Orpo: Metsä­po­liit­tiset päätökset tukevat alan kasvua

Talou­del­linen kasvu, uudet työpaikat ja inves­toinnit syntyvät alan yrittäjien ja yritysten toimen­pitein, mutta hallinnon ja poliit­tisten päättäjien pitää luoda tälle kehityk­selle edelly­tyksiä.

Suomessa, jos jossain, metsäala ja siihen liittyvä osaaminen ovat kansal­lisia vahvuuksia. Metsäala on keskeinen osa suoma­laista biota­loutta, johon haetaan nyt monella taholla konkretiaa. Metsä­teol­li­suuden inves­toin­ti­suun­ni­telmat ovat olleet viime aikojen valopilkkuja.

Metsä­alassa yhdistyy uusiu­tuvan luonnon­varan kestävä käyttö, energia- ja resurs­si­te­hokkuus sekä kasvava palve­lu­tuo­tanto, jotka ovat talous­kasvun keskeisiä elementtejä. Jotta pärjäämme globaa­lissa kilpai­lussa, meidän tulee Suomessa hyödyntää ja vahvistaa edelleen omia vahvuuk­siamme.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teriö on viimeisten vuosien aikana panos­tanut merkit­tä­västi metsäalan kasvun edelly­tysten luontiin. Tarpee­tonta sääntelyä on purettu ja luotu edelly­tyksiä tasapuo­li­selle kilpai­lulle alan toimi­joiden kesken. Metsä­lakien uudistus lienee poikkeus kansal­li­sessa lainsää­dän­nössä juuri tässä mielessä. Yksityis­koh­taista säätelyä on purettu ja vastuuta on siirretty alan toimi­joille: metsä­no­mis­ta­jille, yrittä­jille ja teolli­suu­delle. Tavoit­teena on, että luodaan tilaa uusille innovaa­tioille ja sitä kautta uutta kasvua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että prosessi on toiminut. Metsäala on hyvässä vedossa, puumark­kinat ovat toimineet tasapai­noi­sesti ja alan kannat­tavuus on paran­tunut.

Lakeja on uudis­tettu urakalla ja yhteis­työssä alan toimi­joiden kanssa. Keskeistä on juuri yhteistyö ja yhteisten tavoit­teiden hakeminen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat metsälain ja metsän­hoi­to­yh­dis­tyslain kokonai­suu­dis­tukset. Ne ovat todella merkit­täviä muuto­sa­ju­reita alalla ja jo nyt voidaan sanoa, että molempien ansiosta ala uudistuu monin tavoin.

Myös juuri yhdessä kasattu kansal­linen Metsä­stra­tegia 2025 on hyvä suunni­telma viedä sovittuja asioita eteenpäin ja luoda kasvulle edelly­tyksiä.

Kansal­listen toimien lisäksi elintärkeää on EU-tason päätök­senteko. EU-arkea on, että useat politiikan osa-alueet vaikut­tavat suoraan metsien käyttöön. Erityi­sesti globaali ilmasto- ja energia­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa EU:ssa. Suomen pitää tuoda esille, että kestä­västi hoidetut talous­metsät tuottavat monipuo­li­sesti hyötyjä, joista tärkeä on puuntuo­tanto.

Uusiu­tuvan energian lisää­misen ohella myös biopoh­jaisia tuotteita pitäisi konkreet­ti­sesti edistää. EU:n biota­lous­stra­te­giassa linjataan, että uusiu­tu­mat­tomia tuotteita olisi pyrittävä osittain korvaamaan kestä­väm­millä biopoh­jai­silla tuotteilla. Meidän yhteinen tehtä­vämme on varmistaa, että tämä ei jää vain julis­tuk­seksi.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nisteri Petteri Orpon kirjoitus on julkaistu 16.1. www.lastuja.fi -sivulla