Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Hyvät kokoo­muk­sen minis­te­ri­ryh­män jäse­net, median edus­ta­jat, kuuli­jat,

kun raken­simme halli­tus­oh­jel­man, tavoit­teemme oli, että haper­tu­vasta Suomesta pitää tehdä aiem­paa lujempi. Lujuu­della tarkoi­timme kolmea asiaa: 

1. Suomen talou­den perusta on saatava sellai­seen kuntoon, että pystymme rahoit­ta­maan koulut, terveys­pal­ve­lut ja hoivan sekä huoleh­ti­maan kaik­kein heikoim­mista.

2. Suomen on oltava vakaa ja krii­sin­kes­tävä, maa, jonka suoma­lai­set koke­vat turval­li­seksi. Ja joka pystyy puolus­ta­maan itse­ään.

3. Meillä pitää olla eväitä tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seksi, sellaista koulu­tusta ja osaa­mista, jolla pääsemme huipulle asti. 

Tätä me tavoit­te­lemme edel­leen. Nyt kesän jälkeen on hyvä hetkeksi pysäh­tyä arvioi­maan, missä olemme menossa ja mitä toimia tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi on vielä tehtävä. 

Kun olen listan­nut päätök­siä ja uudis­tuk­sia, joita olemme tehneet, olen oikeas­taan itse­kin ollut hieman yllät­ty­nyt siitä, mitä kaik­kea olemme jo saaneet aikaan. Huomioni on ollut enem­män haas­teissa ja toimin­nassa. 

Olemme muun muassa tehneet paljon niin Suomen ulkoi­sen kuin sisäi­sen turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi: olemme syven­tä­neet Nato-inte­graa­tiota, vahvis­ta­neet puolus­tusta, lisän­neet polii­sien määrää ja paran­ta­neet oikeus­lai­tok­sen toimin­tae­del­ly­tyk­siä, jotta suoma­lais­ten asiat tuli­si­vat hoide­tuksi sääl­li­sessä ajassa. Olemme uudis­ta­neet työmark­ki­noita, sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tusta niin, että Suomessa kannat­taa aina yrit­tää, työl­lis­tää ja tehdä työtä. Olemme tehneet mitta­via panos­tuk­sia koulu­tuk­seen sekä tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen.  

Tänään puhun siitä, mitä seuraa­vaksi on edessä. 

Hyvät ystä­vät, 

aloi­tan turval­li­suu­desta – ja Ukrai­nasta. 

Yhdys­val­to­jen ja Venä­jän presi­dent­tien tapaa­mi­nen Alas­kassa ei tuonut tuli­tau­koa, mutta on myön­teistä, että Ukrai­nan presi­dentti Zelens­kyi tapaa tänään Trum­pin Washing­to­nissa. Suomi ja Eurooppa seiso­vat Ukrai­nan rinnalla. Tästä kertoo myös se, että tasa­val­lan presi­dentti Alexan­der Stubb osal­lis­tuu tapaa­mi­seen. Haluan tässä kohdin erik­seen todeta, että presi­dentti Stubb on tehnyt erin­omaista työtä Ukrai­nan ja Euroo­pan puolesta.

Jatkamme Ukrai­nan tukena tiivistä yhteis­työtä Yhdys­val­to­jen kanssa tuli­tauon ja rauhan aikaan­saa­mi­seksi. Ukrai­nan tule­vai­suu­desta ei voi puhua ilman Ukrai­naa. Vahvat ja uskot­ta­vat turva­ta­kuut Ukrai­nalle ovat olen­nai­nen osa kestä­vää rauhaa.

Sano­taan se vielä kerran: Venäjä aloitti sodan Ukrai­naa vastaan. Nyt painetta on lisät­tävä niin paljon, että Puti­nilla ole muuta vaih­toeh­toa kuin lopet­taa sota. EU:n on tarvit­taessa asetet­tava uusia pakot­teita Venä­jälle sen painos­ta­mi­seksi tuli­tau­koon. 

Me suoma­lai­set tiedämme, että rauhan saami­nen­kaan Ukrai­naan ei tarkoita, että Venäjä muut­tuisi.  Mahdol­li­nen rauha antaa myös Puti­nin Venä­jälle tilai­suu­den kerätä voimi­aan.

Emme pelkää Venä­jää, vaan suhtau­dumme siihen realis­ti­sesti. Se tarkoit­taa, että panos­tamme yhä enem­män omaan turval­li­suu­teemme. Päätök­semme nostaa puolus­tus­me­not 3 prosent­tiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä ja edel­leen Natossa sovit­tuun 5 prosent­tiin 2035 mennessä ovat olleet oikeita.

Turval­li­suus on suoma­lais­ten hyvän elämän perusta. Siitä emme tingi.

Hyvät kuuli­jat, 

tule­vat vuodet tuovat eteemme uusia tarpeita. Elämme maassa, joka kulut­taa edel­leen enem­män kuin tienaa. Yhtälö on pirul­li­nen. 

Suoma­lai­set jaka­vat varsin laajasti huolen valtion velkaan­tu­mi­sesta. Kun sääs­töt osuvat omaan arkeen, se kuiten­kin ymmär­ret­tä­västi tuntuu pahalta.

Emme tee sääs­töjä sääs­tä­mi­sen ilosta, vaan pakosta. Jos emme saa velkaan­tu­mista tait­tu­maan, Suomella on edes­sään vielä kipeämpi keskus­telu siitä, millai­seen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan meillä on tule­vai­suu­dessa varaa. Tule­vissa krii­seissä vaaral­li­sesti velkaan­tu­neella maalla olisi vähän liik­ku­ma­va­raa. 

Lapsil­lamme ja nuoril­lamme pitää olla näkymä eteen­päin: siksi me pidämme kiinni lupauk­ses­tamme tait­taa velkaan­tu­mi­sen kasvu vaali­kau­den loppuun mennessä.

Me emme anna periksi. Emme silloin­kaan, kun tehtävä osoit­tau­tuu odotet­tua vaikeam­maksi. 

Valmis­tau­dumme nyt budjet­ti­rii­heen. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että halli­tuk­sen on tehtävä päätök­set noin miljar­din lisä­sääs­töistä, jotta pysymme tässä tavoit­teessa. Olen aset­ta­nut kansan­edus­taja Ville Valko­sen johta­man neuvot­te­lu­ryh­män hake­maan poliit­ti­sen sovun keinoista, joilla tavoit­tee­seen pääs­tään. Työryh­män työ etenee määrä­tie­toi­sesti. Syys­kuun ensim­mäi­sellä viikolla halli­tus tekee riihes­sään ratkai­sut. 

Jokai­sella halli­tus­puo­lu­eella on omat paino­tuk­sensa, niin myös meillä. Selvää on, että jokai­sen puolu­een edessä on valin­toja, jotka ovat vaikeita ja epämie­lui­sia.

Siitä huoli­matta ne pitää tehdä. Sitä tarkoit­taa halli­tus­vas­tuu.

Halli­tuk­seni on estä­nyt Suomen ajau­tu­mi­sen hallit­se­mat­to­maan velka­kier­tee­seen. Olemme tehneet miltei kymme­nen miljar­din euron sopeu­tuk­set. Emme silti ole siellä, missä meidän halli­tus­kau­den alussa tehty­jen arvioi­den mukaan piti olla. 

Me olemme pieni maa. Kaik­keen emme voi vaikut­taa, mutta siihen, mihin voimme, me vaiku­tamme.

Suomen talou­den saami­nen kestä­välle pohjalle on usean vaali­kau­den työ. Tästä olemme muis­tut­ta­neet edus­kun­ta­vaa­leista saakka. 

Siksi koros­tan, että vaikka budjet­ti­rii­hen päätök­set ovat tärkeitä, Suomen tule­vai­suu­den kannalta syksyn merkit­tä­vin talous­po­liit­ti­nen keskus­telu koskee sitä, sitou­tu­vatko kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet niin sanot­tuun velka­jar­ruun eli uskot­ta­vaan suun­ni­tel­maan netto­me­no­jen vuosit­tai­sen kasvun hillit­se­mi­seksi. Tässä ratkai­sussa punni­taan puoluei­den vastuul­li­suus. Keinot tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi ovat kulloi­sen­kin halli­tuk­sen käsissä. 

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan seuraa­valla vaali­kau­della meno­sääs­töjä olisi löydet­tävä kuudesta kymme­neen miljar­dia, jotta pystymme katta­maan kasva­vat puolus­tus- ja hoiva­me­not. Yhtä­kään puoluetta ei pidä pääs­tää helpolla. Jokai­sen puolu­een on kerrot­tava suoma­lai­sille rehel­li­sesti ja uskot­ta­vasti, luku­jen kera, miten se saisi sääs­töt aikai­seksi. 

Se jos mikä olisi reilua. 

Hyvät kuuli­jat, 

velaksi elämi­sen lopet­ta­mi­nen on pitkä tie. Tarvit­semme sääs­töjä – ja tarvit­semme kasvua.

Onneksi meillä on tänään perus­teltu syy opti­mis­miin. On kiis­ta­ton tosia­sia, että talou­den kasvu on alka­nut. Teol­li­suu­dessa, erityi­sesti kemian- ja metal­li­teol­li­suu­dessa, tilaus­kir­jat ovat täyt­ty­neet riva­kam­min kuin vuotta aiem­min. Yhdys­val­to­jen ja EU:n tulli­so­pi­mus ei anna aihetta riemuun, mutta kaup­pa­so­dan uhan väis­ty­mi­nen selkeyt­tää yritys­ten näky­miä. Saksan valtava inves­toin­tioh­jelma tuo suoma­lai­sille yrityk­sille tilauk­sia ja suoma­lai­sille töitä.

Olemme yksi puhtaan siir­ty­mään ja tekno­lo­gian kärki­maista ja se näkyy jo tehdyissä ja valmis­te­lussa olevissa inves­toin­neissa. Puolus­tus­teol­li­suus on vahvassa kasvussa.

Pohjoi­sen ohjelma vahvis­taa enti­ses­tään elin­voi­maa niin Oulussa kuin muualla Pohjois-Suomessa. Tänään pääsen Stora Enson uuden tehtaan avajai­siin täällä Oulussa. Viime viikolla julkis­tet­tiin iso data­kes­kusin­ves­tointi Lahteen. Fazer raken­taa sinne uuden tehtaan.  

Valoi­sam­pia aikoja on siis jo näky­vissä. Kun kodeissa luot­ta­mus talou­teen palau­tuu, se voite­lee talou­den rattaita enti­ses­tään. Osto­voima kasvaa. Kasvun taus­talla on neljä element­tiä: 1. Työn vero­tusta on keven­netty 2. palkat ovat nous­seet, 3. korot ovat alhaalla, 4. hinto­jen nousu maltil­lis­tu­nut. 

Ensi vuoden alusta kaik­kien vero­tus keve­nee lisää, progres­sio keve­nee. Merkit­tä­vää on myös vuoden 2027 alusta voimaan tuleva yhtei­sö­ve­ron keven­nys kahdella prosent­tiyk­si­köllä. Kun kasvu pääsee vauh­tiin, halli­tuk­sen jo teke­mät päätök­set tuke­vat sitä.

Halli­tusta on moitittu siitä, että se on toteut­ta­nut kaikki yritys­ten toiveet. Jos näin on, hyvä niin. Jokai­nen uudis­tus, joka vahvis­taa työn, yrit­tä­mi­sen ja inves­toi­mi­sen edel­ly­tyk­siä on Suomen ja suoma­lais­ten eduksi. Inves­toin­nit ja kasvu tarkoit­ta­vat työpaik­koja ja palk­ka­tu­loja. Sitä me haluamme.  

EK:n tilas­to­jen mukaan puhtaan siir­ty­män uusia varhai­sia inves­toin­tiai­ko­muk­sia on alku­vuo­den aikana julkaistu 15 miljar­din arvosta. Data­ta­lou­dessa on Suomelle valtava poten­ti­aali. Valmis­te­lemme parhail­laan data­ta­lou­den tiekart­taa ja teemme kaik­kemme, että esimer­kiksi Googlen jätti-inves­toin­neista Muhok­sella ja Kajaa­niin tulee totta. Olemme panos­ta­neet siihen, että Suomi nousee teko­ä­lyn hyödyn­tä­jänä maail­man kärkeen.

Inves­toin­ti­pää­tök­set tehdään yrityk­sissä. Minusta nyt on elin­kei­noe­lä­män näytön paikka. Halli­tus on tehnyt uudis­tuk­set, joita elin­kei­noe­lämä on perään­kuu­lut­ta­nut vuosi­kym­me­niä. Nyt on yritys­ten aika lähteä liik­keelle. Valtio voi luoda puit­teet, mutta vain yrityk­set voivat toteut­taa kasvun. 

Toimiva talous on osa turval­li­suus­po­li­tiik­kaa.

Hyvät ystä­vät, 

avoin­ten työpaik­ko­jen määrä on jo nyt nous­sut selvästi verrat­tuna vuoden takai­seen. Tuoreim­man työmark­ki­naen­nus­teen mukaan työl­li­syys kään­tyy kasvuun ensi vuoden alusta. Suunta on oikea, mutta jokai­sen työtä vailla olevan vuoksi kään­teen soisi tapah­tu­van vielä nopeam­min.

Tässä­kään asiassa halli­tus ei jää vain odot­te­le­maan. Työmi­nis­teri Matias tuo jo budjet­ti­rii­heen uusia konkreet­ti­sia esityk­siä työl­li­syy­den vauh­dit­ta­mi­seksi. 

Hyvät kuuli­jat,

Suomella ja suoma­lai­silla on erin­omai­set mahdol­li­suu­det pärjätä ja menes­tyä. Miljar­di­so­peu­tus­ten keskellä olemme panos­ta­maan koulu­tuk­seen ja osaa­mi­seen. Niillä raken­ne­taan tule­vai­suu­temme.

Kyllä, olemme joutu­neet teke­mään joita­kin kohden­net­tuja sääs­töjä myös koulu­tus­sek­to­rilla. Siitä huoli­matta opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön budjetti on tänä vuonna miljardi euroa enem­män kuin vuonna 2022.

Tämän kuun alusta tuli voimaan perus­o­pe­tuk­sen uusi oppi­mi­sen tuki. Tavoit­teena on, että jokai­nen lapsi ja nuori saa tukea omassa lähi­kou­lussa ja mahdol­li­sim­man varhain. Ja että tuki jous­taa oppi­laan tarpei­den mukaan. Samaan aikaan opetuk­seen lisät­tiin äidin­kie­len ja mate­ma­tii­kan vuosi­viik­ko­tun­teja. Känny­köi­den kiel­tä­mi­sestä oppi­tun­neilla tulee kiitosta, opet­ta­jilla pitää olla rauha opet­taa ja oppi­lailla oppia. 

Olemme jo lisän­neet korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen ja tohto­ri­kou­lu­tet­ta­vien määrää. Kevään puoli­vä­li­rii­hessä sovimme yhteensä 100 miljoo­nan euron inves­toin­nista koulu­tus­ta­son nostoon, kasvua tuke­ville aloille. 

Toteu­tamme ilman korkea­kou­lu­paik­kaa jääneille, toisen asteen koulu­tuk­sesta valmis­tu­neille maksut­to­man 30 opin­to­pis­teen opin­to­se­te­lin avoi­meen yliopis­toon tai avoi­meen korkea­kou­luun. 

Amma­til­li­seen koulu­tuk­seen käyte­tään tänä­kin vuonna yli 2 miljar­dia euroa. Koulu­tusta kohden­namme nuorille, joilla ei ole vielä ensim­mäistä tutkin­toa. 

Halli­tus on tehnyt histo­rial­li­set panos­tuk­set tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. Tavoit­teena on, että inno­vaa­tiot ja keksin­nöt jalos­tu­vat tule­vai­suu­den vien­niksi.

Tule­vai­suu­den raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös kykyä uudis­tua. Minusta olisi hyvä, että läpi­va­lai­semme koko koulu­tus­jär­jes­tel­män ja päivi­tämme sen 2030-luvulle. 

Koulu­tus ja osaa­mi­nen ovat meille kokoo­mus­lai­sille se sektori, jota budjet­ti­neu­vot­te­luissa paino­tamme. Meille on tärkeää, että pidämme kiinni perus­kou­lun vahvis­ta­mi­sesta 200 miljoo­nalla tämän vaali­kau­den aikana. Perus­kou­luissa vale­taan pohja tule­ville opin­noille.

Me kokoo­mus­lai­set uskomme myös elävään kansa­lai­syh­teis­kun­taan. Kansa­lais­jär­jes­töt ovat synty­neet katvei­siin, joita valtio ei ole pysty­nyt hoita­maan. Tai tekee asioita, joita ei kannata siir­tää valtion hoidet­ta­vaksi. Järjes­tö­kent­tää pitää uudis­taa, asioita on tehtävä tehok­kaam­min ja vaikut­ta­vam­min. Veron­mak­sa­jien rahoja on käytet­tävä järke­västi. Järjes­tö­jen työ on miljoo­nille suoma­lai­sille arvo­kasta. Meidän on huoleh­dit­tava, että se jatkuu. 

Hyvät ystä­vät, kuuli­jat

tule­vai­suus syntyy teke­mällä. Olemme tehneet paljon töitä – ja aiomme tehdä vielä enem­män. Tartumme työhön luot­ta­vai­sina ja opti­mis­ti­sina. Kiitän jokaista jo tehdystä työstä suoma­lais­ten hyväksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa