MENU
Orpo ja Toivakka: Suoma­lai­selle ruoalle haetaan uusia markki­noita

Orpo ja Toivakka: Suoma­lai­selle ruoalle haetaan uusia markki­noita

Julkaistu: 31.10.2014 Politiikka

Uusi vientioh­jelma ja muut ponnis­telut avaavat lupaavia näkymiä etenkin Itä-Aasiassa.

Suoma­lainen elintar­vi­ke­tuo­tanto on korkea­laa­tuista, mutta maail­malla vahvuuk­siemme tuntemus on vähäistä. Suomesta ei ole kilpai­li­jaksi halpojen perus­e­lin­tar­vik­keiden tuottajana, mutta korkea­luok­kaisten erityi­se­lin­tar­vik­keiden tuotan­nossa olemme yksi maailman kärki­maista. Vahvuuk­sik­semme voidaan lukea ruoka­ketjun turval­lisuus, jälji­tet­tävyys sekä terveys­vai­kut­teiset ruoat ja ruoka-aller­gi­koille sovel­tuvat tuotteet.

Ongelmana on tuonnin ja viennin epäta­sa­paino. Elintar­vi­ke­vien­timme on viime vuosina kasvanut tasai­sesti 1,6 miljardiin euroon vuodessa. Tästä huoli­matta elintar­vik­keiden tuonti kasvaa nopeammin ja kauppa­ta­seemme on 2,7 miljardia euroa alijää­mäinen.

Suomi analysoi Ruotsin, Tanskan ja EU:n toimen­piteet elintar­vi­ke­viennin edistä­mi­seksi ja loi uuden elintar­vik­keiden vientioh­jelman. Tavoit­teena on nostaa vienti 3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja luoda elintar­vi­ke­sek­to­rille 5000 uutta työpaikkaa. Tämä on ensim­mäinen kerta, kun Suomen osaamista markki­noidaan järjes­tel­mäl­li­sesti valituissa kohde­maissa.

Suurimpia ongelmia ovat elintar­vi­kealan toimi­joiden pienuus ja vientio­saa­misen puute. Alalla toimii paljon pieniä ja keski­suuria yrityksiä, joille kynnys viennin aloit­ta­miseen on korkea. Vain hieman yli 10 prosenttia suoma­lai­sista elintar­vi­kealan pk-yrityk­sistä toimii kansain­vä­li­sillä markki­noilla. Osuus on selvästi pienempi kuin kilpai­li­ja­maissa.

Pienillä yrityk­sillä ei ole vielä tarvit­tavaa kohde­mark­ki­noiden, myynnin, logis­tiikan tai kohdemaan lainsää­dännön tunte­musta. Vientioh­jel­malla pyritään vähen­tämään alkuvaiheen ongelmia tarjoa­malla tietoa ja käytännön apua.

Jyrki Kataisen halli­tuksen ohjel­massa ruoka­sektori nimettiin tulevai­suuden kasvua­laksi, jonka kilpai­lu­kykyä ja yhteis­työtä kehitetään kansal­lisen ruoka­stra­tegian ja ruoka­po­liit­tisen selonteon mukai­sesti.

Uusi elintar­vik­keiden vientioh­jelma kiinnittää huomiota yritysten tarpeisiin. Virka­ko­neisto tukee yrityksiä ja tekee yhdessä määri­tel­tyjen tavoit­teiden saavut­ta­misen mahdol­li­seksi. Vienti­mark­ki­noilla suoma­laiset yritykset eivät kilpaile keskenään - ne voivat saavuttaa enemmän toimi­malla yhdessä.

Venäjän elokuussa asettamat elintar­vik­keiden tuonti­kiellot käänsivät huomion Suomen elintar­vi­ke­viennin raken­teeseen ja siihen liittyvään riskiin. Vienti Venäjälle on muodos­tanut yli neljän­neksen Suomen koko elintar­vi­ke­vien­nistä. Venäjä on vaste­deskin tärkeä suoma­laisten elintar­vik­keiden vientimaa.

Nyt pitää tunnustaa keskit­tä­miseen liittyvät riskit ja arvioida perus­teel­li­sesti myös muiden viennin kohde­maiden mahdol­li­suuksia. Kun elintar­vik­keiden kotimark­kinat eivät enää kasva, kasvua pitää etsiä ennak­ko­luu­lot­to­masti kansain­vä­lis­ty­misen ja uusien vienti­mark­ki­noiden kautta. Yritys­haas­tat­te­lujen perus­teella elintar­vi­key­ri­tysten suurin mielen­kiinto uusia markki­noita etsit­täessä kohdistuu erityi­sesti Itä-Aasiaan: Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.

Suurin vienti­po­ten­tiaali on terveys­vai­kut­tei­silla, terveyttä edistä­villä ja aller­gi­koille sopivilla elintar­vik­keilla. Myös kaura­tuot­teille sekä suurta lisäarvoa tuotta­valle teollisuus- ja raaka-ainemyyn­nille avautuu lupaavia näkymiä. Vienti­me­nes­tystä voi ennustaa myös suoma­lai­sille marjoille, riistalle, viljalle, porolle, kalalle sekä luomu-, hemmottelu- ja luksus­tuot­teille, suoma­laista ruoka­tur­val­li­suus­osaa­mista sekä lasten ja iäkkäiden elintar­vik­keita unohta­matta.

Vauras­tu­neesta Kiinasta on tullut tärkeä tekijä maailman ruoka­mark­ki­noilla. Maata­louden moder­ni­soin­nista huoli­matta Kiinan kotimaisen ruoka­tuo­tannon kasvu ei yksin riitä vastaamaan maan kasvavan ja entistä vaati­vamman väestön tarpeisiin.

Suomi on tehnyt pitkä­jän­teistä työtä elintar­vi­ke­viennin avaami­seksi Kiinaan. Maiden maata­lous­mi­nis­te­riöiden yhteis­työtä on viety määrä­tie­toi­sesti entistä enemmän kaupal­lisen yhteistyön suuntaan.

Elintar­vi­ke­vienti Kiinan markki­noille on kuitenkin erittäin vaativaa. Se vaatii usein pitkiä ja monimut­kaisia, tuote­koh­taisia viran­omais­so­pi­mus­neu­vot­teluja. Toisaalta markkinat tarjoavat pitkä­jän­teisen yhteistyön kautta lupaavia näkymiä.


Kokoomus.fi