Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Hyvinvoinnin turvaaminen vaatii tekoja, ei selittelyä”

Petteri Orpo: “Hyvin­voin­nin turvaa­mi­nen vaatii tekoja, ei selit­te­lyä”

Julkaistu:

Suomen talous on elpynyt koronan jälkeen vahvasti. Mutta kuten yrittäjien juhlassa viikonloppuna puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti, keskuspankkien rahapolitiikka oli jo ennen koronaa avokätistä. Päälle on tullut EU:n elvytyspaketti. Julkista velkaa on otettu lisää valtavasti.

Siteeraan presidenttiä: ”Keskuspankkirahoitusta on vaikea katkaista edes kasvun nopean nousun koitettua. Talouspoliittisessa keskustelussa on kuulunut vähän mielipiteitä, saati vastauksia, mitä tämän tien päässä on vastassa.”

Vaikka emme tietäisi, mitä meillä on vastassa, minusta meidän pitää varautua eri vaihtoehtoihin. Pienen maan talouden pitää olla kunnossa.

Hallitus on keskittynyt rahan jakamiseen, ei sen pohtimiseen, miten rahat saadaan riittämään. Ja eiväthän ne riitä. Tällaisen tien päässä on vain näivettyminen ja veronkorotukset.

Hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa. Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa: ”Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan."

Siksi tarvitsemme muutoksen. Kasvupyrähdys on käytettävä hyvin. Nyt on tehtävä rakenteelliset uudistukset, jotka parantavat työllisyyttä ja vauhdittavat yrittäjyyttä vielä pyrähdyksen jälkeenkin. 

Kun me nämä teemme, silloin tien päässä voi odottaa nykyistä valoisampi näkymä tulevaisuuteen.

Valtiovarainministeriön eilen julkaiseman ennusteen mukaan talouskasvumme vahvin vaihe on tänä vuonna. Tätä vuotta on jäljellä kolme kuukautta. Ensi vuonna kasvu hieman hidastuu, ja vuonna 2023 nilkutetaan jo ykkösellä alkavalla kasvuluvulla. 

Mitä tekee hallitus? Tilanteessa, jossa talous on kasvanut ja työllisyys kohenee, hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa. Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa: ”Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan."

Muiden muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn yritti turhaan jo viime kevään kehysriihessä patistaa hallitusta palaamaan menokuriin. 

Keskustelua menokehyksen palauttamisesta ei otettu Säätytalon pöytiin velkajuhlan tunnelmaa latistamaan.

Vain hallitus ei ole huolissaan. Nyt sen pitäisi osata painaa jarrua ja kaasua samaan aikaan. Velalle jarrua, kasvulle kaasua.

Jonnekin on unohtunut sekin viisaus, että hyvinä aikoina pitää varautua ja kerätä puskuria. Isot liikahdukset maailmantaloudessa vaikuttavat myös Suomeen ja voivat nopeastikin muuttaa tukevan maan jalkojen alta juoksuhiekaksi.

Minä olen – ja kokoomus on – todella huolissaan. Suomalaiset ovat huolissaan. 

Vain hallitus ei ole huolissaan. Nyt sen pitäisi osata painaa jarrua ja kaasua samaan aikaan. Velalle jarrua, kasvulle kaasua.

Kun vauhtisokeus velanotossa yhdistyy julkisen talouden kestävyyden kannalta vaatimattomiin työllisyys- ja kasvutoimiin, tuloksena on tulevaisuudelle myrkyllinen cocktail.

Suomen väestö vanhenee. Se tarkoittaa kasvulle suitsia. Palveluiden tarve lisääntyy. Talouskasvu ei ole sulattanut rakenteellista työttömyyttä.

Me kokoomuksessa olemme sitoutuneet lopettamaan tulevien sukupolvien kustannuksella elämisen. Näin väittää myös hallitus – tekoja vaan ei näy. 

Saavutuksistaan hallitus sen sijaan puhuu jatkuvasti suulla suuremmalla. 

Työllisyys on kyllä parantunut, mutta ei hallituksen päätöksillä. Taloutta vahvistavien työllisyysratkaisujen tekemistä hallitus on lykännyt kuusi kertaa.

On aivan käsittämätöntä, että samaan aikaan kun miljardit viuhuvat, hallitus ei löydä rahaa yhteiskunnan tärkeisiin perustoimintoihin, tutkimukseen ja turvallisuuteen. Poliisin ilmoitus yt-neuvotteluista on pysäyttävä. Jos hallitus ei tällä viikolla korjaa poliisin rahoitusta, kokoomus tekee asiasta välikysymyksen.

On aivan käsittämätöntä, että samaan aikaan kun miljardit viuhuvat, hallitus ei löydä rahaa yhteiskunnan tärkeisiin perustoimintoihin, tutkimukseen ja turvallisuuteen.

Eikä suulla suuremmalla puhuminen tähän lopu.

Surullisin esimerkki on, miten hallitus väittää laittaneensa vanhustenhoidon kuntoon säätämällä hoitajamitoituksen. Tuoreet uutiset kertovat riipaisevasti kotihoidon ahdingosta. Hoitajapulan takia sadat vanhukset ovat jääneet kokonaan ilman hoivakotipaikkaa.

Arvoisa puhemies,

Ilman kestävää taloutta meillä ei ole hyvinvointia. Ei maailman parasta koulua, ei laadukkaita terveys- ja sosiaalipalveluja.

Hyvinvoinnin yhtälö on yksinkertainen: Jotta voi jakaa, on ensin tehtävä jaettavaa. Siihen meidän on keskitettävä energiamme.

Kokoomuksella on tarjota uskottava vaihtoehto vasemmistohallituksen ”ei huolta huomisesta” -politiikalle. Olemme jo esittäneet konkreettisia keinoja, jotka parantavat työllisyyttä, ratkovat työvoimapulaa, tukevat yrittäjyyttä ja vauhdittavat kasvua. Niin teemme jälleen tänä syksynä. 

Meidän tavoitteemme on sellainen työllisyys ja kasvu, että leikkauksia ei tarvita.

Ilman kestävää taloutta meillä ei ole hyvinvointia. Ei maailman parasta koulua, ei laadukkaita terveys- ja sosiaalipalveluja.

Suomessa on palattava vastuulliseen talouspolitiikkaan, jos hyvinvointivaltio halutaan säästää. Emme voi luvata kaikkea mahtavaa kaikille, koska rahaa ei ole. 

Mutta sen kokoomus lupaa, että parhaalla mahdollisella tavalla kaikki pidetään mukana, kaikista pidetään huolta. Haluamme ihmisille osaamista ja työtä, koska vain ne ovat Suomen menestykseen nostaneet. 

Jos ihmisen pitää laskea kannattaako lähteä ansiotöihin vai menettääkö sen vuoksi liikaa tukia, yhteiskunta on epäonnistunut.

Me pystymme kyllä turvaamaan hyvinvoinnin myös tulevina vuosina, jos tahdomme. 

Hyvä hallitus, se vaatii kuitenkin tekoja, ei selittelyä.

Kiitos.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa 28.9.2021
Puheenjohtaja Petteri Orpo

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.5.2022

Mykkä­nen: Finland’s mission to strengt­hen NATO’s common defence

The Natio­nal Coali­tion Party’s group speech in Parlia­ment of Finland 17.5.2022 , MP Kai Mykkä­nen Hono­rable spea­ker, “The begin­ning of

17.5.2022

Mykkä­nen: Nato-jäse­nyys avaa ovia euroop­pa­lai­selle puolus­tusyh­teis­työlle

”Kaiken viisau­den alku on tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen”. Presi­dentti J.K. Paasi­kivi kuvasi näillä sanoilla ulko­po­li­tiik­kaa itse­näi­syys­päi­vänä 1944, muutama kuukausi jatko­so­dan päät­ty­mi­sen jälkeen.

16.5.2022

Petteri Orpo: Nato-jäse­nyys maksi­moi Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den

Venä­jän häikäi­le­mä­tön hyök­käys­sota Ukrai­naa vastaan toi suoma­lai­set yhteen. Suoma­lai­set teki­vät johto­pää­tök­set nopeasti. Me haluamme elää rauhassa koti­maas­samme. Me haluamme Natoon.

Skip to content