Kokoomus.fi
MENU
Kokoomus julkaisi sote-valin­nan­va­pauden teesit

Kokoomus julkaisi sote-valin­nan­va­pauden teesit

Julkaistu: 30.05.2016 Uutiset

Kokoo­muksen kansan­edus­tajat ministeri Lenita Toivakka, varapu­hemies Paula Risikko ja Kokoo­muksen eduskun­ta­ryh­mässä sote-politii­kasta vastaava Sari Sarkomaa listaavat Kokoo­muksen 29 teesiä valin­nan­va­pauteen.

Kansan­edus­tajat muistut­tavat, että valin­nan­vapaus on väline vauhdittaa sote-uudis­tusta ihmisen näköi­seksi. Valin­nan­va­pauden tavoit­teena on edistää sote-palve­luiden saata­vuutta, tasa-arvoa, laatua, kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta ja vahvistaa perus- ja lähipal­ve­luita.

Edustajat katsovat, että sote-uudis­tuksen tavoitteen tulee olla, että ihmiset saavat laadu­kasta ja tasa-arvoista palvelua ja julkisen talouden kestä­vyys­va­jetta saadaan kurottua umpeen vähintään tavoit­teeksi asetetun kolmen miljardin verran.

29 teesiä, tavoi­tetta ja onnis­tu­misen edelly­tystä valin­nan­va­pau­delle:

1. Tasaver­taiset palvelut: Sote-uudistus on onnis­tunut kun tervey­serot kapenevat ja ihmisten pompot­te­lusta luukulta toiselle päästään. Perus­pal­velut vahvis­tuvat ja hoitoon pääsee oikea-aikai­sesti.

2. Ihminen ensin: Valin­nan­va­pauden laajen­ta­minen on loikka pois järjes­tel­mä­kes­kei­syy­destä kohti ihmisten osalli­suutta. Mahdol­lisuus valita ja saada palvelut ei katso rahapussin paksuutta. Julkinen valta vastaa tasa-arvoi­sesta hoidosta.

3. Yhtenäiset hoito­ketjut: Palvelut ovat kokonai­suuksia, joissa sote-osaajien taidot saadaan parhaim­milleen ihmisten avuksi. Palvelut integroidaan tiedon ja toiminnan kautta.

4. Monipuo­liset tuottajat: Järjes­töille ja yrityk­sille annetaan tasaver­taiset mahdol­li­suudet tulla mukaan tarjoamaan osaamista valtio­vallan tarkasti määrit­te­lemin ehdoin. Pk-yrittäjät, yksiny­rit­täjät ja järjestöt toimivat tuottajina julkisen rinnalla. Parhaat palve­luin­no­vaatiot syntyvät tuottajan ja palvelua tarvit­sevan kohda­tessa.

5. Henki­löstö mukana: Uudis­tukset on toteu­tettava hyvää henki­lös­tö­po­li­tiikkaa noudattaen. Osaavat ihmiset tekevät sote-palve­luiden laadun. Sote-henki­löstön on oltava mukana valmis­te­lussa ja toimeen­pa­nossa.

6. Läpinä­kyvyys: Julkinen valta luo säännöt laadun ja kustan­nusten läpinä­ky­vyy­delle. Kansa­laisten tiedon­saannin turvaa­mi­seksi tiedon on oltava helposti saata­villa. Läpinä­kyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä -mallin käyttöö­no­tolle ja ihmisen valinnan tekemi­selle.

7. Valin­nan­va­pauden ydin: Nykyistä nopeampi ja yhden­ver­tainen pääsy palve­luihin sekä palve­luiden laadun, vaikut­ta­vuuden ja kustan­nus­te­hok­kuuden paran­tu­minen.

8. Muutos eriar­voiseen nykytilaan: Nyt merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, lapsi­perheet ja eläke­läiset – jonot­tavat perus­ter­vey­den­huoltoon. Kohtuut­tomia ja eriar­vois­tavia jonoja on myös moniin sosiaa­li­pal­ve­luihin.

9. Asiakas­maksut samat: Palvelun käyttäjän asiakas­maksut ja siten palvelun hinta ihmiselle ovat samat riippu­matta palve­lun­tuot­ta­jasta. Palve­lu­mak­sujen on oltava kohtuul­liset. Ihminen voi täydentää saamiaan julkisia palveluja rajal­li­sesti omalla rahalla, esimer­kiksi ostamalla lisäkäyntejä fysio­te­ra­peu­tilta.

10. Ihminen valitsee, mutta piikki ei ole auki: Julkinen valta määrää rahoi­tuk­sesta. Korvausten taso ja sitä kautta kustan­nusten kokonais­määrä ovat maksajan eli julkisen vallan, päätet­tä­vissä ja säädet­tä­vissä.

11. Rahoitus uudis­tettava kannus­tamaan viisaaseen rahan käyttöön: Raha kulkee maakun­nilta tuotta­jille sovit­tujen sääntöjen mukai­sesti. Raha kulkee osittain kiinteällä korvauk­sella listau­tu­neista ihmisistä. Lisäksi rahoi­tusta on täyden­nettävä erilai­silla muilla korvauk­silla, kuten kannus­teilla vaikut­ta­vuuteen ja hyvin­vointiin, palve­luiden kokonais­pa­ke­toin­nilla ja henki­lö­koh­tai­sella budje­toin­nilla sekä kerta­kor­vauk­silla siellä, missä se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Järjes­telmää ei pidä virittää luomaan suorit­teita ja lääkä­rissä käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvin­vointia palkit­se­malla palvelun tuottajaa esimer­kiksi diabe­tes­hoi­to­ta­sa­pai­nosta.

12. Rahoitus ja korvaus­jär­jes­telmä kannus­tavat hoitamaan laaduk­kaasti: ei osaop­ti­moin­nille. Kun rahat tulevat jatkossa järjes­täjän yhteen rahapussiin, lakkauttaa se nykyisen hölmöyden, jossa potilaan hoitoa, esimer­kiksi polvi­leik­kausta, siirretään ja maksa­tetaan Kelalla lääke- ja sairaus­päi­vä­ra­ha­kus­tan­nukset. Olemassa olevia järjes­telmiä, kuten Kelaa, on viisasta hyödyntää rahavir­tojen ohjaa­mi­sessa.

13. YTHS, työter­veys­huolto: Säilyt­tävät tärkeän ja toimivan roolinsa uudis­tuk­sessa, mutta työnjakoa tarkas­teltava. YTHS on laajen­nettava koskemaan kaikkia korkea­kou­luo­pis­ke­li­joita. Lisäksi koulu­ter­vey­den­huollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilas­huollon kanssa lähellä lasta.

14. Kattava lakisää­teinen tuottajien rapor­toin­ti­vel­vol­lisuus: Merkittävä parannus sote-johta­miseen ja päätök­sen­tekoon, jolloin saamme työkaluja parempaan sosiaali- ja tervey­den­huoltoon ja kustan­nusten hillintään.

15. Koko maan kattava valin­nan­vapaus: Sote-alueet eivät saa olla raja-aitoja. Palve­lujen järjes­tä­jällä tulee olla lakisää­teinen velvoite tarjota valin­nan­mah­dol­li­suuksia.

16. Palve­lun­tuot­tajien tasapuo­liset toimin­tae­del­ly­tykset: Turvattava omistus­poh­jasta riippu­matta. Toimintaa ohjaavien lakien, laatu­kri­teerien, valvonnan, viran­omais­käy­tän­töjen ja hankinnan sääntöjen oltava samat.

17. Valinta ohjaa palveluja: Valinta palve­lun­tuot­ta­jasta on voitava tehdä riittävän usein, jotta se toimii aitona palau­te­me­ka­nismina palve­luiden laadusta.

18. Lähipal­velut: Tuottajia voidaan kannustaa haja-asutusa­lueille myös korvaus­pe­rus­teita painot­ta­malla. Kun raha seuraa ihmistä ja kysyntä voi luoda tarjontaa, on malli uusi mahdol­lisuus vahvistaa lähipal­veluja.

19. Kaikki osaaminen käyttöön: Suomen sote-mallin tulee olla moniam­ma­til­linen malli, joka hyödyntää koko koulu­tetun sote-henki­löstön osaamista ja vauhdittaa työnjaon uudis­ta­mista. Muut Pohjoismaat ovat luoneet enemmän lääkä­ri­läh­töisiä malleja.

20. Sote ei onnistu ilman työre­formia: Esimer­kiksi fysio­te­ra­peuttien suora­vas­taa­notot ovat tutki­tusti nopeut­taneet hoitoon pääsyä, työn tuotta­vuutta, vaikut­ta­vuutta ja mielek­kyyttä. Sairaan­hoi­tajien vastaan­ot­to­toi­min­nasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveys­a­se­milla ja erikois­sai­raan­hoidon polikli­ni­koilla.

21. Tieto ihmisen parhaaksi: Sote-uudis­tuk­sessa on toteu­tettava tiedon integraatio ja eri toimi­joiden verkos­toi­tu­minen niin, että palvelut integroidaan ihmisen ympärille tarpeen mukaan.

22. Järjestöt arvok­kaassa asemassa: Järjes­töillä on tärkeä rooli myös erityi­sesti kuntien vastuulla olevassa terveyden ja hyvin­voinnin edistä­mi­sessä. Järjes­töjen, kuntien ja maakuntien yhteis­työlle on kehitettävä toimivia kumppa­nuus­ra­ken­teita.

23. Ehdoton ei julki­sille ja yksityi­sille monopo­leille: Tavoit­teena on saada kaikki voima­varat käyttöön ja siksi palvelun tuotta­jilta ei tule vaatia isoja inves­tointeja. Yhden henkilön yrityksen, toimivan järjestön, mittavan julkisen osaamisen tai erilaisten hoivai­deoiden luomiseen keskit­tyvän erikois­tuneen hoivay­ri­tyksen sekä uusien toimi­joiden on päästävä tasave­roi­sesti mukaan.

24. Julkinen valta vahva: Tavoit­teena yhden­ver­taiset palvelut. Vastuu palve­luiden järjes­tä­mi­sestä on vahvasti julki­sella vallalla. Valin­nan­vapaus valjas­tettava ihmisen parhaaksi. Julkisen sektorin tuotanto on nyt ja tulevai­suu­dessa tärkeää. Valin­nan­va­pauden tarkoitus on myös antaa julki­selle sekto­rille mahdol­lisuus olla parhaim­millaan.

25. Suun tervey­den­huollon palvelut osa sotea: Suun tervey­den­huolto ei ole erillinen osa muuta perus­ter­vey­den­huoltoa. Hoita­mat­tomat hammas­sai­raudet lisäävät hoito­kus­tan­nuksia.

26. Tuotta­misen oltava joustavaa: Palvelut eivät ole vain raken­teita ja seiniä. Digita­li­saatio ja esimer­kiksi mobii­li­pal­velut ovat mullistava mahdol­lisuus ja ne on hyödyn­nettävä täysi­mää­räi­sesti.

27. Hinnan sijaan kilpaillaan laadulla: Valin­nan­vapaus on esimer­kiksi vanhus- ja vammais­pal­velua tarvit­se­ville merkittävä mahdol­lisuus elää oman näköistä elämää. Valin­nan­vapaus räätälöi palvelut käyttäjän tarpeista lähte­väksi.

28. Veden­pitävä vaiku­tusten arviointi osana valmis­telua: Valin­nan­va­paus­malli ja tietenkin koko sote-järjes­tä­mislaki rahoi­tus­rat­kai­suineen vaatii kivija­laksi kestävän tieto­pe­rustan toimin­nal­li­sista ja talou­del­li­sista vaiku­tusar­vioin­neista.

29. Tarkka seuranta ja tutki­minen jatko­ke­hit­tä­misen perus­taksi: Valin­nan­va­paus­mallia ei saada kerralla kohdalleen vaan sitä on kehittävä tavoit­teel­li­sesti. Valtio­neu­voston on tehtävä mallin vaiku­tusten seuran­nasta ja tutki­mi­sesta selkeä päätös.


Kokoomus.fi