• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoo­mus julkaisi sote-valin­nan­va­pau­den teesit
    Twiittaa

    Kokoo­mus julkaisi sote-valin­nan­va­pau­den teesit

    Julkaistu: 30.05.2016 Uncategorized

    Kokoo­muk­sen kansan­edus­ta­jat minis­teri Lenita Toivakka, vara­pu­he­mies Paula Risikko ja Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­mässä sote-poli­tii­kasta vastaava Sari Sarko­maa listaa­vat Kokoo­muk­sen 29 teesiä valin­nan­va­pau­teen.

    Kansan­edus­ta­jat muis­tut­ta­vat, että valin­nan­va­paus on väline vauh­dit­taa sote-uudis­tusta ihmi­sen näköi­seksi. Valin­nan­va­pau­den tavoit­teena on edis­tää sote-palve­lui­den saata­vuutta, tasa-arvoa, laatua, kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta ja vahvis­taa perus- ja lähi­pal­ve­luita.

    Edus­ta­jat katso­vat, että sote-uudis­tuk­sen tavoit­teen tulee olla, että ihmi­set saavat laadu­kasta ja tasa-arvoista palve­lua ja julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jetta saadaan kurot­tua umpeen vähin­tään tavoit­teeksi asete­tun kolmen miljar­din verran.

    29 teesiä, tavoi­tetta ja onnis­tu­mi­sen edel­ly­tystä valin­nan­va­pau­delle:

    1. Tasa­ver­tai­set palve­lut: Sote-uudis­tus on onnis­tu­nut kun tervey­se­rot kape­ne­vat ja ihmis­ten pompot­te­lusta luukulta toiselle pääs­tään. Perus­pal­ve­lut vahvis­tu­vat ja hoitoon pääsee oikea-aikai­sesti.

    2. Ihmi­nen ensin: Valin­nan­va­pau­den laajen­ta­mi­nen on loikka pois järjes­tel­mä­kes­kei­syy­destä kohti ihmis­ten osal­li­suutta. Mahdol­li­suus valita ja saada palve­lut ei katso raha­pus­sin paksuutta. Julki­nen valta vastaa tasa-arvoi­sesta hoidosta.

    3. Yhte­näi­set hoito­ket­jut: Palve­lut ovat koko­nai­suuk­sia, joissa sote-osaa­jien taidot saadaan parhaim­mil­leen ihmis­ten avuksi. Palve­lut integroi­daan tiedon ja toimin­nan kautta.

    4. Moni­puo­li­set tuot­ta­jat: Järjes­töille ja yrityk­sille anne­taan tasa­ver­tai­set mahdol­li­suu­det tulla mukaan tarjoa­maan osaa­mista valtio­val­lan tarkasti määrit­te­le­min ehdoin. Pk-yrit­tä­jät, yksi­ny­rit­tä­jät ja järjes­töt toimi­vat tuot­ta­jina julki­sen rinnalla. Parhaat palve­luin­no­vaa­tiot synty­vät tuot­ta­jan ja palve­lua tarvit­se­van kohda­tessa.

    5. Henki­löstö mukana: Uudis­tuk­set on toteu­tet­tava hyvää henki­lös­tö­po­li­tiik­kaa noudat­taen. Osaa­vat ihmi­set teke­vät sote-palve­lui­den laadun. Sote-henki­lös­tön on oltava mukana valmis­te­lussa ja toimeen­pa­nossa.

    6. Läpi­nä­ky­vyys: Julki­nen valta luo sään­nöt laadun ja kustan­nus­ten läpi­nä­ky­vyy­delle. Kansa­lais­ten tiedon­saan­nin turvaa­mi­seksi tiedon on oltava helposti saata­villa. Läpi­nä­ky­vät tiedot ovat myös edel­ly­tys raha seuraa ihmistä -mallin käyt­töö­no­tolle ja ihmi­sen valin­nan teke­mi­selle.

    7. Valin­nan­va­pau­den ydin: Nykyistä nopeampi ja yhden­ver­tai­nen pääsy palve­lui­hin sekä palve­lui­den laadun, vaikut­ta­vuu­den ja kustan­nus­te­hok­kuu­den paran­tu­mi­nen.

    8. Muutos eriar­voi­seen nyky­ti­laan: Nyt merkit­tävä osa väes­töstä – kuten työt­tö­mät, lapsi­per­heet ja eläke­läi­set – jonot­ta­vat perus­ter­vey­den­huol­toon. Kohtuut­to­mia ja eriar­vois­ta­via jonoja on myös moniin sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin.

    9. Asia­kas­mak­sut samat: Palve­lun käyt­tä­jän asia­kas­mak­sut ja siten palve­lun hinta ihmi­selle ovat samat riip­pu­matta palve­lun­tuot­ta­jasta. Palve­lu­mak­su­jen on oltava kohtuul­li­set. Ihmi­nen voi täyden­tää saami­aan julki­sia palve­luja rajal­li­sesti omalla rahalla, esimer­kiksi osta­malla lisä­käyn­tejä fysio­te­ra­peu­tilta.

    10. Ihmi­nen valit­see, mutta piikki ei ole auki: Julki­nen valta määrää rahoi­tuk­sesta. Korvaus­ten taso ja sitä kautta kustan­nus­ten koko­nais­määrä ovat maksa­jan eli julki­sen vallan, päätet­tä­vissä ja säädet­tä­vissä.

    11. Rahoi­tus uudis­tet­tava kannus­ta­maan viisaa­seen rahan käyt­töön: Raha kulkee maakun­nilta tuot­ta­jille sovit­tu­jen sään­tö­jen mukai­sesti. Raha kulkee osit­tain kiin­teällä korvauk­sella listau­tu­neista ihmi­sistä. Lisäksi rahoi­tusta on täyden­net­tävä erilai­silla muilla korvauk­silla, kuten kannus­teilla vaikut­ta­vuu­teen ja hyvin­voin­tiin, palve­lui­den koko­nais­pa­ke­toin­nilla ja henki­lö­koh­tai­sella budje­toin­nilla sekä kerta­kor­vauk­silla siellä, missä se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Järjes­tel­mää ei pidä virit­tää luomaan suorit­teita ja lääkä­rissä käyn­tejä vaan edis­tä­mään ihmis­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia palkit­se­malla palve­lun tuot­ta­jaa esimer­kiksi diabe­tes­hoi­to­ta­sa­pai­nosta.

    12. Rahoi­tus ja korvaus­jär­jes­telmä kannus­ta­vat hoita­maan laaduk­kaasti: ei osaop­ti­moin­nille. Kun rahat tule­vat jatkossa järjes­tä­jän yhteen raha­pus­siin, lakkaut­taa se nykyi­sen hölmöy­den, jossa poti­laan hoitoa, esimer­kiksi polvi­leik­kausta, siir­re­tään ja maksa­te­taan Kelalla lääke- ja sairaus­päi­vä­ra­ha­kus­tan­nuk­set. Olemassa olevia järjes­tel­miä, kuten Kelaa, on viisasta hyödyn­tää raha­vir­to­jen ohjaa­mi­sessa.

    13. YTHS, työter­veys­huolto: Säilyt­tä­vät tärkeän ja toimi­van roolinsa uudis­tuk­sessa, mutta työn­ja­koa tarkas­tel­tava. YTHS on laajen­net­tava koske­maan kaik­kia korkea­kou­luo­pis­ke­li­joita. Lisäksi koulu­ter­vey­den­huol­lon on toimit­tava tiivisti yhdessä oppi­las­huol­lon kanssa lähellä lasta.

    14. Kattava laki­sää­tei­nen tuot­ta­jien rapor­toin­ti­vel­vol­li­suus: Merkit­tävä paran­nus sote-johta­mi­seen ja päätök­sen­te­koon, jolloin saamme työka­luja parem­paan sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon ja kustan­nus­ten hillin­tään.

    15. Koko maan kattava valin­nan­va­paus: Sote-alueet eivät saa olla raja-aitoja. Palve­lu­jen järjes­tä­jällä tulee olla laki­sää­tei­nen velvoite tarjota valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia.

    16. Palve­lun­tuot­ta­jien tasa­puo­li­set toimin­tae­del­ly­tyk­set: Turvat­tava omis­tus­poh­jasta riip­pu­matta. Toimin­taa ohjaa­vien lakien, laatu­kri­tee­rien, valvon­nan, viran­omais­käy­tän­tö­jen ja hankin­nan sään­tö­jen oltava samat.

    17. Valinta ohjaa palve­luja: Valinta palve­lun­tuot­ta­jasta on voitava tehdä riit­tä­vän usein, jotta se toimii aitona palau­te­me­ka­nis­mina palve­lui­den laadusta.

    18. Lähi­pal­ve­lut: Tuot­ta­jia voidaan kannus­taa haja-asutusa­lueille myös korvaus­pe­rus­teita painot­ta­malla. Kun raha seuraa ihmistä ja kysyntä voi luoda tarjon­taa, on malli uusi mahdol­li­suus vahvis­taa lähi­pal­ve­luja.

    19. Kaikki osaa­mi­nen käyt­töön: Suomen sote-mallin tulee olla moniam­ma­til­li­nen malli, joka hyödyn­tää koko koulu­te­tun sote-henki­lös­tön osaa­mista ja vauh­dit­taa työn­jaon uudis­ta­mista. Muut Pohjois­maat ovat luoneet enem­män lääkä­ri­läh­töi­siä malleja.

    20. Sote ei onnistu ilman työre­for­mia: Esimer­kiksi fysio­te­ra­peut­tien suora­vas­taa­no­tot ovat tutki­tusti nopeut­ta­neet hoitoon pääsyä, työn tuot­ta­vuutta, vaikut­ta­vuutta ja mielek­kyyttä. Sairaan­hoi­ta­jien vastaan­ot­to­toi­min­nasta on hyviä koke­muk­sia eri puolilla Suomea terveys­a­se­milla ja erikois­sai­raan­hoi­don polikli­ni­koilla.

    21. Tieto ihmi­sen parhaaksi: Sote-uudis­tuk­sessa on toteu­tet­tava tiedon inte­graa­tio ja eri toimi­joi­den verkos­toi­tu­mi­nen niin, että palve­lut integroi­daan ihmi­sen ympä­rille tarpeen mukaan.

    22. Järjes­töt arvok­kaassa asemassa: Järjes­töillä on tärkeä rooli myös erityi­sesti kuntien vastuulla olevassa tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sessä. Järjes­tö­jen, kuntien ja maakun­tien yhteis­työlle on kehi­tet­tävä toimi­via kump­pa­nuus­ra­ken­teita.

    23. Ehdo­ton ei julki­sille ja yksi­tyi­sille mono­po­leille: Tavoit­teena on saada kaikki voima­va­rat käyt­töön ja siksi palve­lun tuot­ta­jilta ei tule vaatia isoja inves­toin­teja. Yhden henki­lön yrityk­sen, toimi­van järjes­tön, mitta­van julki­sen osaa­mi­sen tai erilais­ten hoivai­deoi­den luomi­seen keskit­ty­vän erikois­tu­neen hoivay­ri­tyk­sen sekä uusien toimi­joi­den on pääs­tävä tasa­ve­roi­sesti mukaan.

    24. Julki­nen valta vahva: Tavoit­teena yhden­ver­tai­set palve­lut. Vastuu palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä on vahvasti julki­sella vallalla. Valin­nan­va­paus valjas­tet­tava ihmi­sen parhaaksi. Julki­sen sekto­rin tuotanto on nyt ja tule­vai­suu­dessa tärkeää. Valin­nan­va­pau­den tarkoi­tus on myös antaa julki­selle sekto­rille mahdol­li­suus olla parhaim­mil­laan.

    25. Suun tervey­den­huol­lon palve­lut osa sotea: Suun tervey­den­huolto ei ole eril­li­nen osa muuta perus­ter­vey­den­huol­toa. Hoita­mat­to­mat hammas­sai­rau­det lisää­vät hoito­kus­tan­nuk­sia.

    26. Tuot­ta­mi­sen oltava jous­ta­vaa: Palve­lut eivät ole vain raken­teita ja seiniä. Digi­ta­li­saa­tio ja esimer­kiksi mobii­li­pal­ve­lut ovat mullis­tava mahdol­li­suus ja ne on hyödyn­net­tävä täysi­mää­räi­sesti.

    27. Hinnan sijaan kilpail­laan laadulla: Valin­nan­va­paus on esimer­kiksi vanhus- ja vammais­pal­ve­lua tarvit­se­ville merkit­tävä mahdol­li­suus elää oman näköistä elämää. Valin­nan­va­paus räätä­löi palve­lut käyt­tä­jän tarpeista lähte­väksi.

    28. Veden­pi­tävä vaiku­tus­ten arviointi osana valmis­te­lua: Valin­nan­va­paus­malli ja tieten­kin koko sote-järjes­tä­mis­laki rahoi­tus­rat­kai­sui­neen vaatii kivi­ja­laksi kestä­vän tieto­pe­rus­tan toimin­nal­li­sista ja talou­del­li­sista vaiku­tusar­vioin­neista.

    29. Tarkka seuranta ja tutki­mi­nen jatko­ke­hit­tä­mi­sen perus­taksi: Valin­nan­va­paus­mal­lia ei saada kerralla kohdal­leen vaan sitä on kehit­tävä tavoit­teel­li­sesti. Valtio­neu­vos­ton on tehtävä mallin vaiku­tus­ten seuran­nasta ja tutki­mi­sesta selkeä päätös.