Talou­del­li­nen kasvu, uudet työpai­kat ja inves­toin­nit synty­vät alan yrit­tä­jien ja yritys­ten toimen­pi­tein, mutta hallin­non ja poliit­tis­ten päät­tä­jien pitää luoda tälle kehi­tyk­selle edel­ly­tyk­siä.

Suomessa, jos jossain, metsä­ala ja siihen liit­tyvä osaa­mi­nen ovat kansal­li­sia vahvuuk­sia. Metsä­ala on keskei­nen osa suoma­laista biota­loutta, johon haetaan nyt monella taholla konkre­tiaa. Metsä­teol­li­suu­den inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat ovat olleet viime aiko­jen valo­pilk­kuja.

Metsä­alassa yhdis­tyy uusiu­tu­van luon­non­va­ran kestävä käyttö, ener­gia- ja resurs­si­te­hok­kuus sekä kasvava palve­lu­tuo­tanto, jotka ovat talous­kas­vun keskei­siä element­tejä. Jotta pärjäämme globaa­lissa kilpai­lussa, meidän tulee Suomessa hyödyn­tää ja vahvis­taa edel­leen omia vahvuuk­siamme.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riö on viimeis­ten vuosien aikana panos­ta­nut merkit­tä­västi metsä­alan kasvun edel­ly­tys­ten luon­tiin. Tarpee­tonta sään­te­lyä on purettu ja luotu edel­ly­tyk­siä tasa­puo­li­selle kilpai­lulle alan toimi­joi­den kesken. Metsä­la­kien uudis­tus lienee poik­keus kansal­li­sessa lain­sää­dän­nössä juuri tässä mielessä. Yksi­tyis­koh­taista sääte­lyä on purettu ja vastuuta on siir­retty alan toimi­joille: metsä­no­mis­ta­jille, yrit­tä­jille ja teol­li­suu­delle. Tavoit­teena on, että luodaan tilaa uusille inno­vaa­tioille ja sitä kautta uutta kasvua. Tällä hetkellä näyt­tää siltä, että prosessi on toimi­nut. Metsä­ala on hyvässä vedossa, puumark­ki­nat ovat toimi­neet tasa­pai­noi­sesti ja alan kannat­ta­vuus on paran­tu­nut.

Lakeja on uudis­tettu urakalla ja yhteis­työssä alan toimi­joi­den kanssa. Keskeistä on juuri yhteis­työ ja yhteis­ten tavoit­tei­den hake­mi­nen. Hyviä esimerk­kejä tästä ovat metsä­lain ja metsän­hoi­to­yh­dis­tys­lain koko­nai­suu­dis­tuk­set. Ne ovat todella merkit­tä­viä muuto­sa­ju­reita alalla ja jo nyt voidaan sanoa, että molem­pien ansiosta ala uudis­tuu monin tavoin.

Myös juuri yhdessä kasattu kansal­li­nen Metsä­stra­te­gia 2025 on hyvä suun­ni­telma viedä sovit­tuja asioita eteen­päin ja luoda kasvulle edel­ly­tyk­siä.

Kansal­lis­ten toimien lisäksi elin­tär­keää on EU-tason päätök­sen­teko. EU-arkea on, että useat poli­tii­kan osa-alueet vaikut­ta­vat suoraan metsien käyt­töön. Erityi­sesti globaali ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa EU:ssa. Suomen pitää tuoda esille, että kestä­västi hoide­tut talous­met­sät tuot­ta­vat moni­puo­li­sesti hyötyjä, joista tärkeä on puun­tuo­tanto.

Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sen ohella myös biopoh­jai­sia tuot­teita pitäisi konkreet­ti­sesti edis­tää. EU:n biota­lous­stra­te­giassa linja­taan, että uusiu­tu­mat­to­mia tuot­teita olisi pyrit­tävä osit­tain korvaa­maan kestä­väm­millä biopoh­jai­silla tuot­teilla. Meidän yhtei­nen tehtä­vämme on varmis­taa, että tämä ei jää vain julis­tuk­seksi.

 

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Petteri Orpon kirjoi­tus on julkaistu 16.1. www.lastuja.fi -sivulla

Lisää sisältöä samassa kategoriassa