Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Kun Euroo­pan unioni on vahva, myös Suomi on vahva. EU:n kautta me kasva­tamme Suomen taloutta, edesau­tamme suoma­lais­ten yritys­ten menes­tystä sekä viemme maail­malle uusia inno­vaa­tioita.

EU on meille tänä päivänä tärkeämpi kuin koskaan. EU tuot­taa merkit­tä­vää lisä­ar­voa asioissa, jotka ovat suomelle tärkeitä tässä maail­man murrok­sessa.

Halli­tus on onnis­tu­nut EU-vaikut­ta­mi­sessa erin­omai­sesti. Ensin­nä­kin EU:n suunta turval­li­suu­den ja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­sessa on oikea. Tätä täytyy jatkaa.

Perus­läh­tö­kohta tälle työlle on Suomen näkö­kul­masta oikea – Venä­jän pysyvä uhka. Ja kovasti olemme tehneet töitä sen eteen, että tämä ymmär­re­tään kaik­kialla Euroo­passa.

Kaikki mitä EU:n puit­teissa tehdään puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi, on Suomen etu. Unioni on nyt sitou­tu­nut vahvis­ta­maan yhteistä turval­li­suutta ja puolus­tusta tavalla, jota emme olisi voineet kuvi­tella vielä muutama vuosi sitten.

Komis­sio on tunnis­ta­nut Suomen poik­keuk­sel­li­sen asema Venä­jän raja­naa­pu­rina: seuraa­vassa moni­vuo­ti­sessa budje­tissa Suomelle on esitetty 1,6 miljar­din euron rahoi­tusta raja­tur­val­li­suu­teen, muut­to­liik­keen hallin­taan ja sisäi­seen turval­li­suu­teen.

Kyseessä on yli miljar­din lisäys edel­li­seen kauteen. Tämä on Suomelle merkit­tävä poliit­ti­nen voitto ja osoi­tus siitä, että halli­tus on onnis­tu­nut edun­val­von­nassa. Nime­no­maan tätä rahoi­tusta voimme käyt­tää tuke­maan itäi­sen ja pohjoi­sen Suomen elin­voi­maa, sillä se on myös keskei­nen osa koko­nais­tur­val­li­suus­stra­te­gi­aamme ja raja-aluei­den turval­li­suutta.

Vuosi sitten puheen­joh­taja Von der Leyen oli kutsus­tani Suomessa itära­jalla. Yhty­mä­kohta komis­sion budjet­tie­si­tyk­seen on tuskin aivan sattu­maa.

EU:n puolus­tuk­sen rahoit­ta­mi­sen lähtö­koh­daksi on otettu Venä­jän pysy­vään uhkaan vastaa­mi­nen. Komis­sion ehdo­tuk­sessa on annettu erityistä painoar­voa rahoi­tus­kri­tee­reissä niille maille, joilla on yhteistä maara­jaa Venä­jän kanssa.

Sama lähtö­kohta löytyy EU:n puolus­tuk­sen valkoi­sesta kirjasta, joka ohjaa EU:n puolus­tus­po­li­tiik­kaa.

Maha­las­kusta ei todel­la­kaan voida puhua Suomen EU-vaikut­ta­mi­sessa, vaikka joku niin ehkä toivoisi. Sitä paitsi jotain kertoo sekin, että olemme juuri saaneet vahvis­tuk­sen, että komis­sion puheen­joh­taja Ursula von der Leyen tulee vieraak­seni Suomeen perjan­taina. Hän haluaa tutus­tua tarkasti Euroo­pan etulin­jan maiden kohtaa­miin turval­li­suus­haas­tei­siin.

Tämä vierailu alle­vii­vaa sitä, kuinka komis­sio suhtau­tuu Venä­jän uhkaan tosis­saan ja todella haluaa oppia meiltä Venä­jän raja­naa­pu­reilta.

Vies­timme hänelle on selvä – me puolus­tamme EU:n ulko­ra­jaa, joka on samalla myös NATO:n ulko­raja. Me huoleh­dimme osal­tamme myös Itäme­ren turval­li­suutta. Tämä tuo harteil­lemme aivan erityistä vastuuta. Euroop­paa puolus­te­taan nime­no­maan sen itäi­sellä reunalla.

Komis­sio panos­taa Suomelle tärkei­siin tavoit­tei­siin. Ensin­nä­kin, tule­vassa budje­tissa Suomella on mahdol­li­suus olla vahvasti saama­puo­lella:

• Puolus­tus­ra­hoi­tuk­seen esite­tään viisin­ker­taista budjet­tia.
• Soti­laal­li­seen liik­ku­vuu­teen kymmen­ker­taista.
• Hori­sontti-ohjel­maan kaksin­ker­taista
• Raja­tur­val­li­suu­teen kolmin­ker­taista.
• Digi­taa­li­sen kilpai­lu­ky­vyn kehit­tä­mi­seen seit­sen­ker­tais­ta­mista.

Toiseksi, EU:n puolus­tuk­sessa kehi­te­tään osa-alueita, joissa Suomella on voitet­ta­vaa – tykis­tö­jär­jes­tel­miä, ammus­tuo­tan­toa, drone-tekno­lo­giaa sekä soti­laal­lista liik­ku­vuutta. 

Kolman­neksi, Itäme­ren alueen kaape­li­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­seen Suomelle kaavail­laan keskeistä roolia. 

Neljän­neksi, EU panos­taa Virk­kusen johdolla Suomen kannalta aivan keskei­siin tule­vai­suu­den aloi­hin kuten teko­ä­lyyn, kvant­ti­tek­no­lo­gi­aan, digi­ta­li­saa­tioon, mikro­si­rui­hin sekä verk­ko­tek­no­lo­gi­aan. 

EU:n pitää kulkea tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­sen kärjessä ja päästä eroon kriit­ti­sistä riip­pu­vai­suuk­sista.

Perus­pe­ri­aat­teena meillä Euroop­pana täytyy olla jotain, mitä muut halua­vat – eikä se voi olla vain kaunis arkki­teh­tuuri, pitkät lomat ja kiin­nos­ta­vat museot.

Jotain kertoo se, että EU-alueella on kiin­nos­tuttu teke­mään yli 230 miljar­din euron edestä teko­ä­lyin­ves­toin­teja tule­vina vuosina. Pidän tärkeänä, että halli­tus päätti, että Suomi tavoit­te­lee seuraa­vaa EU:n teko­ä­lyn giga­teh­dasta. Kilpailu on kovaa, mutta Suomi pärjää varmasti tässä kisassa. Teko­ä­lyn saralla Suomella onkin paljon voitet­ta­vaa ja annet­ta­vaa, nime­no­maan EU:n kautta.

Tuemme voimak­kaasti euroop­pa­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den nopeaa ylös­ajoa. Ilman vahvem­paa puolus­tus­teol­li­suutta ei ole vahvem­paa puolus­tusta. Samalla tahdomme varmis­taa, että se ei tapahdu pienem­pien yritys­ten kustan­nuk­sella.

Suoma­lai­silla yrityk­sillä on oltava aidot mahdol­li­suu­det lähteä mukaan euroop­pa­lai­siin puolus­tus­hank­kei­siin. Tässä halli­tus tukee suoma­lai­sia yrityk­siä mark­ki­noil­le­pää­syssä. Yhtä tärkeää on keven­tää EU:n yhtei­siä puolus­tus­han­kin­toja sekä luoda aidot puolus­tus­mark­ki­nat. Tähän tarvi­taan myös mitta­vasti yksi­tyistä rahoi­tusta.

Olen useasti toden­nut, kuinka Euroo­pan inves­toin­ti­pan­kin täytyy toimia tässä suun­nan­näyt­tä­jänä – sen on otet­tava vahvem­paa roolia puolus­tus­hank­kei­den rahoit­ta­mi­sessa, eikä sen omat sään­nöt saa olla puolus­tus­ra­hoi­tuk­sen esteenä.

Tässä­kin halli­tus on ollut aktii­vi­nen ja olemme kerän­neet yli 20 maan koali­tion ajamaan asiaa.

Eilen loin uskoa talou­temme kasvu­mah­dol­li­suuk­siin. Suomen Puolus­tus­teol­li­suus on yksi nopeasti kasvava ala. Meillä on alansa kärki­kas­tia olevia yrityk­siä, kuten Nammo, Patria, Iceye, Nokia, Bittium, RMC (Rauman telakka) ja monet muut.

Näitä on joka puolella Suomea.

Eilen Kokko­lassa puolus­tus­mi­nis­teri oli kutsu­nut alueen puolus­tus­teol­li­suus- ja kaksi­käyt­tö­tuo­tey­ri­tyk­siä koolle pyöreän pöydän tilai­suu­teen, jossa keskus­tel­tiin alan kasvu­mah­dol­li­suuk­sista ja näky­mistä.

Me suoma­lai­set tiedämme, että rauhan saami­nen Ukrai­naan ei tarkoita, että Venäjä muut­tuisi. Mahdol­li­nen rauha antaa myös Puti­nin Venä­jälle tilai­suu­den kerätä voimi­aan. Emme pelkää Venä­jää, vaan suhtau­dumme siihen realis­ti­sesti.

Olen EU-pöydissä koros­ta­nut, että meidän täytyy tehdä enem­män, nopeam­min ja tiiviissä koor­di­naa­tiossa NATO:n kanssa. Nämä ajatuk­set ovat saaneet hyvää vasta­kai­kua saman­mie­lis­ten joukos­samme, niin kutsu­tussa NB8 -jäsen­maa­ryh­mässä.

Myös Saksa on tunnis­ta­nut ryhmämme merki­tyk­sen – Turussa vierail­les­saan liit­to­kans­leri Merz totesi, kuinka Saksa katsoo nyt Pohjoi­seen, ja erityi­sesti Itäme­relle. Se, että olemme saaneet sekä Saksan että Puolan NB8 -pöytään vahvis­taa Itäme­ren alueen turval­li­suutta.

Se antaa myös Suomelle vahvan työvä­li­neen muuhun EU-vaikut­ta­mi­seen.

Ja juuri viime perjan­taina Viron vierai­lulla tote­simme päämi­nis­te­ri­kol­lega Kris­te­nin kanssa, kuinka meidän on varmis­tet­tava, että tehdyt sitou­muk­set Euroo­pan puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi todella konkre­ti­soi­tu­vat käytän­töön ja nopeasti.

Suomen prio­ri­teetti EU-poli­tii­kassa on Ukrai­nan tuke­mi­nen.

Heti Alas­kan ja Washing­to­nin kokous­ten jälkeen pidimme ylimää­räi­seen EU-johta­jien huip­pu­ko­kouk­seen video­yh­teyk­sin. Toin esiin konkreet­ti­sia toimia, joilla meidän pitää tukea Ukrai­naa:

1. EU:n on oltava valmis aset­ta­maan uusia pakot­teita Venä­jälle sen painos­ta­mi­seksi tuli­tau­koon. 19. pako­te­pa­ke­tin on oltava tiukempi kuin yksi­kään edel­li­nen.
2. Ukrai­nan armei­jaa on vahvis­tet­tava. Se on paras turva­ta­kuu. Yksi askel tähän suun­taan on Euroo­pan rauhan­ra­has­ton varo­jen vapaut­ta­mi­nen viipy­mättä.
3. Venä­jältä jäädy­tet­ty­jen varo­jen on pysyt­tävä jäädy­tet­tynä. Vielä tärkeäm­pää olisi mahdol­lis­taa tämän 300 miljar­din euron pääoman käyt­tä­mi­nen Ukrai­nan jälleen­ra­ken­nuk­seen sekä armei­jan vahvis­ta­mi­seen.
4. Ukrai­nan EU-jäse­nyys on vält­tä­mät­tö­myys.

Lisäksi EU:n nykyi­nen Ukraina-tuki­vä­li­neen rahoi­tus loppuu vuonna 2027, mutta tuki­tarve jatkuu.

Siksi ehdo­tamme: meidän on raken­net­tava Ukrai­nalle uusi pitkä­kes­toi­nen ja kalii­be­ril­taan riit­tä­vän järeä tuki­vä­line EU:n kautta. Sen mitta­luo­kan tulisi olla sama kuin nykyi­sen, 50 miljar­din euron tuki­vä­li­neen.

Vali­tet­ta­vasti tämän hetken etene­mi­sen este on useissa edellä maini­tuissa asioissa Unka­rin toiminta. Siksi kanna­tamme määräe­nem­mis­tö­pää­tös­ten lisää­mistä keskei­sissä ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sissa kysy­myk­sissä sekä laajen­tu­mis­neu­vot­te­lui­den avaa­mi­sessa.

Haluan viimei­seksi nostaa esiin sen, miten EU keskit­tyy vihdoin pien­ten asioi­den sijaan suuriin koko­nai­suuk­siin. Se näkyy monella rinta­malla – sisä­mark­ki­noi­den esteitä pure­taan, pääoma­mark­ki­noita kehi­te­tään, turhaa sään­te­lyä pure­taan ja uusia kaup­pa­so­pi­muk­sia solmi­taan. Eten­kin uudet kaup­pa­so­pi­muk­set avaa­vat myös suoma­lai­sille yrityk­sille uusia kasvu­mah­dol­li­suuk­sia. Euroo­passa on ymmär­ret­tävä sen oma kasvu­po­ten­ti­aali. Syksyn aikana tulemme näke­mään komis­siolta sään­te­lyn­pur­kueh­do­tuk­set esime­riksi digi- ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­töön liit­tyen.

Vihdoin­kin. Vähem­män mutta parem­paa sään­te­lyä.

Erityi­sesti Kokoo­muk­sen ja Suomen on syytä ajaa keihään­kär­kenä normin­pur­kua EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen. Se olisi johdon­mu­kaista, sillä äänes­timme ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta vastaan viime kesänä, mutta myös talou­del­li­sesti perus­tel­tua tässä talous­ti­lan­teessa.

Olemme sitou­tu­neet luon­non moni­muo­toi­suu­den vahvis­ta­mi­seen, mutta ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sen kustan­nuk­set on arvioitu Suomelle olevan kohtuut­to­man suuret, yli 900 miljoo­naa euroa. Suomen kustan­nuk­set ovat väki­lu­kuun suhteu­tet­tuna Euroo­pan suurim­mat.

Meidän on itse voitava valita parhaat keinot luon­non tilan paran­ta­mi­seen byro­kraat­ti­sen ylhäältä alas­päin tapah­tu­van sään­te­lyn sijaan. Suoma­lai­set osaa­vat hoitaa luon­toa. Tämä ei tarkoita, että Kokoo­mus olisi tinki­mässä pitkän aika­vä­lin ilmas­to­ta­voit­teista. Me tuemme Euroo­pan laajuista ilmas­to­la­kia ja sen 90 % netto­pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voi­tetta vuodelle 2040.

Loppuun haluan vielä todeta sen, että meillä, Suomella ja Kokoo­muk­sella, on kaikki edel­ly­tyk­set raken­taa Euroo­pasta vahvempi, turval­li­sempi ja kilpai­lu­ky­kyi­sempi kuin koskaan. Kokoo­mus oli Suomen puolueista ensim­mäi­nen, joka aika­naan ryhtyi vahvasti kannat­ta­maan Suomen jäse­nyyttä Euroo­pan unio­nissa. Edel­leen tänä päivänä Kokoo­mus on Suomen EU-myön­tei­sin, mutta myös vaikut­ta­vin EU-puolue. Asemamme on vahva EU:n suurim­man poliit­ti­sen puolu­een EPP:n keskuu­dessa.

Juuri tänään me tarvit­semme Euroo­pan unio­nia enem­män kuin koskaan. Ja Euroo­pan unioni tarvit­see Suomea enem­män kuin koskaan.

Viime kesänä, tässä samai­sessa edus­kun­ta­ryh­mämme kesä­ko­kouk­sessa paino­timme tavoit­tei­tamme EU-poli­tii­kassa. Niitä olivat muun muassa EU:n kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen, koko­nais­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen sekä Ukrai­nan tuke­mi­nen.

Nyt, vuotta myöhem­min on ilo huomata, että olemme onnis­tu­neet näiden usei­den kokoo­mus­ta­voit­tei­den läpi­vie­mi­sessä täysi­mää­räi­sesti EU:n agen­dalle. Tässä Kokoo­muk­sen aloit­teel­li­suus, aktii­vi­suus ja oikea-aikai­nen vaikut­ta­mi­nen on kanta­nut hedel­mää. Nykyi­sellä halli­tus­kau­della ennak­ko­vai­kut­ta­mi­sessa on erityi­sesti kunnos­tau­duttu.

Meille suoma­lai­suus ja euroop­pa­lai­suus kulkee käsi kädessä.

Kiitos!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa