Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / EU / Petteri Orpo: EU on Suomelle turval­li­suu­den tae

Petteri Orpo: EU on Suomelle turval­li­suu­den tae

Julkaistu:

Petteri Orpon puhe Paasi­kivi-seurassa

Kiitos kutsusta tulla puhu­maan Paasi­kivi-seuran jäse­nille: on erit­täin arvo­kasta päästä jaka­maan näke­myk­siä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kasta tällai­seen seuraan.

On meidän kaik­kien vastuulla pitää huolta siitä, että keskus­telu Suomen ja suoma­lais­ten kannalta tärkeistä asioista ei jää vain ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaan vihkiy­ty­nei­den keski­näi­seksi keskus­te­luksi. Toivon, että jatkamme tätä keskus­te­lua tämän­kin jälkeen muilla fooru­meilla.

Sata­vuo­tista itse­näi­syyt­tään juhliva Suomi on maail­man maiden joukossa vertaansa vailla oleva menes­tys­ta­rina. Alussa Suomi oli pieni ja köyhä maa Euroo­pan laita­milla, tänään Suomi on monella mitta­rilla vertail­len maail­man paras maa. Kana­da­lai­nen julkaisu Maclean’s kirjoitti vähän aikaa sitten, että Suomi on maail­man vakain, menes­ty­nein, rehel­li­sin, asut­ta­vin, vähi­ten korrup­toi­tu­nut, parhai­ten koulu­tettu, eniten kirjas­ton­kir­joja lainaava, hevi­musiik­kia kuun­te­leva, tasa-arvoi­sin ja eniten maitoa juova maa.

Kaik­kien näiden hyvien ja hieno­jen asioi­den lisäksi Suomi on avoin yhteis­kunta, jonka perus­ki­viä ovat demo­kra­tia, ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio­pe­ri­aate ja tasa-arvo. Olemme osa länsi­maista arvo­yh­tei­söä, joka jakaa kans­samme nämä samat arvot ja peri­aat­teet. Olemme Euroo­pan unio­nin jäsen. Olemme soti­laal­li­sesti liit­tou­tu­ma­ton, mutta emme puolu­ee­ton valtio. Emme ole emmekä me halua olla kenen­kään tai minkään välissä vaan aktii­vi­nen tekijä ja osal­lis­tuja maail­man­po­li­tii­kassa.

Maail­man­po­li­tii­kan nyky­ti­laa kuvaa parhai­ten jatkuva muutos. Keski­näis­riip­pu­vuuk­sien maail­massa Suomi ei voi sulkea silmi­ään Afri­kan väes­tön­kas­vulta, Euroop­paan suun­tau­tu­valta muut­to­liik­keeltä, maail­man kiih­ty­vältä kaupun­gis­tu­mi­selta ja luon­non­va­ro­jen niuk­kuu­delta, koska kaikki nämä asiat vaikut­ta­vat myös Suomeen. Jatkuva muutos voi tuntua kaaos­mai­selta ja aiheut­taa siksi epävar­muutta ja pelkoa tule­vai­suu­desta.

Kaaok­sen tuntua ei aina­kaan vähennä se, että voimme seurata maail­man tapah­tu­mia reaa­lia­jassa mukana kulke­vilta lait­teil­tamme. Sosi­aa­li­sen median käytön räjäh­dys­mäi­nen kasvu on samaan aikaan demo­kra­ti­soi­nut tiedon­vä­li­tystä, mutta samaan aikaan tehnyt siitä sattu­man­va­rai­sem­paa. Tarvit­semme aivan erilai­sia valmiuk­sia lähde­kri­tiik­kiin ja itse­näi­seen ajat­te­luun, kuin aikana jolloin Suomessa oli vain kaksi tele­vi­sio­ka­na­vaa.

Suomen on pidet­tävä oma kurs­sinsa kaaok­sesta huoli­matta.

Suomen on pidet­tävä oma kurs­sinsa kaaok­sesta huoli­matta. Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan tavoit­teena ei ole ”mahdol­li­sim­man hyvät suhteet” muihin valtioi­hin hyvien suhtei­den vuoksi, vaan suoma­lais­ten turval­li­suu­den ja hyvin­voin­nin takaa­mi­nen. Turval­li­suus ja hyvin­vointi nivou­tu­vat yhteen: ei ole yhtä ilman toista. Käsit­te­len silti ensin turval­li­suutta, erityi­sesti neljästä syystä.

Pääl­lim­mäi­senä on terro­rismi. Toisena on huoli kansain­vä­li­sen turval­li­suus­jär­jes­tel­män kestä­vyy­destä, jota on järkyt­tä­nyt ennen kaik­kea Venä­jän voima­po­li­tiikka. Kolmas turval­li­suusuhka liit­tyy länsi­mais­ten yhteis­kun­tien sisäi­seen yhte­näi­syy­teen. Popu­lis­ti­set ääri­liik­keet ja ulkoi­nen hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen naker­ta­vat näitä sekä sisältä että ulkoa­päin.

Neljäs asia aset­taa kaikki muut maail­man­po­li­tii­kan haas­teet pers­pek­tii­viin. Jouk­ko­tu­hoa­seet ovat uhka turval­li­suu­delle ja hyvin­voin­nille kaik­kialla maail­massa. Pohjois-Korean vastuu­ton poli­tiikka on hyvä muis­tu­tus siitä, kuinka suuria riskejä ydin­a­sei­siin liit­tyy. Maltin täytyy nyt säilyä kaikilla osapuo­lilla. Kansain­vä­li­sen yhtei­sön on käytet­tävä kaikki mahdol­li­set diplo­maat­ti­set keinot tilan­teesta eteen­päin pääse­mi­seksi.

Huoli Euroo­pan heiken­ty­neestä turval­li­suus­ti­lan­teesta ja Yhdys­val­to­jen lisään­ty­neet vaati­muk­set reilum­masta taakan­jaosta ovat tehneet selväksi, että Euroo­pan tulee ottaa vastuu omasta puolus­tuk­ses­taan. Eurooppa-neuvosto teki kesä­kuussa päätök­set pysy­västä raken­teel­li­sesta yhteis­työstä ja puolus­tus­ra­has­tosta.

Euroop­pa­lai­sen puolus­tusyh­teis­työn tiivis­tä­mi­nen on Suomen pitkä­ai­kai­nen tavoite EU-poli­tii­kassa. Suomen etu soti­las­liit­toon kuulu­mat­to­mana maana on, että euroop­pa­lai­nen puolus­tusyh­teis­työ arki­päi­väis­tyy ja että EU saavut­taa nykyistä parem­man kyvyn hallita krii­sejä omalla alueel­laan. Voimme kehit­tää yhtei­siä suori­tus­ky­kyjä miet­ti­mällä, mitä sellai­sia kykyjä tarvit­semme, joihin meillä ei ole yksin varaa.

Kaik­kein oleel­li­sinta on kuiten­kin vahvis­taa Lissa­bo­nin sopi­muk­sen avun­an­to­vel­voi­tetta. Mitä virkaa hyvillä suun­ni­tel­milla ja raken­teilla on, jos EU-maat eivät tiukan paikan tullen olekaan valmiita autta­maan toisi­aan? Suomen tulkinta on, että avun­an­to­lauseke on jäsen­val­tioita yhtä­läi­sesti velvoit­tava, joka edel­lyt­tää unio­nin jäsen­mailta valmiutta konkreet­ti­sen avun anta­mi­seen. Edus­kun­nan kanta vuodelta 2006 on, että hyök­käys yhtä EU-jäsen­val­tiota kohtaan merkit­sisi muiden apuun tuloa monin keinoin, mukaan lukien soti­laal­li­set toimet. On nime­no­maan Suomen etu työs­ken­nellä sen eteen, että muut EU:n jäsen­maat tulkit­si­si­vat avun­an­to­vel­voi­tetta samalla tavalla.

Pilvi­lin­noja emme rakenna. EU:sta ei edel­leen­kään tehdä puolus­tus­liit­toa eikä PRY hoida Suomen kansal­lista puolus­tusta. Nato on jatkos­sa­kin Euroo­pan soti­laal­li­sesta maan­puo­lus­tuk­sesta huoleh­tiva orga­ni­saa­tio omille jäsen­mail­leen. Suomi huoleh­tii puolus­tuk­ses­taan soti­laal­li­sesti liit­tou­tu­mat­to­mana maana, tiiviissä puolus­tusyh­teis­työssä EU:n, Naton ja pohjois­mai­sen yhteis­työn puit­teissa sekä kahden­vä­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa. EU ei vielä pitkään aikaan ole meille puolus­tus­rat­kaisu.

Siksi Suomi pitää huolta omasta puolus­tus­ky­vys­tään ja tiivis­tää yhteis­työtä avain­kump­pa­nien Ruot­sin, Yhdys­val­to­jen, muiden Pohjois­mai­den, Britan­nian ja Saksan kanssa. Suomelle erityi­sen tärkeää on tiivis­tää kump­pa­nuutta Britan­nian kanssa, koska Britan­nia on Euroo­pan suurim­pia soti­las­mah­teja ja koska maa on lähdössä EU:sta.

Yhteis­työ Naton kanssa on myös Suomelle tärkeää. Nato on keskei­nen turval­li­suus­toi­mija Euroo­passa ja Itäme­ren alueella. Tätä yhteis­työtä on hyvä hoitaa yhdessä Ruot­sin kanssa. Mutta ero jäse­nyy­den ja kump­pa­nuu­den välillä on selvä. On tärkeää, että yllä­pi­dämme mahdol­li­suutta hakea Naton jäse­nyyttä. Ei yksi­kään järkevä maa sulje vaih­toeh­to­jaan. Jokai­nen itse­näi­nen maa pyrkii takaa­maan turval­li­suu­tensa. Uskon, että myös Venäjä ymmär­tää tämän.

Uusien raken­tei­den kehit­tä­mi­sen lisäksi Suomi on hank­ki­massa uutta suori­tus­ky­kyä puolus­tuk­seen. Ensi vuosi­kym­me­nellä Suomen meri- ja ilma­puo­lus­tuk­sesta pois­tuu lähes saman­ai­kai­sesti huomat­tava määrä suori­tus­ky­kyä. Halli­tus on aloit­ta­nut korvaa­vien alus- ja hävit­tä­jä­han­kin­to­jen valmis­te­lun. Suomen meri- ja ilma­puo­lus­tus­ky­vyn uskot­ta­vuu­den kannalta hankin­nat ovat vält­tä­mät­tö­miä. Hävit­tä­jä­han­kinta on odote­tusti herät­tä­nyt jo tähän mennessä paljon kiin­nos­tusta.

Hävit­tä­jien hankin­ta­pro­sessi on monen vuoden mittai­nen. Tarjous­pyyn­nöt lähe­te­tään alku­vuo­desta 2018, varsi­nai­nen hankin­ta­pää­tös tehdään vasta syksyllä 2021 ja uusien hävit­tä­jien käyt­töön­otto tapah­tuu 2025 alkaen. Suomella ei ole ennak­ko­suo­sik­kia. Hävit­tä­jä­vaih­toeh­to­jen kilpai­lu­tus toimeen­pan­naan tasa­puo­li­sesti ja läpi­nä­ky­västi.

Turval­li­suus­ra­ken­tei­den ja suori­tus­ky­vyn lisäksi yhteis­kun­nan muutos­jous­ta­vuus eli resi­lienssi on osa Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suutta. Vaikut­ta­mi­sen ja painos­tuk­sen keinot ovat moni­nai­sia ja siksi myös puolus­tus on kasva­vassa määrin muuta­kin kuin soti­laal­lista toimin­taa. Tarkoi­tan maamme kesto­ky­kyä tilan­teessa, jossa painos­tus tapah­tuu esimer­kiksi ener­gian­saan­nin hanka­loit­ta­mi­sen, tieto­verk­kois­ku­jen, hallit­se­mat­to­man maahan­tu­lon tai aggres­sii­vi­sen mieli­pi­teen­muok­kauk­sen keinoin. Esimer­kiksi Saksan tiedus­te­lu­pal­ve­lun johto on julki­sesti lausu­nut pelkää­vänsä Venä­jän sekaan­tu­mista Saksan liit­to­päi­vä­vaa­lei­hin.

Euroo­pan unio­nilla on toimi­valta ja keinot vahvis­taa jäsen­mai­densa puolus­tusta näitä uhkia vastaan.

Euroo­pan unio­nilla on toimi­valta ja keinot vahvis­taa jäsen­mai­densa puolus­tusta näitä uhkia vastaan. Suomeen perus­tet­tava hybri­di­kes­kus on tähän tärkeä panos, vaikka keskus ei suoraan EU:n alai­suu­teen tule­kaan. Tärkeää on myös vahvis­taa yhteistä ulko­ra­ja­val­von­taa ja tiivis­tää terro­ris­min torjun­taa tuke­vaa tiedus­te­lu­tie­don vaih­toa.

Kuten jo aiem­min tote­sin, turval­li­suus ja hyvin­vointi kulke­vat käsi kädessä. Kestä­vällä pohjalla oleva valtion­ta­lous ja terveet talou­den raken­teet lisää­vät osal­taan turval­li­suutta ja takaa­vat sen, että maan itse­mää­rää­mi­soi­keus säilyy. Suomen talou­den tila on valoi­sampi kuin aikoi­hin. Talous kasvaa hyvää vauh­tia ja suoma­lais­ten luot­ta­mus tule­vai­suu­teen on kasva­nut.

Vaikka voim­me­kin itse tehdä paljon talou­temme kohe­ne­mi­sen eteen, totuus on, että Suomeen vaikut­taa paljon myös se, mitä muualla tapah­tuu.

Euroo­passa talous­kasvu on vahvis­tu­massa ja työt­tö­myys laskussa. Myön­tei­sestä kehi­tyk­sestä huoli­matta Euroo­pan talous­huo­lia ei ole pyyhitty pois. Euroa­lu­een kilpai­lu­ky­kyä rasit­ta­vat ikään­tyvä väestö ja jäykät talou­den raken­teet. Totuus kuiten­kin on, että raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten teke­mi­nen on kunkin jäsen­maan omissa käsissä.

Maail­man­ta­lou­den näky­miä heiken­tää uhka poliit­ti­sen nokit­te­lun kärjis­ty­mi­sestä kaup­pa­so­daksi. Yhdys­val­to­jen sisään­päin kään­ty­mi­nen ja vähäi­seltä vaikut­tava kiin­nos­tus kansain­vä­li­seen sään­tö­poh­jai­seen yhteis­työ­hön ja sen kehit­tä­mi­seen uhkaa pienen maan vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Yksi suuri riski Suomen ja suoma­lais­ten hyvin­voin­nille on Britan­nian EU-ero ja sen vaiku­tuk­set EU:n toimin­taan. Brexit ei ole eikä voi olla EU27:n agenda, vaan se mitä EU27 tekee ja mihin se jatkossa keskit­tyy. Suomen on oltava erityi­sen tark­kana kaiken­lai­sen protek­tio­nis­miin viit­taa­van­kaan suhteen.

Suomen talou­den vienti vetää hyvin pitkään jatku­neista Venäjä-pakot­teista huoli­matta. Se on erit­täin hyvä uuti­nen. Me haluamme hyvää naapu­ruutta Venä­jän kanssa, mutta meidän on pidet­tävä kiinni omista peri­aat­teis­tamme. Jos tingimme niistä, olemme kalte­valla pinnalla. EU on reagoi­nut päät­tä­väi­sesti Krimin anas­tuk­seen ja Venä­jän toimiin Ukrai­nassa. Pakot­teet eivät tieten­kään ole itse­tar­koi­tus, vaan väline. Pakot­teet eivät muuta tilan­netta hetkessä, mutta uskot­ta­vuus edel­lyt­tää, että niistä pide­tään kiinni.

Peri­aat­teista kiinni pitä­mi­nen ei tarkoita, ettei Venä­jän kanssa pidä olla vuoro­pu­he­lua tai yhteis­työtä. Esimer­kiksi Itäme­ren lento­tur­val­li­suu­den kohen­ta­mi­nen pienen­tää riskejä, edis­tää luot­ta­musta, avaa väylää Naton ja Venä­jän vuoro­pu­he­lulle. Yhteis­työ Arkti­sen neuvos­ton puit­teissa antaa tilaa arkti­sen ympä­ris­tön ja yhteis­työn kohen­ta­mi­selle.

Afri­kan hyvin­vointi on EU:n ja sitä kautta myös Suomen kohta­lon­ky­sy­mys. Afri­kan maiden väes­tön­kasvu ja siihen nähden riit­tä­mä­tön talous­kasvu ajavat ihmi­siä Euroop­paan. Muut­to­liik­keen hallinta edel­lyt­tää massii­vi­sia toimia Euroo­pan unio­nilta. Se edel­lyt­tää vakau­den ja työpaik­ko­jen luomista naapu­rus­tos­samme, yhteistä turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa, teho­kasta kotout­ta­mista, toimi­vaa palau­tus­jär­jes­tel­mää sekä maahan­muut­to­vi­ran­omais­ten, raja­val­von­nan, polii­sin ja oikeus­lai­tok­sen oikein mitoi­tet­tua resur­soin­tia.

Ennen kesää EU-maiden valtio­va­rain­mi­nis­te­rit käsit­te­li­vät Pohjois-Afri­kan tilan­netta. Johto­pää­tös oli, että kehi­ty­syh­teis­työllä tulisi tukea talou­del­lista ja yhteis­kun­nal­lista vakautta sekä yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen kana­voi­tu­mista inves­toin­tei­hin. EU:n tuli­si­kin ottaa suurempi rooli kansain­vä­lis­ten ja monen­kes­kis­ten rahoi­tus­lai­tos­ten, kuten Maail­man­pankki, Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto, Euroo­pan inves­toin­ti­pankki ja Euroo­pan jälleen­ra­ken­nus- ja kehi­tys­pankki, resurs­sien koor­di­noin­nissa.

Nais­ten oikeu­det ja nais­ten yhteis­kun­nal­li­sen aseman paran­ta­mi­nen on Suomen kärki­ta­voit­teita kehi­ty­syh­teis­työssä. Viimeksi kesällä annoimme yli 20 miljoo­naa euroa lisää rahaa nais­ten ja tyttö­jen seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­veys­työ­hön Afri­kassa. Väes­tön­kasvu Afri­kassa ei tule hidas­tu­maan, ellei­vät yhä useam­mat afrik­ka­lai­set naiset saa itse päät­tää ehkäi­systä.

Viime kädessä Afri­kan maiden hyvin­vointi ja kestävä talous­kasvu on niiden omissa käsissä. Meidän on kuiten­kin autet­tava niin paljon kuin voimme.

Ilmas­ton­muu­tos on uhka hyvin­voin­nil­lemme. Kun Yhdys­val­lat irrot­tau­tuu Parii­sin sopi­muk­sesta, meidän muiden on tehtävä vielä enem­män. Suomen kaltai­selle osaa­mis­val­tai­selle talou­delle ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta on kuiten­kin myös valtava mahdol­li­suus. Puhtaita tekno­lo­gioi­tamme ja osaa­mis­tamme tarvi­taan ilmas­to­tal­koissa. Maailma on kiih­ty­vällä vauh­dilla herää­mässä puhtai­den ratkai­su­jen hyödyn­tä­mi­seen. Tasa­val­lan presi­dentti Niinistö sai jopa presi­dentti Trum­pin toisiin ajatuk­siin.

Hyvät Paasi­kivi-seuran jäse­net,

Miten me saavu­tamme kaikki ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­set tavoit­teemme? Kerron ensin, mitä ei aina­kaan kannata tehdä: Suomen ei kannata vetäy­tyä kuoreen ja kuvi­tella, että kaikki maail­man paha saadaan sillä pysy­mään ulko­puo­lella. Jos Suomi ei ole valmis autta­maan muita, miksi kukaan auttaisi meitä. Suomi on pieni maa, mutta se ei estä olemasta aktii­vi­nen ja näkyvä toimija.

Meidän pitää näkyä. Ei siksi, että lipun liehut­ta­mi­nen tai minis­te­rin naaman näky­mi­nen olisi tavoite itses­sään. Vaan siksi, että meidän pitää osoit­taa maail­malla, että Suomi on kiin­nos­tava, osaava ja tärkeä maa, jonka kanssa kannat­taa tehdä yhteis­työtä. Suomella on myös poliit­ti­sia tavoit­teita – kansain­vä­li­nen vakaus, demo­kra­tia, ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio­pe­ri­aate ja tasa-arvo. Pienet valtiot tarvit­se­vat kansain­vä­li­siä peli­sään­töjä. Ilman kansain­vä­listä oikeutta vallit­see puhdas vahvim­man oikeus.

Meistä on hyötyä maail­man ongel­mien ratko­mi­sessa, joten meidät kannat­taa ottaa mukaan keskei­siin pöytiin. Sitä kautta pääsemme vaikut­ta­maan meille tärkei­siin asioi­hin. Esimer­kiksi Arkti­sen neuvos­ton puheen­joh­ta­juus on erin­omai­nen foorumi tuoda esille meille tärkeitä tavoit­teita. Suomen asemasta kertoo se, että tasa­val­lan presi­dentti on puolen vuoden aikana tavan­nut Yhdys­val­tain presi­den­tin, Venä­jän presi­den­tin, Japa­nin päämi­nis­te­rin ja Kiinan presi­den­tin.

Suomi ei ole eikä saa olla ajopuu. Meidän on aistit­tava maail­malla tapah­tuva muutos ja suhteu­tet­tava oma toimin­tamme sen mukai­seksi, omia arvo­jamme unoh­ta­matta. Turval­li­suu­den ja hyvin­voin­nin paras tae Suomelle ja suoma­lai­sille on EU-jäse­nyy­teen sitou­tu­mi­nen ja EU:n kehit­tä­mi­seen panos­ta­mi­nen.

Kiitos.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

Skip to content