Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä julkaisi tänään vaih­toeh­tonsa halli­tuk­sen oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­selle. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että koulu­tus- ja osaa­mis­taso nousee. Tämä edel­lyt­tää pysy­viä panos­tuk­sia koko koulu­po­lulle aina varhais­kas­va­tuk­sesta toiselle asteelle.

”Joka vuosi perus­kou­lun päät­tää yli 6000 oppi­lasta ilman riit­tä­viä perus­tie­toja ja -taitoja toisella asteella selviy­ty­mi­seen. Näiden oppi­lai­den moti­vaa­tiota ei halli­tuk­sen pakko paranna. He tarvit­se­vat tukea jo varhai­sessa vaiheessa”, toteaa edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­nen.

Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen nuori saavut­taa vähin­tään toisen asteen tutkinto. Jokai­sesta ikäluo­kasta noin 15 prosent­tia jää ilman toisen asteen tutkin­toa. Koulu­tuk­sen keskeyt­tää liian moni nuori. Vuonna 2018 Nuorille suun­na­tussa lukio­kou­lu­tuk­sessa keskeyt­tä­mis­pro­sentti oli 3,2, nuorille suun­na­tussa amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa 8,7. Nuori­so­ba­ro­met­rin mukaan suurin syy keskeyt­tä­mi­seen on ollut väärä alan­va­linta.

”Tarvit­semme yksi­löl­listä ja räätä­löi­tyä tukea jokai­selle sitä tarvit­se­valle. Perus­kou­lua on rohkeasti uudis­tet­tava. Toinen oppii luke­malla, toinen teke­mällä. Varmis­te­taan riit­tä­vän pienet ryhmä­koot ja riit­tävä lähio­pe­tus myös toisen asteen koulu­tuk­sessa. Opinto-ohjausta lisä­tään erityi­sesti yläkou­lussa ja toisella asteella”, toteaa sivis­tys­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja Paula Risikko.

Kokoo­muse­dus­ta­jien mukaan halli­tus myön­tää itse­kin, ettei oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen takaa kaikille nuorille toisen asteen tutkin­toa. Oppi­vel­vol­li­suusikä päät­tyisi jatkossa sinä päivänä, kun nuori täyt­tää 18 vuotta. Toisen asteen tutkinto suori­te­taan pääsään­töi­sesti vuotta myöhem­min.

”Meidän tavoit­teemme on, että jokai­nen nuori saavut­taa toisen asteen tutkin­non. Se edel­lyt­tää varhaista puut­tu­mista, riit­tä­vää tukea ja ohjausta. Panos­tus­ten on oltava pysy­viä, ei määrä­ai­kaista hanke­ra­haa. Kirjo­jen ja koulu­kyy­tien sijaan kohdis­tai­simme resurs­sit nime­no­maan opetuk­seen ja ohjauk­seen, millä vahvis­te­taan koulu­tuk­sen laatua”, jatkaa sivis­tys­va­lio­kun­nan jäsen Sofia Vikman.

Perusta oppi­mi­selle luodaan jo varhais­lap­suu­dessa. Laadu­kas varhais­kas­va­tus vahvis­taa oppi­mi­sen edel­ly­tyk­siä. Halli­tuk­sen kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen kokeilu on hyvä alku, muttei riit­tävä.

”Kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus on toteu­tet­tava pysy­västi. Näin vahvis­te­taan ja helpo­te­taan lasten tietä varhais­kas­va­tuk­sesta perus­kou­luun. Varhais­kas­va­tuk­sen laatuun panos­te­taan ja maksuja alen­ne­taan edel­leen. Tavoit­tee­namme on laadu­kas varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka”, päät­tää sivis­tys­va­lio­kun­nan jäsen Sari Multala.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa