Kokoomuksen Satonen: Hallituksen on nyt otettava vastuu suomalaisesta työstä

Kansallinen Kokoomus täyttää 100 vuotta vuonna 2018. Lähestyessämme juhlavuotta on erinomainen paikka pohtia, mihin Kokoomusta tarvitaan ja mikä on Kokoomuksen rooli yhteiskuntamme kehityksessä.

Kansallisen Kokoomuspuolueen ensimmäisessä vaalijulistuksessa vuodelta 1919 kerrotaan: “Kansallinen Kokoomuspuolue tahtoo yhdistää mahdollisimman laajat kansamme kerrokset yhteiseen työhön isänmaan hyväksi.”

Kokoomus ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan minkään yksittäisen joukon edunvalvoja. Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti kaikille ja jossa kaikilla halukkailla on mahdollista tehdä töitä ja menestyä.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja kannustavuus ovat puolueemme kantavia arvoja. Ahkeruus ja yritteliäisyys kantavat koko yhteiskuntaa eteenpäin. Menestyksen ja vapauden vastinparina on vastuu itsestään, perheestään, lähimmäisistään ja yhteisöstään. Jotta voimme pitää huolta niistä, jotka eivät kykene pitämään huolta itsestään, tarvitsemme ponnistuksia niiltä, jotka ovat työkykyisiä.

Kokoomus haluaa rakentaa yhteiskuntaa arvojensa suvaitsevaisuuden ja välittämisen varaan. Sivistysvaltiossa vähäosaisista pidetään huolta. Onnistuminen tässä vaatii, että taloudesta pidetään huolta.

Niin kuin Kokoomuksen ensimmäisessä ohjelmassa vuodelta 1919 todetaan: “On ryhdyttävä tarmokkaaseen, pitkälle menevään uudistustoimintaan taloudellisesti vähäväkisten aseman parantamiseksi.“

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kalliita. 57 senttiä jokaisesta veroeurosta menee sosiaaliturvaan ja terveyspalveluiden ylläpitoon. Ainoastaan vahvalla taloudella voimme taata laadukkaat palvelut.

Hyvät ystävät,

Kokoomus on Suomen kansainvälisin puolue. Jo vuoden 1945 vaaliohjelmassa ymmärrettiin kansainvälistymisen edut: “Omien taloudellisten voimavarojemme hyödyntämisen ja kehittämisen ohella on ryhdyttävä toimenpiteisiin ulkomaankaupan ja muunkin ulkomaiden kanssa tapahtuvan taloudellisen vuorovaikutuksen laajentamiseksi ja tehostamiseksi.”

Kokoomus on aina ollut sitä mieltä että kaukana pohjoisessa oleva pieni maa ei menesty yksin, vaan sen tarvitsee kääntää katseensa kohti mahdollisuuksia, jotka maailma sille tarjoaa. Hyvinvointimme on kasvanut sitä mukaa, kun olemme avautuneet maailmalle. Kansainväliset investoinnit ja vientiteollisuutemme menestys ovat tehneet Suomesta yhden maailman rikkaimmista maista. Meidän on jatkossakin tehtävä kaikkemme, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.

Kokoomuksen aatteessa kansainvälisyys käy käsi kädessä isänmaallisuuden kanssa. Isänmaallisuus on omistautumista omaa maata kohtaan. Yhdelläkään yksittäisellä aatteella tai ryhmittymällä ei ole siihen yksinoikeutta. Suomen lippu ja vaakuna ovat yhteistä kansallisomaisuuttamme. Ne symboloivat ponnisteluja, joita menneet sukupolvet ovat tehneet Suomen ja suomalaisten menestyksen ja hyvinvoinnin eteen. Isänmaallisuus kuuluu yhteisesti kaikille niille, jotka haluavat Suomen parasta.

Tämän päivän isänmaallisuus on monimuotoista. Se on Itsenäisyyspäivänä juhlallista ja seremoniallista, mutta arjessa se näkyy tavallisissa suomalaisessa kodeissa, työpaikoilla, harrastuksissa. Isänmaallinen voi olla kotimaassa tai ulkomailla. Ulkosuomalaiset ovat usein maamme tärkeimpiä käyntikortteja maailmalla.

Suomen tulevaisuuden määrittelevät ne päätökset, jotka tehdään nyt. Kokoomus tulee jatkossakin perustamaan politiikkansa vapauden, vastuun, demokratian, mahdollisuuksien tasa-arvon, sivistyksen, kannustavuuden, suvaitsevaisuuden ja välittämisen varaan. Nämä arvot ovat tänä päivänä ajankohtaisempia kuin ehkä koskaan ennen.

Viime aikojen ikävimpiin uutisiin kuuluu yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutuminen.

Kyseessä oli kunnianhimoinen yritys saada työmarkkinaosapuolet yhdessä löytämään keinot yksikkötyökustannusten alentamiseksi. Suomalainen työ on etenkin 2000-luvun aikana menettänyt ratkaisevasti kilpailukykyään suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Tämä on yksi keskeinen syy sille, että Suomi ei ole päässyt muiden EU-maiden kanssa samaan talouskasvun imuun.

Yhteiskuntasopimusta ajettiin siksi, että se olisi ollut tärkeä työnsä menettäneille ja uutta työtä etsiville. Se olisi ollut tärkeä heille, jotka valmistuvat oppilaitoksista ja tarvitsevat töitä. Niille pätkätyöläisille, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä ja niille pienyrittäjille, joilla on töitä, mutta joiden tulot eivät lama-aikana tahdo riittää elämiseen. He kaikki olisivat kipeästi tarvinneet tätä sopimusta. Sopimus olisi ollut myös tavallisen palkansaajan edun mukaista. Sillä olisi saatu pienempi työttömyysriski ja vahvempi julkistalous.

Jos kysyttäisiin Suomen sadoiltatuhansilta työttömiltä, moniko heistä olisi halukas pidentämään työaikaansa, aika moni taitaisi olla.

Kolmikantaiseen sopimiseen perustuvalla mallilla on kyllä saatu Suomessa aikaan ratkaisuja. Sillä on ollut aikansa ja paikkansa sekä oikeutuksensa, joka perustuu tuloksiin. Tammikuun kihlaus on esimerkki siitä, että osapuolet voivat yhteisen edun vaatiessa lyödä kättä päälle ja tehdä mitä pitää.

Sosialidemokraattinen Ay-liike oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä tärkeä demokraattista yhteiskuntaa puolustava voima kommunismia vastaan.

Olisi ollut erittäin toivottavaa, että järjestöt olisivat tälläkin kertaa päässeet yhteisymmärrykseen. Kun näin ei käynyt, hallituksen ja eduskunnan täytyy nyt tehdä se, mitä varten kansa on meidät valinnut: Tekemään päätöksiä.

Se ei ole sanelua vaan kansanvallan toteuttamista ja vastuun kantamista. Kansan keskuudessa jämäköiden toimien kannatus on vahvaa. Myös vastuunkantajien pitää olla lujia. Yhteiskuntasopimusta vastaaviin vaikutuksiin on päästävä. Hallituksen on ilmoituksensa mukaisesti sovittava keinoista syyskuun loppuun mennessä.

Hyvät kuulijat,

Jotta saadaan lisää työtä suomalaisille ja lisää suomalaisia töihin, on tinkimättä toteutettava hallitusohjelmassa sovitut työelämäuudistukset.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Saksassa on jo vuosia sitten tehty suuret ja vaikuttavat uudistukset, joiden kanssa Suomessa ei ole ollut kykyä edetä. Kykyä pitää nyt löytyä, ja löytyy. Pitää edetä työmarkkinajärjestelmän toimivuudessa ja työttömyysturvan kannustavuudessa. Pitää madaltaa kynnyksiä ihmisille päästä työn syrjään kiinni. Yritysverojärjestelmää pitää kehittää sellaiseksi, että investointien virta kääntyy kohti Suomea.

Esimerkkeinä työllisyyttä lisäävistä uudistuksista ovat paikallisen sopimisen vahvistaminen, työvoimahallinnon uudistaminen ja kannustinloukkujen purkaminen. Valmistelu etenee jo hyvää vauhtia määräaikaisten työsuhteiden helpottamisessa, koeajan pidentämisessä ja takaisinottovelvoitteen joustavoittamisessa. Kannustinloukkujen purkamista valmisteleva työryhmä aloittaa vielä tänä vuonna.

Paikallisen sopimisen vahvistamiseen tähtääviä ehdotuksia valmisteleva selvitysmies tekee työtään, ja odotamme häneltä merkittäviä avauksia, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteita. Samassa yhteydessä on muistettava muutosturvan kehittäminen.

Me uskomme että suomalaiset osaavat yrityksissä kyllä sopia asioista keskenään niin, että tarjouksista voidaan kilpailla ja yritys pitää kannattavana. Näin tehdään kilpailijamaissamme, eikä henkilöstö siellä ole tyytymätöntä. Ammattiyhdistysliikkeellä on niissä vahva rooli henkilöstön tukijana ja neuvojana.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan ”SDP ei sano työelämän kehittämiselle ei”. Siinä missä SDP on puolue, joka ei sano ei, Kokoomus on puolue, joka kyllä sanoo kyllä.

Näitä uudistuksia ei tehdä siksi, että haluttaisiin heikentää tämän tai tuon ryhmän saavutettuja etuja tai koska niiden tekeminen olisi kivaa. Nämä uudistukset tehdään siksi, että saataisiin enemmän työtä suomalaisille ja enemmän suomalaisia töihin. Tästä on kysymys.

Työn linjaa toteuttamaan ovat tervetulleita kaikki. Kokoomus on ennakkoluulottomasti valmis kuulemaan ja tukemaan kaikkia konkreettisia ehdotuksia, jotka vievät kohti oikeaa tavoitetta eli suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttamista.

Sen lisäksi, että saadaan nykyiset järjestelmät ja rakenteet viritettyä työlinjan vaatimaan asentoon, pitää hakea mahdollisuuksia myös kokonaan uudelle kasvulle ja tulevaisuuden alojen menestymismahdollisuuksille. Pelkästään vanhoihin vahvuuksiin luottamalla emme saa tämän maan ja kaikkien sen osien vahvuuksia täyteen käyttöön.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esille hallituksen tavoitteita kiertotalouden, cleantechin ja uusiutuvan energian edistämiseksi. Syksyhän on myös ilmasto- ja energiapoliittisten linjavetojen aikaa niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalistikin.

Suomessa hallituksen yksi päätavoite on nostaa päästöttömän, uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla puoleen koko energiantuotannosta samalla, kun tuontiöljyn käyttö puolitetaan ja kivihiilen käytöstä luovutaan kokonaan. Energia- ja ilmastostrategian päivittäminen on aloitettu nopeutetulla aikataululla.

Mikäli hallituksen asettama tavoite tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä toteutuu, seurauksena on kestävää kasvua ja työtä. Maailmalla on kasvavaa kysyntää juuri sellaisille cleantech-ratkaisuille, joissa suomalaisilla yrityksillä on osaamista. Myös kiertotaloudessa on paljon kasvupotentiaalia. Sen avulla voidaan myös säästää viljelijöiden raaka-ainekustannuksissa, sekä vähentää Itämeren rehevöitymistä.

Meillä on nyt kaikki mahdollisuudet tehdä Suomesta 2020-luvulla yksi puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen edelläkävijä maailmassa. Menestyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Se vaatii toimivat kotimarkkinat, kannustavan toimintaympäristön ja järkevän sääntelyn.

Hyvät kuulijat,

Seuraavaksi muutama sana valtiovarainministeri Stubbin budjettiesityksestä. Siinä toimeenpannaan hallitusohjelman linjauksia. Vaalikauden aikana suoraa budjettitasapainottamista on sovittu tehtävän neljän miljardin edestä. Tätä tavoitetta kohti edetään.

Etenkin vasemmisto-oppositio on arvostellut säästäväistä talouslinjaa ja vaatinut sen sijaan elvytystä, milloin mitenkin määriteltynä. Tähän totean: Ei pidä uskotella, että nykyisestä tilanteesta päästäisiin ylös vain elvyttämällä!

Finanssikriisistä lähtien alijäämäelvytystä on tehty valtiontalouden kautta lähes viidelläkymmenellä miljardilla. Minä kysyn: Paljonko enemmän velkaa olisi pitänyt ottaa, että velkaelvytyksellä tämä maa olisi nostettu nousuun?

Jokainen tietää, että velkaelvytys ei ratkaise mitään todellisia ongelmia. Nyt tarvitaan työllisyyttä lisääviä uudistuksia. Kaikkein tärkein sellainen olisi ollut yhteiskuntasopimus.

Budjetissa on vaikeita leikkauksia esimerkiksi kehitysavusta. Kehitysavun sisällä on kuitenkin tehty perusteltuja valintoja ja keskitetty voimavaroja kaikkein vaikuttavimpiin kohteisiin, kuten naisten ja tyttöjen aseman vahvistamiseen, demokratian tukemiseen sekä ruoka- ja vesihuoltoon. Myös yksityissektoreiden kehitystä tuetaan, koska se on tehokas tapa lisätä työpaikkoja ja hyvinvointia.

Stubbin ensimmäinen budjettiesitys toteuttaa vahvasti työlinjaa. Työtulovähennyksen kautta tehtävä tuloveronkevennys ja ansiotasoindeksin mukaiset tarkistukset lisäävät suomalaisten ostovoimaa noin 600 miljoonalla. Kuluttajat ja kotimarkkinayritykset kiittävät.

Lopuksi käyn lyhyesti läpi muutamia juuri nyt hyvin ajankohtaisia aiheita.

Kesän aikana Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on ylittänyt kaikki ennätykset. Välimeren yli tulee ihmisiä tahdilla, jota ei ole ennen nähty. Suomeen asti tulevien lähtömaista korostuvat erityisesti Irak, Somalia, Afganistan ja Albania.

Tuleva syksy on ensimmäinen ja viimeinen mahdollisuus varmistaa, että turvapaikkapolitiikkamme perusasetukset ovat kohdallaan. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin tilanteen hallitsemiseksi. Turvapaikkaprosesseihin on lisätty henkilöstöä käsittelyaikojen pitämiseksi kohtuullisina.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta haluan painottaa erityisesti seuraavien ehtojen täyttymistä:

  • Turvapaikkahakemusten käsittely tapahtuu asiallisesti ja viivytyksettä. Tätä vaatii sekä hakijoiden oikeusturva että kustannusnäkökulma.
  • He, joilla on perusteet turvapaikan saamiselle, pääsevät nopeasti kotoutustoimien piiriin.
  • Heidät, joiden kohdalla edellytykset eivät täyty, käännytetään viivytyksettä ja tehokkaasti.

EU-tasolla pyritään tehostamaan palautuksia sellaisiin turvapaikanhakijoiden lähtömaihin, joiden kanssa on ollut vaikeuksia palautusten toimeenpanossa. Tällaisia uudistuksia Kokoomus tukee, koska se on yksi keino varmistaa voimavarojen riittävyys niiden auttamiseen, joilla hätä on todellinen ja avun tarve suurin.

Suomen linjan pitää olla samaan aikaan humaani ja käytännönläheinen. Näin on tähän asti ollut, ja luotamme siihen, että tehokkaan hakemuskäsittelyn vaatimat voimavarat pystytään budjettiriihessä löytämään. Voimme olla ylpeitä siitä tasapainoisesta ja varmaotteisesta linjasta, jolla sisäministeri Orpo on hoitanut tätä asiaa.

Hyvä kokousväki,

Yksi hallitusohjelman keskeisimmistä läpileikkaavista teemoista on sääntelyn keventäminen ja turhien normien purkaminen. Se näyttääkin lähteneen lupaavasti liikkeelle.

Juuri lausuntokierrokselle lähtenyt esitysluonnos liikeaikalain kumoamiseksi on ensimmäinen iso avaus tällä saralla. Se on samalla osoitus kaikille hallituksen määrätietoisesta toimeenpanokyvystä. Ministeri Lindströmille kuuluu reilu tunnustus rivakasta tarttumisesta hallitusohjelmassa sovittuihin uudistuksiin. Tästä ottakoot muutkin mallia.

Tutkimusten mukaan reilu enemmistö suomalaisista kannattaa kauppojen vapaata aukioloa. Ihmiset itse päättäkööt, milloin haluavat käydä kaupassa. Siihen ei pidä poliitikkojen sekaantua.

Sääntelyn keventäminen on monin tavoin hyödyllistä. Se helpottaa investointeja ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Erityisesti rakentamisen helpottaminen onkin ollut hallituksen valmistelussa jo hyvässä vauhdissa.

Ministeri Bernerillä on kokonaisvastuu normien purkamisen edistymisestä. Tälle on myös hallitusohjelmassa tukeva selkänoja. Kokoomuksen ryhmä tukee kunnianhimoista ja rohkeaa linjaa normien purkamisessa ja vaatii isoja onnistumisia.

Hyvät kuulijat,

Suomella on suuri haaste saada koulutuksemme pysymään maailman muutoksen mukana. Muutama viikko sitten koulutiensä aloittaneet lapset tarvitsevat valmiuksia oppimisen ja tiedon hyödyntämiseen seuraavaksi 50 vuodeksi. Oman osaamisen kehittäminen läpi työuran on entistä tärkeämpää niin autoasentajalle, sairaanhoitajalle kuin opettajallekin. Tätä elinikäistä oppimista tarvitaan lisää.

Useisiin Euroopan maihin verrattuna opettajamme ovat korkeasti koulutettuja ja työhönsä motivoituneita, ja heidän pedagoginen vapautensa on laajaa. Alueelliset erot oppimistuloksissa ovat hyvin pienet. Perusta on kunnossa.

Perusopetuksessa viedään nyt vahvasti eteenpäin digitalisaatiota. Opetuksen sääntelyä vähennetään, jotta opettajat voivat keskittyä entistä paremmin opettamiseen ja uuden luomiseen. Opettajille tarjotaan mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen, jotta muutos kulkee luokkahuoneisiin saakka. Uusia oppimisympäristöjä otetaan käyttöön.

Opetusministerimme johdolla ammatilliseen koulutukseen tehdään iso reformi, jolla koulutusta ja rahoitusta uudistetaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään, sillä kaikille koulunpenkillä istuminen ei sovi. Mallia voi ottaa vaikka Saksan hyvin toimivasta järjestelmästä.

Osaaminen on pienen kansakunnan menestyksen elinehto, ja sitä on jatkuvasti kehitettävä.

Hyvät kuulijat,

Näillä terveisillä suuntaamme kohti syksyä, käärimme hihat ja ryhdymme töihin. Suomalaiset ansaitsevat aikaansaavan hallituksen ja vastuunsa tuntevan eduskunnan. Kaikilla tahoilla on omat etunsa pelissä. Mutta nyt jos koskaan pitää asettaa kansan ja isänmaan etu edelle. Turhalle pikkupolitikoinnille ja irtopisteiden keruulle ei vakavina aikoina ole sijaa.

Suomen on itse laitettava asiansa kuntoon, jotta pääsemme taas liikkeelle ja hakemaan leipäämme maailmalta. Sen lupaan, että tämä joukkue on siihen tehtävään valmis. Kiitos paljon.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen puhe 1.9.2015 Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Forssassa.