Naisyrittäjä ja miesduunari vai päinvastoin? - seminaari
Julkaistu:
Seminaarissa keskusteltiin EK:n Anu Sajavaaran ja Naisyrittäjien Marjukka Karttusen alustamana työelämän tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Sajavaara pohti puheenvuorossaan naisten ja miesten tilannetta työmarkkinoilla. Taantuma on vauhdittanut rakennemuutosta, joka on iskenyt voimakkaimmin perinteisille miesvaltaisille aloille. Sajavaaran mukaan nyt on pohdittava, miten tulevaisuuden työelämän koulutustarpeisiin vastataan. Uudet työpaikat eivät välttämättä synny enää takaisin perinteisille aloille, vaan naisvaltaiset palvelualat ovat valtaamassa uutta tilaa työmarkkinoilla. Erityisesti koulutusjärjestelmän ja opetuksen segregaatiota aiheuttavien tekijöiden purkaminen on tärkeää, jotta naisten ja miesten työllistymistä selkeästi eri aloille voidaan vähentää. Segregaatiota purkamalla voimme tehokkaasti vaikuttaa myös nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaeroihin ja edistää työvoimaresurssien täysmittaista hyödyntämistä.
Sajavaara piti hyvänä sitä, että naisten työssäkäymisen mahdollistava infrastruktuuri on Suomessa olemassa. Esimerkiksi lastenhoitopalvelut, päivähoito, julkinen liikenne ja kouluruokailu on Suomessa järjestetty hyvin. Myös asenneilmasto on meillä sukupuolten välistä tasa-arvoa kunnioittava. Kuitenkin kehitettävää vielä löytyy; naisilla ja miehillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, jolloin työpaikoilla tulisi entisestään kehittää parempia käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi ja kannustaa vanhemmuuden kannustusten tasapuolisempaan jakamiseen.
Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen puhui teemasta naisyrittäjän näkökulmasta. Selkeänä ongelmana naisvaltaisten alojen yrittäjille Karttunen koki vanhemmuuden korkeat kustannukset. Erityisesti mikroyrityksille työntekijän vanhemmuus voi olla äärimmäisen raskas taakka. Suurin syy liiketoiminnan lopettamiseen onkin naisyrittäjillä raskaus ja perheen perustaminen. Karttunen totesi, että Ruotsissa vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisempi jakaminen toteutettiin jo 30 vuotta sitten voimaan astuneen lakiuudistuksen yhteydessä. Suomessa vastaavaa uudistusta ovat vastustaneet erityisesti suuret miesvaltaiset alat.
