Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Petteri Orpo: Ilman korkeaa työl­li­syyttä ei ole pohjois­maista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa

Petteri Orpo: Ilman korkeaa työl­li­syyttä ei ole pohjois­maista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa

Julkaistu:

Haluai­sin tänään keskit­tyä kahteen Suomen ja suoma­lais­ten kannalta tärke­ään ja ajan­koh­tai­seen teemaan.

Ensim­mäi­nen on Euroo­pan tule­vai­suus. Britan­nian EU-ero, maahan­muut­to­kriisi ja euroa­lu­een ongel­mat horjut­ta­vat yhden­ty­vän Euroo­pan perus­ki­viä. Ilmassa on paljon protek­tio­nis­ti­sia ja natio­na­lis­ti­sia virtauk­sia, joiden voimis­tu­mi­nen on uhka Suomen kaltai­selle avoi­melle ja vien­ti­ve­toi­selle maalle. Nyt kun Eurooppa hapui­lee reitil­tään, niin meidän on kyet­tävä voimak­kaasti osoit­ta­maan uutta suun­taa.

Toinen on Suomen talou­den tilanne ja työl­li­syys. Suomen talou­dessa on näky­vissä myön­tei­siä merk­kejä, mutta koko­nais­kuva on edel­leen vaikea. Tule­vina päivinä ja viik­koina punni­taan, että kyke­neekö tämä halli­tus pitä­mään kiinni ohjel­mas­taan. Kyse on siitä, saam­meko Suomen suun­nan kään­ty­mään. Ilman uusia, työl­li­syyttä vahvis­ta­via uudis­tuk­sia tämä ei tapahdu.

Euroo­pan unio­nia haas­te­taan tiukasti monelta eri suun­nalta.

 

  1. Iso-Britan­nian kansa päätti kesä­kuun kansa­nää­nes­tyk­sessä erota Euroo­pan unio­nista. Tämä pakot­taa muut 27 jäsen­maata vaka­vasti pohti­maan EU:n tule­vai­suutta.

 

  1. Voima­kas muut­to­liike Euroop­paan jatkuu, erityi­sesti Väli­me­ren yli. Pako­lais­so­pi­mus Turkin kanssa on onnis­tu­nut kitke­mään sala­kul­je­tusta Kreik­kaan, mutta Turkin kautta tule­vien määrä on lähte­nyt uudel­leen nousuun. Myös Itali­aan tuli­joita on taas enem­män.

 

  1. Euroo­pan turval­li­suus­ti­lanne on heiken­ty­nyt. EU:n eteläi­sen naapu­rus­ton levot­to­muu­det heijas­tu­vat Euroop­paan. Saman­ai­kai­sesti Ukrai­nan kriisi ja Venä­jän toiminta ovat lisän­neet epäva­kautta myös Suomen lähia­lueilla. Olemme koke­neet järkyt­tä­viä terro­ri­te­koja eri puolilla Euroop­paa.

 

  1. Euroop­paa vaivaa kitu­lias talous­kasvu. Finans­si­krii­sin pahim­mat vaiheet on kenties ohitettu, mutta kasvu on hidasta ja velkaa on liikaa. Jäsen­maat eivät ole kyen­neet teke­mään riit­tä­viä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Sisä­mark­ki­noi­den syven­tä­mi­nen takkuaa ja vapaa­kauppa kolman­sien maiden kanssa on joutu­nut vasta­tuu­leen.

 

  1. EU:n yhte­näi­syys ja arvo­pohja ovat koetuk­sella. Protek­tio­nismi ja erilai­set natio­na­lis­ti­set liik­keet ovat vahvis­tu­neet. Moni­mut­kai­siin haas­tei­siin simp­pe­leitä ratkai­suja tarjoa­vat popu­lis­ti­set liik­keet ovat vahvis­tu­neet useissa jäsen­maissa. Perus­ar­voja, kuten oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ja sanan­va­pautta kysee­na­lais­te­taan jois­sa­kin uusissa EU-jäsen­maissa.

 

Kuva maan­osamme tule­vai­suu­desta on vähin­tään­kin hämär­ty­nyt.

EU tarvit­see nyt selkeän yhtei­sen ajatuk­sen siitä, miten tästä mennään eteen­päin. Tarvit­semme yhteistä euroop­pa­laista keskus­te­lua unio­nin suun­nasta ja tule­vai­suu­desta.

Tätä keskus­te­lua tullaan Britan­nian eroneu­vot­te­lui­den rinnalla käymään jäljelle jäävien 27 jäsen­maan kesken jo tänä syksynä.

EU:n tule­vai­suu­desta käytiin keskus­te­lua alku­vii­kosta kolmen suuren EU-maan tapaa­mi­sessa. Saksa on kutsu­nut koolle Suomen, Ruot­sin, Tans­kan ja Hollan­nin tapaa­mi­sen samasta aiheesta.

Keskus­telu EU:n tule­vai­suu­desta ei voi rajoit­tua vain valtion­pää­mies­ten pöytiin. Jos haluamme, että EU naut­tii kansa­lais­ten luot­ta­musta, niin tässä keskus­te­lussa sekä median että kansa­lai­syh­teis­kun­nan on oltava voimak­kaasti mukana.

Meidän onkin syytä puhua siitä, mitä mieltä Suomi on unio­nin tule­vai­suu­desta.

Ratkai­suksi on Euroo­passa esitetty esimer­kiksi pitkälle mene­vää suve­re­ni­tee­tin jaka­mista, yhteis­vas­tuun syven­tä­mistä tai jopa tulon­siir­tou­nio­nin perus­ta­mista. Tällai­set esityk­set jakai­si­vat jäsen­maita. Sitä pitää nyt vält­tää. Nyt olisi päin­vas­toin työs­ken­nel­tävä EU:n yhte­näi­syy­den vahvis­ta­mi­seksi.

Kyse ei ole siitä tarvi­taanko enem­män vai vähem­män Euroop­paa. Euroop­pa­lai­set odot­ta­vat käytän­nöl­li­siä ratkai­suja meitä kohtaa­viin ongel­miin. Eli ratkai­suja talous­kas­vun vahvis­ta­mi­seksi, turval­li­suu­den lisää­mi­seksi ja muut­to­liik­keen hallit­se­mi­seksi.

Kasvulle luodaan edel­ly­tyk­siä sekä kansal­li­sen että EU-tason päätök­sin.

Euroa­lu­een vakaus on keskei­nen kasvun edel­ly­tys. Talous- ja raha­liit­toa on jo uudis­tettu voimak­kaasti; jatkossa tulee keskit­tyä pank­kiu­nio­nin viimeis­te­lyyn. Jäsen­mailta tulee edel­lyt­tää kuri­na­laista finans­si­po­li­tiik­kaa ja raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Suoma­lais­ten keskuu­dessa yksi eniten kritiik­kiä herät­tä­vistä asioista EU:ssa on ollut tunne siitä, että kaik­kia jäsen­maita eivät sido yhtei­set sään­nöt. Me edel­ly­tämme sitä, että esimer­kiksi yhdessä sovit­tuja euroa­lu­een talous­sään­töjä nouda­te­taan. Tällöin Suomen on kuiten­kin elet­tävä niin kuin opet­taa. Eli nouda­tet­tava näitä sään­töjä myös itse.

Euro­jär­jes­telmä vastaa suoma­lais­ten – ja myös kaik­kien euroop­pa­lais­ten – oikeus­ta­jua vain, jos jokai­nen kansal­lis­val­tio vastaa velois­taan itse.

Yli 500 miljoo­nan asuk­kaan sisä­mark­ki­nat ovat EU:lle merkit­tävä kilpai­luetu. Niiden toimin­taa tehos­ta­malla voidaan luoda yrityk­sille kasvue­del­ly­tyk­siä. Sitä kautta Euroop­paan tulee uusia työpaik­koja.

Sisä­mark­ki­noilla on edel­leen sään­te­lystä aiheu­tu­via esteitä, jotka patoa­vat kilpai­lua ja rajat ylit­tä­vää kaup­paa. Tätä sään­te­lyä on puret­tava. Kilpai­lun avaa­mi­nen ei ole koskaan yksin­ker­tai­nen asia: joku kokee aina kärsi­vänsä. Suomen kaltai­selle vien­ti­ve­toi­selle maalle sisä­mark­ki­noi­den syven­tä­mi­nen on erityi­sen vält­tä­mä­töntä.

Vapaa­kauppa ja erityi­sesti parhail­laan neuvo­tel­ta­vat sopi­muk­set Kana­dan ja Yhdys­val­to­jen kanssa ovat Euroo­pan ja Suomen talou­delle erit­täin tärkeitä. Siksi on kovin huoles­tut­ta­vaa, että niiden etene­mi­nen on vasta­tuu­lessa.

Tote­sin aluksi, että EU:n turval­li­suusym­pä­ristö on heiken­ty­nyt.

Suomessa on laaja tuki EU:n turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan syven­tä­mi­selle. Näyt­tää siltä, että tälle on nyt enem­män­kin kanna­tusta jäsen­mai­den keskuu­dessa. Saksan, Rans­kan ja Italian johta­jat koros­ti­vat puolus­tus- ja turval­li­suusyh­teis­työtä omassa tapaa­mi­ses­saan tällä viikolla.

Suomen on jatkos­sa­kin oltava etujou­kossa ajamassa puolus­tusyh­teis­työn tiivis­tä­mistä.

Yhdellä äänellä puhu­mi­nen eli yhte­näi­syys on ehdo­ton edel­ly­tys sille, että EU kyke­nee toimi­maan tehok­kaasti kolman­sien maiden suun­taan. Ukrai­nan krii­sin kohdalla tämä onnis­tui hyvin Venä­jän suun­taan. Suomella on erityi­nen intressi vaalia unio­nin yhte­näi­syyttä ulko­suh­teissa.

Turkista on maahan­muut­to­krii­sin ja vallan­kaap­paus­yri­tyk­sen myötä nopeasti muodos­tu­nut yksi EU:n keskei­sistä haas­teista. Yhteis­työssä on nyt edet­tävä maltilla. Tilan­teen kärjis­ty­mistä on molem­min puolin vältet­tävä.

Turkin kanssa sovittu pako­lais­so­pi­mus on pysäyt­tä­nyt turva­pai­kan­ha­ki­joi­den lait­to­man kuljet­ta­mi­sen Kreik­kaan. Tästä sopi­muk­sesta on pyrit­tävä pitä­mään kiinni, mutta kuiten­kin niin, että pidämme kiinni ihmi­soi­keuk­sista ja oikeus­val­tion peri­aat­teista. Vaikka sopi­mus kaatuisi, niin en usko viime vuoden kaltai­seen turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrään, sillä Länsi-Balka­nin reitti on kiinni ja Krei­kasta ei pääse eteen­päin.

EU:n turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa on nyt uudis­tet­tava ja tehos­tet­tava. Tarvi­taan kolmio­sai­nen ratkaisu. Ensim­mäi­nen on EU:n yhtei­nen turva­paik­ka­po­li­tiikka, toinen on teho­kas ulko­ra­ja­val­vonta ja kolmas on pako­lai­suu­den juuri­syi­hin vaikut­ta­mi­nen.

Lisäksi tarvi­taan yhteis­työtä Afri­kan unio­nin ja Pohjois-Afri­kan valtioi­den kanssa.

EU:n kyvyt­tö­myys sopia muut­to­liik­keen kaltai­sen ongel­man ratkai­se­mi­sesta oli varmasti osal­taan vaikut­ta­massa Britan­nian kansa­nää­nes­tyk­sen tulok­seen.

Brexi­tin myötä EU on aivan uuden­lai­sessa tilan­teessa.

Olen kiin­nit­tä­nyt huomiota joihin­kin suoma­lai­siin puheen­vuo­roi­hin, joissa vaadi­taan, että Britan­niaa ei saa rangaista EU-erosta. En usko, että Britan­nian rankai­se­mi­seen on yhdel­lä­kään vastuul­li­sella euroop­pa­lai­sella halli­tuk­sella halua, saatikka varaa.

Samalla on kuiten­kin selvää, että meidän tavoit­tee­namme eroneu­vot­te­luissa on Suomen etu. Siihen sisäl­tyy tavoite pitää Britan­nia mahdol­li­sim­man lähellä EU:ta. Yhtä lailla Suomen etu on vahvis­taa unio­nia koossa pitä­viä voimia.

Meille on tärkeää, että jäse­nyys säilyy eroa kannat­ta­vam­pana. EU:n ulko­puo­lella ei voi saada yhtä hyvää ”diiliä”, kuin mitä jäse­nyys etui­neen ja velvoit­tei­neen tarjoaa.

Tässä tilan­teessa Suomen linjasta ei saa syntyä epäsel­vyyttä. Suoma­lais­ten vahva enem­mistö antaa tukensa Suomen EU-jäse­nyy­delle. Kansa­nää­nes­tyk­sellä leikit­tely ei sovi tähän aikaan. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Kokoo­mus on avoi­mesti kansain­vä­li­nen ja Eurooppa-myön­tei­nen puolue. Vahva ja toimiva EU on Suomen etu. Suomen pitää olla aktii­vi­sesti ja raken­ta­vasti teke­mässä meitä kaikki koske­via päätök­siä EU:ssa.

Suomelle on aivan keskeistä, että EU kyke­nee vahvis­ta­maan alueemme turval­li­suutta ja luomaan edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle, työlle ja hyvin­voin­nille. Meidän on siis osal­tamme toimit­tava EU:ta vahvis­taen, ei hajot­taen.

EU on histo­rian valossa osoit­ta­nut, että se selviää krii­seistä. Itse uskon, että kyllä tästä­kin yli mennään.

Halli­tuk­sen budjet­ti­riihi alkaa viikon päästä. Juuri näinä päivinä halli­tuk­sen valmis­tau­tu­mi­nen syksyn talous­pää­tök­siin on kiivaim­mil­laan.

Talou­den kovien arvo­jen keskellä meillä on oltava sydän paikal­laan.

Kun Kokoo­muk­sen minis­te­ri­ryhmä kokousti Jyväs­ky­lässä, niin sanoin, että Kokoo­muk­sen täytyy keskit­tyä raken­ta­maan reilua yhteis­kun­taa.

Reilun yhteis­kun­nan täytyy olla Kokoo­muk­sen johto­tähti myös tule­vien kuukausien talous­pää­tök­sissä.

Yhteis­kun­nassa, missä on paljon epärei­luu­den tunnetta, ei kenen­kään ole hyvä olla. Tämä kasvava epärei­luu­den kierre meidän on saatava poikki.

Reilussa yhteis­kun­nassa jokai­sella on perhe­taus­tas­taan riip­pu­matta tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det pärjätä elämäs­sään ja siten osal­lis­tua hyvin­voin­nin kannat­te­le­mi­seen.

Reilussa yhteis­kun­nassa jokai­sella on mahdol­li­suus löytää itsel­leen sopi­vaa työtä.

Reiluun yhteis­kun­taan ei kuulu vapaa­mat­kus­ta­jia eikä vero­pa­ko­lai­sia.

Koska vain tällä tavalla – siis työn kautta – voimme pysäyt­tää viimeis­ten vuosien leik­kaus­ten ja veron­ko­ro­tus­ten kier­teen, mikä oikeu­te­tusti on tuntu­nut suoma­lai­sista epärei­lulta.

Halli­tuk­sessa me teemme joka päivä päätök­siä, joiden tavoit­teena on kään­tää Suomen suunta:

 

  • Julkista taloutta sopeu­te­taan neljällä miljar­dilla eurolla.
  • Vien­nin kilpai­lu­ky­kyä korja­taan kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella.
  • Sään­te­lyä pure­taan ja kilpai­lua lisä­tään esimer­kiksi kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen vapaut­ta­mi­sen ja alko­ho­li­lain uudis­tuk­sen kautta.
  • Työl­lis­tä­mi­sen kynnystä alen­ne­taan uudis­ta­malla työt­tö­myys­tur­vaa, piden­tä­mällä koeai­kaa, loiven­ta­malla työnan­ta­jan takai­sin­ot­to­vel­voi­tetta ja helpot­ta­malla määrä­ai­kais­ten työsuh­tei­den solmi­mista.
  • Veroaste on kään­netty laskuun sekä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tusta keven­ne­tään.
  • Julki­sia palve­luita uudis­te­taan esimer­kiksi sote-uudis­tuk­sen ja tasa-arvoa lisää­vän valin­nan­va­paus­mal­lin kautta.

Tämä halli­tus on pysty­nyt teke­mään päätök­siä.

Halli­tuk­sen päätök­sen­te­ko­kyky on perus­tu­nut ennen muuta jaet­tuun tilan­ne­ku­vaan. Eli siihen, että halli­tus­puo­lu­eet ovat ymmär­tä­neet, kuinka huonossa kunnossa Suomen talous on.

Olisi kovin mukava seistä tässä ja sanoa, että halli­tuk­sen päät­tä­väi­set toimet ovat riit­tä­neet kään­tä­mään Suomen suun­nan. Että voimme jäädä odot­te­le­maan parem­pia aikoja.

Vali­tet­ta­vasti näin emme voi tehdä.

Kyllä, Suomen talou­dessa on näky­vissä joita­kin myön­tei­siä merk­kejä:

Kolmen taan­tu­ma­vuo­den jälkeen talous pinnisti viime vuonna niukasti plus­san puolelle. Talou­den supis­tu­mi­nen näyt­tää tait­tu­neen. Tälle vuodelle ennus­te­taan reilun prosen­tin kasvua.

Työl­li­syy­dessä on näky­vissä myön­teistä virettä ja työt­tö­myys näyt­tää kään­ty­neen hienoi­seen laskuun.

Olisi kuiten­kin ennen­ai­kaista sanoa, että vaikeat päätök­set Suomen talou­den korjaa­mi­seksi on nyt tehty.

Suomen talou­den tilan­ne­kuva on edel­leen todella huoles­tut­tava.

Suomen talou­den tuotanto on kymme­nen vuoden takai­sella tasolla. Suomen vienti ei pärjää kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa, vaan mene­tämme jatku­vasti mark­ki­nao­suuk­sia.

Työmark­ki­noi­den toimin­nassa on vaka­via ongel­mia. Työt­tö­myys on nous­sut yhdek­sään prosent­tiin samalla kun avoi­mien työpaik­ko­jen määrä on nous­sut samaa vauh­tia.

Suomen työl­li­syy­saste on Pohjois­mai­den alhai­sin, vain 68,5 prosent­tia. Ilman uusia toimia työl­li­syy­saste on jäämässä pahasti jälkeen halli­tus­oh­jel­man 72 prosen­tin tavoit­teesta, joka sekin olisi reilusti alle muiden Pohjois­mai­den tason.

Vali­tet­ta­vasti emme ole saaneet myös­kään kansain­vä­li­sen talou­den kehi­tyk­sestä vetoa­pua. Maail­man­ta­lous on laskusuh­dan­teessa. Myös esimer­kiksi Brexi­tin aiheut­tama epävar­muus leik­kaa kasvu­nä­ky­miä.

Kovista sääs­töistä huoli­matta valtion ja kuntien velkaan­tu­mi­nen jatkuu. Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen kustan­nuk­set enti­ses­tään syven­tä­vät valtion­ta­lou­den alijää­mää ensi vuonna.

Miksi maalaan näin kiel­teistä kuvaa Suomen talou­desta? Kun talous on myös psyko­lo­giaa, niin eikö kannat­taisi koros­taa talous­ke­hi­tyk­sessä näky­viä valon­pil­kah­duk­sia?

Tämä ei vali­tet­ta­vasti ole mitään valtio­va­rain­mi­nis­te­rin viran puolesta tapah­tu­vaa synkis­te­lyä.

Sanon näin siksi, että se on tosi­asioi­hin perus­tuva kuva Suomen talou­desta. Koska ilman rehel­listä ja realis­tista tilan­ne­ku­vaa ei synny tilan­tee­seen sopi­via päätök­siä.

On tosia­sia, että halli­tuk­sen nyt sopi­mat toimet eivät vielä riitä korjaa­maan Suomen talou­den ongel­mia.

On tosia­sia, että ilman uusia työl­li­syys­toi­mia emme pääse halli­tus­oh­jel­man työl­li­syys­ta­voit­tee­seen, emmekä kykene katkai­se­maan julki­sen talou­den velka­kier­rettä.

Mutta meillä on myös syytä opti­mis­miin.

Ensin­nä­kin, kaikki päätök­set ovat edel­leen omissa käsis­sämme.

Toiseksi, meillä on hyvä stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma, jota noudat­ta­malla Suomen kurssi voidaan oikaista.

Kolman­neksi, Suomella on vahva raken­teel­li­nen kilpai­lu­kyky, osaava väestö, toimi­vat insti­tuu­tiot ja luot­ta­musyh­teis­kunta, joiden varaan Suomen menes­tys voidaan raken­taa.

Viikon päästä halli­tus kokoon­tuu budjet­ti­rii­heen sopi­maan ensi vuoden talous­ar­vio­esi­tyk­sestä.

Budjet­ti­rii­hen tärkein asia on halli­tuk­sen työl­li­syys­pa­ketti.

Kokoo­mus on valmis harkit­se­maan kaik­kia keinoja, joilla kyetään luomaan Suomeen uusia yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja.

Me tiedämme, mitä Suomen työl­li­syys­ti­lan­teen korjaa­mi­nen edel­lyt­tää.

Suoma­lai­sen työn on pärjät­tävä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Tässä kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus on askel oike­aan suun­taan. Seuraava vält­tä­mä­tön askel on uuteen vien­ti­ve­toi­seen palk­ka­mal­liin siir­ty­mi­nen.

Työmark­ki­noi­den jous­ta­vuutta on edel­leen lisät­tävä. Työl­lis­tä­mi­sen kynnystä on alen­net­tava. Työpai­koilla on jatkossa kyet­tävä sopi­maan jous­ta­vasti työeh­doista ja palkoista.

Kannus­tin­lou­kut ja asumi­sen korkea hinta ovat vakava ongelma, joiden vuoksi monen työn teke­mi­nen ei yksin­ker­tai­sesti ole työt­tö­män näkö­kul­masta mahdol­lista. Sosi­aa­li­tur­vaa, vero­tusta ja esimer­kiksi päivä­hoi­to­mak­suja on katsot­tava koko­nai­suu­tena siten, että pieni­palk­kai­sen­kin työn vastaa­not­ta­mi­nen on työt­tö­mälle mahdol­lista.

Meidän on uudis­tet­tava työn­vä­li­tystä siten, ettei ketään jätetä oman onnensa nojaan. Työt­tö­mille on tarjot­tava heti työt­tö­myy­den alkaessa vahvaa tukea, jotta kukaan ei ajaudu pysy­västi työelä­män ulko­puo­lelle, mistä usein seuraa myös esimer­kiksi elämän­hal­lin­nan menet­tä­mistä.

Suomeen tarvi­taan menes­ty­viä ja kasva­via yrityk­siä, jotka luovat Suomeen uusia työpaik­koja. Tässä voimme tehok­kaim­min auttaa lisää­mällä kilpai­lua ja purka­malla yritys­toi­minn­nan esteitä. Liiken­ne­sek­to­rin sään­te­lyä vapaut­tava esitys liiken­ne­kaa­reksi on tästä hyvä esimerkki.

Pitkällä aika­vä­lillä Suomen menes­tys – ja myös korkea työl­li­syys – voi perus­tua vain korke­aan osaa­mi­seen.

Eräs ekono­misti on sano­nut, että tuot­ta­vuus ei ole kaikki, mutta pitkällä aika­vä­lillä se on lähes kaikki. Siksi me Kokoo­muk­sessa uskomme vahvasti siihen, että sekä julki­set että yksi­tyi­set inves­toin­nit koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen ja osaa­mi­seen ovat ainoa tie Suomen menes­tyk­seen.

Tämän vuoksi olen niin iloi­nen siitä, että talou­den anka­rista raameista huoli­matta pystymme tule­van kolmen vuoden aikana osoit­ta­maan 105 miljoo­naa lisäeu­roa korkea­kou­lu­jen oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen digi­ta­li­soi­mi­seen, ympä­ri­vuo­ti­sen opis­ke­lun edis­tä­mi­seen ja nuor­ten tutki­joi­den urapol­ku­jen tuke­mi­seen – eli tule­vai­suu­den menes­tyk­seen.

Halli­tuk­sen pöydässä on nyt kymme­niä erilai­sia keinoja, joilla työl­li­syyttä kyetään vahvis­ta­maan. Pulaa ehdo­tuk­sista ei ole.

Nyt kysy­tään sitä, että kantaako tämän halli­tuk­sen alku­kau­den vahva päätök­sen­te­ko­kyky myös tässä budjet­ti­rii­hessä. Kysy­tään myös sitä, onko yhteis­kunta valmis teke­mään uudis­tuk­sia, jotta mahdol­li­sim­man moni työtön saisi mahdol­li­suu­den päästä töihin.

Stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma perus­tuu siihen, että keski­ty­tään tiet­ty­jen kansa­kun­nan kannalta keskeis­ten asioi­den hoita­mi­seen kuntoon. Tärkeim­pien asioi­den on pysyt­tävä tärkeim­pinä asioina.

Stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma perus­tuu sille ajatuk­selle, että halli­tus voi päivit­tää keino­va­li­koi­maansa kesken halli­tus­kau­den, jotta halli­tuk­sen stra­te­gi­set tavoit­teet kyetään saavut­ta­maan.

Päämi­nis­teri Sipi­län halli­tuk­sen ohjel­man ensim­mäi­nen ja tärkein stra­te­gi­nen tavoite on työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen.

Miksi halli­tuk­sen 72 prosen­tin työl­li­syys­ta­voite on niin tärkeä?

Se on tärkeä, koska se tarkoit­taisi, että sata­tu­hatta suoma­lai­sista pääsisi mukaan työelä­mään. Siis huoleh­ti­maan omasta ja läheis­tensä toimeen­tu­losta.

Mutta se on tärkeä myös siksi, että ilman korkeaa työl­li­syy­sas­tetta ei voi kestä­västi olla myös­kään pohjois­maista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa. Jos työl­li­syy­saste ei nouse, niin on suuri riski siitä, että tämä halli­tus joutuu jatkossa taas uusien leik­kaus­lis­to­jen eteen. Tätä Kokoo­mus ei halua.

Pulaa ehdo­tuk­sista ei siis ole. Nyt halli­tuk­sen on kyet­tävä valit­se­maan sellai­nen paketti, joka uskot­ta­valla tavalla lisää Suomen työl­li­syyttä ja vähen­tää työt­tö­myyttä.

Työl­li­syys­pa­ke­tissa ei ole kysy­mys uusista sääs­töistä. Jos työl­li­syy­den edis­tä­mi­seksi tehtä­vät toimet tuot­ta­vat sääs­töjä, niin rahat kohden­ne­taan uudel­leen työl­li­syyttä edis­tä­viin kohtei­siin.

Ensi viikon budjet­ti­rii­hestä on tultava päätök­siä, joiden vaiku­tuk­set näky­vät jo tule­vana keväänä. Joiden­kin koko­nai­suuk­sien osalta on käyn­nis­tet­tävä selkeällä tahto­ti­lalla varus­tettu jatko­val­mis­telu. Mutta pelkän työryh­mä­luet­te­lon tai selvi­tys­mies­lis­tan kanssa halli­tus ei voi tulla ulos ensi viikon budjet­ti­rii­hestä.

Kokoo­mus on vaali­kau­den alusta saakka puolus­ta­nut stra­te­gista halli­tus­oh­jel­maa ja päämi­nis­teri Sipi­lää sen toimeen­pa­non johta­jana. Mikään ei ole tässä suhteessa muut­tu­nut.

Kokoo­muk­selle yksi­kään yksit­täi­nen työl­li­syys­keino ei ole kynnys­ky­sy­mys.

Mutta se, että nouda­te­taanko halli­tus­oh­jel­maa on meille kynnys­ky­sy­mys.

 

Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 24.8.2016

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

5.6.2024

Mari-Leena Talvi­tie: Halli­tus toimii, jotta Suomi nousee puhtaan ener­gian suur­val­laksi ja ilmas­to­kä­den­jäl­jen edel­lä­kä­vi­jäksi

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen luonto- ja ilmas­to­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Ympä­ristö ei ole vain lahja menneiltä suku­pol­vilta, se on myös

5.6.2024

Lasten ja nuor­ten tera­pia­ta­kuu etenee – aikuis­ten tärkein tehtävä on silti ehkäistä ongel­mia joka päivä

Toissa päivänä istuimme alue­val­tuus­ton kanssa lähes kahdek­san tuntia. Hyvin­voin­tia­lu­een asiat­kin olivat paina­via. Talou­den sijaan teen noston lasten ja nuor­ten mielen­ter­vey­destä,

Skip to content