Liikkumattomuus maksaa miljardeja – näin panostamme liikunnalliseen elämään
Julkaistu:
Suurin osa suomalaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja liikkumattomuus on noussut yhdeksi Suomen vakavimmista terveysongelmista. Istumme liikaa, liikumme liian vähän ja maksamme siitä hintaa – kirjaimellisesti.
Liikkumattomuuden aiheuttamat vuosikustannukset yhteiskunnalle lasketaan miljardeissa. Tämä pitää sisällään työkyvyttömyydestä johtuvia verotulojen menetyksiä, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousua, sekä lisääntyviä työttömyysturvamaksuja. Liikkumattomuuden inhimilliset kustannukset ilmenevät sosiaalisina haasteina, samalla syrjäytymisen riskin kasvaessa. Tämän kehityksen jatkuminen ei ole hallitukselle vaihtoehto.
Suomalaisten vähäinen liikkuminen on syytä ottaa tosissaan. Keinojen liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi on oltava kattavia, ja yhteiskuntaa läpileikkaavia. Kyse ei ole ainoastaan yksittäisten ihmisten valinnoista, vaan yhteiskunnallisesta vastuusta ja poliittisesta tahdosta.
Arjen liikkuminen täytyy palauttaa luonnolliseksi osaksi suomalaista elämää. Siihen ei tarvita kalliita kuntosaleja tai huippuvarusteita, vaan mahdollisuuksia, järkevää kaupunkisuunnittelua, sekä toimia, jotka tukevat aktiivista elämäntapaa päiväkodeista työpaikoille ja ikääntyneiden palveluihin asti.
Teemme tällä hallituskaudella historiallisia panostuksia suomalaisten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Tästä erinomainen esimerkki on Suomi liikkeelle –ohjelma, jonka tarkoituksena on luoda pysyviä toimia, jotka mahdollistavat liikunnallisen arjen kaikille suomalaisille. Ohjelman rahoitukseen on varattu hallituskaudelle 80 miljoonaa euroa eli noin 20 miljoonaa vuodessa.
Liikunnallisen elämän hedelmät istutetaan jo varhaisten vuosien aikana. Lapsista ja nuorista vain kolmannes liikkuu tarpeeksi. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee osaksi perusopetuslakia 1.8.2026, mikä asettaa koulut keskeiseen rooliin lasten liikkumisen edistämisessä. Liikunta ei saa olla vain koulujen liikuntatunnin asia – se on osa koulupäivää, osa oppimista ja osa hyvinvointia. Jatkossa kunnat voivat päättää siitä, saavatko oppilaat käyttää älylaitteita esimerkiksi välituntien aikana. Kieltämällä älylaitteet myös välituntien aikana, vapautamme lapset välitunneilla liikkumaan ja leikkimään raittiissa ulkoilmassa.
Turvaamme myös jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastamisen Suomen mallilla harrastustoiminta järjestetään koulupäivien yhteydessä, mikä vahvistaa liikunnallisen elämäntavan muovautumista jo varhaisten vuosien aikana.
Liikkumisen edistäminen ei voi myöskään olla vain aktiivisten ja hyväosaisten etuoikeus. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus liikkua riippumatta iästä, tulotasosta tai asuinpaikasta. Tämä tarkoittaa esteettömiä liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkoilmassa, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja sitä, että liikkuminen ei ole kiinni lompakon paksuudesta.
Suositukset eivät enää riitä. Jokainen päätös, joka tukee liikkumista, on investointi terveempään, toimintakykyisempään ja kestävämpään Suomeen. Liike on lääke – mutta vain jos sitä myös käytetään.
Noora Fagerström
Kansanedustaja
