Hyvät kokoo­mus­lai­set ja Face­book-liven seuraa­jat,

kulu­nut viikko on ollut tois­tai­seksi pahin mita­tuissa koro­na­tar­tun­noissa. Teho­hoi­don kapa­si­tee­tin täyt­ty­mi­nen lähes­tyy viime kevään vaikeim­pia hetkiä. Sairaa­la­hoi­dossa olevien määrä on jatka­nut kasvu­aan, vaikka merkit­tävä osa riski­ryh­mistä on roko­tettu. Se tarkoit­taa, että sairaa­la­hoi­toon päätyy ikäih­mis­ten ja riski­ryh­mien lisäksi paljon muita. Koro­na­ti­lanne on aidosti vakava.

Virossa koro­na­ti­lanne on tällä hetkellä asukas­lu­kuun suhteu­tet­tuna maail­man pahin. Tauti­ti­lan­teen pelä­tään heijas­tu­van Suomeen. Maidemme välillä liik­kui viime viikol­la­kin yli 11 000 ihmistä.

Olen itse Turussa. Täällä on nyt yksi maan pahim­mista koro­na­ti­lan­teista. Kokoo­mus­lai­sen kaupun­gin­joh­ta­jan johdolla täällä toimi­taan riva­kasti. Toivot­ta­vasti saamme tilan­teen rauhoit­tu­maan.

Hyvät kuuli­jat,

Koro­na­ti­lan­teen ratkai­se­mi­nen on yhtei­nen asiamme. Koro­nassa ei ole halli­tusta ja oppo­si­tiota. Me kaikki haluamme saada tilan­teen ratkais­tua.

Vaikka juuri tällä hetkellä tilanne näyt­tää vaikealta, valoa kajas­taa tunne­lin päästä. Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto EK on arvioi­nut, että kesä­kuun loppuun mennessä Suomeen toimi­tet­tai­siin yli 7 miljoo­naa koro­na­ro­ko­tetta.

Tämä edel­lyt­tää sitä, että kaikki menee hyvin, eikä rokot­tei­den kanssa koeta suurem­pia takais­kuja. Toivot­ta­vasti ongel­mat AstraZe­necan rokot­teen kanssa ratkea­vat, koska yhden keskei­sen rokot­teen putoa­mi­nen pois pelistä olisi suuri takaisku.

Mutta jos kaikki menee hyvin, jokai­nen rokot­teen haluava suoma­lai­nen voi saada aina­kin ensim­mäi­sen roko­tean­nok­sen kesä­kuun loppuun mennessä. Riski­ryh­mät olisi roko­tettu jo touko­kuun alku­puo­lella.

Yhdys­val­to­jen presi­dentti Joe Biden on anta­nut lupauk­sen, että kaikki amerik­ka­lai­set on roko­tettu touko­kuun loppuun mennessä. Emme pysty samaan aika­tau­luun, mutta myös me ansait­semme saman­lai­sen tavoit­teen.

Halli­tuk­sen pitää kertoa suoma­lai­sille tavoit­teensa siitä, mihin mennessä kaikki haluk­kaat on roko­tettu. Se loisi enna­koi­ta­vuutta ihmi­sille ja yrityk­sille.

Hyvät kuuli­jat,

Etene­vät roko­tuk­set meillä ja maail­malla anta­vat toivoa. Me selä­tämme tämän viruk­sen.

Aina­kin meidän perhees­sämme odote­taan kuin kuuta nouse­vaa sitä, että etäkoulu loppuu, harras­tuk­siin voi palata, ravin­to­lat avau­tu­vat ja ystä­viä voi jälleen nähdä kasvok­kain.

Jos orga­ni­soimme rokot­ta­mi­sen hyvin, emme päästä tartun­to­jen määrää riis­täy­ty­mään käsistä ja pidämme uudet virus­muun­nok­set ulkona maasta, me hoidamme tämän.

Toivoa tarvi­taan, mutta se ei saa olla perus­tee­tonta. Jotta saamme koro­nan painet­tua alas, halli­tuk­selta tarvi­taan määrä­tie­toista johta­mista. Juuri nyt, epide­mian tois­tai­seksi hanka­lim­massa tilan­teessa, näyt­tää siltä, että halli­tus ei ole parhaim­mil­laan. Halli­tuk­sen toimien kohdalla pala­taan uudel­leen ja uudel­leen samaan kysy­myk­seen, johta­mi­seen.

Halli­tus syytti edus­kun­taa siitä, että se ei hyväk­sy­nyt pakko­tes­tausta. Halli­tus jätti kerto­matta, että syynä oli luoka­ton lain­val­mis­telu. Halli­tus syytti alue­hal­lin­to­vi­ras­toja siitä, että ne eivät ole määrän­neet pakol­li­sia raja­tar­kas­tuk­sia, vaikka halli­tus itse oli ohjeis­ta­nut viras­tot vapaa­eh­toi­siin tarkas­tuk­siin. Halli­tus syytti kaupun­keja siitä, että ne eivät testaa jokaista matkus­ta­jaa sata­missa. Silti halli­tus ei ole vielä­kään saanut aikai­seksi vaatia matkus­ta­vilta nega­tii­vista koro­na­tes­tiä.

Maan johta­vissa asemissa ei pitäisi päivästä toiseen syyt­tää muita ja kieri­tellä vastuuta sylistä toiseen. Siellä pitää kantaa vastuuta ja johtaa. Odotamme halli­tuk­selta konkreet­ti­sia toimia, kuten lakie­si­tystä, joka mahdol­lis­taa nega­tii­vi­sen testi­tu­lok­sen vaati­mi­sen matkus­ta­jilta.

Hyvät kuuli­jat,

Onnis­tu­mi­nen rokot­ta­mi­sessa sääs­tää parhaim­mil­laan kymme­niä ellei satoja ihmis­hen­kiä ja miljar­deja euroja. Minä todella toivon, että halli­tus tässä onnis­tuu.

Työter­veys on vält­tä­mä­töntä saada mukaan mitta­vaan roko­tuso­pe­raa­tioon. Rokot­ta­mi­sen korvauk­sista on sovittu, mutta edel­leen merkit­tä­viä asioita on auki. Työter­vey­den kautta järjes­tet­tä­vien roko­tus­ten logis­tiikka on edel­leen sopi­matta, eikä työter­veys­toi­mi­joi­den kanssa ole käyty riit­tä­vää keskus­te­lua roko­tus­ten järjes­tä­mi­sestä.

Myös kysy­mys roko­tus­jär­jes­tyk­sestä on auki. Tiede­mi­nis­teri Saarikko kiirehti torju­maan asian­tun­ti­joi­den suosi­tuk­set roko­tus­jär­jes­tyk­sestä. Tämä on asia, jolla kenen­kään ei pitäisi poli­ti­koida.

Hyvät kuuli­jat,

Vielä enem­män kuin halli­tuk­sesta, koro­nan voit­ta­mi­sessa on kyse meistä jokai­sesta. Me luotamme vastuul­li­siin suoma­lai­siin. Me hoidamme tämän.

Uskon vakaasti siihen, että korona on kesään mennessä saatu kuriin ja syksyllä pääsemme palaa­maan koro­nan jälkei­sen ”uuteen normaa­liin”. Nyt on aika suun­nata katseet määrä­tie­toi­sesti myös tule­vaan.

Halli­tus kokoon­tuu reilun kuukau­den päästä puoli­mat­kan krou­viin, kehys­rii­heen, linjaa­maan, millaista talous- ja työl­li­syys­po­li­tiik­kaa se aikoo tehdä kautensa loppu­puo­lis­kolla. Jos halli­tus haluaa vielä tehdä merkit­tä­viä uusia toimia, ne on laitet­tava liik­keelle nyt. Huhti­kuun päätök­set anta­vat suun­taa koko vuosi­kym­me­nelle.

Ennak­koa­se­telma ei näytä erityi­sen hyvältä. SDP on aset­ta­nut kakkos­ket­junsa laske­maan rimaa odotuk­silta. Keskus­tan Saarikko taas puhuu siitä, että pitää luoda näky­miä päätös­ten aloit­ta­mi­sesta. Tämä on taivaan­ran­nan maalausta.

Halli­tus antaa ymmär­tää, että sillä on hyviä aikeita. Ei se riitä, että on hyviä aikeita. On myös tehtävä hyvää. Rohkeilla päätök­sillä lisä­tään toivoa ja uskoa siitä, että edes­sä­päin sää kirkas­tuu.

Koro­nan varjolla on voitu jättää teke­mättä, mutta enää ei voida. Koro­nan takia pitää tehdä vielä enem­män.  Päätök­siä rahan jaka­mi­sesta on helppo tehdä. Mutta: jos ajat­te­lee, että jaet­ta­vaa pitää myös tehdä – silloin sydän on oikealla.

Koro­nan aiheut­tama kriisi ei talou­del­li­sesti ole ollut niin paha kuin pelät­tiin, mutta montussa ollaan silti. Montussa oltiin jo ennen krii­siä, nyt monttu vain on syvempi. Huhti­kuussa mita­taan halli­tuk­sen tahtoa punner­taa sieltä ylös.

Meistä näyt­tää, että halli­tus ja aina­kin päämi­nis­te­ri­puo­lue ovat päät­tä­neet olla teke­mättä mitään. Toivon, että olen väärässä.

Hyvät kuuli­jat,

huhti­kuun riihessä on vihdoin lope­tet­tava päätös­ten lykki­mi­nen eteen­päin.

Halli­tus on itse aset­ta­nut itsel­leen tavoit­teen 80 000 uudesta työl­li­sestä. Opti­mis­ti­sim­man­kin arvion mukaan päätök­siä työl­lis­ten määrän lisää­mi­sestä on nyt kasassa vajaat 25 000. Se on 55 000 vähem­män kuin halli­tuk­sen oma tavoite.

Keskusta on luvan­nut päätök­siä 20 000 – 30 000 työl­li­sestä. Jos olisin keskus­tan puheen­joh­taja, en kehtaisi tulla ulos kehys­rii­hestä ilman tätä määrää julkista taloutta vahvis­ta­via työl­li­syys­pää­tök­siä.

Me kokoo­muk­sessa haas­tamme halli­tusta, me jank­kaamme työpai­koista. Me jank­kaamme niistä siksi, että ilman työtä ei synny jaet­ta­vaa, jolla pide­tään yllä hyvin­voin­tia ja palve­luita. Me olemme esit­tä­neet oman vaih­toeh­tomme, joka toisi yli 100 000 uutta työl­listä. Olemme luvan­neet tukea halli­tuk­sen päätök­siä, jotka paran­ta­vat työl­li­syyttä.

Meistä halli­tuk­sen on annet­tava myös yrit­tä­jille lupaus siitä, ettei se maksata krii­siä yrit­tä­jien vero­tusta kiris­tä­mällä. Suomessa vero­tusta ei yksin­ker­tai­sesti voi enää kiris­tää, sillä sen taso on jo nyt maail­man korkeim­pia.

Ja vaikka nyt onkin muodi­kasta sanoa, ettei velasta tarvitse välit­tää, velkaan­tu­mi­nen pitää saada hallin­taan. Kyllä ihmi­set tietä­vät, että velka on veli vain otet­taessa.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­mus haluaa, että halli­tus aset­taa kehys­rii­hessä itsel­leen uuden tavoit­teen.

Suomen nousu koro­nan aiheut­ta­masta suosta ei onnistu ilman yrit­tä­jiä. Esitämme, että Suomen on otet­tava työl­li­syys­ta­voit­teen rinnalle yrit­tä­jyys­ta­voite. Me tarvit­semme Suomeen lisää yrit­tä­jiä ja me tarvit­semme yritys­ten kasvua. Niin syntyy uusia työpaik­koja.

Meillä on nyt noin 90 000 työl­lis­tä­vää yrit­tä­jää ja 20 000 pientä ja keski­suurta yritystä. Hyvä tavoite olisi 100 000 työl­lis­tä­vää yrit­tä­jää ja 25 000 pk-yrit­tä­jää vuoteen 2025 mennessä.

Me tarvit­semme poli­tiik­kaa, joka lisää yrit­tä­jyy­den houkut­te­le­vuutta ja yritys­ten kasvu­ha­luja. Se olisi koko isän­maan etu.

Hyvät kuuli­jat,

Edellä puhu­tut tavoit­teet ovat valtion­ta­lou­den näkö­kul­masta tärkeitä. Liian vähän kuiten­kin puhumme siitä, mitä ne tarkoit­ta­vat arki­sessa elämässä. Kysy­mys on meidän elin­ta­sos­tamme.  

Monella suoma­lai­sella asiat ovat onneksi varsin hyvin. Brut­to­kan­san­tuot­teen pienet muutok­set tai vaisu kasvu ei näy arjessa nopeasti. Kaik­kien kohdalla asia ei kuiten­kaan ole näin.  

Paikal­laan polkeva elin­taso alkaa näkyä erityi­sesti julki­sissa palve­luissa, joita heikoim­massa asemassa olevat tarvit­se­vat eniten. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa tarjo­taan ruuh­kaa ja jaetaan niuk­kuutta. Toden­nä­köi­sesti koro­nan aiheut­ta­maa hoito­vel­kaa pure­taan vuosia.

Uusim­pia lääk­keitä esimer­kiksi syöpä­hoi­doissa ei oteta ensim­mäi­senä käyt­töön Suomessa. Koulu­jen ryhmä­koot ovat suure­ne­maan, eivät piene­ne­mään päin. On vaikea luvata merkit­tä­viä lisä­re­surs­seja minne­kään, ilman, että se tarkoit­taisi joko vero­jen­ko­ro­tuk­sia tai kiih­ty­vää velkaan­tu­mista.

Samalla julki­set raken­nuk­set ja tiet rapau­tu­vat. Hinnat nouse­vat ja verot kiris­ty­vät. Palk­ka­ke­hi­tys on hitaam­paa kuin naapu­ri­maissa. Tämä ei ole Suomi, joka se voisi olla ja jonka sen pitäisi olla.

Meillä talous­kasvu on ollut vaimeaa kohta jo 15 vuotta. Ei sääs­tö­lis­toja tai niuk­kuutta jaeta piruut­taan, vaan yksin­ker­tai­sesti siksi, että enää ei ole samalla tavalla sitä, mistä jakaa. Jos haluamme jättää tule­ville suku­pol­ville edes nykyi­sen laajui­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut, on perus­tuk­set saatava kuntoon nyt.

Emme hyväksy sitä, että elin­ta­somme jatkaa hidasta rapis­tu­mista. Tähän tilan­tee­seen tarvi­taan muutos. Se muutos ei lähde työryh­mistä tai hallin­nosta, vaan ihmi­sistä ja yrityk­sistä. Tarvit­semme poli­tiik­kaa, joka ruok­kii kasvua. Poli­tiik­kaa, jossa kakun jaka­mi­sen sijaan kakun kasvat­ta­mi­nen on kaiken ytimessä. Siksi sydän on oikealla.  

Puheen­joh­taja Petteri Orpon puhe Face­book-livessä 20.3.2021. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa