Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Minis­teri Vapaa­vuo­ren puhe ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mi­sestä

Minis­teri Vapaa­vuo­ren puhe ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mi­sestä

Julkaistu:

Elin­kei­no­mi­nis­teri Jan Vapaa­vuo­ren puhe tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Fenno­voi­man ja TVO:n peri­aa­te­pää­tök­sistä.

 

Aiem­mat lupa­pää­tök­set

Päämi­nis­teri Matti Vanha­sen II halli­tus myönsi 6.5.2010 kaksi uutta peri­aa­te­pää­töstä lisäy­din­voi­man raken­ta­mi­selle. Toinen myön­net­tiin Teol­li­suu­den Voimalle ja toinen Fenno­voi­malle.

Edus­kunta hyväk­syi 1.7.2010 TVO:n peri­aa­te­pää­tök­sen Olki­luoto 4 ?ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön raken­ta­mi­sesta äänin 120?72 ja Fenno­voi­man peri­aa­te­pää­tök­sen uuden ydin­voi­ma­lai­tok­sen raken­ta­mi­seksi äänin 121-71. Sekä valtio­neu­vosto että edus­kunta katsoi­vat molem­pien hank­kei­den olevan yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukai­sia.

Molem­piin peri­aa­te­pää­tök­siin liit­tyy ehto raken­ta­mis­lu­pa­ha­ke­muk­sen jättä­mi­sestä viiden vuoden kuluessa, eli 30.6.2015 mennessä.

Vireillä olevat hake­muk­set

Fenno­voima jätti valtio­neu­vos­tolle 4.3.2014 hake­muk­sen peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mi­seksi uuden laitos­vaih­toeh­don osalta.

TVO puoles­taan jätti valtio­neu­vos­tolle 20.5.2014 hake­muk­sen, jossa pyydet­tiin peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mistä aset­ta­malla uusi määrä­aika Olki­luoto 4 -ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön raken­ta­mis­lu­van hake­mi­selle. Yhtiö esitti, että lisä­ai­kaa myön­net­täi­siin viisi vuotta.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö arvioi, konsul­toi­tu­aan asiasta myös oikeus­kans­le­ria, että on hyvän hallin­non peri­aat­tei­den ja ydin­e­ner­gia­lain hengen mukaista, että kahden saman­ai­kai­sesti vireillä olevan peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nys­ha­ke­muk­sen käsit­tely yhdis­te­tään ajal­li­sesti. Molem­pien hake­mus­ten osalta uutta rele­vant­tia tietoa on saatu vielä aivan viime viik­koina.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö on nyt saanut esityk­sensä valmiiksi. Olen asian yhteis­kun­nal­li­sen merkit­tä­vyy­den takia keskus­tel­lut asiasta ja infor­moi­nut tule­vasta esityk­ses­täni kaik­kia halli­tus­kump­pa­neita, tasa­val­lan presi­dent­tiä ja keskei­siä oppo­si­tio­ryh­miä.

Vien esityk­seni, jonka seuraa­vaksi käyn läpi, valtio­neu­vos­ton käsit­te­lyyn tämän viikon tors­taina, 18.9.2014.

Ydin­voi­man hyväk­syt­tä­vyy­destä ja roolista ener­gia­pa­le­tis­samme

Aina kun kyse on ydin­voi­masta, on selvää, että keskus­te­lua tullaan käymään jo ydin­voi­man hyväk­syt­tä­vyy­destä sinänsä. Elin­kei­no­mi­nis­te­rinä lähden kuiten­kin siitä, että kyse on kahden olemassa olevan peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nys­pro­ses­sista. Edus­kunta on tämän keskei­sen perus­ky­sy­myk­sen jo ratkais­sut vuonna 2010 katsot­tu­aan molem­pien peri­aa­te­pää­tös­ten olevan yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukai­sia. Muutama huomio on kuiten­kin paikal­laan.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö on proses­sin yhtey­dessä laati­nut ydin­e­ner­gia-asetuk­sen edel­lyt­tä­män erityi­sen selvi­tyk­sen uuden ener­giaa tuot­ta­van ydin­lai­tos­hank­keen merki­tyk­sestä maan ener­gia­huol­lolle.

Suomes­sa­han on neljä ydin­voi­ma­lai­to­syk­sik­köä: kaksi länsi­ran­ni­kolla Eura­joen kunnassa Olki­luo­don saarella ja kaksi etelä­ran­ni­kolla Lovii­sassa. Vuonna 2013 näiden neljän voima­lai­to­syk­si­kön koko­nais­tuo­tanto oli 22,2 terawat­ti­tun­tia, joka vastaa neljäs­osaa Suomen sähkön­ku­lu­tuk­sesta. Vaikka ener­gian koko­nais­ku­lu­tus on määrä­tie­tois­ten ponnis­te­lu­jen seurauk­sena laske­massa, yhteis­kun­nan ener­gia­käy­tön siir­ty­mi­nen yhä enem­män sähkön varaan lisää sähkön tarvetta.

Viimei­sen viiden vuoden aikana vuotui­sesta sähkön­han­kin­nasta 12-20 prosent­tia on katettu tuon­nilla. VTT:n ja VATT:n selvi­tys­ten mukaan uusien ydin­voi­ma­lai­tos­ten tuotanto korvaisi ensi­si­jai­sesti sähkön tuon­tia. VTT:n laskel­mien mukaan sähkön alue­hinta Suomessa olisi vuoden 2035 tietä­millä 8-14 ?/​MWh edul­li­sempi lisäy­din­voi­man raken­ta­mi­sen tilan­teessa. Ydin­voi­ma­lain­ves­toin­nit kasvat­ta­vat VATT:n arvion mukaan kansan­ta­lou­den inves­toin­teja raken­nusai­kana lähes 2 prosent­tia ja kansan­tuo­tetta 2020-luvulla noin 0,5 prosent­tia. Keskei­nen vaiku­tus­me­ka­nismi kansan­tuot­teen kasvulle olisi raken­nusai­kai­sen inves­toin­ti­sy­säyk­sen ohella sähkön alhai­sempi hinta. Sähkön maltil­li­sempi hinta­ke­hi­tys lisää kulut­ta­jien osto­voi­maa ja paran­taa vien­nin hinta­kil­pai­lu­ky­kyä. Pysy­väksi lisäyk­seksi työl­li­syy­teen on arvioitu 0,5 prosent­tia, mikä vastaa noin 10 000 työpaik­kaa.

Arvioi­den mukaan ydin­voi­man merki­tys kasvi­huo­ne­kaa­su­jen vähen­tä­mi­sessä on ollut nykyi­sessä ener­gia­pa­le­tis­samme merkit­tävä. Nykyis­ten ydin­voi­ma­lai­tos­ten avulla Suomi on vält­ty­nyt lähes 20 miljoo­nan tonnin kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töiltä verrat­tuna siihen, että vastaava määrä sähköä tuotet­tai­siin kivi­hii­lellä. VTT:n tuorei­den laskel­mien mukaan Suomen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen määrä olisi Suomessa lisäy­din­voi­man tapauk­sessa merkit­tä­västi, eli noin 4 % pienempi vuosina 2030 ? 2035 verrat­tuna skenaa­rioon, jossa ei olisi lisäy­din­voi­maa.

Ydin­voi­ma­lu­vi­tus proses­sina

Ydin­voi­ma­lai­tok­sen raken­ta­mi­sen luvi­tus­pro­sessi on tark­kaan säädelty ja johdon­mu­kai­nen, kolmessa vaiheessa etenevä koko­nai­suus. Ensim­mäi­sessä vaiheessa, joka on valtio­neu­vos­ton peri­aa­te­pää­tös, yhteis­kun­nan koko­nai­setu ja yhteis­kun­nal­li­nen hyväk­syt­tä­vyys punni­taan. Edus­kunta rati­fioi peri­aa­te­pää­tök­sen ? eli käytän­nössä hyväk­syy tai hylkää luvan, mutta ei voi muut­taa sitä. Myön­teistä peri­aa­te­pää­töstä seuraa raken­ta­mis­lu­pa­vaihe, jossa tarkas­tel­laan, että laitos on suun­ni­teltu ja voidaan raken­taa turval­li­seksi. Viimei­sessä vaiheessa, käyt­tö­lu­van myön­tä­mi­sen yhtey­dessä varmis­te­taan, että laitok­sen käyttö tulee olemaan turval­lista.

Sätei­ly­tur­va­kes­kuk­sella on merkit­tävä rooli proses­sin kaikissa vaiheissa turval­li­suu­den valvo­jana. Ydin­e­ner­gia­laissa edel­ly­te­tään, että ydin­e­ner­gian käyttö on turval­lista, eikä siitä aiheudu vahin­koa ihmi­sille, ympä­ris­tölle tai omai­suu­delle.

TVO:n hake­mus peri­aa­te­pää­tök­sen määrä­ajan jatka­mi­seksi ja Fenno­voi­man hake­mus peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mi­seksi sekä näiden suhde ydin­e­ner­gia­la­kiin

Sekä TVO:n että Fenno­voi­man täyden­nys­ha­ke­muk­set ovat ainut­laa­tui­sia. Koskaan aiem­min valtio­neu­vos­tolta ei ole haettu täyden­nystä tai määrä­ajan piden­nystä voimassa olevaan peri­aa­te­pää­tök­seen. Vastaa­via tilan­teita ei myös­kään tunneta nykyi­sessä ydin­e­ner­gia­laissa tai sen aiem­missa versioissa. Näin ollen ydin­e­ner­gia­laki tai sen perus­te­lut eivät anna juri­dista ohjeis­tusta täyden­nys­pro­ses­sissa vaadit­ta­vista askel­mer­keistä.

Koska kyseessä on mones­ta­kin tulo­kul­masta erityi­sen vaka­vasti otet­tava, suuria tunteita herät­tävä, sensi­tii­vi­nen kysy­mys, johon laki ei anna suoraa tulkin­taa, TEM päätti molem­pien peri­aa­te­pää­tös­ten täyden­nys­ha­ke­mus­ten kohdalla toteut­taa normaa­lin peri­aa­te­pää­tös­pro­ses­sin mukai­sen menet­te­lyn alusta loppuun. Näin voimme varmis­tua siitä, että hank­kei­den viran­omais­kä­sit­tely kestää kaikissa oloissa oikeu­del­li­sen läpi­va­lai­sun, oli proses­sin poliit­tis­luon­tei­nen tulkinta minkä­lai­nen tahansa.

TVO:n osalta TEM totesi ympä­ris­tön­vai­ku­tusar­vion (YVA) olevan voimassa, koska hank­keen sisäl­lössä ei ollut tapah­tu­nut muutok­sia. Kyse oli vain lisä­mää­rä­ajan hake­mi­sesta.

Fenno­voi­man osalta hank­keen sisäl­lössä oli tapah­tu­nut oleel­li­sia muutok­sia uuden laitos­toi­mit­ta­jan myötä. Näin ollen Fenno­voi­man osalta prosessi oli aloi­tet­tava YVA:n päivi­tyk­sellä.

YVA:n tarkas­te­lu­jen ohella molem­missa tapauk­sissa on pyydetty itse peri­aa­te­pää­tös­pro­ses­sissa laki­sää­tei­set lausun­not, järjes­tetty kuule­mi­set ja muutoin­kin nouda­tettu lain edel­lyt­tä­miä vaiheita. Oikeus­kans­le­ria on konsul­toitu useaan ottee­seen sen varmis­ta­mi­seksi, että kaikki tapah­tuu tiuk­kaan lain kirjai­men mukai­sesti. Tämä on myös molem­pien yhtiöi­den oikeus­tur­van kannalta oleel­li­nen asia.

Vält­tä­mät­tö­mät edel­ly­tyk­set

Valtio­neu­vos­ton on ennen peri­aa­te­pää­tök­sen teke­mistä todet­tava, että suun­ni­tel­lun ydin­lai­tok­sen sijain­ti­kunta on lausun­nos­saan puol­ta­nut laitok­sen raken­ta­mista, ja että riit­tä­vät edel­ly­tyk­set ovat olemassa ydin­lai­tok­sen turval­li­selle raken­ta­mi­selle. Nämä ovat vält­tä­mät­tö­miä edel­ly­tyk­siä sille, että lupa voidaan myön­tää.

Sekä Fenno­voi­man osalta Pyhä­joki, että OL4:n osalta Eura­joki ovat lausun­nois­saan puol­ta­neet ydin­lai­tok­sen raken­ta­mista.

Esiin ei kumman­kaan hake­muk­sen osalta ole tullut seik­koja, jotka osoit­tai­si­vat, ettei haki­jalla ole edel­ly­tyk­siä raken­taa ydin­lai­tosta turval­li­sesti. TVO:n osalta Sätei­ly­tur­va­kes­kus toteaa, ettei se näe estettä TVO:n hake­muk­sen mukai­selle uuden määrä­ajan aset­ta­mi­selle raken­ta­mis­lu­van hake­mi­seen. Fenno­voi­man osalta Sätei­ly­tur­va­kes­kuk­sen teke­mässä alus­ta­vassa turval­li­suusar­viossa ei ole tullut esiin seik­koja, jotka osoit­tai­si­vat, ettei myös uuden laitos­vaih­toeh­don osalta olisi kaik­kia edel­ly­tyk­siä saada laitos­vaih­toeh­toa täyt­tä­mään suoma­lai­sia turval­li­suus­mää­räyk­siä.

  • Näin ollen ennak­koe­del­ly­tyk­set peri­aa­te­pää­tök­seen liit­ty­välle harkin­nalle täyt­ty­vät molem­pien täyden­nys­ha­ke­mus­ten osalta.

Hank­kei­den hyöty­jen ja hait­to­jen sekä yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun arviointi

Ydin­e­ner­gia­lain mukaan valtio­neu­vos­ton todet­tua ennak­koe­del­ly­tys­ten täyt­ty­neen, sen on harkit­tava peri­aa­te­pää­töstä yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun kannalta ja otet­tava huomioon ydin­lai­tok­sesta aiheu­tu­vat hyödyt ja haitat kiin­nit­täen erityi­sesti huomiota

1)             ydin­lai­tok­sen tarpeel­li­suu­teen maan ener­gia­huol­lon kannalta

2)             ydin­lai­tok­sen suun­ni­tel­lun sijain­ti­pai­kan sopi­vuu­teen

3)             laitok­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­siin sekä

4)             ydin­polt­toaine- ja ydin­jä­te­huol­lon järjes­tä­mi­seen.

Suomen ener­gia­huol­lon kannalta molem­mat hank­keet tode­taan tarpeel­li­siksi. Suomen avoin­ten sähkö­mark­ki­noi­den toimi­vuu­delle asetet­tuja tavoit­teita ovat sähkön saata­vuu­den turvaa­mi­nen, sähkön hinnan pitä­mi­nen kohtuul­li­sena, sähkön­han­kin­nan riit­tä­vän omava­rai­suu­den turvaa­mi­nen sekä sähkön tuotan­non ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten pitä­mi­nen hyväk­syt­tä­vinä.

Sähkön kulu­tuk­sen arvioi­daan tule­vai­suu­dessa kasva­van nyky­ti­lan­tee­seen verrat­tuna. Selvi­tys­ten perus­teella vuoden 2035 tilan­teessa sähkön kulu­tus olisi välillä 94 ? 108 terawat­ti­tun­tia. Viime vuonna vastaava luku oli 84 terawat­ti­tun­tia. Lisäy­din­voima paran­taisi merkit­tä­västi huip­pu­ku­lu­tuk­sen aikai­sen sähkön tarpeen tyydyt­tä­mistä. Se myös auttaisi kustan­nus­te­hok­kaassa kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä sekä edis­täisi sähkö­mark­ki­noi­den toimi­vuutta ja sähkön­tuo­tan­non ener­giao­ma­va­rai­suutta.

Myös molem­pien laitos­ten sijain­ti­pai­kat arvioi­daan sopi­viksi.

Pyhä­joen Hanhi­ki­ven sijain­ti­paikka on ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­me­net­te­lyssä todettu sovel­tu­vaksi uuden ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön raken­nus­pai­kaksi. Kaavoi­tus­me­net­tely Pyhä­joella on jo saatettu päätök­seen. Sijain­ti­pai­kan sopi­vuutta uuden ydin­voi­ma­lai­tok­sen raken­ta­mi­seen on tarkas­teltu toteu­te­tussa ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­me­net­te­lyssä. Sätei­ly­tur­va­kes­kuk­sen mukaan Hanhi­ki­ven sijain­ti­pai­kan olosuh­teissa ei ole sellai­sia piir­teitä, jotka olisi­vat esteenä hake­muk­sen AES-2006-ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön raken­ta­mi­selle.

Eura­joen Olki­luo­don sopi­vuus ydin­lai­tok­sen sijain­ti­pai­kaksi arvioi­tiin ja hyväk­syt­tiin jo nykyis­ten kahden laito­syk­si­kön raken­ta­mis­pää­tök­sen yhtey­dessä ja uudel­leen tehtäessä päätöstä kolman­nesta laito­syk­si­köstä.

Molem­pien hank­kei­den osalta on ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­me­net­te­lyssä todettu hank­keesta aiheu­tu­vien paikal­lis­ten ympä­ris­tö­hait­to­jen jäävän vähäi­siksi. Hank­kei­den merkit­tä­vin vaiku­tus syntyy jääh­dy­tys­ve­sistä johtu­van sijain­ti­pai­kan ympä­ris­tön meria­lu­een lämpe­ne­mi­sestä ja tästä johtu­vista muutok­sista vesie­ko­sys­tee­missä.

Ydin­e­ner­gia­lain mukai­sesti ydin­voi­man käyt­tä­jät vastaa­vat koko­nai­suu­des­saan ydin­jä­te­huol­lon ja käytöstä pois­ton kustan­nuk­sista, viran­omais­val­von­nasta aiheu­tu­vista suorista kustan­nuk­sista sekä ydin­vas­tuu­va­kuu­tuk­sista. Ydin­jä­te­huolto on keskei­nen osa ydin­e­ner­gian vastuul­lista käyt­töä ja edel­lyt­tää pitkä­jän­teistä suun­nit­te­lua ja toteu­tusta.

Fenno­voi­man ensi­si­jai­sena suun­ni­tel­mana on käyte­tyn polt­toai­neen loppusi­joit­ta­mi­sen toteu­tus yhdessä muiden suoma­lais­ten ydin­jä­te­huol­to­vel­vol­lis­ten kanssa. Valtio­neu­vosto liitti vuoden 2010 peri­aa­te­pää­tök­seen ehdon, jonka mukaan Fenno­voi­man on pääs­tävä tietyn ajan kuluessa tällai­seen jäte­huol­to­yh­teis­työ­hön tai aloi­tet­tava ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arviointi omalle käyte­tyn polt­toai­neen loppusi­joi­tus­lai­tok­selle. Valtio­neu­vosto katsoo, että ydin­jäte voidaan turval­li­sesti käsi­tellä, varas­toida sekä loppusi­joit­taa jo käytössä olevia mene­tel­miä käyt­täen. Tämä kuiten­kin edel­lyt­tää Fenno­voi­malta ydin­jä­te­huol­lon koko­nais­suun­ni­tel­maa, jota se on parhail­laan laati­massa.

Myös Olki­luoto 4:n tuot­ta­mat ydin­jät­teet voitai­siin turval­li­sesti käsi­tellä, varas­toida sekä loppusi­joit­taa jo käytössä olevia mene­tel­miä käyt­täen. Valtio­neu­vosto teki nyt voimas­sao­le­van peri­aa­te­pää­tök­sen yhtey­dessä päätök­sen loppusi­joi­tus­lai­tok­sen raken­ta­mi­sesta laajen­net­tuna siten, että sinne mahtuisi myös OL 4:n käytetty ydin­jäte. Posiva onkin nyt jättä­nyt valtio­neu­vos­tolle eril­li­sen hake­muk­sen, jossa se hakee päätöstä sille, että mikäli OL4-hank­keen raken­ta­mis­lu­van jättä­mi­selle myön­ne­tään uusi määrä­aika, niin siinä tapauk­sessa myös OL4:ä koskeva ydin­jät­teen loppusi­joi­tuk­sen peri­aa­te­pää­tös on edel­leen voimassa.

  • Edellä olevan perus­teella voidaan todeta, että myös vaati­muk­set ydin­lai­tok­sen tarpeel­li­suu­delle maan ener­gia­huol­lon kannalta, ydin­lai­tok­sen suun­ni­tel­lun sijain­ti­pai­kan sopi­vuu­delle ja laitok­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sille sekä ydin­polt­toaine- ja ydin­jä­te­huol­lon järjes­tä­mi­selle täyt­ty­vät molem­pien täyden­nys­ha­ke­mus­ten osalta.

Yhteis­kun­nan koko­nai­se­tua arvioi­taessa tulee kaik­kien edellä mainit­tu­jen perus­e­del­ly­tys­ten täyt­ty­mi­sen jälkeen tehdä vielä laaja, entistä pidem­mälle viety koko­nais­val­tai­nen punninta. Yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun tarkas­te­lussa ja lopul­li­sen päätös­esi­tyk­sen valmis­te­lussa varsi­nai­nen harkinta keskit­tyi TVO:n ja Fenno­voi­man täyden­nys­ha­ke­mus­ten osalta eri asioi­hin johtuen hake­mus­ten perus­ta­van­laa­tui­sesta erosta.

Teol­li­suu­den Voiman peri­aa­te­pää­tös

TVO:n osalta kyse on aika­tau­lusta ? siitä voidaanko haki­jalle myön­tää lisä­ai­kaa raken­ta­mis­lu­van hake­mi­selle ja jos voidaan, kuinka pitkä lisä­aika aiem­man päätök­sen mukai­sen viiden vuoden jatkoksi voidaan myön­tää. Tähän kysy­myk­seen ei löydy ydin­e­ner­gia­laista juri­dista ohjausta eikä olemassa ole myös­kään aikai­sem­paa tätä koske­vaa tulkin­ta­käy­tän­töä.

TVO ilmoitti kulu­van vuoden maalis­kuussa, ettei sillä ole mahdol­li­suutta edetä vuoden 2010 peri­aa­te­pää­tök­sen edel­lyt­tä­mässä aika­tau­lussa johtuen OL3-laito­syk­si­kön valmis­tu­mi­sen viiväs­ty­mi­sestä. Jättäes­sään hake­muk­sen, jossa pyydet­tiin peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mistä aset­ta­malla uusi määrä­aika Olki­luoto 4 -ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön raken­ta­mis­lu­van hake­mi­selle, yhtiö esitti, että lisä­ai­kaa myön­net­täi­siin viisi vuotta.

Vaikka TVO totesi sekä 20.5.2014 jättä­mäs­sään hake­muk­sessa että 31.7.2014 jättä­mäs­sään selvi­tyk­sessä selkeästi, että Olki­luoto 4 -ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön raken­ta­mi­nen olisi mahdol­lista aloit­taa vasta Olki­luoto 3 -ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön ollessa sään­nöl­li­sessä sähkön­tuo­tan­nossa sekä Olki­luoto 4 -ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön suun­nit­telu- ja raken­ta­mis­lu­pa­vai­hei­den jälkeen, ei yhtiöllä kuiten­kaan ollut toimit­taa luotet­ta­vaa etene­mi­sai­ka­tau­lua OL3-hank­keen osalta.

TEM pyysi proses­sin aikana TVO:lta kahdesti tarkem­paa arviota hank­keen etene­mi­sai­ka­tau­lusta. Tarkem­paa arviota ei kuiten­kaan saatu. TEM myös kertoi avoi­mesti yhtiölle näke­myk­ses­tään, että TVO:n olisi esitet­tävä selkeästi alku­pe­räistä, viiden vuoden määrä­ai­kaa lyhyem­pää lisä­ai­ka­pyyn­töä, mikäli se haluaisi hake­muk­sensa menes­ty­vän.

Syys­kuun alussa TVO sai laitos­toi­mit­ta­jal­taan Arevalta uuden aika­tau­luar­vion OL3-valmis­tu­mi­sen osalta. Arevan ilmoit­ta­man aika­tau­lun mukaan OL3 valmis­tuisi sähkön­tuo­tan­toon loppu­vuo­desta 2018. Tämän perus­teella TVO arvioi tilan­netta uudel­leen ja esitti 3. syys­kuuta toimit­ta­mas­saan kirjeessä harkit­ta­vaksi, että uusi määrä­aika OL4:n raken­ta­mis­lu­pa­ha­ke­muk­sen jättä­mi­selle asetet­tai­siin maalis­kuun 2019 loppuun. Tarvit­tava lisä­aika olisi tämän mukaan kolme vuotta ja yhdek­sän kuukautta. TVO:n halli­tus toimitti työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön eril­li­sestä pyyn­nöstä tarkem­man selvi­tyk­sen hank­keen etene­mi­sestä 12. syys­kuuta, jossa se viit­tasi inves­toin­nin toteu­tu­mi­sen osalta yhtiön voimassa oleviin päätök­siin, jotka on esille tuotu alku­pe­räi­sessä hake­muk­sessa sekä 31.7.2014 jäte­tyssä selvi­tyk­sessä. Lisäksi yhtiön halli­tus totesi selvi­tyk­ses­sään, että TVO analy­soi tällä hetkellä OL3 aika­tau­lun eri osateh­tä­viä ja edel­ly­tyk­siä niiden toteut­ta­mi­selle.

Arvioi­taessa suhtau­tu­mista mahdol­li­seen lisä­ai­kaan sinänsä sekä erityi­sesti mahdol­li­sesti myön­net­tä­vän lisä­ajan pituu­teen, huomiota tulee TEM:n mielestä kiin­nit­tää aina­kin seuraa­viin seik­koi­hin:

1)             Ensin­nä­kin peri­aa­te­pää­tök­sen olemas­sao­lolla ja päätök­sen toteu­tu­mi­sella asete­tussa aika­tau­lussa on merkit­tävä vaiku­tus sähkö­mark­ki­noi­den toimin­taan. Ison ydin­voi­ma­lai­to­syk­si­kön peri­aa­te­pää­tös on omiaan rajoit­ta­maan muun sähkön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin lisää­mistä ja siksi on tärkeää, ettei synny tilan­netta, jossa monia hank­keita on pöydällä saman­ai­kai­sesti auki pitkään. Pahim­massa tapauk­sessa epävar­muus tule­van ener­gia­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin raken­tu­mi­sesta johtaisi siihen, että Suomi tulisi entistä riip­pu­vai­sem­maksi tuon­ti­säh­köstä.

2)             Toiseksi olemassa oleva myön­tei­nen peri­aa­te­pää­tös vaikut­taa kilpai­lu­ti­lan­tee­seen alan toimi­joi­den välillä. Tästä syystä on vaikea ajatella, että yksit­täi­sellä alan toimi­jalla voisi kovin pitkään olla hallus­saan optio uuden laitok­sen raken­ta­mi­selle. Tämä näkö­kulma luon­nol­li­sesti koros­tuu tilan­teessa, jossa sekä hank­keen etene­mi­sai­ka­tau­luun ja jopa toteu­tu­mi­seen liit­tyy paljon erilai­sia epävar­muuk­sia.

3)             Kolman­neksi alan toimi­joi­den kohte­le­mi­nen tasa­puo­li­sesti, päätök­sen­te­ko­pro­ses­sin enna­koi­ta­vuu­den vaali­mi­nen ja muut hyvän hallin­non peri­aat­teet tulee ottaa huomioon jo lähtö­koh­tai­sesti ja erityi­sesti tämän koko­luo­kan ratkai­suja tehtäessä.

 

Sähkö­mark­ki­noi­den toimi­vuu­den ja alan kilpai­lu­ti­lan­teen turvaa­mi­nen sekä hyvän hallin­non peri­aat­tei­den kunnioit­ta­mi­nen johta­vat TEM:n käsi­tyk­sen mukaan siihen, ettei alku­pe­räi­sen määrä­ajan mittaista, viiden vuoden lisä­ai­kaa hank­keelle voida myön­tää.

Huoli­matta TVO:n toimit­ta­mista lisä­sel­vi­tyk­sistä, koko­nai­sar­viomme on, että hank­kee­seen liit­ty­vien epävar­muuk­sien vuoksi on mahdo­tonta luotet­ta­vasti arvioida, pystyykö TVO etene­mään raken­ta­mis­lu­van jättä­mi­seen mahdol­li­sen uuden määrä­ajan puit­teissa. Viimei­sim­pien­kään selvi­tys­ten perus­teella TEM myös­kään ei ole saanut riit­tä­vää varmuutta TVO:n omis­ta­jien sitou­tu­mi­sesta hank­keen toteut­ta­mi­seen aiem­paa ilmoi­tusta lyhyem­mässä ajassa.

 

  • Kaiken edellä maini­tun perus­teella esityk­seni valtio­neu­vos­tolle on, että TVO:n lisä­ai­ka­pyyntö voimassa olevan peri­aa­te­pää­tök­sen jatka­mi­selle hylä­tään.

Tässä yhtey­dessä on hyvä muis­tut­taa vielä siitä, että vanha peri­aa­te­pää­tös on tällai­sesta, täyden­nys­ha­ke­musta koske­vasta kiel­tei­sestä ratkai­susta huoli­matta voimassa kesä­kuun 2015 loppuun asti.

Fenno­voi­man peri­aa­te­pää­tös

Fenno­voi­man hake­muk­sessa ei haeta hank­keen toteut­ta­mi­selle lisä­ai­kaa, vaan yhtiö kertoo edel­leen etene­vänsä raken­ta­mis­vai­hee­seen alku­pe­räi­sen, viiden vuoden määrä­ajan puit­teissa.

Fenno­voi­man osalta peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nys­pro­sessi käyn­nis­tyi, kun hank­keen laitos­toi­mit­ta­jaeh­dok­kaaksi tuli mukaan venä­läi­nen Rosa­tom VVER-laitos­vaih­toeh­dol­laan, jota ei oltu mainittu Fenno­voi­man alku­pe­räi­sessä peri­aa­te­pää­tös­ha­ke­muk­sessa. Sittem­min Rosa­tom tuli mukaan myös hank­keen omis­tus­ra­ken­netta koske­viin keskus­te­lui­hin hank­keessa alusta alkaen mukana olleen saksa­lai­sen E.Onin myytyä kaikki Suomen toimin­tonsa ja myös osuu­tensa Fenno­voi­masta.

Rosa­to­min tytä­ryh­tiö Rusa­tom Over­seas CJSC haki 3.1.2014 työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riölle toimi­te­tulla ilmoi­tuk­sel­laan etukä­teistä vahvis­tusta yrity­sos­tolle, jonka tarkoi­tuk­sena oli hank­kia 34 % Fenno­voima Oy:n osake­kan­nasta ja määräys­val­lasta.

Fenno­voima jätti valtio­neu­vos­tolle 4.3.2014 hake­muk­sen peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mi­seksi uuden laitos­vaih­toeh­don osalta.

Fenno­voima Oy täsmensi hake­mus­taan 27.8.2014 uudis­te­tun omis­tus­ra­ken­teen mukai­silla asia­kir­joilla sekä YVA-yhteys­vi­ran­omai­sen (työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö) lausun­nolla Fenno­voi­man YVA-selos­tuk­sesta.

Fenno­voi­man peri­aa­te­pää­töstä koske­van täyden­nys­ha­ke­muk­sen osalta punninta on keskit­ty­nyt erityi­sesti kahteen seik­kaan:

1)      laitos­toi­mit­ta­jan ja -tyypin vaih­tu­mi­sen vaiku­tuk­siin, ja

2)      hank­keen omis­tus­poh­jassa tapah­tu­nei­den muutos­ten vaiku­tuk­siin.

Ensim­mäi­nen kysy­mys, laitos­toi­mit­ta­jan muutos, on peri­aa­te­pää­tök­seen selkeästi ja juri­di­sesti kuuluva prosessi ja näin ollen myös yksi­se­lit­tei­sempi koko­nai­suus.

Kuten todettu, Rosa­to­min AES-2006 laitos­vaih­toehto ei ollut arvioi­ta­vana Fenno­voi­man alku­pe­räi­sen peri­aa­te­pää­tös­ha­ke­muk­sen yhtey­dessä. Tästä syystä uudesta laitos­tek­nii­kasta tehtiin syksyllä 2013 sovel­tu­vuus­sel­vi­tys, joka toimi­tet­tiin Sätei­ly­tur­va­kes­kuk­sen arvioi­ta­vaksi.

Sätei­ly­tur­va­kes­kuk­sen lausun­non mukaan AES-2006 ?laitos­vaih­toehto täyt­tää kaikki ne vaati­muk­set, joita hank­keelle asete­taan peri­aa­te­pää­tös­vai­heessa. Myös turval­li­suu­den osalta STUK arvioi, ettei ole esteitä, etteikö kyseistä laito­syk­sik­köä voitaisi raken­taa turval­li­seksi. Fenno­voima on laitos­toi­mi­tus­so­pi­muk­sessa määri­tel­lyt vaati­muk­set laitok­sen keskei­sille turval­li­suus- ja käyt­tö­tek­ni­sille suun­nit­te­lu­rat­kai­suille ja tulee valvo­maan, että näitä vaati­muk­sia nouda­te­taan.

TEM totesi hank­keen YVA-menet­te­lyn yhteys­vi­ran­omai­sena, että Fenno­voi­man YVA-selos­tus kattaa lain­sää­dän­nön sisäl­tö­vaa­ti­muk­set ja se on käsi­telty säädös­ten vaati­malla tavalla.  TEM edel­lyt­tää yhtiöltä lisä­sel­vi­tyk­siä ja tarken­nuk­sia muun muassa lämpi­män jääh­dy­tys­ve­den vaiku­tuk­sista vesis­töön, kasvil­li­suu­teen, eliös­töön sekä kala­ta­lou­teen.  Lisä­sel­vi­tyk­set on toimi­tet­tava minis­te­ri­öön niin, että ne voidaan ottaa huomioon raken­ta­mis­lu­pa­ha­ke­muk­sessa.

Toinen kysy­mys yhtiön omis­tus­ra­ken­teesta onkin sitten huomat­ta­vasti moni­mut­kai­sempi.

Ydin­e­ner­gia­la­ki­han ei suoraan aseta vaati­muk­sia, ohjeita tai rajoit­teita ydin­voi­mayh­tiön omis­tus­poh­jalle. Kuten TVO:nkin hake­muk­sen osalta, ei tältä­kään osin käsit­te­lyyn ole saata­vissa ohjeis­tusta ydin­e­ner­gia­laista tai sen perus­te­luista, eikä omis­tus­poh­jaa koske­vaa tulkin­ta­käy­tän­töä myös­kään ole olemassa.

Ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­nen on tekni­sesti vaativa, kallis, korkeaa turval­li­suus­kult­tuu­ria edel­lyt­tävä ja pitkälle aika­vä­lille sijoit­tuva hanke, jonka toteut­ta­mi­nen vaatii yhtiön johdolta vahvaa sitou­tu­mista ja vakaata otetta.  Koska Suomessa on syys­tä­kin tiukat ja tark­kaan valvo­tut turval­li­suus­mää­räyk­set, vaatii hank­keen läpi­vie­mi­nen budje­tissa ja aika­tau­lussa yhtiöltä ja sen suoma­lai­selta omis­ta­ja­kun­nalta korkeaa osaa­mista ja vank­kaa asian­tun­te­musta.

Fenno­voima on uusi ydin­voi­mayh­tiö, jolta on edel­ly­tetty STUKin lausun­nossa osaa­mi­sen ja orga­ni­saa­tion kehit­tä­mistä hank­keen toteut­ta­mi­seksi. STUKin käsi­tyk­sen mukaan yhtiöllä on tarvit­tava suun­ni­telma orga­ni­saa­tionsa vahvis­ta­mi­seksi ja toimin­ta­jär­jes­tel­mänsä kehit­tä­mi­seksi vaati­mus­ten mukai­seksi hank­keen raken­ta­mis­lu­pa­vai­hee­seen mennessä. On kuiten­kin syytä koros­taa, että hanke edel­lyt­tää Fenno­voi­man orga­ni­saa­tiolta hallin­non vakautta ja osaa­mi­sen kehit­tä­mistä, minkä tulee heijas­tua myös sen omis­ta­ja­kun­taan ja gover­nance-malliin. Tästä syystä myös Fenno­voi­man viime viikolla julkis­ta­mat lukui­sat merkit­tä­vät henki­lö­muu­tok­set edel­lyt­ti­vät TEM:n osalta eril­listä tilan­ne­päi­vi­tystä yhtiön orga­ni­saa­tion valmiu­desta vastata hank­keesta sen edel­lyt­tä­mällä vaka­vuu­della.

Ydin­e­ner­gia­lain mukaan lupa ydin­e­ner­gian käyt­töön voidaan myön­tää vain Euroo­pan unio­nin jäsen­val­tion lain­käyt­tö­val­lan alai­selle luon­nol­li­selle henki­lölle, yhtei­sölle tai viran­omai­selle. Sen sijaan omis­tus­poh­jan kansal­li­suu­desta ei ole ydin­e­ner­gia­laissa vaati­muk­sia. Näin ollen omis­tus­poh­jaan ja sen koti­mai­suusas­tee­seen liit­ty­vät vaateet peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nyk­sen yhtey­dessä ovat luon­teel­taan poliit­ti­sia ja muualta kuin ydin­e­ner­gia­laista kumpua­via.

On kuiten­kin vahvoja perus­teita sille, että tällai­nen poliit­ti­nen vaati­mus voidaan ja tulee aset­taa. Kyse on toisaalta kansal­li­sen edun turvaa­mi­sesta, toisaalta hank­keen ylei­sestä legi­ti­mi­tee­tistä.

Peri­aa­te­pää­tös­pro­ses­siin kuuluva vaati­mus yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun tarkas­te­lusta ja tähän liit­tyvä minis­te­rei­den ja kansan­edus­ta­jien henki­lö­koh­tai­nen harkinta sen määrit­te­le­mi­seksi, mahdol­lis­ta­vat teoriassa minkä tahansa poliit­tis­luon­toi­sen vaati­muk­sen aset­ta­mi­sen hank­keen etene­mi­selle. Teoriassa voitai­siin siis edel­lyt­tää esimer­kiksi sitä, että kaik­kien omis­ta­jien tulee olla vaik­kapa pohjois­sa­vo­lai­sia tai oulu­lai­sia teol­li­suus­yri­tyk­siä. Käytän­nössä vaati­mus­ten tulee kuiten­kin olla mielek­käitä, päätök­sen­teon tasa­puo­li­suutta vaali­via sekä suoma­lai­sen oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja oikeus­jär­jes­tel­mämme kanssa yhteen­so­pi­via. Lisäksi vaati­mus­ten tulee olla sellai­sia, että niiden toteu­tu­mista voidaan seurata ja valvoa.

Ydin­e­ner­gia herät­tää osassa ihmi­siä ja osassa puolueita peri­aat­teel­lista vastus­tusta, johon ei voida asia-argu­men­teilla vaikut­taa. Saman­ai­kai­sesti se herät­tää monissa sellai­sis­sa­kin ihmi­sissä huolta, jotka suhtau­tu­vat ydin­voi­maan myön­tei­sesti. Venä­läi­nen omis­tus yhdis­tet­tynä akuut­tiin kansain­vä­li­seen tilan­tee­seen lisää tätä huolta. Tämä on täysin ymmär­ret­tä­vää ja jaan nämä huolet. Hank­keen hyväk­syt­tä­vyy­den kannalta on siksi­kin varmis­tet­tava se, että laitok­sen omis­tus ja hallinta säily­vät kaikissa olosuh­teissa koti­mai­sella enem­mis­töllä.

Suoma­laista ydin­voi­maa raken­ne­taan suoma­lai­sen yhteis­kun­nan, elin­kei­noe­lä­män ja yritys­ten tarpei­siin. Olen­naista siis on ymmär­tää, että suoma­lai­sissa ydin­voi­ma­loissa tuotettu sähkö lähtö­koh­tai­sesti myös kulu­te­taan Suomessa. Suomessa on selkeä poliit­ti­nen yhtei­sym­mär­rys siitä, että meillä ei raken­neta ydin­voi­maa pysy­väis­luon­tei­seen vien­tiin.

Ydin­voi­ma­hank­keet toteu­te­taan kymme­nien vuosien tarpei­siin. Vaikka on selvää, että tällai­nen hanke ei voi olla täysin immuuni päätök­sen­te­ko­het­ken kansain­vä­lis­po­liit­ti­selle tilan­teelle, asetet­ta­vien vaati­mus­ten tulee kuiten­kin ankku­roi­tua pysy­viin, kansal­li­sen edun kannalta olen­nai­siin teki­jöi­hin. Ukrai­nan tilan­teen kiris­ty­mi­nen on kuiten­kin johta­nut vielä normaa­lia­kin huolel­li­sem­min punnit­tuun harkin­taan huol­to­var­muu­den, omava­rai­suu­den ja turval­li­suu­den näkö­kul­mista.

On varmasti totta, että tämä hetki ei kansain­vä­lis­po­liit­ti­sesti ole otol­li­sin tälle päätök­selle. Suomi on kuiten­kin johdon­mu­kai­suutta ja ennus­tet­ta­vuutta koros­tava, hyvään hallin­toon vahvasti uskova oikeus­val­tio. Pidän jo tämän takia kunnia-asiana sitä, että päätök­set tehdään silloin kun ne ovat pöydällä, eikä silloin kun se on poliit­ti­sesti muka­vinta. Valtio­neu­vosto ja edus­kunta ovat myös aset­ta­neet molem­mille peri­aa­te­pää­tök­sille viiden vuoden määrä­ajan. Peri­aa­te­pää­tök­set raukea­vat 30.6.2015, ellei raken­ta­mis­lu­pa­ha­ke­musta toimi­teta tähän mennessä valtio­neu­vos­tolle. Tämä määrä­aika on yksi­se­lit­tei­nen.

Ydin­e­ner­gia­laki edel­lyt­tää vaiheis­tet­tua etene­mistä, joten peri­aa­te­pää­tös pitää olla tehty hyvissä ajoin ennen raken­ta­mis­lu­van hake­mista. Näin varmis­te­taan, että myös raken­ta­mis­vai­heessa yhtiöllä on edel­ly­tyk­set täyt­tää tiukat turval­li­suus­mää­räyk­set, joita STUK valvoo. Myös edus­kun­nalla pitää olla riit­tävä aika peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nyk­sen huolel­li­selle käsit­te­lylle, varsin­kin ottaen huomioon edus­kun­nan lyhyt kevä­tis­tun­to­kausi.

Kansal­li­nen etu edel­lyt­tää, että voimme varmis­tua niiden kritee­rien pysy­vyy­destä, joita päätök­sen­te­ko­het­kellä on haluttu aset­taa. Nyky­maa­il­massa, osana Euroo­pan unio­nia, meillä ei ole yksit­täi­sen päätök­sen­te­ko­het­ken tilan­netta lukuun otta­matta mitään lail­li­sia edel­ly­tyk­siä aset­taa suoma­laista omis­tusta eri asemaan kuin muualta EU- ja ETA-alueelta tule­vaa omis­tusta. Vaikka voisimme siis vaatia, että jolla­kin tietyllä hetkellä puhtaasti suoma­lai­nen omis­tus olisi jolla­kin tietyllä tasolla, meillä ei ole mitään väli­neitä, joilla voisimme jatkossa estää tämän omis­tuk­sen siir­ty­mi­sen muualle EU- ja ETA-alueella.

Tämän­kään takia ei ole mitään mieltä ryhtyä ? osakas kerral­laan ? arvioi­maan, onko esimer­kiksi nyky­ään ruot­sa­lai­nen SSAB-Ruukki tarpeeksi suoma­lai­nen omis­taja vai ei. Tämä olisi siinä­kin mielessä erikoista, ettei aikai­sem­min Fenno­voi­man hank­keessa 34 % omis­tuk­sella mukana ollutta saksa­laista E.ON:ia tai useam­paa aikai­sem­paa ruot­sa­laista omis­ta­jaa koettu millään tavalla ongel­mal­li­siksi.

Hyvä on miel­tää sekin, että ydin­voi­ma­toi­min­taa pyörit­tävä Fortum on julki­sesti notee­rattu pörs­siyh­tiö, jonka omis­tus­ra­kenne muut­tuu joka ikinen päivä Helsin­gin pörs­sissä.

Ulko­mais­ten yrity­sos­to­jen seuran­nasta annettu laki eli ns. yrity­sos­to­laki mahdol­lis­taa sen, että työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö sekä valtio­neu­vosto voivat erit­täin tärkeän kansal­li­sen edun ollessa kyseessä seurata yhtiön omis­tus­ra­ken­netta ja tarvit­taessa estää omis­tuk­sen siir­ty­mi­sen kolman­siin maihin. Koti­mai­selle omis­tuk­selle asetet­ta­vat vaati­muk­set kannat­taa siksi jo käytän­nön syistä sitoa EU- ja ETA-alueista kotoi­sin olevaan omis­tuk­seen, koska se on ainoa omis­tus­ra­ken­netta koskeva reunaehto, jota voi seurata ja valvoa.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö vahvisti päätök­sel­lään 3.3.2014 ulko­maa­lais­ten yrity­sos­to­jen seuran­nasta anne­tun lain mukai­sesti yrity­sos­ton, jossa Rusa­tom Over­seas CJSC:n omis­tama RAOS Voima Oy hankki omis­tuk­seensa 34 % Fenno­voima Oy:n osake­kan­nasta. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö on päätök­ses­sään katso­nut, että yrity­sosto ei aiheuta tältä osin erit­täin tärkeän kansal­li­sen edun vaaran­tu­mista.

Juri­di­sesti Voimao­sa­keyh­tiö SF (VSF) omis­taa 66 % Fenno­voi­masta. Sen omis­ta­jista suurin osa on ilmoit­ta­nut sitou­tu­vansa hank­keen jatko­ra­hoi­tuk­seen siten, että tällä hetkellä koti­mai­nen omis­tus on 53,8 prosent­tia. Tästä riida­na­lai­nen Keskon osuus on 2,9 prosent­tia, mitä ilman koti­mai­nen omis­tus olisi siis tällä hetkellä 50,9 prosent­tia.

