Orpon hallituksessa

• Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi lisätään puhtaan energian tuotantoa ja vähennetään päästöjä sekä kasvatetaan hiilinieluja.
• Maankäyttösektorin tilannetta parannetaan. Puoliväliriihessä osoitettiin 15 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana metsätuhojen ennaltaehkäisyyn, metsälannoituksen edistämiseen ja metsäpinta-alan laajentamiseen. Lisäksi hallitus on linjannut keinoja osana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia.
• Ydinenergialakia uudistetaan. Luvitusta sujuvoitetaan ja pienydinreaktoreiden rakentaminen tehdään mahdolliseksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa ydinenergia-alan investointikohteena sekä lisätä sääriippumatonta perusvoimaa ja siten pitää sähkön hinta kohtuullisella tasolla.
• Vetymarkkinoita- ja infrastruktuuria kehitetään kunnianhimoisesti ja sähköverkon investoinnit turvataan. Samalla huolehditaan siitä, että sähkön siirron kustannukset eivät nouse sietämättömiksi.
• Sähköjärjestelmän toimivuutta parannetaan talvienergiatuen avulla. Tuki kohdistuu uuteen bioenergiatuotantoon sekä olemassa olevan yhteistuotannon jatkamiseen ja tehostamiseen. Bioperäistä hiilensidontaa tuetaan erillisellä rahoituksella.
• Energiakustannusten kohtuullisuus pysyy keskeisenä tavoitteena. Sähkön kriisitilanteisiin otetaan käyttöön hintakatto, ja polttoaineiden verotusta sekä jakeluvelvoitetta on kevennetty. Ammattidieselin valmistelu etenee.
• Lupaprosesseja sujuvoitetaan yhden luukun mallilla. Rakentamisen sääntelyä uudistetaan ja alueidenkäyttölain käsittely etenee eduskunnassa. Tavoite on vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa rakentamista. Maanpuolustukselle tärkeät hankkeet voivat saada etusijan luvituksessa.
• Hallitus suojelee valtion vanhat metsät. METSO- HELMI- ja NOUSU-ohjelmat jatkuvat.
• Itämeren ravinnekuormitusta vähennetään. Hallitus on kieltänyt lumen kaatamisen itämereen. Tavoite on hillitä rehevöitymistä ja parantaa meren tilaa. Itämeren suojelutyöhön on myös osoitettu lisäpanostuksia.
• Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa laajennetaan ja saimaannorpan suojelua vahvistetaan. Saimaannorpan kannan kasvulle asetetaan vähimmäistavoite, ja kalastusrajoituksia kiristetään tarvittaessa.
• Kalakantojen tilaa parannetaan ennallistamalla virtavesiä NOUSU-ohjelman avulla. Vesilakia päivitetään siten, että myös ne voimalaitokset, jotka eivät ole aiemmin joutuneet kompensoimaan kalakannoille aiheuttamiaan haittoja, voidaan velvoittaa osallistumaan kalakantojen tilan parantamiseen.

• Äitiysavustuksen arvon nostaminen. Korotimme äitiyspakkauksen arvoa 170 eurosta 210 euroon. Tasokorotuksella voidaan huolehtia äitiyspakkauksen laadusta sekä kotimaisuusasteesta ja vastata paremmin myös perheiden toivomuksiin.
• Lukulahja lapselle -mallin vakiinnuttaminen. Vakiinnutimme mallin rahoituksen. tämän myötä jokainen lapsi ja hänen perheensä neuvolasta kirjakassin matkaansa.
• Vahvat peruskoulupanostukset. Lisää aikaa oppimiselle, vahvempaa tukea oppimiseen, enemmän läsnä olevia aikuisia kouluun, rajat kännyköiden käytölle, osaamistakuu, S2-opetuksen remontti, valmistavan opetuksen uudistus ja liikunnallinen elämäntapa perusopetuslakiin.
• Toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen kouluissa ja oppilaitoksissa. Lisärahaa koulukiusaamisen ehkäisemiseen, panostuksia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön. Et ole yksin -toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan nuorisosektorille.
• Panostukset toisen asteen opintoihin, jotta jokainen saisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella vähennetään määrätietoisesti. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisissa tavoitteissa korostuvat opetus, ohjaus ja tuki. Uudistimme ammatillisen opetuksen oppimisen tuen. Lukiokoulutuksessa uudistiettiin oppimisen tuki ja säädettiin oikeus tukipetukseen. Mahdollistimme englanninkielisen ylioppilastutkinnon ja kehitimme lukiodiplomeja niin, että jatkossa yhden ylioppilastutkinnon kokeen voi korvata lukiodiplomilla. Turvasimme lukiokoulutuksen järjestämisen alueilla, joilla lapsia ja nuoria on jatkossa vähemmän. Parannamme tutkintoon valmistavan koulutuksen toimivuutta.
• Otimme käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelit ja siirryimme yksityisen päiväkotitoiminnan lupamenettelystä rekisteröintimenettelyyn. Tämä helpottaa uusien päiväkotien perustamista ja lisää perheiden valinnanvapautta.
• Lapsiperheiden vanhemmille työtulovähennyksen korottaminen. 105 euroa lasta kohti. Yksinhuoltajat saavat korotuksen tuplana.
• Nuorten työllistymisseteli. Tuetaan sellaisten nuorten työllistymistä, joilla koulutusta on vähän ja aiempaa työhistoriaa ei ole tai se on vähäistä.
• Lisää rahaa terveelliseen ruokaan. Opiskelijoiden ateriatukea korotettiin 2,55 eurosta 2,80 euroon
• Lasten ja nuorten harrastustoiminnan (Harrastamisen Suomen malli) edistämisen määrärahaan korotettiin pysyvästi 5 miljoonan eurolla. Tuemme maksuttoman harrastamisen mahdollisimman laajaa saavutettavuutta
• Terapiatakuu on voimassa. Orpon hallitus toteutti kauan toivotun lasten ja nuorten terapiatakuun alle 23-vuotiaille 1.5.2025 alkaen.
• Tupakkalakia on kiristetty. Alle 18-vuotilaita on yksiselitteisesti kielletty nikotiinipussien ja sähkötupakan hallussapito.
• Huumekuolemien ehkäisyohjelma. Nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelmassa kehitetään palveluketjuja, tehostetaan nuorten päihdekäytön tunnistamista ja vahvistetaan jalkautuvaa päihdetyötä.
• Lastensuojelulainsäädäntö uudistetaan. Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan uusi suljetun kuntoutuksen palvelumuoto, puututaan hatkoihin sekä mahdollistetaan lasten nopeampi paikantaminen.

• Nuorten liikenneturvallisuutta vahvistetaan. 17-vuotiaiden ikäpoikkeusluvan ehtoja ja myös saamisen ehtoja kiristetään, koska nuoret ovat yliedustettuina liikennekuolemissa. Jatkossa lupa myönnetään vain välttämättömään tarpeeseen ja siihen liittyy kiristyneitä ehtoja. Poikkeusluvan saaneet eivät saa jatkossa ajaa klo 00-05 -välisenä aikana, jolloin onnettomuuksia tapahtuu paljon. Alaikäisen kuljettama auto merkitään jatkossa erillisellä tunnuksella.
• Palautamme luottamuksen taksiliikenteeseen. Taksilakia uudistetaan parantamaan taksiliikenteen turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta sekä vahvistamaan kuluttajien luottamusta. Kuljettajien taustaselvityksiä tiukennetaan, pakollinen kuljettajakoulutus palautetaan ja käyttöön otetaan täydennyskoulutusvaatimus. Valvontaa tehostetaan taksien värillisillä rekisterikilvillä. Lisäksi hinnoittelun läpinäkyvyyttä parannetaan velvoittamalla ilmoittamaan matkan hinta tai hinnan määräytymisperusteet ennen matkan alkua. Taksamittari tulee pakolliseksi kaikkiin takseihin.
• Turvasimme maakuntalentojen jatkumisen vuoteen 2028. Maakuntalentojen rahoitus on varmistettu vuoteen 2028 saakka. Maakuntalennot on haluttu turvata, koska ne ovat tärkeä osa Suomen saavutettavuutta, alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä.
• Sähköpotkulaudoille pelisäännöt. Sähköpotkulautojen sääntelyä uudistettiin, jotta mikroliikkuminen olisi turvallisempaa ja toimivampaa kaikille. Kunnat voivat jatkossa säädellä sähköpotkulautojen määriä, käyttöalueita, pysäköintiä ja käyttöaikoja mikroliikenneluvilla. Lisäksi käyttöön tuli 0,5 promillen raja sähköpotkulaudalla ajamiseen.
• Hallitus investoi noin 400 miljoonaa euroa Länsirataan vahvistaakseen Suomen kasvua, kilpailukykyä ja työvoiman liikkuvuutta. Nopeampi raideyhteys pääkaupunkiseudun, sen läheisten kuntien ja Varsinais-Suomen välillä yhdistää alueita tiiviimmin, parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tukee kestävää aluekehitystä. Hankkeen arvioidaan kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta 5–6 miljardilla eurolla ja luovan rakennusvaiheessa lähes 15 000 henkilötyövuotta.
• Parannamme Itä-Suomen ratayhteyksiä. Hallitus on varannut osana investointiohjelmaansa 215 miljoonaa euroa rahoitusta Itä-Suomeen Karjalan radan kehittämiseen. Valmistuessaan raide sujuvoittaa junaliikennettä Karjalan radalla, jota käyttävät Kouvolan ja Joensuun välillä kulkevat junat. Kehysriihessä 2026 keväällä tehtiin päätös, että valtio rahoittaa kaksoisraiteen rakentamista Lappeenrannan ja Lauritsalan välille.
• Investoimme pääradan kehittämiseen. Hallitus on linjannut, että päärataa kehitetään nykyisessä ratakäytävässä sekä etelässä että pohjoisessa. Pääradan kehittämiseen on varattu hallitusohjelman investointiohjelmassa 535 miljoonaa euroa, ja rahoitusta kohdennetaan muun muassa Helsinki–Riihimäki-välin kapasiteetin lisäämiseen, Tampereen henkilöratapihaan, Tornio–Kolari-radan sähköistyksen suunnitteluun sekä Oulu–Liminka-kaksoisraiteen edistämiseen.
• Perusväylänpito ja väyläverkon kehittäminen. Hallitus on tehnyt lisäpanostuksia tieverkon kuntoon ja korjausvelan vähentämiseen yhteensä 520 miljoonalla eurolla. Lisärahoituksen ansiosta teitä on päällystetty vuosina 2024–2025 yhteensä noin 7 500 kilometriä. Hallituskauden aikana asfalttia tullaan päällystämään yli 10 000 kilometrillä. Panostukset parantavat liikenneturvallisuutta, sujuvoittavat arkea ja vahvistavat yritysten kilpailukykyä.
• Romutuspalkkio päästöjen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Määräaikaisella kahden vuoden romutuspalkkiolla kannustetaan vaihtamaan vanhoja, suuripäästöisiä ja turvallisuudeltaan heikompia autoja uudempaan vähäpäästöiseen kalustoon. Uudistus parantaa liikenneturvallisuutta, vähentää päästöjä ja alentaa autoilun käyttökustannuksia. Tavoitteena on turvallisempi, ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi autokanta.
• Digirata-hankkeessa uudistetaan Suomen rautateiden vanhentunut kulunvalvontajärjestelmä ja otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen radiopohjainen teknologia koko rataverkolla. Hanke parantaa raideliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja kapasiteettia sekä luo pohjan tulevaisuuden rautatieliikenteelle. Kokonaiskustannukset ovat 1,5 miljardia euroa, ja hanketta tukee noin 100 miljoonan euron EU-rahoitus. Hanke etenee asteittain.
• Kunnille mahdollisuus järjestää junaliikennettä. Henkilöjunaliikenteen uudistuksella kunnille ja alueille annetaan oikeus järjestää ja hankkia omaa junaliikennettä. Uudistus lisää paikallista päätösvaltaa ja kilpailua sekä mahdollistaa joukkoliikenteen palvelutason parantamisen, uusien junavuorojen lisäämisen ja paremman saavutettavuuden. Samalla valtiolla säilyy vastuu rataverkon rahoituksesta.

