MIKSI JA MITÄ?

Ilmastonmuutos, digitalisaatio sekä väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat isoja yhteiskunnallisia asioita ja siten jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa.

Keskustelun näkökulmat näyttävät kuitenkin lukkiutuneen. Kutsuimme koolle Blind Spot Hackin, jotta yhdessä löytäisimme näistä teemoista niitä näkökulmia, joiden tulisi olla vahvemmin esillä julkisessa keskustelussa.

Tapahtuma järjestettiin 24.1. eduskunnassa.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Tästä pitäisi puhua nykyistä enemmän – asiantuntijaryhmien esitykset:

1. Haaste: ilmastonmuutos

Hiilineutraali Suomi ei tarkoita elämänlaadusta tinkimistä

Keskustelua ilmastotoimista hallitsee liiaksi pelko. Mörköjä on kaksi: pelko ilmastotoimien riittämättömyydestä ja siitä, miten toimet muuttavat omaa elämää. Keskusteluun pitäisi saada nousemaan, että täyttä elämää voi elää myös puolitetulla hiilijalanjäljellä. Ilmastotoimet ovat iloinen asia ja vähäpäästöinen elämä hauskaa.

Ilmastotoimet voivat edellyttää että elämä muuttuu, mutta ei välttämättä huonommaksi. Se on hyvä oivallus.

Oikeudenmukainen siirtymä vaatii poliittista vääntövoimaa

Ilmastotehokkuus pitää viedä poliittiseen päätöksenteon ytimeen. Ihmiset eivät luota poliitikkojen kykyyn ja rohkeuteen tehdä päätöksiä. Eikä poliitikoilla ole tarpeeksi tietoa päätösten tukena. Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta pitää tehdä ilmastovaliokunta, jonka päätehtävänä on varmistaa nopea, kustannustehokas ja oikeudenmukainen siirtymä hiilinegatiiviseen tulevaisuuteen.

Energia-asiat voisi siirtää kokonaan ympäristöministeriöön, ja eduskunnassa talousvaliokunnasta ympäristövaliokuntaan.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

2. Haaste: väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys

Pojat, naiset ja 30 prosentin jatkoaika

Synnytystalkoiden ja työelämästä poistuvien lukumäärän sijaan huomio pitäisi kiinnittää poikiin, naisiin ja 30 prosentin jatkoaikaan, jotta Suomi pärjää jatkossakin.

Poikien päästötodistuksen keskiarvo on kuutosen tai seiskan välillä yli kaksi kertaa useammin kuin tytöillä. Joka viides 20–24-vuotias mies ei ole missään työssä tai koulutuksessa. Naiset ovat koulutettuja, ja se vaikuttaa heidän elämänvalintoihinsa. Yhteiskunnassa ei riittävästi hyödynnetä yli 65-vuotiaiden osallistumista.

Keskustelu on käännettävä siihen, miten poikien koulutustaso saadaan nousuun, perhevapaat jaettua puoliksi ja siihen, miten jo tunnustetulle senioriväestön aktiivisuudelle ja toiminnalle saadaan yhteiskunnassa jatkoaika. Meillä ei ole varaa jättää lähes kolmannesta ihmisen elämästä "puuhasteluun".

Tyttöjen ja poikien välinen koulutusero alkaa jo alaluokilla, pitäisi siis tarkastella asenteita jo varhaiskasvatuksessa.

Kansainvälinen rekrytointi

Suomi tarvitsee lisää osaajia, jotta voimme vastata hoivan tarpeeseen tulevaisuudessa. Työperäinen maahanmuutto on terminä latautunut eikä siksi toimi. Sen sijaan keskustelua kansainvälisestä rekrytoinnista pitäisi vahvistaa. Olisi puhuttava siitä, miten Suomesta tehdään maa, jonne halutaan tulla opiskelemaan, töihin, yrittämään ja elämään.

Rekrytoinnilla ei ole halpuuttamisen klangia.

Yliopistoissa on paljon vaihto-opiskelijoita, jotka tulisi houkutella pysymään Suomessa.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

3. Haaste: digitalisaatio

Teknologiamyönteinen yhteiskunta ihmistä palvelemassa

Lopetetaan digitalisaatiosta puhuminen, sillä se on liian epämääräinen käsite. Ihminen hallitsee teknologiaa, eikä toisinpäin. Keskustellaan siitä, miten saamme asetettua teknologian kehityksen lähtökohdiksi ihmislähtöisyyden ja ihmisyyden. Se tarkoittaa teknologian kehittämistä eettiseksi, luotettavaksi ja läpinäkyväksi. Teknologian tulee olla niin helppokäyttöistä, ettei ihminen edes huomaa sitä. Valintamme on teknologiamyönteinen yhteiskunta, joka palvelee ihmistä.

Tosi vähän puhutaan myös siitä, kuka omistaa dataa.

Eduskunnalle ohjelmistopäivitys

Yhteiskunnan palveluiden ihmiskeskeisyys ja vaikuttavuus edellyttävät toimintamallien radikaalia muutosta. Muutosta voi vauhdittaa teknologian avulla, mutta teknologia ei auta, jos se liimataan vanhojen rakenteiden päälle. Optimaalisten rakenteiden määrittäminen ja säätäminen vaatii monialaista osaamista. Haastamme eduskuntaryhmät eduskunnan 2.0 -päivitykseen. Ensimmäisenä askeleena kehitetään eduskunnan tietopalvelusta hubi, joka auttaa kansanedustajia kehittymään, joukkoistamaan ja tekemään vaikuttavampia päätöksiä.

Tällä vuosikymmenellä korostuu demokratian haavoittuvuus, siihen on voitava vastata.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

MITEN?

Kokoomuksen aloitteesta järjestetyn hackathonin toteutuksesta vastasi poliittisesti riippumaton Demos Helsinki.

Hackathon pidettiin eduskunnassa 24.1.2020. Tapahtumassa hyödynnettiin osallistujien asiantuntemusta, kokoomuksen teettämän kyselyn aineistoa ja tarvittavassa määrin muita julkisia lähteitä.

Päivän työskentely tapahtui viiden kuuden hengen ryhmissä. Kutakin teemaa, digitalisaatiota, ilmastonmuutosta ja väestörakennetta, käsitteli kaksi ryhmää. Päivään kuului myös yhteisiä osioita, joissa ryhmien osallistujat vaihtoivat ajatuksia. Ryhmien tulokset esiteltiin päivän päätteeksi yhteisessä osuudessa.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

OSALLISTUJAT

Hannele Korhonen / tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, Niklas Kaskeala / Corporate Social Responsibility Lead, Compensate, Tuula Hietaniemi / asiantuntija, Sitra, Jarno Limnéll / professori, toimitusjohtaja, Aalto-yliopisto, Tosibox Oy, Matti Ristimäki / Vice President, Data-Driven Businessess TietoEVRY Oyj, Katriina Valli / CEO, Founder, Ai4Value, Markus Hirvonen / kunnanjohtaja, Juuan kunta, Kai Mykkänen / Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Signe Jauhiainen / kauppatieteiden tohtori, tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus, Juha Honkatukia / Tutkimuspäällikkö, THL, Anna Rotkirch / Tutkimusprofessori Väestöliitto, Petteri Orpo / kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Aleksi Kopponen / erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö, Antti Palola / puheenjohtaja, STTK, Anna-Kaisa Ikonen / kansanedustaja, työelämäprofessori, Hannakaisa Lindqvist / erikoistutkija, meteorologian dosentti, Ilmatieteen laitos, Vesa Vuorenkoski / yhteiskunta-asioiden päällikkö, Akava, Karina Jutila / johtaja, E2-tutkimus, Sanni Grahn-Laasonen / kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Markku Jokisipilä / johtaja, professori, Turun yliopisto, eduskuntatutkimuksen keskus, Mari Vaattovaara / kaupunkimaantieteen professori, Helsingin yliopisto, Mervi Kattelus / terveyspolitiikan asiantuntija, Suomen Lääkäriliitto, Timo Huhtisaari / Director, Sustainability, Communications & Public Affairs, St1, Juha Peltomaa / erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, Eero Suutari / Kainuun kokoomuksen puheenjohtaja, yrittäjä, Kristiina Kokko / kokoomuksen puoluesihteeri, Joonas Mikkilä / digi- ja koulustusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät, Jari Jokinen / toiminnanjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK, Liisa Rohweder / pääsihteeri, WWF Suomi, Mari-Leena Talvitie / kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja