Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Uuden työn juhla

Uuden työn juhla

Julkaistu:

Tänään Suomi juhlii vappua, työn juhlaa. Suoma­lais­ten hyvin­vointi perus­tuu viime kädessä vain ja ainoas­taan suoma­lai­selle työlle. Juhlaan on siis aihetta.

Vappu on myös hyvä tilai­suus pohtia tule­vai­suu­den työelä­mää. Muutok­selle on nimit­täin tarvetta. Suomessa huol­to­suhde heik­ke­nee ja jatkossa lapsia sekä ikäih­mi­siä on yhä enem­män suhteessa työi­käi­siin. Jotta hyvin­voin­ti­pal­ve­lut voidaan turvata, yhä useam­man työi­käi­sen olisi käytävä töissä ja tehtävä hieman nykyistä pidem­pää työuraa.

Korkeampi työl­li­syys edel­lyt­tää uusia työpaik­koja. Perin­tei­seen teol­li­suu­teen uusia työpaik­koja syntyy aiem­paa vähem­män. Esimer­kiksi teleklus­teri sanee­raa Suomessa tällä hetkellä rajusti. Halli­tus onkin päät­tä­nyt satsata erityi­sesti pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten kannus­tei­siin. Uskomme vahvasti yrit­tä­jyy­teen.

Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen edel­lyt­tää uusien työpaik­ko­jen lisäksi korkeam­paa työvoi­man tarjon­taa. Mallia on mahdol­lista ottaa esimer­kiksi Ruot­sista tai Saksasta. Ruot­sissa ei ole vastaa­vaa ongel­maa työvoi­man riit­tä­vyy­dessä: esimer­kiksi maahan­muutto ja työvoi­man tarjonta ovat parem­massa jamassa. Ruot­sissa sekä kepillä että pork­ka­nalla kannus­te­taan otta­maan työtä vastaan.

Suomessa tällä hetkellä joka kolmas 3,4 miljoo­nasta työi­käi­sestä ei käy töissä. Nämä suoma­lai­set ovat valtaisa voima­vara, joita tarvit­semme hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den säilyt­tä­mi­seen. Työt­tö­miä ja muuten työvoi­man ulko­puo­lella olevia on kannus­tet­tava töihin ja heille tarvi­taan työtä.

Kun me suoma­lai­set elämme terveenä yhä pidem­pään, meidän olisi jakset­tava myös työelä­mässä hieman nykyistä kauem­min. Pidem­mät työurat tarkoit­ta­vat parem­pia eläk­keitä kansa­lai­sille ja sitä kautta vahvem­paa julkista taloutta.

On selvää, että suoma­lai­set ansait­se­vat nykyistä parem­paa, palkit­se­vam­paa ja jous­ta­vam­paa työelä­mää.

Ensin­nä­kin työn­teon pitää kannat­taa aina ja kaikissa tilan­teissa. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan käyt­tö­voima on suoma­lais­ten ahke­ruus, josta ei saa rangaista. Vero­tuk­sen olisi kannus­tet­tava nykyistä vahvem­min teke­mään työtä ja yrit­tä­mään.

Työelä­män laatuun tarvi­taan paran­nuk­sia. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi panos­tuk­sia työky­vyn yllä­pi­tä­mi­seen ja työter­veys­huol­toon. Tällä hetkellä liian moni suoma­lai­nen sairas­tuu kesken työuran tai uupuu työelä­mässä. Työky­vyt­tö­myy­destä kertyy yhteis­kun­nalle kymme­nien miljar­dien euro­jen lasku vuosit­tain, työky­vyt­tö­myy­den inhi­mil­li­sestä laskusta puhu­mat­ta­kaan.

Työ ja perhe-elämä on samoin kyet­tävä yhteen sovit­ta­maan nykyistä parem­min. Kyse ei ole vain pien­ten lasten vanhem­mista: yhä useampi suoma­lai­nen hoitaa iäkästä tai sairasta läheis­tään. Eri elämän­ti­lan­tei­den mukaan jous­ta­vat järjes­te­lyt ovat toivot­ta­vasti työnan­ta­jille jatkossa yhä suurempi kilpai­luetu.

Parem­paan työelä­mään kuuluu myös parempi osaa­mi­nen. Sijoi­tus työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­seen on samalla satsaus moti­vaa­tioon ja sitou­tu­mi­seen. Korkeampi osaa­mi­nen tarkoit­taa koko yhteis­kun­nan tasolla korkeam­paa tuot­ta­vuutta, parem­paa kilpai­lu­ky­kyä ja vahvem­paa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa.

Myös suoma­lais­ten halu vaikut­taa oman työnsä sisäl­töön koros­tuu. Työn tuot­ta­vuu­den kasvu ja työn koettu mielek­kyys kulke­vat käsi kädessä. On tärkeää ymmär­tää, että nämä kaksi asiaa on mahdol­lista, ja vält­tä­mä­tön­tä­kin, toteut­taa saman­ai­kai­sesti.

Vappuna on hyvä muis­taa, että työkyky edel­lyt­tää myös riit­tä­västi laadu­kasta vapaa-aikaa. Arjen rinnalle tarvi­taan välillä myös juhlaa. Juuri nyt on hyvä hetki juhlis­taa suoma­laista työtä ja uutta kevättä.

Kolumni Turun Sano­missa 1.5.2012

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.5.2025

Jukka Kopra kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tänään ylimää­räi­sessä ryhmä­ko­kouk­ses­saan valin­nut edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi kansan­edus­taja Jukka Kopran. Kopra on lappeen­ran­ta­lai­nen neljän­nen kauden kansan­edus­taja Kaak­kois-Suomen vaali­pii­ristä.

9.5.2025

Liik­ku­mat­to­muus maksaa miljar­deja – näin panos­tamme liikun­nal­li­seen elämään 

Suurin osa suoma­lai­sista ei liiku tervey­tensä kannalta riit­tä­västi ja liik­ku­mat­to­muus on nous­sut yhdeksi Suomen vaka­vim­mista tervey­son­gel­mista. Istumme liikaa, liikumme liian

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

Skip to content