• Suomen kansalaisuuden saamiseksi on yhteiskuntaan integroiduttava. Aiemmin kansalaisuutta pystyi hakemaan lyhyemmällä Suomessa asumisella. Nyt vaaditaan pidempi yhtäjaksoinen asuminen, jotta hakijalla on todellinen side Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
• Kansalaisuus myönnetään vain heille, jotka kunnioittavat yhteiskunnan sääntöjä. Nyt vakavat rikokset ja toistuva lain rikkominen estävät kansalaisuuden saamisen selkeämmin ja johdonmukaisemmin.
• Pysyvän oleskeluluvan hakija palkitaan nopeasta kielenoppimisesta. Kielitaito on avain työhön, sujuvaan arkeen ja osallisuuteen. Kun ihminen oppii suomen tai ruotsin nopeasti, hän osoittaa halua kotoutua. Siksi pysyvän oleskeluluvan saa nopeammin hyvällä kielitaidolla.
• Kansalaisuus myönnetään heille, jotka kykenevät huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakija pystyy huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Tarkoitus on varmistaa, että uudet kansalaiset pärjäävät omalla työllään tai tuloillaan ja osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen.
• Maahanmuuttojärjestelmän kiertotiet on tukittu. Maahanmuuttojärjestelmän on oltava oikeudenmukainen ja selkeä. Lainsäädäntöä on täsmennetty, jotta lupia ei voida ketjuttaa tai käyttää keinotekoisesti maassa pysymiseen. Rehellinen toiminta on kaikkien etu.
• Vierailu siinä maassa, josta on vainon vuoksi paennut, voi johtaa turvapaikka-aseman menettämiseen. Turvapaikka on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat aidosti vaarassa. Jos henkilö matkustaa vapaaehtoisesti siihen maahan, josta hän on kertonut paenneensa vainoa, suojelun perusteet eivät enää täyty.
• Tehokkaat palautukset ovat osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää. Toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttää, että päätöksillä on seuraukset. Kun turvapaikkaa ei myönnetä, henkilön on myös poistuttava maasta. Tämä vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta.
• Yliopistotutkinnon suorittaneille jatkuva oleskelulupa heti. Suomessa koulutettu ihminen ja osaaminen halutaan pitää Suomessa. Yliopistotutkinnon suorittanut saa jatkuvan oleskeluluvan heti, jotta siirtyminen työelämään on sujuvaa ja Suomi hyötyy koulutuksesta.

• Hallitus panostaa suomalaiseen ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen vakavasta taloustilanteesta huolimatta.
• Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Hallitus tavoittelee sika-alan salmonellarahaston perustamista ja on valmis pääomittamaan sitä 10 miljoonalla eurolla.
• Finnvera-uudistuksen yhteydessä mahdollistetaan Finnveralle myös maatalouden rahoitus. Myös maatilatalouden kehittämisrahaston valtiontakauksia on päätetty kasvattaa 20 miljoonaan euroon.
• Maatalouden energiaveron palautusta korotetaan määräaikaisesti neljällä sentillä litralta.
• Hallitus pyrkii tuplaamaan ruokaviennin vuoteen 2031 mennessä. Työtä tehdään jatkuvasti yhteistyössä toimialan kanssa. Ruokaviennin osalta on jo saatu hyviä tuloksia. Alkutuottajan asemaa parannetaan elintarvikemarkkinalain uudistuksella, joka tasaa neuvotteluvoimaa alkutuottajan hyväksi elintarvikeketjussa.
• Pidämme huolen maanomistajan oikeusturvasta. Lunastuslain uudistuksen myötä lunastuskorvaus määräytyy lunastettavan kohteen markkinahinnan perusteella ja lisäksi sitä korotettaisiin 25 %:lla.
• Pidämme vesihuollon kansallisessa omistuksessa. Vesihuoltolain uudistus varmistaa sen, että vesihuolto pysyy jatkossa täysimääräisesti yhteisessä omistuksessa. Lakimuutos yksiselitteisesti estää vesihuollon tai sen osuuksien myymisen yksityisille toimijoille.
• Hallitus on palauttanut järjen metsästyspolitiikkaan. Suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistettiin. Metsästyskiintiöksi tuli 100 sutta eri puolilla Suomea. Karhun metsästys on myös alkanut hallituksen toimien seurauksena. Valkoposkihanhen ja merimetson metsästys on myös mahdollistettu.

• Lopetimme perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelun. Väkivallan käyttäminen on aina rikos, ja väkivaltaa käyttäneen on kannettava teosta rikosoikeudellinen vastuunsa. Muutoksella pyritään suojelemaan uhreja, estämään tekijöiden rangaistuksetta jääminen ja vähentämään sovitteluun painostamista.
• Olemme nostaneet turvakotien rahoitusta jokaisessa budjetissa. Lisärahoitus turvakodeille tarkoittaa todellista apua kaikille väkivaltaa kokeneille. Turvakotien rahoitus on tällä vaalikaudella kasvanut yli 25 prosenttia. Vastuullinen taloudenpito mahdollistaa sen, että rahaa löytyy näin tärkeisiin panostuksiin.
• Sujuvoitimme oikeusprosesseja ja paransimme oikeusvarmuutta. Oikeutta ei saa joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Prosesseja on nopeutettu, jotta uhrit saavat ratkaisun ajoissa ja syyttömät eivät jää vuosiksi epävarmuuteen.
• Nopeutimme selvästi perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä rajalla. Muutoksen myötä selvästi perusteettomat turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä rajalla nopeutetusti. Rajamenettelyyn ohjatuilla turvapaikanhakijoilla ei ole menettelyn aikana oikeutta liikkua Suomessa vapaasti. Muutos mahdollistaa perusteettomien hakemusten nopean käsittelyn ja hakijoiden nopeat palautukset.
• Holokaustin kieltäminen on kriminalisoitu sananvapaus huomioiden. Laki puuttuu vihapuheeseen ja ääriajatteluun, joka uhkaa vähemmistöjä ja yhteiskuntarauhaa. Historiallisten joukkomurhien kieltäminen ei ole suojattua mielipiteenvapautta.
• Estimme terroristijärjestöihin osallistuneiden ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiden pääsyn Suomeen. Henkilöt, jotka ovat matkustaneet terroristijärjestöjen riveihin tai syyllistyneet vakaviin rikoksiin, voidaan estää tulemasta Suomeen tai poistaa maasta. Turvallisuus asetetaan etusijalle.
• Kartoitimme ja turvasimme yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin. Sähkönjakelu, vesihuolto, tietoliikenne ja terveydenhuolto on tunnistettu kriittisiksi ja niiden suojausta on vahvistettu. Tämä tarkoittaa, että arki toimii myös häiriötilanteissa ja kriiseissä.
• Vastustimme määrätietoisesti Venäjän masinoimaa välineellistettyä maahantuloa. Lakia on muutettu niin, että Suomi voi sulkea tai rajoittaa rajaliikennettä tilanteissa, joissa maahantuloa käytetään painostuskeinona. Rajaa ei jätetä avoimeksi hybridivaikuttamiselle.
• Mahdollistimme reserviläisten käytön rajaturvallisuuden tukena. Poikkeuksellisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa voidaan hyödyntää myös reserviläisiä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, kutsumalla reserviläiset ylimääräiseen kertausharjoitukseen. Reserviläisten tarjoama resurssi on tarpeellinen esimerkiksi tilanteessa, missä vakinaiset viranomaisvoimat ovat sidottuina välineellistetyn maahantulon torjumiseen maastorajalla.
• Vanki voi olla ensikertalainen vain kerran. Aiemmin lainsäädäntömme katsoi ensikertalaiseksi rikoksentekijän, joka ei ole istunut vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tämä ei vastannut yleistä oikeustajua. Nykyään ensikertalainen voi olla vain kerran elämässään – ei kerran viidessä vuodessa.
• Poistimme tapolta vanhenemisajan. Ihmisen tappaminen on aiemmin vanhentunut rikoksena 20 vuodessa, eikä sitä vanhemmista teoista ole voitu tuomita enää ketään. On oikeustajun vastaista, että henkirikoksen tekijä voisi välttää tuomion ajan kulumisen vuoksi. Jatkossa tappo ei vanhene koskaan ja uhrien omaiset saavat oikeutta, vaikka aikaa olisi kulunut.
• Ankaroitimme rangaistuksia nöyryytysväkivallasta. Videointi, julkinen nöyryytys ja joukolla pahoinpitely huomioidaan rangaistuksissa aiempaa ankarammin. Tämä suojaa erityisesti nuoria ja ehkäisee someen levitettäviä väkivaltatekoja.
• Ankaroitimme katujengien tekemien rikosten rangaistuksia. Jengissä tehty rikos johtaa kovempaan rangaistukseen kuin yksin tehty. Tällä puututaan vahvasti katujengien toimintaan ja vähennetään katujen turvattomuutta.
• Alaikäiset eivät ole rikoksenteon välineinä. Katujengit ovat käyttäneet jopa alle 15-vuotiaita rikoksen tekijöinä siitä syystä, että alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Nykyään alaikäisten käyttäminen rikoksenteon välikappaleena on itsessään rikos.
• Kiristimme ampuma-aserikoksista annettavia rangaistuksia. Luvattoman ampuma-aseen kanniskelu julkisella paikalla tai kulkuneuvossa johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
• Kiristimme luvattoman aseen hallussapidosta annettavia rangaistuksia. Puukkojen ja muiden vaarallisten esineiden hallussapito on yleistynyt huolestuttavasti. Korottamalla tällaisten esineiden hallussapidon rangaistuksia varmistamme sen, että aiempaa useammin hallussapidosta tuomitaan vankeusrangaistus.
• Korotimme rikosuhrimaksua ja lisäsimme rikoksentekijän vastuuta. Rikosuhrimaksut nousivat 50 prosentilla vuoden 2026 alusta alkaen. Korotuksella vahvistetaan rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoitusta.
• Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti rikos. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpominen on jatkossa entistä selkeämmin rikos. Laki on vahva signaali siitä, että toiminnalla ei ole yhteiskunnassamme mitään sijaa.
• Kriminalisoimme pakkoavioliitot. Pakkoavioliitot eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä naisia alistaville käytännöille tule antaa Suomessa minkäänlaista hyväksyntää. Nykyään pakkoavioliitot on kriminalisoitu nykyistä selkeämmin.
• Vaarallisia vankeja ei enää avolaitoksiin. Järjestäytyneen rikollisuuden edustajia tai erittäin vaarallisia rikoksenuusijoita ei muutoksen myötä pääsääntöisesti sijoiteta avolaitoksiin. Tämä parantaa vankilaturvallisuutta.
• Poliisien määrää on lisätty. Taloudellisestikin vaikeina aikoina hallitus priorisoi sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Ainoastaan riittävällä määrällä operatiivisissa tehtävissä toimivia poliiseja voimme varmistaa sen, että apua saa hädän hetkellä. Tämän hallituskauden aikana poliisien määrä nousee 8000:een.
• Poliisin työtä vakavimpien rikosten torjumiseksi on helpotettu. Poliisilla on paremmat keinot puuttua esimerkiksi jengirikollisuuteen, vakavaan väkivaltaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen jo varhaisessa vaiheessa.

• Olemme uudistaneet työttömyysturvaa kannustavammaksi. Tavoitteenamme on, että työn vastaanottaminen on aina ihmiselle kannattavaa. Ansiosidonnainen työttömyysturva on nyt rakennettu niin, että se tukee aktiivista työnhakua ja kannustaa siirtymään takaisin työelämään mahdollisimman sujuvasti.
• Olemme porrastaneet ansioturvan tasoa, palauttaneet omavastuupäivät ja lomakorvausten jaksotuksen sekä uudistaneet työssäoloehdon europerusteiseksi ja aiempaa selkeämmäksi.
• Suojaosien poistolla olemme tehneet kokoaikaisen työn vastaanottamisesta kannattavampaa. Aikaisemmin lisätyötunteja ei aina kannattanut tehdä, kun saman ansiotason on saanut vähemmällä työmäärällä.
• Toteutamme yleistuen, joka kokoaa perusturvaa yhteen ja tekee sosiaaliturvasta ymmärrettävämmän ja sujuvamman kokonaisuuden. Yleistuen ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha on yhdistetty yhdeksi etuudeksi, jonka taso vastaa nykyisiä etuuksia mutta jonka rakenne on yksinkertaisempi ja kannustavampi työn vastaanottamiseen. Seuraavaksi työ jatkuu asumisen tukien yhdistämisellä yleistukeen.
• Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää on kehitetty, jotta työnhaun velvoitteet ovat selkeitä ja työnhakijoiden osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin vahvistuu.
• Olemme palauttaneet asumistuen varallisuusharkinnan, jotta tuki kohdentuu niille, keillä on sille todellinen tarve. Tukea ei jatkossa makseta omistusasujille lukuun ottamatta eläkeläisiä. Asumistuen korvausprosenttia suhteessa vuokraan on kohtuullistettu ja tulojen vaikutusta tarkennettu, jotta järjestelmä kannustaa asumaan omaan taloudelliseen tilanteeseen nähden sopivassa asunnossa.
• Kuntaluokitusta ja enimmäisasumismenoja on päivitetty vastaamaan paremmin todellisia kustannuksia, ja yrittäjien tulojen määrittelyä on korjattu oikeudenmukaisemmaksi. Myös eläkkeensaajan asumistukea on uudistettu kiristämällä tuloharkintaa ja omaisuuden vaikutusta tukeen, jotta tuki kohdentuu aiempaa paremmin sitä tarvitseville.
• Myös toimeentulotuen asumismenojen enimmäismäärät on säädetty lakiin, mikä lisää ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta koko maassa.
• Toimeentulotuki on viimesijainen turva. Olemme selkeyttäneet järjestelmää ja vahvistaneet ensisijaisten etuuksien hakemisen velvoittavuutta, jotta tukijärjestelmä toimii johdonmukaisesti.
• Asumismenojen huomioimista toimeentulotuessa on myös selkeytetty. Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärä määritellään jatkossa laissa ja asetuksessa Kelan ohjeistuksen sijaan. Jos asumismenot ylittävät tarpeellisena pidettävän enimmäismäärän, tuensaajan on pääsääntöisesti haettava edullisempaa asuntoa, ellei erityisiä perusteita nykyisessä asunnossa asumiselle ole.
• Samalla olemme pitäneet huolta siitä, että erityistilanteet huomioidaan. Keliakiaa sairastavien ylimääräiset ravintomenot huomioidaan perustoimeentulotuessa jatkossa muina perusmenoina 38 eurolla kuukaudessa.
• Lisäksi toimeentulotukeen on tehty laajempi kokonaisuudistus, joka vahvistaa toimeentulotuen roolia viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona sekä ehkäisee pitkäaikaista riippuvuutta tuesta.
• Vahvistamme lapsiperheiden ja omaishoitajien asemaa. Lapsiperheissä vanhempien työnteko on jatkossa kannattavampaa. Työttömyysturvan lapsikorotukset muodostivat aiemmin kannustinloukun, jonka poistimme. Samalla olemme vahvistaneet perheiden taloudellista asemaa korottamalla lapsilisiä ja nostamalla lapsiperheiden työtulovähennystä. Yksinhuoltajille työtulovähennys on kaksinkertainen.
• Kotihoidon tukea uudistetaan niin, että se tukee maahan muuttaneiden naisten kotoutumista ja lasten tasavertaisia lähtökohtia. Kotihoidon tuessa otetaan käyttöön niin sanottu Norjan malli, jossa oikeus tukeen alkaa kolmen vuoden asumisen jälkeen.
• Omaishoitajien pienimpiä tukia on korotettu ja käytäntöjä yhtenäistetty valtakunnallisesti, jotta omaishoitajat saavat ansaitsemansa tuen. Samalla omaishoidon tuen myöntämisperusteille, palkkioluokille ja käytännöille valmistellaan kansalliset ohjeistukset.
• Turvaa myös yrittäjille ja muuttuvaan työelämään. Työelämä muuttuu, ja sosiaaliturvan on muututtava sen mukana. Olemme ottamassa käyttöön yhdistelmävakuutuksen, joka vahvistaa merkittävästi osa-aikaisten yrittäjien ja esimerkiksi luovien alojen toimijoiden työsuhdeturvaa.
• YEL-uudistuksella mallia korjataan niin, että eläkemaksujen määräytymisessä huomioidaan nykyistä selkeämmin yrittäjän todelliset tulot.
• Urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvaa on vahvistettu
• Maatalousyrittäjien työkykyä tukeva Välitä viljelijästä -toimintamalli on vakinaistettu pysyväksi, jotta apu on saatavilla ajoissa. Toimintamalli tarjoaa varhaisen tuen palveluja maatalousyrittäjille ja auttaa ehkäisemään työkyvyttömyyttä sekä pidentämään työuria.
• Lisäksi kansaneläkkeen maksamista koskevaa sääntelyä on täsmennetty siten, että kansaneläkettä maksetaan jatkossa vain Suomessa pysyvästi asuville henkilöille.
• Otetaan käyttöön työkyvyttömyyseläkkeen joustomalli
• Sosiaaliturvan väärinkäytöksiä ehkäistään ja Kelan tietojenvaihtoa vahvistetaan

• Vuonna 2026 hyvinvointialueita rahoitetaan yli 27 miljardilla eurolla. Soten rahoitus kasvaa tuntuvasti, vaikka valtio velkaantuu ja muista menoista sopeutetaan merkittävästi. Hyvinvointialueiden talous on kääntynyt koko maan tasolla positiiviseksi.
• SDP ja muu oppositio lykkäisi välttämättömiä uudistuksia hamaan tulevaisuuteen. Mutta jahkailu ei poista ongelmia. On tosiasia, että väestö vanhenee, hoivattavien määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee. Tätä kokonaisuutta kokoomus ratkaisee niin alueilla kuin hallituksessa.
• Hyvinvointialueiden eli soten rahoitus on turvattu. Hallituskauden aikana soten rahoitus kasvaa noin 4 miljardia euroa viime hallituskauteen verrattuna. On merkittävä teko hallitukselta, että soten rahoituksen kasvu on onnistuttu turvaamaan, vaikka muualta valtiontaloudesta on jouduttu säästämään merkittävästi.
• Omalääkärimalli etenee ympäri Suomen. Hallitus edistää omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallien käyttöönottoa alueilla. Hallitus ei valitse alueiden puolesta yhtä ”oikeaa” omalääkärimallia, vaan tukee alueellisten ratkaisujen syntymistä.
• Hoidon jatkuvuusmallien eli omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin annettiin lisärahoitusta vuosille 2026 ja 2027. Merkittävä lisäpanostus kansalliseen omalääkäriohjelmaan parantaa palveluita, ja asiointi on aiempaa helpompaa, kun hoidosta vastaa tuttu lääkäri tai hoitaja.
• Sote-normeja on purettu. OIemme vähentäneet soten normeja, jotta hyvinvointialueet saavat joustoa järjestää palveluita alueellisten tarpeiden, asiantuntemuksen ja paikallisten edellytysten mukaisesti (esim. hoitotakuu, hoitajamitoitus, ammattihenkilöiden työnjako).
• Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille. Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneelle asiakkaalle korvataan osa kustannuksista, kun hän käy yksityisellä yleislääkärillä. Asiakas maksaa vuonna 2026 omavastuuosuutena enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran eli 30,20 euroa.
• Kehysriihessä päätettiin lisätä kokeiluun uusia palveluita, ja sitä jatketaan vuoden 2028 loppuun saakka. Eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille aiemman kolmen kerran sijaan kuusi kertaa vuodessa terveyskeskuskäynnin hinnalla.
• Kokeiluun otetaan mukaan myös fysioterapia. Yksityiselle fysioterapeutille pääsee neljä kertaa vuodessa ilman lähetettä, ja hinta asiakkaalle on 19,90 euroa.
• Hyvinvointialueiden ohjausta on kehitetty. Hyvinvointialueiden ohjausta on kehitetty ennakoivammaksi ja johdonmukaisemmaksi antamalla VM:lle vastuu kolmen ministeriön (VM, STM, SM) ohjauksen yhteensovittamisesta suhteessa hyvinvointialueisiin. Sen lisäksi on otettu käyttöön ennakollisen taloudellisen ohjauksen menettely, jolla taloudellisesti heikommin pärjääviä alueita voidaan tukea jo ennen niiden joutumista talouden arviointimenettelyyn.
• Kela-korvauksia on korotettu. Suomalaisten hoitoonpääsyn tukemiseksi hallitus on korottanut mm. hedelmöityshoitojen, gynekologian, hammaslääkärien, suuhygienistien ja fysioterapeuttien Kela-korvauksia tuntuvasti.
• Vammaispalvelulain uudistus voimaan. Kauan odotettu vammaispalvelulain uudistus astui voimaan 1.1.2025 alkaen. Mm. nepsy-erityiset ihmiset huomioidaan laissa jatkossa paremmin.
• Hyvän työn ohjelmalla parempaa sote-työelämää. Hallituskauden ajan sote-alan veto- ja pitovoimaa kehitetään kuusiosaisella Hyvän työn -kehitysohjelmalla. Ohjelman tarkoituksena on myös helpottaa henkilöstöpulaa.
• Lääkäreiden koulutusmäärää on lisätty yli 70:llä! Orpon hallitus päätti 2024 syksystä alkaen lisätä lääkäreiden koulutusmääriä 10 prosentilla, eli noin 70:llä lääkärillä per vuosi! Kyse on historiallisesta satsauksesta lääkäripulan helpottamiseen.
• Alkoholilain uudistukset. Kaupan myyntiä on laajennettu koskemaan enintään 8 prosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia. Sen lisäksi alkoholin kotiinkuljetus tulee mahdolliseksi vuonna 2027 ja etämyynti on säädetty yksiselitteisen sallituksi. Hallitus edistää alkoholijuomien pientuottajien oikeutta myydä tuotteitaan valmistuspaikalta kuluttajille.
• Tupakkalakia on kiristetty. Nikotiinipussien verotusta on korotettu ja tuotteet on otettu tupakkalain piiriin. Alle 18-vuotilaita on yksiselitteisesti kielletty nikotiinipussien ja sähkötupakan hallussapito.
• Panostamme merkittävästi kliiniseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Suomen akatemian tutkimusvaltuutta korotettiin pysyvästi 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan parantamiseen 8 miljoonan euron valtuus. Yliopistollisen sote-tutkimuksen määrärahoja nostettiin 5 miljoonalla eurolla (yht. 40 miljoonaan euroon). Laaturekisteritoiminnan kehittämistä jatketaan.
• Inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja lasten vaipat alennettuun 14 % alv-kantaan 1.1.2025.
• Huumekuolemien ehkäisyohjelma. Nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelmassa kehitetään palveluketjuja, tehostetaan nuorten päihdekäytön tunnistamista ja vahvistetaan jalkautuvaa päihdetyötä. Hankkeelle on varattu yhteensä 10,9 miljoonan euron rahoitus vuosille 2025–2027.
• Osana huumekuolemien ehkäisyhanketta STM:ssä on valmistelussa myös lakimuutoksia. Lakihankkeiden osana muun muassa tehostetaan viranomaisten mahdollisuuksia valvoa ja pysäyttää uusia muuntohuumeita. Naloksoni-nenäsumutteen saatavuutta parannetaan opioidiyliannoskuolemien ehkäisemiseksi.
• Oikeus saattohoitoon säädetään kaikille. Saattohoidon osalta toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon. Uudistus valmistuu eduskunnasta syksyllä 2026.
• Hallitus korottaa pienempiä omaishoidontukia. Pienimpiä omaishoidontukia korotettiin. Edistetään hallitusohjelman omaishoitoa koskevia tavoitteita jatkamalla hyvin käynnistynyttä omaishoidon kehittämistä hyvinvointialueita ohjaamalla.
• Tekoälyn ja sotetiedon käyttöönottoa edistetään. Hallitus tukee hyvinvointialueita tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja purkaa lainsäädännöllisiä ja muita esteitä tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämiseksi tietoturvallisella tavalla. Vuoden 2025 loppuun mennessä selvitetään ministeriöiden yhteistyönä tarvittavat kehittämistoimet ja pitkän aikavälin tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen varmistamiseksi. Myös sote-tiedon ensiokäyttö on tehty mahdolliseksi (2025).
• Monituottajuuden edistäminen sote-palveluissa. Hallitus valmistelee lakia, jolla toteutetaan monituottajuuteen liittyviä hallitusohjelmakirjauksia sotessa. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa.
• Toisiolain korjaaminen. Sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttö tarkoittaa, että asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muun muassa tilastoinnissa, TKI-toiminnassa sekä opetuksessa. Toisiolain korjaamisen tavoitteena on helpottaa sosiaali- ja terveystietojen turvallista hyödyntämistä esimerkiksi tutkimustoiminnassa.
• Lastensuojelulainsäädäntö uudistetaan. Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin uusi suljetun kuntoutuksen palvelumuoto, puututtiin hatkoihin sekä mahdollistettiin lasten nopeampi paikantaminen. Ensimmäinen vaihe on käsitelty eduskunnassa, toinen vaihe käsitellään syksyllä.
• Sote-varautumisen parantaminen. Hallitus uudistaa sote-lainsäädäntöä varautumisen paremmaksi huomioimiseksi sote-palveluissa. Laaja kokonaisuus sisältää monia erilaisia uudistuksia.
• Väestönsuojien kunnon ylläpitoon ja täydennysrakentamiseen n. 10 milj. euroa. Suomessa on havaittu merkittäviä alueellisia puutteita väestönsuojakapasiteetissa erityisesti alueilla, joissa ei sijaitse suuria rakennuksia. Ukrainan sodan kokemukset korostavat asian kiireellisyyttä. Ensivaiheessa selvitetään vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat muodot väestönsuojien alueellisen kohdentumisen avustamiselle, samalla huomioiden avustamisen tarpeet liittyen tilapäisten väestönsuojien rakentamiseen varautumisessa.
• Selvityksen pohjalta toteutetaan väestönsuojiin liittyvä avustaminen esitetyllä määrärahalla (n. 10 milj.€ v. 2028).
• Pelastustoimen CBRNE-kyvykkyyksiin 3 milj. €. (CBRNE = kemiallisten aineiden, biologisten taudinaiheuttajien, radioaktiivisten aineiden, ydinaseiden ja ydinmateriaalien sekä räjähteiden tahattomasta tai tahallisesta käytöstä aiheutuvat uhat)
• CBRNE-onnettomuuksien ja –tilanteiden hoitamiseen tarvittava valmius edellyttää pelastustoimelta kattavaa materiaalista kyvykkyyttä ja runsaasti erityiskalustoa. Nykytilassa pelastustoimen materiaaliset kyvykkyydet suoriutua CBRNE-tehtävistä ovat rajoittuneet pääasiassa henkilöiden puhdistamiseen, ja materiaaliset kyvykkyydet ja osaaminen ovat valtakunnallisesti jakautuneet epätasaisesti.
• Väestönsuojelutehtävien kriittisten materiaalien hankintaan 1,1 milj. euroa. Määrärahalla varaudutaan siihen, että pelastustoimella on paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti riittävät valmiudet suoriutua mm. vaativista rauniopelastamisen tehtävistä, mikä edellyttää runsaasti erityismateriaaleja, joita pelastustoimella ei tällä hetkellä ole laajasti käytössään valtakunnallisesti. Ukrainan sodan kokemukset ovat konkretisoineet tällaisten materiaalien ja suorituskykyjen merkitystä.
• Hallitus mahdollistaa Suomen auttamisen poikkeusoloissa nykyistä paremmin. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja on muutettu kansainvälisen avun vastaanottamisen ja antamisen mahdollistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muutoksella mahdollistetaan terveydenhuollon ammattilaisten työskentely Suomessa humanitaarisen avun tehtävissä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. Muutokset mahdollistavat kansainvälisen avun saamisen, mikä tukee sekä Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmän toimintaa ja kestävyyttä kriisitilanteessa.
• Hallitus vahvistaa julkisen terveydenhuollon ja puolustusvoimien kenttälääkinnän varautumista poikkeusoloihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kyky hoitaa ja kuntouttaa potilaita poikkeusoloissa vaikuttaa merkittävästi maamme puolustuskykyyn. Viimeistään Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota on osoittanut sen, etteivät aiemmin luotettavina pidetyt sodan oikeussäännöt siviilien suojelusta enää päde tämän päivän sodankäynnissä. Puolustusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on työskennellyt helmikuusta 2024 syyskuuhun 2025. Työryhmän raportissa on arvioitu kattavasti turvallisuusympäristön muutosta, Nato-jäsenyyden vaikutuksia, Puolustusvoimien kenttälääkinnän ja julkisen terveydenhuollon nykytilaa ja tunnistettu kattavasti edellä mainittuihin muutostekijöihin perustuvia terveydenhuollon kehittämistarpeita.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista poikkeusoloihin on vahvistettu. Hyvinvointialueet ovat velvollisia varautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana. Tämän vuoksi on Suomen puolustuskyvyn kannalta olennaisen tärkeää nostaa terveydenhuollon varautumisen tasoa.

• Lähes kaikki eduskuntapuolueet saatiin sitoutumaan parlamentaariseen velkajarruun ja vastuulliseen taloudenpitoon yli vaalikausien.
• Hallitus on päättänyt kokonaisuudesta, joka vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 10 miljardilla eurolla.
• Hallituksen päätösten ansiosta velkaa otetaan vuositasolla arviolta miljardeja vähemmän kuin ilman tehtyjä sopeutuspäätöksiä.
• Hallitus on pitänyt kiinni valtiontalouden menokehyksestä ja rahoittanut kasvutoimia myös menojen uudelleenkohdennuksilla.
• Valtionhallinnon tuottavuutta parannetaan digitalisaatiolla, tekoälyllä, normien purkamisella ja prosessien tehostamisella.
• Verotuksen painopistettä on siirretty työn ja yrittämisen verotuksesta enemmän kulutus- ja haittaveroihin.
• Kokonaisveroaste on vuonna 2027 alempi kuin hallituskauden alkaessa vuonna 2023.

Verotus ja ostovoima

• Työn verotusta kevennetään vaalikaudella 1,5 miljardilla eurolla.
• Palkkatulon verotus kevenee vaalikauden yli tarkasteltuna kaikilla tulotasoilla.
• Pieni- ja keskituloisten verotusta on kevennetty voimakkaasti työtulovähennystä kasvattamalla.
• Työtulovähennyksen lapsikorotukseen on panostettu 100 miljoonaa euroa – jokaisesta huollettavasta lapsesta saa 105 euron lisävähennyksen verotuksessa
• Ylin marginaaliveroaste on laskettu lähes 60 prosentista noin 52 prosenttiin.
• Työssä käyvien yli 65-vuotiaiden korotettu työtulovähennys on kaksinkertaistettu 1 200 euroon.
• Avainhenkilöiden lähdevero on laskettu 32:sta 25 prosenttiin ja veroetu on laajennettu Suomeen palaaviin suomalaisiin.
• Ruoan, lääkkeiden ja muiden alennetun ALV-kannan tuotteiden vero on laskettu 14 prosentista 13,5 prosenttiin.
• Kuukautissuojat, lasten vaipat ja inkontinenssisuojat on siirretty alennettuun arvonlisäverokantaan (13,5 %)
• Kotitalousvähennys on ulotettu myös kotona annettavaan fysioterapiaan ja toimintaterapiaan.
• Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan vuosiksi 2026–2027 1 600 eurosta 2 100 euroon ja yritykseltä ostetun työn vähennys 35 prosentista 40 prosenttiin.
• Työmatkavähennyksen omavastuuta on laskettu vuodelle 2026 800 euroon.
• Työnantajan virikeseteliin tehdään inflaatiokorotus 540 euroon ja sen käyttöalaa laajennetaan.
• Työnantajan työtehtäviin liittyen kustantama oikeudellinen neuvonta on säädetty tietyin ehdoin työntekijälle verovapaaksi.

Omistaminen, perinnöt ja sijoittaminen

• Perintöveron maksuaikaa ennen ulosottoa on pidennetty kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen.
• Perintöveron verovapaa alaraja on nostettu 20 000 eurosta 30 000 euroon.
• Lahjaveron verovapaa alaraja on nostettu 5 000 eurosta 7 500 euroon.
• Perintöveron maksuajalta perittävää korkoa on alennettu.
• Yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen käyttöä perintötilanteissa alaikäiselle perilliselle on helpotettu.
• Osakesäästötilin talletuskatto on kaksinkertaistettu 50 000 eurosta 100 000 euroon.
• Kiinteistöjen varainsiirtovero on laskettu 4 prosentista 3 prosenttiin.
• Asunto-osakkeiden varainsiirtovero on laskettu 2 prosentista 1,5 prosenttiin.
• Muiden arvopapereiden varainsiirtovero on laskettu 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin.
• Metsävähennyksen enimmäismäärä ja vuotuinen vähennysoikeus on nostettu 60 prosentista 75 prosenttiin.

Yrittäjyys, yritysverotus ja investoinnit

• Yhteisövero lasketaan vuoden 2027 alusta 20 prosentista 18 prosenttiin.
• Yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 10 vuodesta 25 vuoteen.
• Yrittäjävähennys korotetaan 5 prosentista 5,5 prosenttiin.
• Suurille puhtaan siirtymän teollisille investoinneille on otettu käyttöön investointien verohyvitys.
• Listaamattomien kasvuyhtiöiden työsuhdeoptioiden verotus siirretään option käyttöhetkestä osakkeiden myyntihetkeen.
• Henkilöstöanteja uudistetaan niin, että tytäryhtiön työntekijälle voidaan tarjota myös konsernin emoyhtiön osakkeita.
• YEL-järjestelmä päätettiin uudistaa niin, että yrittäjä voi nykyistä paremmin vaikuttaa eläkemaksunsa perusteeseen ja järjestelmä vastaa paremmin yrittäjän todellisia tuloja.
• YEL-maksujen joustoa päätettiin kasvattaa 25 prosenttiin ja vakuutuksen tauottaminen sairauspäivärahan ajaksi mahdollistaa.
• Osa-aikayrittäjien sosiaaliturvaa vahvistetaan yhdistelmävakuutuksella.
• Pienten yritysten ja yhdistysten oikeutta peruspankkipalveluihin on valmisteltu laajennettavaksi.
• Yritysten kestävyysraportoinnin velvoitteita on esitetty kevennettäväksi niin, että velvollisten yritysten määrä putoaisi noin 1 300:sta noin 130:een.
• Hallitus jatkaa laajaa norminpurkua ja päätti keväällä 2026 selvittää noin 50 uuden normin purkamista.

Autoilu, logistiikka ja maa- ja metsätalous

• Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennettiin vuoden 2024 alusta noin 168 miljoonalla eurolla.
• Polttoaineverotuksen CO₂-komponenttia kevennetään lisäksi 100 miljoonalla eurolla vuosina 2026–2027.
• Ajoneuvoveron perusveroa on alennettu 50 miljoonalla eurolla.
• Ajoneuvoveroon on päätetty vielä 10 miljoonan euron lisäkevennys vuodesta 2028.
• Raskaalle liikenteelle otetaan käyttöön vähintään kymmenvuotinen ammattidiesel suomalaisen logistiikan ja teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi.
• Maatalouden energiaveron palautusta korotetaan määräaikaisesti neljällä sentillä litralta.
• Maatilatalouden kehittämisrahaston valtiontakauksia on päätetty kasvattaa 20 miljoonaan euroon.
• Finnveralle on mahdollistettu maatalouden rahoittaminen

Kasvu, tutkimus ja investointiympäristö

• Hallitus on riippumattoman virka-arvion mukaan tehnyt yli 500 talouskasvua vauhdittavaa toimenpidettä.
• Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitusta kasvatetaan vaalikauden aikana yli miljardilla eurolla.
• Tavoitteesta nostaa Suomen T&K-menot neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä pidetään kiinni.
• Fingridin kantaverkon investointiohjelmaa on päätetty kasvattaa noin 4 miljardista 5,2 miljardiin euroon.
• Suurjännitteisen jakeluverkon kehittämistä on helpotettu
• Valtion pääomasijoitustoiminta keskitettiin Tesiin, jotta julkinen kasvurahoitus olisi aiempaa selkeämpää ja vaikuttavampaa. Ilmastorahaston, Oppiva Investin ja Business Finland Venture Capitalin toimintoja järjesteltiin osaksi Tesi-konsernia vuonna 2025.
• Tesiä pääomitettiin 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025 kasvavan sijoitustoiminnan mahdollistamiseksi; Tesi sijoitti samana vuonna yhteensä 425 miljoonaa euroa suomalaisyritysten kasvuun.
• Tesi sai vielä 50 miljoonan euron lisäpääomituksen vuonna 2026, erityisesti tutkimus- ja teknologialähtöisten yritysten skaalaamiseen ja teollisen mittakaavan kasvuhankkeisiin.
• Kansallisen vetyverkon rakentamista ja Gasgridin investointikykyä vahvistetaan.
• Ydinvoiman lisärakentamista edistetään, pienydinvoimalle mahdollistetaan investointituki ja uuden suuren kokoluokan ydinvoiman riskinjakomalleja valmistellaan.
• Investointiluvitusta on nopeutettu ja lupaprosessien yhden luukun mallia vahvistettu.
• Hallituksen määräaikainen investointiohjelma on kasvatettu noin 4,7 miljardiin euroon.
• Liikenne- ja infrastruktuuri-investointeja on käynnistetty ja aikaistettu eri puolilla Suomea.
• Itäisen ja pohjoisen Suomen investointeja vauhditetaan ja erityistalousalueiden kokeilua valmistellaan.
• Tekoälyn käyttöönottoa, LUMI AI -infrastruktuuria ja tekoälytutkimusta vahvistetaan tuottavuuden parantamiseksi.
• Puolustusteollisuuden TKI-toimintaa, vientiä ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan.

Rakentaminen ja asuminen

• Asuintalovarausta korotetaan korjausrakentamisen vauhdittamiseksi.
• Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan.
• Julkisia rakennusinvestointeja aikaistetaan matalasuhdanteeseen.
• ASP-lainan omarahoitusvaatimus lasketaan käytännössä 10 prosentista 5 prosenttiin.
• Valtion takaaman ASP-lainan enimmäismäärä nostetaan 95 prosenttiin asunnon hinnasta.
• ASP-lainan enimmäiskesto nostetaan 40 vuoteen.
• Tavallisen valtion takaaman omistusasuntolainan enimmäismäärä nostetaan 85 prosentista 90 prosenttiin asunnon hinnasta.

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta on pääsääntöisesti luovuttu.
• Pakko-avioliitot sekä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kriminalisoitu selkeästi ja yksiselitteisesti.
• Kela-korvauksia on kohdennettu gynekologikäynteihin ja korotettu tuntuvasti.
• Kuukautissuojien, inkontinenssisuojien sekä lasten vaippojen arvonlisäverotusta on laskettu 24 prosentista 14 prosenttiin.
• Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteuttamista on jatkettu (2024–2027) yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
• Koulutus- ja työelämäsegregaation vähentämiseksi osana samapalkkaisuusohjelmaa vahvistetaan tasa-arvoisia koulutuspolkuja ja stereotypioita purkavia työelämämielikuvia edistävää opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Sukupuolen mukainen eriytyminen koulutus- ja työurilla on suurin selittävä tekijä sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla.
• Anonyymia rekrytointia edistetään valtiolla. Valtion uudessa yhteisessä rekrytointijärjestelmässä on mahdollisuus anonyymiin rekrytointiin. Anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään.
• Olemme luoneet tehokkaita keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyn tehostamiseksi sekä vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi on selvitetty hallituksen asettaman työryhmän toimesta. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat mm. tasa-arvolain täsmentämistä, lastenhoidon tukien kokonaisuuden selvittämistä sekä tasa-arvolain valvontaa ja tiedottamista.
• Syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja kohentaa syntyvyyttä on selvitetty hallituksen asettaman työryhmän toimesta. Hallitus on arvioinut toimia myös tasa-arvonäkökulmasta. Työryhmän ehdotusten pohjalta hallitus päätti puoliväliriihessä munasolujen luovuttajalle maksettavan haittakorvauksen korottamisesta sekä lisärahoituksesta keskenmenon kokeneiden ja synnytyspelkoisten tuen kehittämiseen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu keskenmenon kokeneiden avun ja tuen kansallinen kehittäminen sekä koordinointi.
• Kansainvälisissä yhteyksissä jatketaan Suomen pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.
• Palkka-avoimuutta edistetään EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
• Kunniaan liittyvää väkivaltaa pyritään tunnistamaan ja torjumaan tehokkaammin. Nuorien ja nuorten kanssa toimivien tietoisuutta kunniaan liittyvästä väkivallasta lisätään huomioiden erityisesti miesten ja poikien rooli. Myös kunniaväkivaltaan liittyviä rangaistuksia kiristetään.
• Miehiin ja poikiin kohdistuvia tasa-arvo-ongelmia ja niiden yhteyttä nuorten miesten syrjäytymiseen selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

• Pidennämme perintöveron maksuaikaa. Annamme perillisille enemmän aikaa hoitaa verot ilman ulosottoriskiä.
• Korotamme perintöveron verovapaata alarajaa. Kevennämme pienten perintöjen verotusta.
• Korotamme lahjaveron verovapaata alarajaa. Helpotamme varallisuuden siirtämistä sukupolvelta toiselle.
• Alennamme perintöveron maksuajalta perittävää korkoa. Kevennämme perintöveron maksamisesta aiheutuvaa taloudellista rasitetta.
• Helpotamme yritysten sukupolvenvaihdoksia. Sujuvoitamme yritystoiminnan jatkamista myös alaikäisen perillisen tilanteissa.
• Kaksinkertaistamme osakesäästötilin talletuskaton. Kannustamme pitkäjänteiseen sijoittamiseen ja omistamiseen.
• Alennamme kiinteistöjen varainsiirtoveroa. Helpotamme kiinteistöjen ostamista ja omistajanvaihdoksia.
• Alennamme asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa. Madallamme asunnon hankkimisen kustannuksia.
• Alennamme arvopapereiden varainsiirtoveroa. Edistämme sijoittamista ja pääomien liikkuvuutta.
• Korotamme metsävähennyksen enimmäismäärää. Kannustamme metsätalouden investointeihin ja aktiiviseen omistamiseen.

• Nostimme äitiysavustuksen arvoa. Korotimme äitiyspakkauksen arvoa 170 eurosta 210 euroon. Tasokorotuksella voidaan huolehtia äitiyspakkauksen laadusta sekä kotimaisuusasteesta ja vastata paremmin myös perheiden toivomuksiin. 
• Vakiinnutimme Lukulahja lapselle -mallin eli annetaan kirjakassi neuvolassa lapsiperheille
• Panostamme peruskouluun: lisää aikaa oppimiselle, vahvempaa tukea oppia, enemmän läsnä olevia aikuisia kouluun, rajat kännyköiden käytölle, osaamistakuu (tulee tänä keväänä)
• Vahvistamme lasten hyvinvointiin kouluissa ja oppilaitoksissa: Lisärahaa koulukiusaamisen ehkäisemiseen lähes 5 miljoonaa euroa ja panostimme koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön.
• Panostamme toisen asteen opintoihin. Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella vähennetään määrätietoisesti. Uudistimme ammatillisen opetuksen oppimisen tuen. Lukiokoulutuksessa uudistettiin oppimisen tuki ja säädettiin oikeus tukipetukseen. Mahdollistimme englanninkielisen ylioppilastutkinnon ja kehitimme lukiodiplomeja siten, että jatkossa yhden ylioppilastutkinnon kokeen voi korvata lukiodiplomilla. Turvasimme lukiokoulutuksen järjestämisen alueilla, joilla lapsia ja nuoria on jatkossa vähemmän. Parannamme tutkintoon valmistavan koulutuksen toimivuutta.
• Otimme käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelit ja siirryimme yksityisen päiväkotitoiminnan lupamenettelystä rekisteröintimenettelyyn. Tämä helpottaa uusien päiväkotien perustamista ja lisää perheiden valinnanvapautta.
• Toteutimme lapsiperheiden vanhemmille veroporkkanan, jolla verotus kevenee 105 eurolla lasta kohti. Yksinhuoltajat saavat korotuksen tuplana.
• Nostimme turvakotien rahoitusta 3,45 miljoonalla eurolla. Aiemmin hallitus on jo nostanut rahoitusta 3,0 miljoonalla tämän vaalikauden aikana. Turvakoti on tärkeää lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, yleensä naisille ja lapsille. Tällä lisärahoituksella vahvistetaan turvakotipalveluiden saatavuutta.
• Otimme käyttöön nuorten työllistymissetelin, jolla tuetaan sellaisten nuorten työllistymistä, joilla koulutusta on vähän ja aiempaa työhistoriaa ei ole tai se on vähäistä.
• Tuplasimme työtulovähennyksen lapsivähennyksen, jotta perheellisten työnteko olisi kannattavampaa. Lisäksi olemme tehneet opintotukeen huoltajakorotuksen, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen sekä korottaneet alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä ja monilapsisten perheiden lapsilisiä.
• Alaikäiset eivät ole rikoksenteon välineitä. Alle 15-vuotiailla on korkea riski ajautua rikoskierteeseen, joten heidän käyttämisensä rikoksenteon välikappaleina on erityisen röyhkeää. Tulevaisuudessa alaikäisen hyödyntäjälle annettaisiin aiempaa ankarampi rangaistus.
• Avioliittoon pakottaminen tai tyttöjen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti rangaistavaa. Silpomiselle tai pakkoavioliitoille ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa mitään sijaa. Suomi on jo pitkään saanut huomautuksia ihmisoikeusjärjestöiltä siitä, ettei rikoslaissamme ole yksiselitteisesti kriminalisoitu pakkoavioliittoja tai silpomista. Orpon hallitus on korjannut tämän epäkohdan. 
• Tuemme maahanmuuttajalasten kielellisen kehitystä. Selvitetään mahdollisuutta toteuttaa 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen/ruotsin kielen kehityksen arviointia osana neuvolajärjestelmää. Samalla selvitetään mahdollisuuksia arvioinnin pohjalta ohjata lapsi tiiviimmin varhaiskasvatuksen tai eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa kielen oppimisen edellytyksiä.
• Korotimme opiskelijoiden ateriatukea 2,55 eurosta 2,80 euroon
• Panostamme valmistavan opetuksen lisäopetukseen 13,8 miljoonaa euroa enemmän vuodesta 2026 alkaen. Rahoituksella mahdollistetaan valmistavan opetuksen jatkuminen kahden lukuvuoden ajan tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi oppilaan riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi.
• Panostamme lasten ja nuorten harrastustoiminnan. Harrastamisen Suomen mallin edistämisen määrärahaa korotettiin pysyvästi 5 miljoonalla eurolla.
• Otimme käyttöön lasten ja nuorten terapiatakuun. Orpon hallitus toteutti kauan toivotun lasten ja nuorten terapiatakuun alle 23-vuotiaille 1.5.2025 alkaen. 
• Kiristimme tupakkalakia. Alle 18-vuotilaita on yksiselitteisesti kielletty nikotiinipussien ja sähkötupakan hallussapito. 
• Siirsimme lasten vaipat alennettuun 14 % alv-kantaan.
• Käynnistimme huumekuolemien ehkäisyohjelman. Nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelmassa kehitetään palveluketjuja, tehostetaan nuorten päihdekäytön tunnistamista ja vahvistetaan jalkautuvaa päihdetyötä.
• Uudistamme lastensuojelulainsäädäntöä. Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan uusi suljetun kuntoutuksen palvelumuoto, puututaan hatkoihin sekä mahdollistetaan lasten nopeampi paikantaminen. Toisessa vaiheessa lastensuojelun sääntely on tarkoitus selkiyttää kokonaisuudessaan. Tavoitteena on siirtää palvelujen painopistettä varhaisempaan tukeen.
• Uudistimme ajokorttilain nuorten liikenneturvallisuuden vahvistamiseksi. Ajokorttilakia muutetaan siten, että alle 18-vuotiailla autonkuljettajilla (ikäpoikkeusluvan omaavilla) yöaikainen ajaminen kielletään ja auto on merkittävä alaikäisen kuljettajan merkillä. Ikäpoikkeuslupaan kaavaillaan kiristyksiä.

• Vakiinnutimme varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen, jotta voimme kohdistaa tukea erityisesti haastavilla alueilla toimiville oppilaitoksille.
• Vastaamme varhaiskasvatusalan osaajapulaan lisäämällä opiskelupaikkoja.
• Uudistimme oppimisen tuen, jotta jokaisen lapsen oikeus oppia toteutuu.
• Lisäsimme äidinkielen ja matematiikan opetusta kolmella viikkotunnilla yhteensä, jotta varmistamme jokaiselle lapselle välttämättömät oppimisen taidot.
• Rajoitimme kännyköiden käyttöä kouluissa, jotta jokainen lapsi ja nuori voi keskittyä kouluissa oleelliseen, eli oppimiseen.
• Kevennämme opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa, jotta alan ammattilaiset voivat keskittyä oleelliseen, eli opetustyöhön.
• Panostamme koulukiusaamiseen vastaiseen työhön, sillä jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
• Laitamme rahaa oppilaitosnuorisotyöhön, jotta lasten ja nuorten arjessa olisi enemmän turvallisten aikuisten läsnäoloa.
• Poistamme tupakattomat nikotiinituotteet kouluista.
• Nostamme yksityisen koulutuksen järjestäjän kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin. 
• Käynnistämme ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun.
• Uudistamme ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että se kannustaa oppilaitoksia varmistamaan opiskelijan tarvittavan osaamisen.
• Uudistamme oppimisen tuen, jotta jokainen opiskelija saisi tukea opiskeluunsa tarpeeksi ajoissa ja riittävästi.
• Loimme mahdollisuuden englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
• Vahvistamme opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen. Jatkossa jokaisella lukio-opiskelijalla on oikeus saada myös tukiopetusta osana opiskeluaan.
• Laajennamme osaamisen näytön mahdollisuuksia. Jatkossa yhden pakollisen ylioppilaskokeen voisi suorittaa myös taito- ja taideaineissa (esimerkiksi musiikki, kuvataide, liikunta).

• Aloituspaikkoja korkeakouluihin
• Rahoitimme laajan määrän opiskelupaikkoja kasvun aloille, sekä aloille, joilla on suurta pulaa ammattilaisista.
• Kasvatamme tutkimus- ja kehittämisrahoitusta yli miljardilla eurolla
• Lisäämme tutkimus- ja kehittämisrahoitusta yli miljardilla eurolla tällä hallituskaudella. Tutkimus ja innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kestävää talouskasvua.
• Uudistimme korkeakoulujen rahoitusmallin tukemaan
• ensikertalaisia ja valmistumista
• Rahoitusmallia uudistettiin niin, että se kannustaa ottamaan ensikertalaisia opiskelijoita ja tukee valmistumista tavoiteajassa. Opinnot etenevät sujuvammin ja opiskelijat pääsevät nopeammin työelämään.
• Lisäsimme Suomen Akatemian pysyvää tutkimusrahoitusta
• Suomen Akatemian rahoitus on ennätyksellisellä tasolla. Tämä vahvistaa huippututkimusta ja tutkijoiden työrauhaa.
• Otamme käyttöön yhden opiskelupaikan säännön
• Rajaamme päällekkäiset opinto-oikeudet, jotta opiskelupaikkoja saisivat ensisijaisesti he, joilla ei vielä ole samantasoista tutkintoa. Näin useampi nuori pääsee opiskelemaan.
• Käynnistimme 1 000 tohtorin pilotin
• Aloitimme tohtoripilotin, jossa koulutetaan 1 000 uutta tohtoria. Tohtorikoulutettaville turvataan ennakoitava tulotaso ilman jatkuvaa apurahojen hakemista.
• Päivitämme LUMI-supertietokoneen LUMI AI -koneeksi
• Suomeen sijoitetaan uusi LUMI AI -supertietokone. Se vahvistaa huippututkimusta, tekoälykehitystä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
• Vahvistimme Business Finlandin tutkimusrahoitusta
• Lisäsimme Business Finlandin myöntövaltuuksia. Tämä tukee korkeakoulujen, tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä ja auttaa muuttamaan tutkimuksen työpaikoiksi ja kasvuksi.
• Otimme käyttöön täyskatteelliset lukuvuosimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
• Lukuvuosimaksut kattavat nyt koulutuksen todelliset kustannukset. Tavoitteena on edelleen houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia ja saada heidät jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen.
• Otimme käyttöön 30 opintopisteen opintosetelin ilman opiskelupaikkaa jääneille
• Ilman korkeakoulupaikkaa jäänyt toiselta asteelta valmistunut nuori voi aloittaa opinnot avoimessa korkeakoulussa maksuttomalla 30 opintopisteen setelillä. Näin nuori voi aloittaa opinnot sujuvasti ja tarpeettomat välivuodet vähenevät. Mahdollistamme oman unelma-alan opiskelemisen!
• Mahdollistamme koko tutkinnon suorittamisen avoimessa korkeakoulussa
• Avaamme uuden väylän suorittaa koko korkeakoulututkinto avoimen korkeakoulun kautta. Tämä helpottaa ihmisten opiskelua työn, perheen tai muun elämäntilanteen ohessa.

• Ihmisellä tulee olla mahdollisuus olla oman elämänsä ohjaksissa. Työ on arjen turva ja mahdollisuus rakentaa omaa elämää. Silti Suomessa on liian pitkään hyväksytty tilanne, jossa työn tekeminen ei aina kannata ja työn tarjoaminen on tehty liian vaikeaksi. Tarvittavat uudistukset on tiedetty, mutta niitä ei ole uskallettu tehdä. Kokoomus on halunnut muuttaa tämän suunnan.
• Työttömyysturvaa on uudistettu. Ansioturvan tason porrastaminen, työssäoloehdon euroistaminen, pidentäminen ja kertymisen lakkauttaminen pääsääntöisesti palkkatuetussa työssä, lapsikorotuksista ja suojaosista luopuminen, omavastuupäivien palauttaminen, lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen, eräistä ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen.
• Työrauhalainsäädäntöä on uudistettu. Kohtuulliset rajat poliittisille- ja tukityötaisteluille, laittomista työtaisteluista tuomittavien hyvityssakkojen korottaminen.
• Paikallista sopimista laajennettu. Työehtosopimukseen perustuvien paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön, yrityskohtaiset tessit sopimismahdollisuuksien osalta samalle viivalle valtakunnallisten tessien kanssa.
• Vientivetoista työmarkkinamallia on vahvistettu. Työriitojen sovittelijoille velvoite huomioida sovittelutoimessaan kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kestävä palkanmuodostus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sovintoehdotuksissa on otettava huomioon keskeisillä vientialoilla muodostuva palkankorotusten ns. yleinen linja.
• Yhteistoimintalakia on uudistettu. Lain soveltamisalan nostaminen vähintään 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin, muutosneuvotteluiden vähimmäisaikojen puolittaminen.
• Suojelutyön järjestäminen työtaistelutilanteissa on varmistettu. Ammattiliitoille velvoite antaa riittävästi suojelutyötä tai rajata kokonaan työtaistelun ulkopuolelle tietyt tehtävät tai toiminnot. Jos ammattiliitto laiminlyö velvoitteensa, työnantaja voi hakea työtaistelun kieltämistä väliaikaisesti tai kokonaan ja viimesijaisena keinona teettää hätätyötä.
• Työvoimapalveluita on kehitetty. Työttömyyskassoille oikeus tarjota työvoimapalveluita, työnhakijan palveluprosessin keventäminen asiantuntijan harkintavaltaa lisäämällä (toinen HE parhaillaan eduskunnan käsittelyssä), TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen valtiolta kunnille (perustuu Marinin hallituksen päätökseen).
• Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettu. Työnteko-oikeuden laajentaminen työperusteisilla oleskeluluvilla, marja-alalla esiintyneisiin väärinkäytöksiin puuttuminen työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi, kansainvälisen rekrytoinnin edistäminen kohdemaamallin avulla yhteistyössä kaupunkien kanssa, työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikojen nopeuttaminen.
• Henkilöperusteista irtisanomista on kevennetty
• Irtisanomiseen henkilökohtaisella perusteella riittää asiallinen syy. Tämä laskee työllistämisen riskiä ja siten lisää työmarkkinoiden dynaamisuutta.
• Määräaikaisten työsopimusten solmimista helpotetaan. Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta. Tämä lisää työmarkkinoiden dynaamisuutta.
• Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään. Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään seitsemään päivään.
• Takaisinottovelvollisuus poistetaan pienistä yrityksistä. Takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä.
• Työttömyysturvalla opiskelua on helpotettu
• Yli 25-vuotiailla on aiempaa laajemmat mahdollisuudet edistää opintojaan avoimessa korkeakoulussa.
• AY-jäsenmaksun verovähennysoikeus on poistettu

• Olemme jatkaneet vahvaa tukea Ukrainalle. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen yli 4,6 miljardia euroa. Kevään 2026 kehysriihessä hallitus osoitti 300 miljoonaa euroa Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen osoitettiin loppuvaalikauden aikana, ja tavoitteena on käynnistää teollinen yhteistyö, joka hyödyntää sekä Ukrainaa että suomalaista puolustusteollisuutta.
• Vahvistimme Suomen suojaa Naton ydinasepelotteen alla. Päivitimme kylmän sodan aikana säädetyn ydinaselainsäädännön vahvistamaan ydinpelotettamme ja vastaamaan nykypäivän Nato-suomen tarpeita. 
• Palautimme jalkaväkimiinat Suomen puolustuksen keinovalikoimaan. Jalkaväkimiinat vahvistavat Suomen puolustusta ja lisäävät pidäkettä merkittävällä tavalla. Suomella on varmistettavanaan yli 1300 kilometriä Venäjän vastaista rajaa, joka on samalla myös Naton itärajaa.
• Nostimme reserviin kuulumisen yläikärajaa ja poistimme vapaaehtoisen maanpuolustuksen yläikärajan. Jatkossa asevelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta. Lisäksi upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo kuuluvat reserviin niin kauan, kuin he ovat palveluskelpoisia. Samalla vapaaehtoista maanpuolustusta koskevasta laista poistettiin 60 vuoden yläikäraja.
• Solmimme Ice Pact -jäänmurtajayhteistyön. Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa käynnistetty jäänmurtajayhteistyö vahvistaa Suomen asemaa Pohjois-Amerikan kriittisen infrastruktuurin hankintaketjuissa ja tuo Suomeen lisää arktista osaamista.
• Valmistelimme ja toteutimme ulkoasiainhallinnon uudistuksen vastaamaan Suomen muuttuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön edellytyksiä.
• Avasimme uuden pääkonsulaatin Houstoniin. Texasin pääkonsulaatin avaaminen vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä Yhdysvaltain markkinoilla ja vahvistaa Suomen ja Yhdysvaltain suhdetta kaupan ja investointien saralla. 
• Solmimme strategisen kumppanuuden Ison-Britannian kanssa. Strateginen kumppanuus Suomen ja Britannian välillä syventää ja edistää yhteistyötä monialaisesti eri sektoreilla. 
• Vahvistimme kansalaisjärjestöjen kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia. Ulkoministeriö järjesti hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kansalaisjärjestöjen rahoituksen pilottihaun, jolla suomalaiset kansalaisjärjestöt saattoivat hakea ministeriöltä tukea kansainvälistä rahoitusta saaneiden hankkeidensa kansallisen omavastuuosuuden kattamiseen.
• Mahdollistimme palveluksen jatkamisen ilman keskeytystä sukupuolensa korjanneille varusmiehille ja -naisille. Varusmiespalveluksen aikana sukupuolensa naiseksi korjanneet henkilöt voivat nykyisin jatkaa palvelustaan keskeytyksettä naisten vapaaehtoisena asepalveluksena. Vastavuoroisesti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aloittaneet henkilöt voivat nyt jatkaa palvelustaan suoraan varusmiespalveluksena, jos he korjaavat sukupuolensa mieheksi asepalveluksen aikana. Jatkossa yksilön ei myöskään tarvitse erota reservistä sukupuolensa korjaamisen seurauksena. 
• Vahvistimme ahvenanmaalaisten mahdollisuuksia asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen. Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat miehet voivat nyt halutessaan hakea heille automaattisesti myönnetyn asepalveluksesta vapauttamisen kumoamista.
• Ehkäisemme maanpuolustukseen liittyvien vaarallisten aineiden aiheuttamaa riskiä ihmisille ja ympäristölle. Säädimme uuden lain, jolla ehkäistään ja torjutaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta aiheutuvia riskejä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle.
• Kielsimme venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Päivitimme kiinteistöhankintojen luvanvaraisuutta koskevan lain, jotta lupaa kiinteistön hankintaan Suomessa ei voida myöntää henkilölle, jonka kansalaisuusvaltio käy hyökkäyssotaa ja voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. 
• Mahdollistimme kertausharjoitusten järjestämisen rajaturvallisuuden takaamiseksi. Muutimme asevelvollisuuslakia niin, että kertausharjoituksia voidaan nyt järjestää myös rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Tällöin kertausharjoituksilla voidaan tukea rajan tehostettua valvontaa edellyttäviä tilanteita ja nopeasti kehittyvien rajaturvallisuuden häiriöiden torjumista.
• Perustimme Suomeen Naton maavoimien johtoportaan ja Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot. Mikkeliin perustettu Naton maavoimien johtoporras ja Rovaniemeen ja Sodankylään ensisijaisesti sijoitetut Natoon eteentyönnetyt maavoimajoukot vahvistavat Suomen turvallisuutta ja luovat vahvan puolustuskokonaisuuden Pohjois-Eurooppaan. 
• Solmimme puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen kanssa solmittu DCA-sopimus mahdollistaa Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämisen kaikissa turvallisuustilanteissa. Sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta ja edesauttaa Suomen Nato-velvoitteiden toimeenpanoa. 
• Osallistumme Naton rauhan ajan tehtäviin. Suomi osallistuu aktiivisesti Naton rauhan ajan tehtäviin merivoimilla ja ilmavoimilla. Rauhan ajan tehtäviin osallistumalla vahvistamme Naton toimia turvallisuusympäristön vahvistamiseksi ja osoitamme konkreettista vastuunkantoa liittokunnan yhteisestä pelotteesta ja puolustuksesta. 
• Vahvistimme Naton ja JEF-maiden läsnäoloa Itämerellä. Lisäsimme Naton ja JEF-maiden läsnäoloa Itämerellä kriittisen merenalaisen infrastruktuurin, kuten sähkö-, kaasu- tai tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi ja Venäjän varjolaivaston tarkemmaksi seuraamiseksi. 
• Olemme syventäneet pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Petteri Orpon hallituskaudella pohjoismainen puolustusyhteistyö on tuotu historiallisen tiiviille tasolle Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi.
• Uusimme Suomen kokonaisturvallisuusstrategian. Valmistelimme ja julkaisimme tammikuussa 2025 Suomen päivitetyn kokonaisturvallisuusstrategian, jolla vahvistamme entisestään kansainvälisestikin tunnistettua Suomen kokonaisturvallisuuden mallia. 
• Korotimme varusmiesten päivärahoja. Olemme korottaneet varusmiesten, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten sekä reservin kertausharjoituksessa olevien asevelvollisten päivärahaa useaan otteeseen kuluvan vaalikauden aikana. 
• Vahvistimme sotilasrikosten estämistä ja paljastamista. Edistimme sotilasrikosten estämistä ja paljastamista uudella sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevalla lailla, jolla estetään maanpuolutukseen ja puolustusteollisuuteen tarkoituksellisesti kohdistettavia sisäisiä ja ulkoisia uhkia entistä tehokkaammin. 
• Tehostimme CBRNE-uhkiin varautumista. Laadimme uuden poikkihallinnollisen CRBNE-strategian, joka kokoaa yhteen toimet, joilla vahvistamme varautumista kemiallisten aineiden, biologisten taudinaiheuttajien, radioaktiivisten aineiden, ydinaseiden ja ydinmateriaalien sekä räjähteiden tahattomasta tai tahallisesta käytöstä aiheutuviin uhkiin. 
• Edistämme veteraaniperinnetyötä. Asetimme veteraaniperinnetyön edistämisen puolustusministeriön vastuulle. Veteraanityön jatkamisella varmistamme, että veteraanien muisto säilyy ja tulevatkin sukupolvet ymmärtävät sodan käyneen sukupolven maksaman hinnan. 
• Olemme vahvistaneet Suomen puolustustarvikevientiä ja -yhteistyötä. Suomen puolustustarvikealan vienti on kovassa kasvussa. Puolustusministeriön johdolla tehty viennin edistäminen sekä kansainvälisten yhteistyöhankkeiden eteenpäinvieminen ovat olleet keskeisessä roolissa viennin kasvussa. 
• Käynnistimme hankkeen uuden TNT-tehtaan rakentamiseksi. Puolustusministeriön johdolla käynnistettiin hanke, jonka lopputuloksena Euroopan suurin TNT-tehdas aloittaa toimintansa Porissa vuonna 2028.
• Suomen puolustukselle maailman parasta suorituskykyä. Olemme viime vuosina hankkineet Suomelle maailman parasta suorituskykyä edustavia asejärjestelmiä.