  • Kuten olen useasti aiem­min proses­sin yhtey­dessä toden­nut, meillä on mieles­täni kansal­li­nen intressi edel­lyt­tää, että yhtiön omis­tuk­sesta selkeä enem­mistö on ?koti­mai­silla? toimi­joilla, eli siis käytän­nössä toimi­joilla, joiden asuin- tai koti­paikka on EU:n tai ETA-maiden alueella.
  • TEM:n käsi­tyk­sen mukaan koti­mai­sen omis­tuk­sen tulee olla vähin­tään 60 %.

Kysy­mys on erit­täin tärkeästä kansal­li­sesta edusta, jolla varmis­te­taan maan ener­gia­po­li­tii­kan ohjat­ta­vuutta ja huol­to­var­muutta.

Yrity­sos­to­laki mahdol­lis­taa sen, että pienem­mät­kin muutok­set, esimer­kiksi EU-ETA ?alueen ulko­puo­li­sen omis­tuk­sen nouse­mi­nen 34 %:sta 35 %:iin voidaan velvoit­taa ilmoi­tet­ta­vaksi ja erik­seen hyväk­syt­tä­väksi viran­omai­silla, mikäli tähän on olemassa erityi­siä syitä. Laki mahdol­lis­taa erit­täin tärkeän kansal­li­sen edun niin vaatiessa vaiku­tus­val­lan siir­ty­mi­sen seuran­nan ja rajoit­ta­mi­sen kohteena olevissa yrityk­sissä. Erit­täin tärkeä kansal­li­nen etu on esimer­kiksi edellä mainit­se­mani ener­gia­po­li­tii­kan ohjat­ta­vuus ja huol­to­var­muus.

Maalis­kui­nen, Rosa­to­min 34 % yrity­sos­toa koskeva päätös raken­net­tiin siten, että pieni­kin lisäys ulko­mai­sen omis­tuk­sen määrässä edel­lyt­tää jatkossa lain mukaista uutta vahvis­tusta, joka haetaan erik­seen työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riöltä. On siis olen­naista ymmär­tää, että mikäli hank­keen ulko­maista, eli EU-ETA ?alueen ulko­puo­lista omis­tuso­suutta halu­taan lisätä, on sille aina haet­tava työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön eril­li­nen hyväk­syntä.

TEM seuraa yhtiön omis­tus­poh­jaa jatku­vasti sekä hank­keen suun­nit­telu- että toteu­tusai­kana, ja vielä voima­lai­tok­sen valmis­tut­tua. Mitä vaadit­tuun 60 prosen­tin omis­tuso­suu­teen tulee, päätös­esi­tys on raken­nettu siten, että raken­ta­mis­lu­pa­kä­sit­te­lyn yhtey­dessä arvioi­daan, onko yhtiön omis­tus­pohja yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun edel­lyt­tä­mällä tasolla.

Kysy­mys ei siis ole muodol­lis-juri­di­sesti sito­vasta ehdosta, koska tällaista ehtoa ei ydin­er­ner­gia­laki, eikä muukaan lain­sää­dän­tömme tunne. Kyse on kuiten­kin tosia­sial­li­sesti sito­vasta, poliit­ti­sesta reunaeh­dosta, jonka edus­kunta osal­taan siunaa, mikäli se lopulta hyväk­syy Fenno­voi­man peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nyk­sen.

Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että valtio­neu­vosto ei tule anta­maan hank­keelle raken­ta­mis­lu­paa, ellei Fenno­voi­man koti­mai­nen omis­tus haku­het­kellä ole vähin­tään 60 prosent­tia ja että tämän jälkeen TEM ja valtio­neu­vosto voivat estää kaikki sellai­set järjes­te­lyt, joissa yhtiön koti­mai­nen omis­tus vähe­nisi.

Hank­keen ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­den vahvis­ta­mi­seksi lähden lisäksi siitä, että voimao­sa­keyh­tiö SF:n ja Rosa­to­min välistä osakas­so­pi­musta tulisi täyden­tää niin, että valtio­neu­vos­ton tahdon mukai­nen vähin­tään 60 prosen­tin koti­mai­nen omis­tus turva­taan myös sitä kautta aukot­to­masti.

Fenno­voi­man koti­mai­nen omis­tus ei tällä hetkellä ole lähel­lä­kään vaati­maamme 60 prosent­tia. Uskon kuiten­kin, että koti­mai­nen omis­tus vielä saadaan kasaan. Tämä ei kuiten­kaan ole valtio­val­lan, vaan ensi­si­jassa suoma­lai­sen elin­kei­noe­lä­män tehtävä, jonka vastuulla nyt on muodos­taa hank­kee­seen riit­tävä, 60 prosen­tin koti­mai­nen omis­tuso­suus, jotta hanke voi edetä raken­ta­mis­lu­pa­vai­hee­seen.

Tulen siis esit­tä­mään valtio­neu­vos­tolle, että:

  • Fenno­voi­man hake­mus peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mi­seksi hyväk­sy­tään,
  • Raken­ta­mis­lu­van saami­sen ehdoksi asete­taan vaati­mus vähin­tään 60 prosen­tin koti­mai­sesta omis­tuk­sesta Yrity­sos­to­lain edel­lyt­tä­mässä muodossa
  • TEM ja valtio­neu­vosto tämän jälkeen turvaa­vat koti­mai­sen enem­mis­tö­omis­tuk­sen pysy­vyy­den.

Esityk­seni valtio­neu­vos­ton päätök­seksi

  • Yhteis­kun­nan koko­nai­se­tua koske­van tarkas­te­lun jälkeen olen siis päät­tä­nyt esit­tää valtio­neu­vos­tolle, että:

1)      Teol­li­suu­den Voiman peri­aa­te­pää­tök­selle ei myön­netä jatkoai­kaa, ja että

2)      Fenno­voi­man peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nys hyväk­sy­tään.

Prosessi etenee siten, että valtio­neu­vosto käsit­te­lee esitys­täni tors­tain istun­nos­saan.

Valtio­neu­vos­ton käsit­te­lyn jälkeen myön­tei­nen peri­aa­te­pää­tös siir­tyy edus­kun­nan käsit­te­lyyn.

Edus­kunta voi joko hylätä tai hyväk­syä peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­nyk­sen.

Toivon, että edus­kunta pystyy käsit­te­le­mään asian syysis­tun­to­kau­den loppuun mennessä, jotta prosessi voi edetä voimassa olevan peri­aa­te­pää­tök­sen aset­ta­massa aika­tau­lussa raken­ta­mis­lu­pa­ha­ke­muk­sen jättä­mi­seen ensi vuoden kesällä.

Ja vielä lopuksi on syytä muis­tut­taa, että vanhat, olemassa olevat peri­aa­te­pää­tök­set jäävät nyt tehtä­vistä päätök­sistä riip­pu­matta sellai­si­naan voimaan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content