Petteri Orpon puhe Atlantti-seuran syyskokouksessa

Hyvät Atlantti-seuran jäsenet, kiitos kutsusta tulla puhumaan syyskokoukseenne.Matkustin lokakuussa Washingtoniin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin vuosikokouksiin. Tapasin Presidentti Trumpin talouspoliittisen neuvonantajan Mathew Haarsagerin, jonka kanssa keskustelimme maailmantalouden ajankohtaisista asioista ja Yhdysvaltojen sisäpolitiikan kiemuroista.

Pääsin peräti Valkoisen talon sivurakennukseen asti. Tapasin myös Maailmanpankin varapääjohtajan Kristalina Georgievan, jonka kanssa keskustelimme Afrikan auttamisesta, tyttöjen koulutuksesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Nämä ja useat muut tapaamiset olivat erinomaisia ja antoivat minulle uusia näkökulmia.

Sanotaan, että pitää mennä kauas, jotta voi nähdä lähelle. Se pitää paikkansa. Suomi on pieni, pohjoinen ja maailman metropoleista katsoen kaukainen kolkka. Me olemme pieni maa, mutta se ei estä olemasta aktiivinen ja näkyvä toimija. Nimenomaan pienet valtiot tarvitsevat kansainvälisiä pelisääntöjä. Ilman kansainvälistä oikeutta vallitsee puhdas vahvimman oikeus. Meidän elinehtomme on hyvät suhteet maailmaan, jossa meidän kannaltamme isot ja merkittävät päätökset tehdään.

Miten me saavutamme ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteemme? Meidän ei ainakaan kannata vetäytyä kuoreemme ja kuvitella, että meitä tullaan täältä Pohjolan perukoilta hakemaan pöytiin, jossa päätöksiä tehdään.  Meidän pitää osoittaa maailmalla, että Suomi on kiinnostava, osaava ja tärkeä maa, jonka kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Meillä on myös poliittisia tavoitteita – kansainvälinen vakaus, demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja tasa-arvo. Suomi ei ole eikä saa olla ajopuu. Meidän on aistittava maailmalla tapahtuva muutos ja suhteutettava oma toimintamme sen mukaiseksi, omia arvojamme unohtamatta.

Suomelle avautuu hyvä mahdollisuus tuoda omia kansainvälisiä tavoitteitaan esiin, kun Suomi toimii ensi vuonna IMF:n ja Maailmanpankin hallintoneuvostojen puheenjohtajana. Asiasta päätettiin Washingtonissa lokakuussa. Puheenjohtajuuden myöntäminen Suomelle on tunnustus Suomen pitkäjänteisestä ja rakentavasta sitoutumisesta IMF:n ja Maailmanpankin toimintaan.

Puheenjohtajuus avaa meille mahdollisuuden nostaa kansainvälisen yhteisön edessä esiin asioita, joita me pidämme IMF:n ja Maailmanpankin toiminnassa tärkeinä. Suomelle tärkeitä teemoja ovat erityisesti koulutus, ilmastomuutoksen torjunta ja muuttoliikkeen hallinta. Maailmanpankilta ja IMF:ltä tulee odottaa vahvaa johtajuutta, ja niiden toimintaan osallistuminen on Suomen etu. Puheenjohtajuus huipentuu vuoden päästä syksyllä Balilla järjestettäviin vuosikokouksiin.

Suomen kannalta olisi myös hyvä, että Euroopan unionin rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa vahvistuisi. EU:n tulisi olla vahva etenkin kauppapolitiikassa, ilmastoasioissa ja globaaleissa sääntelykysymyksissä. EU:n tulisi ottaa suurempi rooli kansainvälisten ja monenkeskisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, resurssien koordinoinnissa. Päällekkäisyyksiä tulisi välttää.

Hyvät Atlantti-seuran jäsenet, Suomi on avoin yhteiskunta, jonka peruskiviä ovat demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja tasa-arvo. Olemme osa länsimaista arvoyhteisöä, joka jakaa kanssamme nämä samat arvot ja periaatteet. Olemme Euroopan unionin jäsen. Olemme sotilasliittoihin kuulumaton, mutta emme puolueeton valtio. Emme ole emmekä me halua olla kenenkään tai minkään välissä vaan aktiivinen tekijä ja osallistuja maailmanpolitiikassa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena ei ole ”mahdollisimman hyvät suhteet” muihin valtioihin hyvien suhteiden vuoksi, vaan suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen.

Turvallisuusuhista päällimmäisenä on terrorismi. Toisena on huoli kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän kestävyydestä, jota on järkyttänyt ennen kaikkea Venäjän voimapolitiikka. Kolmas turvallisuusuhka liittyy länsimaisten yhteiskuntien sisäiseen yhtenäisyyteen, jota populistiset ääriliikkeet ja hybridivaikuttaminen nakertavat sekä sisältä että ulkoapäin. Hybridivaikuttamisen taustalla on tavoite heikentää vastustajaa omien päämäärien edistämiseksi. Päämääränä voi olla esimerkiksi oman alueellisen ja globaalin aseman turvaaminen tai vahvistaminen.

Neljäs turvallisuusuhka asettaa kaikki muut maailmanpolitiikan haasteet perspektiiviin. Joukkotuhoaseet ovat uhka turvallisuudelle ja hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Pohjois-Korean vastuuton politiikka on hyvä muistutus siitä, kuinka suuria riskejä ydinaseisiin liittyy. Maltin täytyy säilyä kaikilla osapuolilla. Kansainvälisen yhteisön on käytettävä kaikki mahdolliset diplomaattiset keinot tilanteesta eteenpäin pääsemiseksi.

Venäjän toiminta on haastanut eurooppalaiset turvallisuusperiaatteet. On aika ennen Krimin valtausta ja on aika sen jälkeen. Vuosi 2014 on vedenjakaja. Tämä tilanne heijastuu koko Eurooppaan, myös Suomen lähialueella. Huoli Euroopan heikentyneestä turvallisuustilanteesta ja Yhdysvaltojen lisääntyneet vaatimukset reilummasta taakanjaosta ovat tehneet selväksi, että Euroopan tulee ottaa vastuu omasta puolustuksestaan.

Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on Suomen pitkäaikainen tavoite EU-politiikassa. Suomen etu sotilasliittoon kuulumattomana maana on, että eurooppalainen puolustusyhteistyö arkipäiväistyy ja että EU saavuttaa nykyistä paremman kyvyn hallita kriisejä omalla alueellaan. Voimme kehittää yhteisiä suorituskykyjä miettimällä, mitä sellaisia kykyjä tarvitsemme, joihin meillä ei ole yksin varaa.

Kaikkein oleellisinta on kuitenkin vahvistaa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitetta. Mitä virkaa hyvillä rakenteilla on, jos EU-maat eivät tiukan paikan tullen olekaan valmiita auttamaan toisiaan? Eduskunnan kanta vuodelta 2006 on, että hyökkäys yhtä EU-jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin, mukaan lukien sotilaalliset toimet. On nimenomaan Suomen etu työskennellä sen eteen, että muut EU:n jäsenmaat tulkitsisivat avunantovelvoitetta samalla tavalla.

Pilvilinnoja emme rakenna. EU:sta ei edelleenkään tehdä puolustusliittoa eikä PRY hoida Suomen kansallista puolustusta. Nato on jatkossakin Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiva organisaatio omille jäsenmailleen. Suomi huolehtii puolustuksestaan sotilasliittoon kuulumattomana maana, tiiviissä puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa sekä kahdenvälisten kumppaneiden kanssa.

Naton ja EU:n kehittyvien sotilaallisten kykyjen välillä ei ole ristiriitaa. Kylmän sodan peruja olevassa ajattelussa vahvistuva EU on joskus nähty Naton kilpailijana ja kiilana transatlanttiselle suhteelle. Näin ei todellakaan ole. Se, että eurooppalaiset maat vahvistavat kykyjään hyödyntää myös Natoa ja tasapainoisempaa taakanjakoa.

Ei pidä unohtaa, että Natolla on päätöksentekorakenteet ja esikunta, mutta ei silläkään ole omaa armeijaa. Naton kyvyt rakentuvat sen jäsenmaiden kyvyille. EU:n kautta sotilaallisesti vahvistuvat Naton eurooppalaiset jäsenmaat vahvistavat myös Naton kykyjä. Se, että eurooppalaiset maat hoitavat puolustustaan entistä fiksummin ja satsaavat siihen enemmän on Yhdysvaltojenkin etu.

Suomi ei ole joko/tai tilanteessa tämänkään suhteen. Olemme EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä täysillä mukana, mutta yhteistyö Naton kanssa on Suomelle jatkossakin erittäin tärkeää. Nato on keskeinen turvallisuustoimija Euroopassa ja Itämeren alueella. Nato on edelleen Suomen tärkein monenvälinen yhteistyötaho, kun puhutaan oman puolustuskykymme kehittämisestä. Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomelle on keskeistä osallistua Naton harjoitustoimintaan oman puolustuskykymme kehittämiseksi ja kumppanuutemme vahvistamiseksi.

Ero jäsenyyden ja kumppanuuden välillä on kuitenkin selvä. On tärkeää, että ylläpidämme mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Ei yksikään järkevä maa sulje vaihtoehtojaan. Jokainen itsenäinen maa pyrkii takaamaan turvallisuutensa.

Suomelle on erityisen tärkeää, että Yhdysvallat pysyy sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen. Tässä konkreettiset teot puhuvat puolestaan. Yhdysvaltojen tuki Euroopan turvallisuuden perustalle, kaikkien maiden oikeudelle päättää omista ratkaisuistaan ja rajojen kunnioitukselle, on vankkumaton. Yhdysvaltain sitoutumiselle Euroopan puolustukseen on vankka puoluerajat ylittävä tuki kongressissa. Yhdysvaltain asevoimien läsnäoloon Itä-Euroopassa sekä ohjuspuolustuksen ulottamiseen Eurooppaan on kohdennettu varsin mittavaa rahoitusta.

Hyvät Atlantti-seuran jäsenet, presidentti Trumpin Yhdysvaltojen ulkopoliittinen retoriikka on välillä väkevää. Vaikka sanoilla on väliä, on hyödyllisempää katsoa tekoja. Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan uusi presidentti ei ole tuonut mullistusta, vaan Yhdysvaltojen linjassa näkyy jatkuvuus. Presidentti johtaa, mutta Yhdysvaltojen ulkopolitiikka ei ole yksilölaji. Demokratialle ominaiset vakauttajat pitävät huolen siitä, että pitkä linja jatkuu. Presidentin ulkopoliittinen tiimi on vahva ja osaava.

Ei ole yllättävää, että Yhdysvallat peräänkuuluttaa reilumpaa taakanjakoa. Sitä tekee presidentti Trump, mutta sitä teki myös presidentti Obama. On tosiasia, että Euroopan pitää tehdä enemmän. Ei Yhdysvaltojen kanssa kilpaillen, vaan yhteisen turvallisuuden hyväksi. Euroopan maiden puolustusmenoissa on nähtävissä selkeää kasvua, mikä johtuu kyllä enemmän Venäjästä kuin presidentti Trumpista.

Tämän hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko linjasi, että yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tärkeässä asemassa. Tämä yhteistyö on vahvoissa kantimissa ja se tukee Suomen turvallisuutta. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Yhdysvaltain keskeisistä Suomea ja Eurooppaa koskevista linjauksista ei ole mitään epäselvyyttä. Tämän kuulimme viimeksi marraskuussa Yhdysvaltain puolustusministerin vieraillessa Helsingissä ja Brysselissä.

Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen yhteistyö lepää lujalla pohjalla ja etenee erinomaisesti. Puolustushallintojemme väliset suhteet ovat läheiset ja mutkattomat, ja molemminpuolinen luottamus korkealla tasolla. Merkittävä virstanpylväs oli kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen allekirjoittaminen Helsingissä 7.10.2016. Suomelle vapautetut kriittiset asejärjestelmät ovat osoitus siitä, että Yhdysvallat pitää Suomea luotettavana kumppanina.

Kaikesta emme ole samaa mieltä. Ydinsopimus Iranin kanssa on ollut merkittävä saavutus ja siitä on tärkeää pitää kiinni. Se on estänyt uuden ydinuhkan muodostumisen Euroopan porteille. Presidentti Trump on kyseenalaistanut sopimuksen, mutta Washingtonin päätöksenteon vakauttajille on tässä paikkansa – pallo on kongressilla.

Suomen tavoitteet transatlanttisessa yhteistyössä ovat selvät. Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyö on tärkeä perusta monella alalla. Turvallisuudessa tämä yhteys on vahva ja Nato on sen yksi ilmentymä. Hybridivaikuttamista meidän kannattaa torjua yhdessä, sillä vaikuttamisen kohteena ei ole pelkästään yksittäinen EU:n tai Naton jäsenmaa, vaan koko ”länsi”. Helsingissä perustetun Eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen tehtävä on saattaa jäsenmaidensa sekä EU:n ja Naton toimijat yhteen, organisoida tutkimusta, analyysejä, koulutusta, neuvontaa sekä yhteisiä harjoituksia hybridiuhkien torjumiseksi.

Transatlanttisessa yhteistyössä on kuitenkin kiistattomat haasteensa. Emme katso kauppaa emmekä ilmastopolitiikkaa samalla tavalla kuin presidentti Trumpin hallinto. Tässä on kuitenkin vuorovaikutuksen eikä välirikon paikka. Luotan siihen, että yhteiset intressit tuovat meidät yhteen.

Vapaakaupan ja taloussuhteen syventäminen Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on looginen askel, siitä hyödytään molemmin puolin Atlanttia. Onhan kysymys maailman merkittävimmästä taloussuhteesta. Tiedämme, että vapaakauppa tuo tuntuvia hyötyjä puolin ja toisin. Vahvasti ulkomaankaupasta ja kansainvälisestä erikoistumisesta elävänä maana tämä on Suomelle erityisen tärkeä kysymys. Elleivät Eurooppa ja Yhdysvallat rakenna maailmantalouden perustaa ja standardeja, niin pelisäännötkin ovat tulevaisuudessa ’made in China’.

Ilmastopolitiikassa presidentti Trumpin vakaumus näyttää kallistuvan epäilevään suuntaan, mutta kiistattomat faktat puhuvat selvää kieltä. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä ja siihen pitää vaikuttaa. Olemme nähneet, että eivät Yhdysvaltojen ilmastonäkemykset ole keskusjohtoisia – moni merkittävä osavaltio on täysillä mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomella on selkeä tavoite: America First ei voi olla America Alone. Eurooppa tarjoaa yhteistyön kättä ja uskon, että se on myös Yhdysvaltojen perimmäinen etu.

Vuosikausia kansainvälistä yhteistyötä rytmittäneet monenväliset yhteistyöfoorumit ja niissä sovitut yhteiset pelisäännöt, arvot ja periaatteet eivät vaikuta olevan Yhdysvaltain uuden hallinnon asialistan kärjessä. Kun Yhdysvaltain johtajuus maailmanlaajuisesti tärkeissä asioissa on jossain määrin laahannut, muut toimijat, kuten Kiina ja Venäjä, ovat päässeet hyödyntämään lisääntynyttä liikkumatilaa. Jos EU tekisi kauppapolitiikasta ja sisämarkkinoidensa kehittämisestä ykköstavoitteensa, se voisi hyvinkin ottaa paikkansa sääntöihin perustuvan kaupan puolestapuhujana ja yhtenä liberaalin ja vapaan maailman johtajista.

Keskenämme emme mekään kuitenkaan pärjäisi. Yhdysvaltojen merkitystä Euroopalle ei ole syytä vähätellä. Yhdysvaltoja ja Eurooppaa yhdistävät läntiset arvot kuten demokratia ja vapaus. Meillä on omanlaisemme kohtalonyhteys maailmanhistoriassa. Se yhteys on myös Suomelle merkittävä. Yhteyden heikentyminen olisi meille kummallekin haitallista. Meidän eurooppalaisten onkin otettava itseämme niskasta kiinni ja toimittava tehokkaammin ja tuloksellisemmin yhdessä, sillä vain yhteen hiileen puhaltamalla EU voi saavuttaa kokoaan vastaavan aseman maailmanpolitiikassa.

Kiitos.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia