(Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia)


Arvoisa puolue­val­tuusto, hyvät ystä­vät,

parin viime viikon agenda on ollut täysi: kansain­vä­li­siä kysy­myk­siä, turval­li­suutta ja puolus­tusta, taloutta.

Viime viikon alussa isän­nöin Paimiossa ja Turussa pohjois­mai­sia päämi­nis­te­reitä ja Saksan liit­to­kans­le­rin Friedrich Merzin vierai­lua. Heti sen perään vierai­lin Ukrai­nassa. Maanan­taina tapa­sin presi­dentti Zelens­kyin Vilnassa, jossa pohjus­timme Naton itäi­sen laidan maiden ja Pohjois­mai­den kesken Naton tule­vaa huip­pu­ko­kousta.

Tiivis­tän teille ajatuk­seni tapaa­mi­sista näin: Tässä maail­ma­na­jassa lähei­set suhteet kump­pa­nei­himme ja siitä raken­tuva luot­ta­mus ovat tärkeäm­piä kuin vuosi­kym­me­niin. Suomena pystymme vaikut­ta­maan asioi­hin täysi­pai­noi­sesti. Yhdessä Pohjois­mai­den ja Itäme­ren alueen maiden kanssa teemme ratkai­suja, jotka vahvis­ta­vat pohjoi­sen Euroo­pan turval­li­suutta ja kilpai­lu­ky­kyä. Tämä yksi­tuu­mai­suus ei ole itses­tään­sel­vyys, vaan pitkä­jän­tei­sellä työllä raken­nettu. Vanha sanonta siitä, että aktii­vi­nen Suomi voi olla koko­aan suurempi, pitää edel­leen paik­kansa.

Ukrai­nasta haluan jakaa kans­sanne erityi­sesti kolme asiaa.

Ensinnä, ukrai­na­lai­set arvos­ta­vat Suomen ja suoma­lais­ten tukea. Avun anta­jina olemme Ukrai­nan silmissä suuri maa. Olen erit­täin tyyty­väi­nen siihen, että suoma­lais­ten tuki Ukrai­nalle on pysy­nyt vahvana. Ukraina tais­te­lee koko Euroo­pan puolesta, ja me autamme niin kauan kuin on tarvis.

Toiseksi, reilussa kolmessa vuodessa sodan kuva Ukrai­nassa on muut­tu­nut. Droo­nit ja tekno­lo­giat tais­te­le­vat.  Tämän muutok­sen olemme Suomessa ja Natossa ymmär­tä­neet – ja olemme siihen varau­tu­neet. Ymmär­rys on meillä Suomessa myös laajasti jaettu.

Tekno­lo­gia ei muuta sitä, että sodan uhrit ovat ihmi­siä, soti­laita ja sivii­lejä.  Vierai­lin Kiovan länsio­sassa, jossa ballis­ti­nen ohjus teki tuhoa huhti­kuussa. Kerros­ta­lon paikalla oli kukkia, leluja ja valo­ku­via muis­tut­ta­massa nuorista uhreista ja kymme­nistä louk­kaan­tu­neista. Paikka pysäytti, teki sanat­to­maksi.   

Kolman­neksi ja pääl­lim­mäi­senä mieleeni jäi kuiten­kin ukrai­na­lais­ten vahva tahto elää arkea ja katsoa eteen­päin.

Kävin noin 700 oppi­laan koulussa, jossa koulun­käyn­tiä voidaan tarvit­taessa jatkaa maana­lai­sissa suoja­ti­loissa. Siellä odot­ti­vat jo valmiina pien­ten oppi­lai­den varau­tu­mis­re­put.  

Pääsimme Kiovassa julkis­ta­maan väes­tö­suo­ja­koa­li­tio­hank­keen, jota Suomi ja Ukraina johta­vat yhdessä. Ukrai­nan tavoit­teena on raken­taa vuosi­kym­me­nen aikana yli 10 000 uutta väes­tön­suo­jaa. Tässä annamme osaa­mis­tamme Ukrai­nan käyt­töön. Samalla teemme työtä sen eteen, että saamme myös muita maita mukaan rahoit­ta­jiksi. Kiin­nos­tusta on.  

Väes­tön suojaa­mi­nen, jälleen­ra­ken­ta­mi­nen ja inves­toin­nit sodan runte­le­maan maahan vahvis­ta­vat ukrai­na­lais­ten uskoa tule­vaan. Vielä tulee sekin päivä, jolloin arki todella on normaa­lia ja pelosta vapaata. Juuri nyt näyt­tää siltä, että se päivä ei tule ihan pian. Sitä tärkeäm­pää on pitää kiinni arjesta ja toivosta.

Hyvät ystä­vät,

meitä vastaan ei käydä sotaa, mutta sota ja Venä­jän muodos­tama pitkä­kes­toi­nen uhka vaikut­ta­vat meihin ja koko Euroop­paan. Erityi­sesti ne vaikut­ta­vat talou­teemme.

Suomen julki­sen talou­den tilanne on surkea. Kasvua ei ole reaa­li­sesti ollut 17 vuoteen. Turval­li­suus­ti­lan­teemme edel­lyt­tää, että itäraja pysyy kiinni. Trum­pin tulli­po­li­tiikka on lisän­nyt maail­man­ta­lou­teen epävar­muutta.

Pelkäs­tään velan korko­me­not, sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut ja puolus­tus­pa­nos­tuk­set lisää­vät menoja vuodesta 2023 vuoteen 2029 noin kymme­nellä miljar­dilla eurolla. Tästä eteen­päin menot jatka­vat kasvu­aan. Ikään­tyvä väestö tarkoit­taa, että palve­lu­jen tarve kasvaa. Naton yhtei­nen puolus­tus tulee tarkoit­ta­maan puolus­tus­me­noi­hin vielä merkit­tä­viä uusia lisäyk­siä.

Kokoo­mus sanoi jo ennen viime edus­kun­ta­vaa­leja, että talou­den saami­nen kestä­välle uralle vaatii aina­kin kahden vaali­kau­den työn. Olemme tällä vaali­kau­della tart­tu­neet työhön määrä­tie­toi­sesti ja tulok­set näky­vät. Olemme päät­tä­neet talou­den sopeut­ta­mi­sesta yhteensä 10 miljar­dilla eurolla.

Jos emme olisi tehneet näitä toimia, tänä vuonna velan­otto olisi 4 miljar­dia euroa mitta­vam­paa. Velka­suhde kasvaisi ensi vuonna 90 prosent­tiin bkt:sta ja rikkoisi 100 prosen­tin rajan ennen vuotta 2030. On kiis­ta­ton tosia­sia, että ilman halli­tuk­sen toimia velkaan­tu­mis­ke­hi­tys olisi hallit­se­mat­to­malla uralla. Työmme on kuiten­kin kesken.

Kulu­neella viikolla halli­tus vastasi keskus­tan ja Sdp:n väli­ky­sy­myk­seen talou­den­pi­dosta. Keskus­te­lun nuotit olivat tutut: velkaan­tu­mi­nen on väärin, mutta yhtä vääriä ovat kaikki sääs­töt ja raken­teel­li­set uudis­tuk­set, joilla velkaan­tu­mista hilli­tään. Sääs­tö­koh­teita vasem­misto ei löydä, sen sijaan se löytää kohteita, joihin pitää lait­taa lisää rahaa. 

Vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa ei ole se, että hokee huol­taan velkaan­tu­mi­sesta. Vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa on, että tekee ratkai­suja, joilla velan kasvu saadaan tait­tu­maan. Vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa on, että tekee päätök­siä, jotka edesaut­ta­vat työtä ja yrit­tä­mistä, sillä niille kestävä talous raken­tuu. Niitä tämä halli­tus on tehnyt ja tekee. Halli­tus on myös sitou­tu­nut teke­mään lisä­toi­mia, mikäli tavoite velka­suh­teen tait­ta­mi­sesta uhkaa karata.

Suomen haas­tei­siin emme voi vaikut­taa. Mutta siihen voimme, että korjaamme talou­den perus­taa, paran­namme Suomen kilpai­lu­ky­kyä ja vahvis­tamme suoma­lais­ten osto­voi­maa niillä keinoilla, jotka meillä on.

Siksi ystä­vät, samaan aikaan kun teemme sääs­töjä, olemme jatku­vasti hake­neet ratkai­suja, joilla vahvis­tamme kasvun edel­ly­tyk­siä. Halli­tus­oh­jelma on itses­sään kasvun ohjelma. Viime kevään kehys­rii­hessä teimme lisää kasvu­pää­tök­siä. Puoli­vä­li­rii­hessä huhti­kuussa päätimme mitta­vasta kasvu­pa­ke­tista, joka tukee työtä, yrit­tä­mistä ja inves­toin­teja.

Päätimme myös tuntu­vista veron­ke­ven­nyk­sistä, jotta suoma­lai­sille jää enem­män euroja omasta palkas­taan käteen. Vaali­kau­den aikana keven­nämme työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tusta 1,6 miljar­dilla eurolla.

Yksi­kään puoli­vä­li­rii­hen kasvu­toimi ei vielä ole ehti­nyt voimaan. Meillä on kaikki syyt odot­taa, että tulemme näke­mään niiden myön­tei­set vaiku­tuk­set.  

Hyvä puolue­val­tuusto,     

minua on viime aikoina moitittu liial­li­sesta kasvuop­ti­mis­mista. Olen siitä mielel­läni moitit­ta­vana.

Opti­mis­mini raken­tuu sille, että halli­tus on tehnyt histo­rial­li­sen mitta­via päätök­siä talou­den korjaa­mi­seksi ja kasvun vauh­dit­ta­mi­seksi. Olemme tehneet työn vastaa­not­ta­mi­seen ja tarjoa­mi­seen kannus­ta­via työmark­kina- ja sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sia. Edel­ly­tyk­siä kasvun käyn­nis­ty­mi­selle on: korot ovat laske­neet, inflaa­tio on alhaalla, koti­ta­louk­sien osto­voima kasvaa palkan­ko­ro­tus­ten ja veron­ke­ven­nys­ten myötä. Meillä on osaa­mista, jota maailma tarvit­see.

En ole opti­mis­mis­sani yksin.

Kaup­pa­ka­ma­rin kyse­lyn mukaan viiden­nes yrityk­sistä aikoo lisätä inves­toin­teja halli­tuk­sen päätös­ten seurauk­sena. Teol­li­suu­den yrityk­sistä jopa 30 prosent­tia aikoo lisätä inves­toin­teja. Elin­kei­noe­lä­män keskus­lii­ton kyse­lyn mukaan yli 70 prosent­tia yrityk­sistä arvioi halli­tuk­sen päätös­ten vauh­dit­ta­van talous­kas­vua. Star­tup-yhtei­sön toimi­tus­joh­ta­jan Riikka Paka­ri­sen mukaan puoli­vä­li­rii­hen tulok­set luovat erin­omai­sen pohjan suoma­lai­sen yritys­ken­tän uudis­tu­mi­selle ja kasvulle.

Julki­sen keskus­te­lun perus­teella silti hetkit­täin tuntuu, että pessi­mis­mi­päi­vät eivät ole enää mökki­kun­tani Puolan­gan yksi­noi­keus, vaan niistä yrite­tään tehdä valta­kun­nal­li­set. 

Tähän en kannusta. Talous on myös psyko­lo­giaa. Kun yrityk­set luot­ta­vat tule­vai­suu­teen, ne inves­toi­vat, kasva­vat ja työl­lis­tä­vät. Kun suoma­lai­set luot­ta­vat tule­vai­suu­teen ja rohke­ne­vat kulut­taa, se voite­lee talou­den rattaita. 

Siksi haluan muis­tut­taa hyvistä uuti­sista eri puolilta Suomea. Esimer­kiksi viime viikon­lop­puna varmis­tui miljar­di­luo­kan lois­to­ris­tei­ly­alus­ti­laus Meyer Turun tela­kalle.

Suomeen on myös suun­nit­teilla ja tulossa useita inves­toin­teja: Google on osta­nut mitta­via maa-alueita Muhok­selta ja Kajaa­nista. Kokko­laan on suun­nit­teilla miljar­di­luo­kan puhtaan alumii­nin tehdas. Inkoo­seen on suun­nit­teilla vihreän teräk­sen tuotan­toa. Ener­giain­ves­toin­teja on suun­nit­teilla runsaasti niin maalle kuin merelle.  Puolus­tus­teol­li­suu­dessa tehdään jatku­vasti inves­toin­teja, kuten esimer­kiksi 200 miljoo­nan inves­tointi Porin TNT-tehtaa­seen ja Patrian laajen­tu­mi­sin­ves­toin­nit. 

Suomessa on valta­van hienoja kasva­via korkean tekno­lo­giao­saa­mi­sen yrityk­siä, kuten satel­liit­tiyh­tiö Iceye, kvant­ti­las­ken­nan IQM tai vaik­kapa tuttu Nokiamme.

Maanan­taina olen menossa koti­kau­pun­gis­sani vierai­lulle perhey­ri­tyk­seen. Yrityk­sen toimi­tus­joh­taja on ollut hieman huolis­saan, että vierai­lua hait­taa yrityk­sen laajen­ta­mi­sesta syntyvä raken­nus­melu. Ei todel­la­kaan hait­taa! Suomessa on ja Suomi tarvit­see lisää kasva­via yrityk­siä. Suomi tarvit­see lisää opti­mis­mia. Raken­nus­melu on kasvun ääni.

Hyvät ystä­vät,

opti­mis­mista on pidet­tävä kiinni erityi­sesti lasten ja nuor­ten tähden. Meidän tehtä­vämme on vahvis­taa heidän usko­aan tule­vaan. On meidän aikuis­ten päätös, missä suhteessa nostamme esiin uhkia ja mahdol­li­suuk­sia. Keski­tym­mekö ongel­miin vai ratkai­sui­hin. Valam­meko uskoa siihen, että vaikeis­sa­kin tilan­teissa pärjäämme vai lisääm­mekö epävar­muutta jatku­valla huoli­pu­heella.

Viikko sitten saimme juhlia perheemme tuoretta yliop­pi­lasta. Iloit­sen hänen ja kaik­kien valmis­tu­nei­den puolesta. Takana on pitkä koulu­putki, edessä oman elämän valin­nat, jänni­tys tule­vasta.   

Moni nuori on jo saanut kevään yhteis­haussa mielei­sen opis­ke­lu­pai­kan. Osa hakee ensim­mäistä työpaik­kaa valmis­tu­mi­sen jälkeen.

Kulu­neella viikolla monet ovat myös paker­ta­neet korkea­kou­lu­jen pääsy­ko­keissa. Kaikille ovet toivot­tuun opis­ke­lu­paik­kaan eivät avaudu ensim­mäi­sellä yrit­tä­mällä, eivätkä vält­tä­mättä seuraa­val­la­kaan. Kannan huolta siitä, että meillä on edel­leen kymme­niä tuhan­sia kyvyk­käitä ihmi­siä korkea­kou­lu­jen haki­ja­su­massa. Se on ankara paikka nuorelle, jolla olisi kaikki edel­ly­tyk­set korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­mi­selle, mutta paikka vaan ei aukene. Sano­taan, että meillä ei ole koulu­tus­jär­jes­tel­mässä umpi­pe­riä, mutta kyllä tässä taitaa vähän olla.

Siksi haluan nostaa vielä esiin yhden halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hen päätök­sistä. Päätimme toteut­taa nuorille, yhteis­haussa ilman korkea­kou­lu­paik­kaa jääneille maksut­to­man 30 opin­to­pis­teen sete­lin avoi­meen yliopis­toon tai avoi­meen ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Tämä on hieno, nuoria auttava avaus, jolla vähen­nämme ei toivot­tuja väli­vuo­sia ja helpo­tamme nuor­ten tilan­netta korkea­kou­lu­haussa. Kun opin­not pääsee aloit­ta­maan tätä kautta, voi myös tutkinto-opis­ke­li­jaksi pääsy helpot­tua.

Uudis­tuk­sen valmis­telu on käyn­nissä, ja seteli on tarkoi­tus saada käyt­töön vielä tämän halli­tus­kau­den aikana. Olen tästä uudis­tuk­sesta erit­täin iloi­nen. Mitä nopeam­min nuoret saavat otteen unel­mis­taan, sen parempi.

Suomi on hyvä maa. Me pidämme huolta siitä, että Suomessa voi jatkos­sa­kin oppia, tutkia, tehdä työtä ja yrit­tää. Jatkamme työtä julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seksi, jotta suoma­lais­ten tärkeät palve­lut voidaan turvata. Teemme kasvu­pää­tök­siä, jotta ihmi­sillä olisi töitä ja kasvava elin­taso.

Hyvä puolue­val­tuusto, meille kokoo­mus­lai­sille toivo on aina synty­nyt teke­mällä. Halli­tus­kausi on vasta puoli­vä­lissä, työ jatkuu.   

Petteri Orpo, kokoo­muk­sen puheen­joh­taja ja päämi­nis­teri.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa