­louk­kuja.
  • Vahvis­tamme työrau­haa rajaa­malla poliit­ti­sia ja tuki­työ­tais­te­luita sekä kiris­tä­mällä seuraa­muk­sia lait­to­mista työtais­te­luista.
  • Laajen­namme paikal­lista sopi­mista kaik­kiin yrityk­siin niiden järjes­täy­ty­mi­sestä riip­pu­matta.
  • Vahvis­tamme vien­ti­ve­toista työmark­ki­na­mal­lia kilpai­lu­ky­vyn turvaa­mi­seksi.
  • Keven­nämme yhteis­toi­min­ta­la­kia vähen­tä­mällä pk-yritys­ten hallin­nol­lista taak­kaa.
  • Turvaamme suoje­lu­työn työtais­te­lu­ti­lan­teissa yhteis­kun­nan kriit­tis­ten toimin­to­jen suojaa­mi­seksi.
  • Kehi­tämme työvoi­ma­pal­ve­luita yksi­löl­li­sem­miksi ja tehok­kaam­miksi.
  • Vauh­di­tamme työpe­räistä maahan­muut­toa ja torjumme väärin­käy­tök­siä.
  • Helpo­tamme henki­lö­pe­rus­teista irti­sa­no­mista madal­taak­semme työl­lis­tä­mi­sen kynnystä.
  • Helpo­tamme määrä­ai­kais­ten työso­pi­mus­ten teke­mistä ja ehkäi­semme perus­tee­tonta ketjut­ta­mista.
  • Lyhen­nämme lomau­tusil­moi­tusai­kaa yritys­ten jous­ta­vuu­den lisää­mi­seksi.
  • Pois­tamme takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­den pieniltä yrityk­siltä työl­lis­tä­mi­sen helpot­ta­mi­seksi.
  • Otimme käyt­töön nuor­ten työl­lis­ty­mis­se­te­lin nuor­ten työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­seksi. Tuemme yrityk­siä, jotka palk­kaa­vat 18-29-vuotiaita nuoria vähin­tään kuudeksi kuukau­deksi, erityi­sesti nuoria, joiden työko­ke­mus tai koulu­tus on vähäistä.
  • Helpo­tamme opis­ke­lua työt­tö­myys­tur­valla osaa­mi­sen ja työl­lis­ty­mi­sen vahvis­ta­mi­seksi.
Ulko- ja turval­li­suuspoli­tiikka
  • Olemme jatka­neet vahvaa tukea Ukrai­nalle. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoit­ta­nut Ukrai­nan tuke­mi­seen yli 4,6 miljar­dia euroa. Kevään 2026 kehys­rii­hessä halli­tus osoitti 300 miljoo­naa euroa Ukrai­nan soti­laal­li­seen tuke­mi­seen osoi­tet­tiin loppu­vaa­li­kau­den aikana, ja tavoit­teena on käyn­nis­tää teol­li­nen yhteis­työ, joka hyödyn­tää sekä Ukrai­naa että suoma­laista puolus­tus­teol­li­suutta.
  • Vahvis­timme Suomen suojaa Naton ydin­a­se­pe­lot­teen alla. Päivi­timme kylmän sodan aikana sääde­tyn ydin­a­se­lain­sää­dän­nön vahvis­ta­maan ydin­pe­lo­tet­tamme ja vastaa­maan nyky­päi­vän Nato-suomen tarpeita. 
  • Palau­timme jalka­vä­ki­mii­nat Suomen puolus­tuk­sen keino­va­li­koi­maan. Jalka­vä­ki­mii­nat vahvis­ta­vat Suomen puolus­tusta ja lisää­vät pidä­kettä merkit­tä­vällä tavalla. Suomella on varmis­tet­ta­va­naan yli 1300 kilo­met­riä Venä­jän vastaista rajaa, joka on samalla myös Naton itära­jaa.
  • Nostimme reser­viin kuulu­mi­sen yläi­kä­ra­jaa ja pois­timme vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen yläi­kä­ra­jan. Jatkossa asevel­vol­li­suus jatkuu sen vuoden loppuun, jona asevel­vol­li­nen täyt­tää 65 vuotta. Lisäksi upsee­rit, joilla on evers­tin tai kommo­do­rin tai niitä ylempi soti­la­sarvo kuulu­vat reser­viin niin kauan, kuin he ovat palve­lus­kel­poi­sia. Samalla vapaa­eh­toista maan­puo­lus­tusta koske­vasta laista pois­tet­tiin 60 vuoden yläi­kä­raja.
  • Solmimme Ice Pact -jään­mur­ta­jayh­teis­työn. Kana­dan ja Yhdys­val­to­jen kanssa käyn­nis­tetty jään­mur­ta­jayh­teis­työ vahvis­taa Suomen asemaa Pohjois-Ameri­kan kriit­ti­sen infra­struk­tuu­rin hankin­ta­ket­juissa ja tuo Suomeen lisää arktista osaa­mista.
  • Valmis­te­limme ja toteu­timme ulkoa­siain­hal­lin­non uudis­tuk­sen vastaa­maan Suomen muut­tu­neen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sen ympä­ris­tön edel­ly­tyk­siä.
  • Avasimme uuden pääkon­su­laa­tin Hous­to­niin. Texa­sin pääkon­su­laa­tin avaa­mi­nen vahvis­taa suoma­lais­ten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä Yhdys­val­tain mark­ki­noilla ja vahvis­taa Suomen ja Yhdys­val­tain suhdetta kaupan ja inves­toin­tien saralla. 
  • Solmimme stra­te­gi­sen kump­pa­nuu­den Ison-Britan­nian kanssa. Stra­te­gi­nen kump­pa­nuus Suomen ja Britan­nian välillä syven­tää ja edis­tää yhteis­työtä monia­lai­sesti eri sekto­reilla. 
  • Vahvis­timme kansa­lais­jär­jes­tö­jen kansain­vä­li­siä rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Ulko­mi­nis­te­riö järjesti halli­tus­oh­jel­man tavoit­tei­den mukai­sesti kansa­lais­jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­sen pilot­ti­haun, jolla suoma­lai­set kansa­lais­jär­jes­töt saat­toi­vat hakea minis­te­riöltä tukea kansain­vä­listä rahoi­tusta saanei­den hank­kei­densa kansal­li­sen omavas­tuu­osuu­den katta­mi­seen.
  • Mahdol­lis­timme palve­luk­sen jatka­mi­sen ilman keskey­tystä suku­puo­lensa korjan­neille varus­mie­hille ja -naisille. Varus­mies­pal­ve­luk­sen aikana suku­puo­lensa naiseksi korjan­neet henki­löt voivat nykyi­sin jatkaa palve­lus­taan keskey­tyk­settä nais­ten vapaa­eh­toi­sena asepal­ve­luk­sena. Vasta­vuo­roi­sesti nais­ten vapaa­eh­toi­sen asepal­ve­luk­sen aloit­ta­neet henki­löt voivat nyt jatkaa palve­lus­taan suoraan varus­mies­pal­ve­luk­sena, jos he korjaa­vat suku­puo­lensa mieheksi asepal­ve­luk­sen aikana. Jatkossa yksi­lön ei myös­kään tarvitse erota reser­vistä suku­puo­lensa korjaa­mi­sen seurauk­sena. 
  • Vahvis­timme ahve­nan­maa­lais­ten mahdol­li­suuk­sia asevel­vol­li­suus­lain mukai­seen palve­luk­seen. Ahve­nan­maan koti­seu­tuoi­keu­den omaa­vat miehet voivat nyt halu­tes­saan hakea heille auto­maat­ti­sesti myön­ne­tyn asepal­ve­luk­sesta vapaut­ta­mi­sen kumoa­mista.
  • Ehkäi­semme maan­puo­lus­tuk­seen liit­ty­vien vaaral­lis­ten ainei­den aiheut­ta­maa riskiä ihmi­sille ja ympä­ris­tölle. Säädimme uuden lain, jolla ehkäis­tään ja torju­taan Puolus­tus­voi­mien ja Raja­var­tio­lai­tok­sen vaaral­lis­ten ainei­den kulje­tuk­sesta aiheu­tu­via riskejä ihmi­sille, ympä­ris­tölle ja omai­suu­delle.
  • Kiel­simme venä­läis­ten kiin­teis­tö­kau­pat Suomessa. Päivi­timme kiin­teis­tö­han­kin­to­jen luvan­va­rai­suutta koske­van lain, jotta lupaa kiin­teis­tön hankin­taan Suomessa ei voida myön­tää henki­lölle, jonka kansa­lai­suus­val­tio käy hyök­käys­so­taa ja voi aiheut­taa uhkaa Suomen kansal­li­selle turval­li­suu­delle. 
  • Mahdol­lis­timme kertaus­har­joi­tus­ten järjes­tä­mi­sen raja­tur­val­li­suu­den takaa­mi­seksi. Muutimme asevel­vol­li­suus­la­kia niin, että kertaus­har­joi­tuk­sia voidaan nyt järjes­tää myös raja­tur­val­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­seksi. Tällöin kertaus­har­joi­tuk­silla voidaan tukea rajan tehos­tet­tua valvon­taa edel­lyt­tä­viä tilan­teita ja nopeasti kehit­ty­vien raja­tur­val­li­suu­den häiriöi­den torju­mista.
  • Perus­timme Suomeen Naton maavoi­mien johto­por­taan ja Naton eteen­työn­ne­tyt maavoi­ma­jou­kot. Mikke­liin perus­tettu Naton maavoi­mien johto­por­ras ja Rova­nie­meen ja Sodan­ky­lään ensi­si­jai­sesti sijoi­te­tut Natoon eteen­työn­ne­tyt maavoi­ma­jou­kot vahvis­ta­vat Suomen turval­li­suutta ja luovat vahvan puolus­tus­ko­ko­nai­suu­den Pohjois-Euroop­paan. 
  • Solmimme puolus­tusyh­teis­työ­so­pi­muk­sen Yhdys­val­to­jen kanssa. Yhdys­val­to­jen kanssa solmittu DCA-sopi­mus mahdol­lis­taa Suomen ja Yhdys­val­to­jen puolus­tusyh­teis­työn syven­tä­mi­sen kaikissa turval­li­suus­ti­lan­teissa. Sopi­mus vahvis­taa Suomen turval­li­suutta ja edesaut­taa Suomen Nato-velvoit­tei­den toimeen­pa­noa. 
  • Osal­lis­tumme Naton rauhan ajan tehtä­viin. Suomi osal­lis­tuu aktii­vi­sesti Naton rauhan ajan tehtä­viin meri­voi­milla ja ilma­voi­milla. Rauhan ajan tehtä­viin osal­lis­tu­malla vahvis­tamme Naton toimia turval­li­suusym­pä­ris­tön vahvis­ta­mi­seksi ja osoi­tamme konkreet­tista vastuun­kan­toa liit­to­kun­nan yhtei­sestä pelot­teesta ja puolus­tuk­sesta. 
  • Vahvis­timme Naton ja JEF-maiden läsnä­oloa Itäme­rellä. Lisä­simme Naton ja JEF-maiden läsnä­oloa Itäme­rellä kriit­ti­sen mere­na­lai­sen infra­struk­tuu­rin, kuten sähkö-, kaasu- tai tieto­lii­ken­neyh­teyk­sien turvaa­mi­seksi ja Venä­jän varjo­lai­vas­ton tarkem­maksi seuraa­mi­seksi. 
  • Olemme syven­tä­neet pohjois­maista puolus­tusyh­teis­työtä. Petteri Orpon halli­tus­kau­della pohjois­mai­nen puolus­tusyh­teis­työ on tuotu histo­rial­li­sen tiiviille tasolle Suomen ja Pohjois-Euroo­pan turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi.
  • Uusimme Suomen koko­nais­tur­val­li­suus­stra­te­gian. Valmis­te­limme ja julkai­simme tammi­kuussa 2025 Suomen päivi­te­tyn koko­nais­tur­val­li­suus­stra­te­gian, jolla vahvis­tamme enti­ses­tään kansain­vä­li­ses­ti­kin tunnis­tet­tua Suomen koko­nais­tur­val­li­suu­den mallia. 
  • Koro­timme varus­mies­ten päivä­ra­hoja. Olemme korot­ta­neet varus­mies­ten, vapaa­eh­toista asepal­ve­lusta suorit­ta­vien nais­ten sekä reser­vin kertaus­har­joi­tuk­sessa olevien asevel­vol­lis­ten päivä­ra­haa useaan ottee­seen kulu­van vaali­kau­den aikana. 
  • Vahvis­timme soti­las­ri­kos­ten estä­mistä ja paljas­ta­mista. Edis­timme soti­las­ri­kos­ten estä­mistä ja paljas­ta­mista uudella soti­las­ku­rin­pi­toa ja rikos­tor­jun­taa Puolus­tus­voi­missa koske­valla lailla, jolla este­tään maan­puo­lu­tuk­seen ja puolus­tus­teol­li­suu­teen tarkoi­tuk­sel­li­sesti kohdis­tet­ta­via sisäi­siä ja ulkoi­sia uhkia entistä tehok­kaam­min. 
  • Tehos­timme CBRNE-uhkiin varau­tu­mista. Laadimme uuden poik­ki­hal­lin­nol­li­sen CRBNE-stra­te­gian, joka kokoaa yhteen toimet, joilla vahvis­tamme varau­tu­mista kemial­lis­ten ainei­den, biolo­gis­ten taudi­nai­heut­ta­jien, radio­ak­tii­vis­ten ainei­den, ydin­a­sei­den ja ydin­ma­te­ri­aa­lien sekä räjäh­tei­den tahat­to­masta tai tahal­li­sesta käytöstä aiheu­tu­viin uhkiin. 
  • Edis­tämme vete­raa­ni­pe­rin­ne­työtä. Asetimme vete­raa­ni­pe­rin­ne­työn edis­tä­mi­sen puolus­tus­mi­nis­te­riön vastuulle. Vete­raa­ni­työn jatka­mi­sella varmis­tamme, että vete­raa­nien muisto säilyy ja tule­vat­kin suku­pol­vet ymmär­tä­vät sodan käyneen suku­pol­ven maksa­man hinnan. 
  • Olemme vahvis­ta­neet Suomen puolus­tus­tar­vi­ke­vien­tiä ja -yhteis­työtä. Suomen puolus­tus­tar­vi­kea­lan vienti on kovassa kasvussa. Puolus­tus­mi­nis­te­riön johdolla tehty vien­nin edis­tä­mi­nen sekä kansain­vä­lis­ten yhteis­työ­hank­kei­den eteen­päin­vie­mi­nen ovat olleet keskei­sessä roolissa vien­nin kasvussa. 
  • Käyn­nis­timme hank­keen uuden TNT-tehtaan raken­ta­mi­seksi. Puolus­tus­mi­nis­te­riön johdolla käyn­nis­tet­tiin hanke, jonka loppu­tu­lok­sena Euroo­pan suurin TNT-tehdas aloit­taa toimin­tansa Porissa vuonna 2028.
  • Suomen puolus­tuk­selle maail­man parasta suori­tus­ky­kyä. Olemme viime vuosina hank­ki­neet Suomelle maail­man parasta suori­tus­ky­kyä edus­ta­via asejär­jes­tel­miä.
Vero­tus ja osto­voima
  • Keven­nämme työn vero­tusta. Alen­namme työn vero­tusta vaali­kau­della 1,5 miljar­dilla eurolla kaikilla tulo­ta­soilla.
  • Keven­nämme pieni- ja keski­tu­lois­ten vero­tusta. Vahvis­tamme työn kannus­ta­vuutta kasvat­ta­malla työtu­lo­vä­hen­nystä.
  • Tuemme lapsi­per­heitä vero­tuk­sessa. Koro­timme työtu­lo­vä­hen­nyk­sen lapsi­ko­ro­tusta.
  • Laskimme työn vero­tuk­sen margi­naa­li­vai­ku­tuk­sia. Ylin margi­naa­li­ve­roaste alenee noin 52 prosent­tiin.
  • Kannus­tamme eläkeiän jälkeen työs­ken­te­lyyn. Kaksin­ker­tais­timme yli 65-vuotiai­den koro­te­tun työtu­lo­vä­hen­nyk­sen.
  • Houkut­te­lemme osaa­jia Suomeen. Alen­simme avain­hen­ki­löi­den lähde­ve­roa ja laajen­simme veroe­dun paluu­muut­ta­jiin.
  • Alen­simme ruoan ja lääk­kei­den arvon­li­sä­ve­roa. Laskimme alen­ne­tun ALV-kannan 13,5 prosent­tiin.
  • Alen­simme vält­tä­mät­tö­mien hygie­nia­tuot­tei­den vero­tusta. Siir­simme kuukau­tis­suo­jat, lasten vaipat ja inkon­ti­nens­si­suo­jat alem­paan ALV-kantaan.
  • Laajen­namme koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen käyt­töä. Otimme fysio­te­ra­pia- ja toimin­ta­te­ra­pia­pal­ve­lut vähen­nyk­sen piiriin.
  • Koro­tamme koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Nostamme vähen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää ja kasva­tamme vähen­nys­pro­sent­tia.
  • Keven­nämme työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuuta. Alen­simme työmat­ka­vä­hen­nyk­sen omavas­tuuta.
  • Paran­namme työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tie­tuja. Koro­tamme viri­ke­se­te­lin arvoa ja laajen­namme sen käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia.
  • Selkey­timme työssä tarvit­ta­van oikeu­del­li­sen neuvon­nan vero­tusta. Säädimme työnan­ta­jan kustan­ta­man oikeu­del­li­sen neuvon­nan tietyin ehdoin vero­va­paaksi.
Ympä­ris­tö­po­li­tiikka
  • Lupa­pro­ses­seja suju­voi­te­taan yhden luukun mallilla. Raken­ta­mi­sen sään­te­lyä uudis­te­taan ja aluei­den­käyt­tö­lain käsit­tely etenee edus­kun­nassa. Tavoite on vähen­tää byro­kra­tiaa ja nopeut­taa raken­ta­mista. Maan­puo­lus­tuk­selle tärkeät hank­keet voivat saada etusi­jan luvi­tuk­sessa.
  • Raken­ta­mi­sen sään­te­lyä uudis­te­taan ja aluei­den­käyt­tö­lain käsit­tely etenee edus­kun­nassa. Tavoite on vähen­tää byro­kra­tiaa ja nopeut­taa raken­ta­mista.
  • Halli­tus suoje­lee valtion vanhat metsät. METSO- HELMI- ja NOUSU-ohjel­mat jatku­vat.
  • Itäme­ren kuor­mi­tusta vähen­ne­tään rajoit­ta­malla jättei­den ja lumen mereen pääty­mistä sekä lopet­ta­malla kaduilta kerä­tyn lumen kippaa­mi­nen mereen määrä­ajassa. Tavoite on hillitä rehe­vöi­ty­mistä ja paran­taa meren tilaa.
  • Itäi­sen Suomen­lah­den kansal­lis­puis­toa laajen­ne­taan ja saimaan­nor­pan suoje­lua vahvis­te­taan. Saimaan­nor­pan kannan kasvulle asete­taan vähim­mäis­ta­voite, ja kalas­tus­ra­joi­tuk­sia kiris­te­tään tarvit­taessa. 
  • Kala­kan­to­jen tilaa paran­ne­taan ennal­lis­ta­malla virta­ve­siä NOUSU-ohjel­man avulla. Samalla vesi­la­kia päivi­te­tään siten, että myös ne voima­lai­tok­set, jotka eivät ole aiem­min joutu­neet kompen­soi­maan kala­kan­noille aiheut­ta­mi­aan hait­toja, voidaan velvoit­taa osal­lis­tu­maan kompen­saa­tioon tai raken­ta­maan esimer­kiksi kala­teitä. 
Yrit­tä­jyys
  • Alen­namme yhtei­sö­ve­roa. Vahvis­tamme yritys­ten inves­toin­teja, kasvua ja työl­lis­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia.
  • Piden­nämme yritys­ten tappioi­den vähen­ny­soi­keutta. Paran­namme yritys­ten mahdol­li­suuk­sia kasvaa ja selviy­tyä suhdan­ne­vaih­te­luista.
  • Koro­tamme yrit­tä­jä­vä­hen­nystä. Kannus­tamme yrit­tä­jyy­teen ja vahvis­tamme yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä.
  • Kannus­tamme puhtaan siir­ty­män inves­toin­tei­hin. Otamme käyt­töön vero­hy­vi­tyk­sen suurille teol­li­sille inves­toin­neille.
  • Uudis­tamme kasvu­yh­tiöi­den työsuh­deop­tioi­den vero­tusta. Helpo­tamme osaa­jien sitout­ta­mista ja yritys­ten kasvua.
  • Laajen­namme henki­lös­tö­an­tien mahdol­li­suuk­sia. Tuemme henki­lös­tön omis­ta­juutta myös konser­ni­ra­ken­teissa.
  • Uudis­tamme YEL-järjes­tel­mää. Varmis­tamme, että yrit­tä­jien eläke­mak­sut vastaa­vat parem­min heidän todel­li­sia tulo­jaan.
  • Lisäämme jous­toa YEL-maksui­hin. Helpo­tamme yrit­tä­jien mahdol­li­suuk­sia sopeu­tua erilai­siin elämän­ti­lan­tei­siin.
  • Vahvis­tamme osa-aikay­rit­tä­jien sosi­aa­li­tur­vaa. Otamme käyt­töön yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen työn ja yrit­tä­jyy­den yhdis­tä­mi­sen tueksi.
  • Paran­namme pien­ten yritys­ten ja yhdis­tys­ten pääsyä pank­ki­pal­ve­lui­hin. Turvaamme suju­vat perus­pank­ki­pal­ve­lut kaiken­ko­koi­sille toimi­joille.
  • Keven­nämme yritys­ten kestä­vyys­ra­por­toin­tia. Vähen­nämme sään­te­ly­taak­kaa ja helpo­tamme yritys­ten arkea.
  • Puramme yritys­toi­min­taa hait­taa­vaa sään­te­lyä. Suju­voi­tamme yrit­tä­mistä ja keven­nämme suoma­lais­ten arkea.

Skip to content