Kokoomus.fi
Uuden työn juhla

Uuden työn juhla

Julkaistu: 1.5.12 Uutiset

Tänään Suomi juhlii vappua, työn juhlaa. Suoma­laisten hyvin­vointi perustuu viime kädessä vain ja ainoastaan suoma­lai­selle työlle. Juhlaan on siis aihetta.

Vappu on myös hyvä tilaisuus pohtia tulevai­suuden työelämää. Muutok­selle on nimittäin tarvetta. Suomessa huolto­suhde heikkenee ja jatkossa lapsia sekä ikäih­misiä on yhä enemmän suhteessa työikäisiin. Jotta hyvin­voin­ti­pal­velut voidaan turvata, yhä useamman työikäisen olisi käytävä töissä ja tehtävä hieman nykyistä pidempää työuraa.

Korkeampi työllisyys edellyttää uusia työpaikkoja. Perin­teiseen teolli­suuteen uusia työpaikkoja syntyy aiempaa vähemmän. Esimer­kiksi teleklusteri saneeraa Suomessa tällä hetkellä rajusti. Hallitus onkin päättänyt satsata erityi­sesti pienten ja keski­suurten yritysten kannus­teisiin. Uskomme vahvasti yrittä­jyyteen.

Työlli­syy­sasteen nosta­minen edellyttää uusien työpaik­kojen lisäksi korkeampaa työvoiman tarjontaa. Mallia on mahdol­lista ottaa esimer­kiksi Ruotsista tai Saksasta. Ruotsissa ei ole vastaavaa ongelmaa työvoiman riittä­vyy­dessä: esimer­kiksi maahan­muutto ja työvoiman tarjonta ovat parem­massa jamassa. Ruotsissa sekä kepillä että porkka­nalla kannus­tetaan ottamaan työtä vastaan.

Suomessa tällä hetkellä joka kolmas 3,4 miljoo­nasta työikäi­sestä ei käy töissä. Nämä suoma­laiset ovat valtaisa voimavara, joita tarvit­semme hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden säilyt­tä­miseen. Työttömiä ja muuten työvoiman ulkopuo­lella olevia on kannus­tettava töihin ja heille tarvitaan työtä.

Kun me suoma­laiset elämme terveenä yhä pidempään, meidän olisi jaksettava myös työelä­mässä hieman nykyistä kauemmin. Pidemmät työurat tarkoit­tavat parempia eläkkeitä kansa­lai­sille ja sitä kautta vahvempaa julkista taloutta.

On selvää, että suoma­laiset ansait­sevat nykyistä parempaa, palkit­se­vampaa ja jousta­vampaa työelämää.

Ensin­näkin työnteon pitää kannattaa aina ja kaikissa tilan­teissa. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan käyttö­voima on suoma­laisten ahkeruus, josta ei saa rangaista. Verotuksen olisi kannus­tettava nykyistä vahvemmin tekemään työtä ja yrittämään.

Työelämän laatuun tarvitaan paran­nuksia. Tämä tarkoittaa esimer­kiksi panos­tuksia työkyvyn ylläpi­tä­miseen ja työter­veys­huoltoon. Tällä hetkellä liian moni suoma­lainen sairastuu kesken työuran tai uupuu työelä­mässä. Työky­vyt­tö­myy­destä kertyy yhteis­kun­nalle kymmenien miljardien eurojen lasku vuosittain, työky­vyt­tö­myyden inhimil­li­sestä laskusta puhumat­takaan.

Työ ja perhe-elämä on samoin kyettävä yhteen sovit­tamaan nykyistä paremmin. Kyse ei ole vain pienten lasten vanhem­mista: yhä useampi suoma­lainen hoitaa iäkästä tai sairasta läheistään. Eri elämän­ti­lan­teiden mukaan joustavat järjes­telyt ovat toivot­ta­vasti työnan­ta­jille jatkossa yhä suurempi kilpai­luetu.

Parempaan työelämään kuuluu myös parempi osaaminen. Sijoitus työnte­ki­jöiden osaamiseen on samalla satsaus motivaa­tioon ja sitou­tu­miseen. Korkeampi osaaminen tarkoittaa koko yhteis­kunnan tasolla korkeampaa tuotta­vuutta, parempaa kilpai­lu­kykyä ja vahvempaa hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa.

Myös suoma­laisten halu vaikuttaa oman työnsä sisältöön korostuu. Työn tuotta­vuuden kasvu ja työn koettu mielekkyys kulkevat käsi kädessä. On tärkeää ymmärtää, että nämä kaksi asiaa on mahdol­lista, ja välttä­mä­tön­täkin, toteuttaa saman­ai­kai­sesti.

Vappuna on hyvä muistaa, että työkyky edellyttää myös riittä­västi laadu­kasta vapaa-aikaa. Arjen rinnalle tarvitaan välillä myös juhlaa. Juuri nyt on hyvä hetki juhlistaa suoma­laista työtä ja uutta kevättä.

Kolumni Turun Sanomissa 1.5.2012


Kokoomus.fi