Johdanto

Suomessa on yli 420 000 mikro- ja yksi­ny­ri­tystä. Luku vastaa 95,5 prosent­tia kaikista Suomen yrityk­sistä. Päätoi­mi­sia yksi­ny­rit­tä­jiä on 185 000, mikä vastaa seit­se­mää prosent­tia kaikista Suomen työl­li­sistä. 

Mikro­y­ri­tyk­set – alle kymme­nen hengen yrityk­set, joihin myös yksi­ny­rit­tä­jät kuulu­vat – ovat suoma­lai­sen elin­kei­noe­lä­män kivi­jalka. Niiden yhteen­las­kettu liike­vaihto nousee lähes sataan miljar­diin euroon, ja ne muodos­ta­vat ylivoi­mai­sesti suurim­man osan kaikista yrityk­sistä. Jokai­nen suury­ri­tys on joskus ollut mikro­y­ri­tys, ja juuri näissä yrityk­sissä piilee valtava kasvu- ja työl­lis­tä­mis­po­ten­ti­aali.

Yksi­ny­rit­tä­jyys tarjoaa monelle jous­ta­van ja itse­näi­sen tavan työl­lis­tää itsensä – omilla ehdoilla, osaa­mi­sella ja ahke­ruu­della. Yrit­tä­jyys onkin ennen kaik­kea vapau­den ja vastuun yhdis­telmä: yrit­tä­jät kanta­vat riskin omasta toimeen­tu­los­taan, maksa­vat veronsa ja usein myös luovat työpaik­koja muille, ilman työsuh­teen turva­verk­koja. Vasta­pai­nona tämä rohkeus ja sitkeys palki­taan mahdol­li­suu­della raken­taa vapaasti omaa tule­vai­suutta ja vaurautta.

Kokoo­muk­selle yrit­tä­jyys kiteyt­tää puolu­een keskei­set arvot: vapau­den ja vastuun. Siksi haluamme purkaa yrit­tä­jäksi ryhty­mi­sen esteitä, vahvis­taa mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jien turva­verk­koja ja varmis­taa, että Suomessa kannat­taa aina ryhtyä yrit­tä­jäksi. Yrit­tä­jät ansait­se­vat arvos­tuk­sen, tuen ja mahdol­li­suu­den onnis­tua.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on laati­nut 20-kohtai­sen ohjel­man mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seksi ja tuke­mi­seksi, jotta yrit­tä­jyys olisi houkut­te­leva vaih­toehto yhä useam­malle.

Minulle yrit­tä­jyys on kunnia-asia ja haluan kaikin keinoin edis­tää yrit­tä­jien asemaa Suomessa, sillä koke­muk­sesta tiedän kuinka vaikeaa yrit­tä­mi­nen voi olla.

Noora Fager­ström

Ohjel­ma­työn vetäjä, kansan­edus­taja ja yrit­täjä

20 toimen­pi­de­ko­ko­nai­suutta mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seksi

1. Paran­ne­taan mikro­y­ri­tys­ten rahoi­tuk­sen saan­tia

Mikro­y­ri­tys­ten rahoi­tuk­sen saanti avoi­milta mark­ki­noilta on vaikeu­tu­nut viime vuosina, ja rahoi­tuk­sen saata­vuu­desta on tullut pullon­kaula monen mikro­y­ri­tyk­sen kasvulle ja kansain­vä­lis­ty­mi­selle. Finn­ve­ran keväällä 2025 päät­ty­nyt mikro­y­rit­tä­jä­lai­na­pi­lotti osoit­tau­tui vaikut­ta­vaksi keinoksi tukea mm. mikro­y­ri­tys­ten inves­toin­teja ja työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mista. Jous­ta­vasta ja mata­la­kor­koi­sesta mikro­y­rit­tä­jä­lai­nasta tulee tehdä pysyvä rahoi­tus­me­ka­nismi mikro­y­ri­tyk­sille. Samalla pank­ki­sään­te­lystä on kuorit­tava pois kansal­lista ”kuor­ru­tetta” ja mikro­y­rit­tä­jä­lai­nan tarvetta on tarkas­tel­tava sään­nöl­li­sesti, jotta se ei kilpaile mark­ki­noilla tarjot­ta­van rahoi­tuk­sen kanssa. Selvi­te­tään myös mikro­y­ri­tys­ten kasvua rahoit­ta­van mikro­y­ri­tys­ra­has­ton perus­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä.

2. Otetaan toimi­ni­miy­rit­tä­jät mukaan posi­tii­vi­seen luot­to­tie­to­re­kis­te­riin

Toimi­ni­miy­rit­tä­jien tulo­jen jäämi­nen posi­tii­vi­sen luot­to­tie­to­re­kis­te­rin tiedoista vaikeut­taa merkit­tä­västi näiden yrit­tä­jien lainan­saan­tia ja henki­lö­koh­tais­ten hankin­to­jen teke­mistä. Mari­nin halli­tus sääti luot­to­tie­to­re­kis­te­rin puut­teel­li­sena, vaikka nyt toteu­tu­nut ongelma oli silloin jo tiedossa. Kyseessä on paraa­tie­si­merkki keino­te­koi­sesta estei­den luomi­sesta mikro­y­rit­tä­jien tielle. Orpon halli­tus tekee jälkiar­vioin­tia posi­tii­vi­sesta luot­to­tie­to­re­kis­te­ristä ja halli­tus päätti syksyn budjet­ti­rii­hessä laajen­taa rekis­te­rin koske­maan myös toimi­ni­miy­rit­tä­jiä.

3. Korja­taan yrit­tä­jien eläke­jär­jes­tel­mää

Mari­nin halli­tuk­sen toteut­tama yrit­tä­jien eläke­uu­dis­tus ja erityi­sesti uuden yrit­tä­jä­työ­tu­lon määrit­tely työelä­keyh­tiöi­den käyt­tä­mien lasku­rien avulla on osoit­tau­tu­nut monelle mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jälle kohtuut­to­maksi. Halli­tus aloitti YEL-järjes­tel­män korjaa­mi­sen säätä­mällä uusille, vuosina 2023–2025 aloit­ta­neille yrit­tä­jille saman 4000 euron koro­tus­raja kuin muille yrit­tä­jille ensim­mäi­siin työtu­lo­tar­kas­tuk­siin vuosille 2026–2028. Yrit­tä­jien eläke­jär­jes­tel­män on voitava aidosti kattaa yrit­tä­jien eläke­turva, mutta sen tulee myös huomioida yrit­tä­jien erilai­set tilan­teet, eikä YEL saa muodos­tua esteeksi yrit­tä­jyy­den tiellä. Halli­tus valmis­te­lee parhail­laan seuraa­via korjauk­sia YEL:iin vuoro­pu­he­lussa yrit­tä­jien edus­ta­jien kanssa.

4. Helpo­te­taan mikro­y­ri­tys­ten kirjan­pi­to­vel­voit­teita

Mikro­y­ri­tyk­siä on moneen junaan, ja siinä missä sään­tö­mää­räi­nen tilin­tar­kas­tus on joil­le­kin luon­te­vaa ja tarpeel­lista heti alusta alkaen, monelle mikro­y­ri­tyk­selle se voi aiheut­taa merkit­tä­viä kustan­nuk­sia ilman suurta hyötyä. Mikro­y­ri­tys­ten tilin­tar­kas­tuk­sesta tulisi tehdä vapaa­eh­toista. Suomessa on Maltan jälkeen EU:n alhai­sim­mat tilin­tar­kas­tus­vel­vol­li­suu­den rajat. Rajoja tulee nostaa aina­kin työn­te­ki­jä­mää­rän osalta nykyi­sestä kolmesta työn­te­ki­jästä vähin­tään kymme­neen. Myös liike­vaihto- ja tase­ra­joja tulee nostaa mikro­y­ri­tyk­sen määri­tel­män tasolle.

5. Madal­le­taan työl­lis­tä­mi­sen riskejä

Ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on yrit­tä­jälle usein suuri ponnis­tus eteen­päin, mutta samalla merkit­tävä riski, mikäli työn­te­kijä ei olekaan sopiva. Alle 10 työn­te­ki­jän yrityk­sissä yksi­kin epäon­nis­tu­nut rekry­tointi voi olla yritys­toi­min­nan kannalta kohta­lo­kas. Halli­tus toteut­taa merkit­tä­viä työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia, joilla madal­le­taan yritys­ten riskejä palkata uusia työn­te­ki­jöitä ja helpo­te­taan samalla työelä­män ulko­puo­lella olevien työl­lis­ty­mistä. Viedään maaliin vielä keske­ne­räi­set uudis­tuk­set, kuten henki­löön liit­ty­vän irti­sa­no­mis­pe­rus­teen muut­ta­mi­nen ja määrä­ai­kais­ten työsuh­tei­den helpot­ta­mi­nen. Tarvetta mikro­y­ri­tys­ten rekry­toin­ti­tuelle on arvioi­tava. Kokoo­mus kannat­taa tule­vai­suu­dessa paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mista nykyi­sestä sekä perhe­va­pai­den rahoi­tuk­sen muut­ta­mista työnan­ta­jia tasa­puo­li­sesti kohte­le­vaksi.

6. Paran­ne­taan mikro­y­ri­tys­ten mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua julki­siin hankin­toi­hin

Julki­nen sektori on Suomessa suuri asia­kas ja hank­kii kymme­nillä miljar­deilla euroilla palve­luita ja tava­roita vuosit­tain. Liian suuri osa hankin­noista menee julki­so­mis­tei­sille yhtiöille ilman asian­mu­kaista kilpai­lu­tusta. Esimer­kiksi moni sote-yrit­täjä on menet­tä­nyt sopi­muk­sia niin kutsu­tuille in house -yhtiöille. Halli­tus uudis­taa hankin­ta­la­kia mm. rajoit­ta­malla kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den mahdol­li­suutta tehdä hankin­toja kilpai­lut­ta­matta in house-yhtiöiltä, velvoit­ta­malla jaka­maan hankin­toja pienem­piin osiin ja velvoit­ta­malla uusi­maan yhden tarjouk­sen tarjous­kil­pai­lut. Kunnissa tulee myös hyödyn­tää tehok­kaiksi todet­tuja hankin­ta­ta­poja, kuten hankin­ta­ren­kaita, jotta pienem­mil­lä­kin yrityk­sillä on mahdol­li­suus osal­lis­tua kilpai­lu­tuk­siin.

7. Noste­taan arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­suu­den alaraja 30 000 euroon ja kehi­te­tään koti­ta­lous­vä­hen­nystä

Orpon halli­tus nosti vähäi­sen toimin­nan alv-alara­jan jo 15 000 eurosta 20 000 euroon. Kokoo­mus kannat­taa alara­jan nosta­mista 30 000 euroon, jotta pienille yrityk­sille jäisi enem­män tilaa kasvaa ja kehit­tyä ilman hallin­nol­lista taak­kaa. Tällä voitai­siin myös kannus­taa entistä useam­paa ryhty­mään yrit­tä­jäksi sivu­toi­mi­sesti tai osa-aikai­sesti. Alara­jan nosto tukisi myös pienillä tuot­to­mar­gi­naa­leilla toimi­vien yrit­tä­jien kannat­ta­vuutta. Kokoo­mus kannat­taa myös koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajen­nusta, kun talou­del­li­nen tilanne sen sallii.

8. Kehi­te­tään yritys­hau­to­moita kohden­ne­tusti kasvu­ha­kui­sille mikro­y­ri­tyk­sille

Kasvu­ha­kui­sia mikro­y­ri­tyk­siä on tärkeää tukea varhai­sessa vaiheessa, jotta niistä voi kasvaa yksi­tyistä rahaa houkut­te­le­via star­tu­peja. Suomessa on jo yritys­hau­to­mo­toi­min­taa, mutta kasvu­ha­kui­sille mikro­y­ri­tyk­sille tulisi olla kohden­net­tuja ja ammat­ti­mai­sesti johdet­tuja, paikal­li­sia hauto­moita, jotka yhdis­tä­vät neuvon­nan, vertais­tuen ja valmen­nuk­sen. Ruot­sissa ja muissa pohjois­maissa on kehi­tetty toimi­via malleja esimer­kiksi kansal­li­sen elin­kei­no­yh­tiön ja aluei­den yhteis­työnä. Tämä mahdol­lis­taisi yhtäältä kansal­li­sen koor­di­naa­tion ja toisaalta alueel­lis­ten vahvuuk­sien hyödyn­tä­mi­sen alku­vai­heen yritys­ten tuke­mi­sessa.

9. Kartoi­te­taan ja karsi­taan yrityk­siä kohtuut­to­masti rasit­ta­vaa sään­te­lyä

EU-sään­te­lyn päälle on Suomessa tehty paljon alakoh­taista lisä­sään­te­lyä. Erityi­sesti elin­tar­vike- ja annis­ke­lu­lain­sää­dän­nössä on paljon EU:n vaati­muk­set ylit­tä­vää sään­te­lyä, joka vaikeut­taa erityi­sesti ravin­tola-alan yrit­tä­jiä. Mikro­y­ri­tys­ten resurs­sien tulisi voida kohdis­tua yritys­toi­min­nan kehit­tä­mi­seen eikä loput­to­man sään­te­lyn seuraa­mi­seen. Halli­tus purkaa 300 normia, jotka vaikeut­ta­vat tarpeet­to­man paljon elin­kei­no­toi­min­taa, ja kartoit­taa jatku­vasti uusia puret­ta­via normeja. Kokoo­mus ajaa euroop­pa­lai­sem­paa alko­ho­li­po­li­tiik­kaa, joka keven­täisi ravin­tola-alan yrit­tä­jien hallin­nol­lista taak­kaa.

10. Huoleh­di­taan mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jien oikeus­tur­vasta

Mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jät jäävät usein alakyn­teen yritys­ten väli­sissä sopi­mus­suh­teissa. Suomen Yrit­tä­jien kyse­lyssä yli 50 % yrit­tä­jistä ilmoitti, että maksueh­to­lain mukaista 30 päivän maksueh­toa riko­taan. Maksueh­to­lain noudat­ta­mista tulee tehos­taa velvoit­ta­malla viran­omai­nen valvo­maan ehto­jen noudat­ta­mista. Mikro- ja yksi­ny­rit­tä­jien mahdol­li­suutta ajaa oikeuk­si­aan ryhmä­kan­teella tulee selvit­tää.

11. Anne­taan yrit­tä­jille mahdol­li­suus uusiin alkui­hin

Suomessa konkurs­sin tehnyt yrit­täjä nähdään yhä epäon­nis­tu­jana ja konkurs­siin liite­tään paljon häpeää. Yrit­tä­mi­seen liit­tyy mark­ki­na­ta­lou­dessa kuiten­kin aina riski, usein henki­lö­koh­tai­nen, eikä konkurs­sin­pe­lon tulisi estää hyvien liikei­deoi­den toteu­tu­mista. Konkurs­sin tehneille yrit­tä­jille tulisi antaa mahdol­li­suus uuteen alkuun, sillä toisen yrityk­sen kohdalla menes­ty­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat yleensä jo parem­mat. Kokoo­mus kannat­taa, että lain­sää­dän­nöstä pure­taan esteitä uuden yrityk­sen perus­ta­mi­selle.

12. Kehi­te­tään yrit­tä­jien työt­tö­myys­tur­vaa

Erityi­sesti luovilla aloilla ja free­lance­reille on tyypil­listä yhdis­tää yrit­tä­jyyttä, palk­ka­töitä ja esimer­kiksi apura­ha­tu­loja. Työt­tö­myys­turva ei kuiten­kaan tunnista entistä moni­muo­toi­sem­paa työelä­mää, jossa roolit ja tulon­läh­teet vaih­te­le­vat. Halli­tus valmis­te­lee parhail­laan yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen käyt­töön­ot­toa, joka paran­taisi erityi­sesti sivu­toi­mis­ten yrit­tä­jien työt­tö­myys­tur­vaa. Yrityk­sen perus­ta­mi­nen työt­tö­myys­tur­valla ja ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­ha­jak­son aikana tulisi mahdol­lis­taa nykyistä selvem­min. On kaik­kien intressi, että työt­tö­mäksi jäänyt voi pyrkiä työl­lis­tä­mään itse itsensä ilman väli­töntä riskiä työt­tö­myys­tur­van menet­tä­mi­sestä.

13. Tuetaan nais­ten yrit­tä­jä­pol­kuja

Nais­yrit­tä­jät ovat vahvasti edus­tet­tuina luovilla ja palve­lua­loilla, joilla on paljon kasvu- ja arvon­luon­ti­po­ten­ti­aa­lia. Nais­yrit­tä­jät kohtaa­vat kuiten­kin tutki­tusti enem­män vaikeuk­sia rahoi­tuk­sen saami­sessa verrat­tuna mies­yrit­tä­jiin. Yksi ratkaisu on Nais­yrit­tä­jyys­oh­jel­man käyn­nis­tä­mi­nen järjes­tö­jen, oppi­lai­tos­ten ja Busi­ness Finlan­din yhteis­työnä. Ohjelma voisi tarjota tukea esimer­kiksi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­seen, brän­di­työ­hön ja TKI-toimin­taan.

14. Tuetaan mikro­y­ri­tys­ten kansain­vä­lis­ty­mistä

Kansain­vä­lis­ty­mi­nen on usein avain kasvuun. Mikro­y­ri­tyk­set kuiten­kin kohtaa­vat ongel­mia tuen saami­sessa vien­nin edis­tä­mi­seen. Team Finland -verkos­toon on kehi­tet­tävä kasvu- ja kansain­vä­lis­ty­mis­ha­kui­sille mikro­y­ri­tyk­sille oma vien­ti­polku, johon sisäl­tyy vien­ti­val­men­nusta ja kansain­vä­lis­ty­mis­oh­jelma.

15. Pure­taan yrit­tä­jyy­den esteitä maahan­muut­ta­jilta

Harmaan­tuva Suomi tarvit­see tule­vai­suu­dessa yhä enem­män työvoi­maa ulko­mailta. Mahdol­li­suus ryhtyä yrit­tä­jäksi voi olla monelle maahan­muut­ta­jalle ainoa keino työl­lis­tää itsensä ja toisaalta avain parem­paan elämään. Yritys­ti­lin avaa­mi­nen voi kuiten­kin olla monelle maahan­muut­ta­jalle vaikeaa. Pank­kien tulisi julkaista selkeät kritee­rit yritys­ti­lien avaa­mi­selle. Oles­ke­lu­lu­pa­jär­jes­tel­mää tulee uudis­taa siten, että työlu­valla olisi mahdol­lista ryhtyä yrit­tä­jäksi ilman pelkoa oles­ke­lu­lu­van menet­tä­mi­sestä. Kokoo­mus kannat­taa myös kevy­ty­rit­tä­jyy­den aseman selkeyt­tä­mistä oles­ke­lu­lu­pa­käy­tän­nöissä.

16. Helpo­te­taan sote-yrit­tä­jien arkea

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lossa niin yrit­tä­jien kuin työn­te­ki­jöi­den­kin arkea kuor­mit­ta­vat raskaam­miksi muut­tu­neet kirjaa­mis­vel­voit­teet asia­kas­käyn­neistä. Sään­te­lyä ja velvoit­teita tulee tarkas­tella koko­nais­val­tai­sesti, ja edel­lyt­tää esimer­kiksi vain asiak­kaan voin­nissa tapah­tu­nei­den muutos­ten ja poik­kea­mien kirjaa­mista. Palve­luse­te­li­jär­jes­telmä tulee ottaa käyt­töön koko maassa. Tämä voitai­siin toteut­taa ensi­vai­heessa säätä­mällä muuta­maa hyvin­voin­tia­luetta koskeva kokei­lu­laki, jossa sote-palve­lu­jen asiak­kailla olisi mahdol­li­suus valita palve­lun­tuot­taja hyvin­voin­tia­lu­een hyväk­sy­mien palve­lun­tuot­ta­jien joukosta.

17. Panos­te­taan yrit­tä­jyy­den kehit­tä­mi­seen luovilla aloilla

Luovilla aloilla syntyy VTT:n mukaan 14 miljar­din liike­vaihto, ja valtaosa alan yrit­tä­jistä toimii yksi­ny­rit­tä­jinä. Luovien alojen kasvu­po­ten­ti­aali ja yrit­tä­jyy­den merki­tys alalla tulee tunnis­taa yhteis­kun­nassa parem­min, alkaen korkea­kou­lu­tuk­sesta, jossa yrit­tä­jyys- ja liike­toi­min­tao­saa­mi­sen tulisi olla kiin­teästi osa taiteen ja luovien alojen ammat­ti­lais­ten koulu­tusta. Koulu­tuk­sessa ja yritys­pal­ve­luissa tulee parem­min tunnis­taa aineet­to­man omai­suu­den, kuten imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suu­det. Selvi­te­tään, miten Busi­ness Finlan­din ja ELY-keskus­ten tukia voitai­siin kehit­tää siten, että ne sopi­vat nykyistä parem­min myös luovan alan yrityk­sille. Otetaan huomioon Luovan talou­den kasvustra­te­giassa tehdyt ehdo­tuk­set. Halli­tus käyn­nis­tää selvi­tyk­sen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajen­ta­mi­sesta koske­maan irtai­mis­ton korjauk­sia, mikä tukisi käsi­työ­läis­yrit­tä­jiä.

18. Huoleh­di­taan yksi­ny­rit­tä­jien jaksa­mi­sesta ja hyvin­voin­nista

Yrit­tä­jäksi ryhty­mi­nen tarkoit­taa usein monista työsuhde-eduista luopu­mista. Itsensä työl­lis­tä­mi­sen lisäksi yksi­ny­rit­täjä huoleh­tii itse omasta eläke­tur­vas­taan, työter­vey­des­tään ja työhy­vin­voin­nis­taan. Yksi merkit­tävä työsuh­teessa olevien jaksa­mista ja hyvin­voin­tia tukeva keino on liikunta- ja kult­tuu­ri­se­teli. Selvi­te­tään, mitä vero­va­paan liikunta- ja kult­tuu­ri­se­te­lin mahdol­lis­ta­mi­nen toimi­ni­miy­rit­tä­jille edel­lyt­täisi.

19. Mahdol­lis­te­taan yrit­tä­jyys alus­ta­työssä myös jatkossa

Alus­ta­työ on yleis­ty­nyt free­lance-työn muotona ja eniten alus­ta­työtä tehdään sivu­toi­mi­sesti tai satun­nai­sesti. Ylei­sin syy alus­ta­työn teke­mi­selle on lisä­tu­lo­jen hank­ki­mi­nen tai verkos­toi­tu­mi­nen. Työn vastaa­not­ta­mi­nen ja siitä kiel­täy­ty­mi­nen on alus­ta­työssä free­lance­rina help­poa. (Tilas­to­kes­kus 2023) Alus­ta­työ­di­rek­tii­vin toimeen­pa­nossa on mahdol­lis­tet­tava alus­ta­työn teke­mi­nen itse­näi­senä amma­tin­har­joit­ta­jana myös jatkossa. Työsuh­de­turva on taat­tava tapauk­sissa, joissa työsuh­teen tunnus­mer­kit selvästi täyt­ty­vät, mutta työsuh­deo­let­ta­masta ei tule tehdä niin kireää, että se estää yrit­tä­jä­mäi­sen toimin­nan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa