Maakun­ta­vero nousee kork­kina pintaan lähes jokai­sessa alue­vaa­li­kes­kus­te­lussa. Maakun­ta­ve­rossa on kyse siitä, anne­taanko perus­tet­ta­ville hyvin­voin­tia­lueille oma vero­tusoi­keus valtion ja kuntien lisäksi. Selkeim­män kannan uuteen veroon on otta­nut kokoo­mus. Me emme halua, että Suomen koko­nais­ve­roaste tai varsin­kaan suoma­lai­sen työn vero­tus kiris­tyy. 

SDP:n ja Keskus­tan kannoista äänes­tä­jän on varsin hankala ottaa selvää. Kumman­kaan puolu­een ohjel­missa veroa ei tyrmätä. Keskusta hyväk­syy sen, jos hyvin­voin­tia­lueista tehdään laajan tehtä­vä­ken­tän maakun­tia. SDP pitää ohjel­mas­saan maakun­ta­ve­roa toteut­ta­mis­kel­poi­sena mallina, mutta ei halua, että koko­nais­ve­roaste kiris­tyy. Vaali­ten­teissä niin puolue­joh­taja Saarikko kuin Marin vakuut­te­le­vat, ettei vero tällä vuosi­kym­me­nellä tule etene­mään.

Sopii kysyä, miksi valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä on tänä­kin päivänä käyn­nissä valmis­telu hyvin­voin­tia­luei­den tehtä­vien lisää­mi­seksi, niiden nimen muut­ta­mi­sesta maakun­niksi ja vero­tusoi­keu­den myön­tä­mi­seksi alkaen vuodesta 2026? Massii­vi­seen valmis­te­lu­työ­hön on valjas­tettu minis­te­riön parhaat voimat. Näinkö toimii halli­tus, joka vastus­taa maakun­ta­ve­roa? 

Vaali­tent­tien puheen ja teot halli­tuk­sessa ovat räikeässä risti­rii­dassa keske­nään.

Emme tarvitse työn vero­tuk­sen kiris­ty­sau­to­maat­tia

Kokoo­muk­sen kanta maakun­ta­ve­roon on selvä. Näin pienessä maassa emme tarvitse kolmea vero­tuk­sen tasoa. Siksi veron valmis­telu on pitää lopet­taa. Syitä on useita.

Ensin­nä­kin maakun­ta­ve­ron keskei­sin ongelma on se, että se kiris­täisi enti­ses­tään sekä Suomen koko­nais­ve­roas­tetta että erityi­sesti työn vero­tusta. Usei­den asian­tun­ti­joi­den ja myös parla­men­taa­ri­sen maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean mukaan liian korkea ansio­tu­lo­ve­ro­tus on jo tällä hetkellä Suomen vero­jär­jes­tel­män suurin ongelma. 

Alati kallis­tu­vien hoito­jen sekä ikään­ty­vän väes­tömme vuoksi sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut ovat nopeim­min kasvava julkis­ten meno­jen kohde. Maakun­ta­vero kytkisi työn vero­tuk­sen entistä vahvem­min nime­no­maa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­seen. Sote-meno­jen kasvaessa maakun­ta­ve­rosta tulisi työn vero­tuk­sen kiris­ty­sau­to­maatti. 

Toisek­seen maakun­ta­vero kärjis­täisi enti­ses­tään vero­ra­si­tuk­sen eriy­ty­mistä eri puolella Suomea. Niillä alueilla, joissa sote-palve­lu­jen kustan­nuk­set kasva­vat nopeim­min, odote­taan myös vero­poh­jan kehit­ty­vän heikoim­min. Maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean laskel­mien mukaan ero hyvin­voin­tia­luei­den välillä voisi olla jopa neljä prosent­tiyk­sik­köä jo vuonna 2030. Korkean vero­tuk­sen hyvin­voin­tia­lueilla palve­lu­tar­peen kasvu heiken­täisi palve­lui­den laatua.

Kolman­neksi vero­tuk­sen eriy­ty­mi­nen voi johtaa jopa perus­tus­lail­li­siin ongel­miin. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta (PeVL 40/​2014 ja PeVL 67/​2014) on arvioi­nut, että kunta­ve­ro­tuk­sessa räikeim­mil­lään 7 prosent­tiyk­si­kön ero ei vielä ole ongelma. Sen sijaan 11 prosent­tiyk­si­kön eron vero­pro­sen­teissa se koki yhden­ver­tai­suu­den kannalta ongel­mal­li­seksi.

Miksi maakun­ta­ve­roa kanna­te­taan sen selkeistä ongel­mista huoli­matta? Yksi veron teoreet­ti­nen myön­tei­nen vaiku­tus olisi sen tuoma kannus­tin hyvin­voin­tia­lu­eelle pyrkiä tehok­kaa­seen palve­lu­tuo­tan­toon. Maakun­ta­ve­ron kannat­ta­jien argu­mentti perus­tuu siihen, että palve­lui­den tuot­ta­mista tehos­tet­tai­siin hyvin­voin­tia­lueilla, jotta vero­tusta ei tarvit­sisi kiris­tää lähellä äänes­tä­jiä. 

Todel­li­suu­dessa maakun­ta­vero ei tieten­kään ole mikään edel­ly­tys sille, että aluei­den päät­tä­jät ja virka­mie­het pyrki­vät pitä­mään huolta talou­desta. Aina­kin meille kokoo­mus­lai­sille pyrki­mys vastuul­li­seen talou­den­pi­toon on itses­tään selvää. Sitä paitsi veron matala taso mutta mittava tasaus­me­ka­nismi mitä­töi­si­vät kannus­tin­vai­ku­tuk­sen lähes koko­naan. 

Mitä mieltä asian­tun­ti­jat ovat maakun­ta­ve­rosta?

Maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tea pereh­tyi erit­täin laajasti asian­tun­tija-aineis­toon ja tutkit­tuun tietoon. Komi­tea arvioi edellä mainit­tuja sekä lukui­sia muita näkö­koh­tia, joiden pohjalta johto­pää­tök­set laadit­tiin. Voi helposti todeta, että parhaan koon­nin asian­tun­ti­ja­tie­dosta Suomessa on tehnyt juuri maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tea. Siitä huoli­matta johto­pää­tös oli, ettei uutta veroa tarvita.

Veron kannus­tin­vai­ku­tus saa keskus­te­lussa suuren roolin. Kuiten­kaan edes ekono­mis­ti­kunta ei anna yksi­se­lit­teistä vastausta kysy­myk­seen. Ekono­mis­ti­ko­neelle anta­miensa vastaus­ten perus­teella maan parhaim­pien talous­a­jat­te­li­joi­den näke­myk­set jakaan­tu­vat hyvin tasai­sesti puolesta ja vastaan.

Lopulta päätös on poliit­ti­nen valinta. Maakun­ta­ve­ron hyväk­sy­vät puolu­eet, hyväk­sy­vät työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­sen ja vero­jär­jes­tel­män muut­tu­mi­sen entistä moni­mut­kai­sem­maksi. Olisi aito riski siitä, ettei kansa­lai­nen ymmärrä kuka verot­taa, kuinka paljon ja miksi. Tämä erot­taa kokoo­muk­sen selvim­min muista puolueista. Mieles­tämme Suomessa työn vero­tus on aivan liian kireää jo nyt, eikä Suomen vero­jär­jes­tel­mästä ole perus­tel­tua tehdä yhtään nykyistä moni­mut­kai­sem­paa – pikem­min­kin päin­vas­toin. 

Suora kysy­mys valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kolle

Keskusta ei ole vaali­kau­den aikana anta­nut kovin vahvaa näyt­töä talous­po­liit­tis­ten lupaus­tensa pitä­mi­sestä. Puolue on uhan­nut jättää vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen sen vastuut­to­man velka­po­li­tii­kan vuoksi aina­kin neljä kertaa. Yhtä monta kertaa se on kuitan­nut uudet velka­mil­jar­dit. 

Vaikka vaali­tel­toilla keskus­tan puheen­joh­taja Annika Saarikko puhuisi maakun­ta­ve­rosta mitä, ei tosi­asioita pääse karkuun. Maakun­ta­ve­ron käyt­töön­ot­toa nimit­täin valmis­tel­laan tänään­kin valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä, jota Saarikko johtaa. Vero tulisi käyt­töön vuodesta 2026 alkaen. 

Arvos­ta­mal­lani Saari­kolla on mahdol­li­suus osoit­taa, että hän seisoo sano­jensa takana. Hänellä on valta lopet­taa maakun­ta­ve­ron valmis­telu. On selvää, että veroa ei voi vastus­taa ja valmis­tella samaan aikaan.

Esitän­kin suoran kysy­myk­sen minis­teri Saari­kolle: määräät­tekö puhei­denne mukai­sesti minis­te­riön lopet­ta­maan maakun­ta­ve­ron valmis­te­lun ennen alue­vaa­leja?

Anna-Kaisa Ikonen
Kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja, Tampe­reen pormes­tari

Lisää sisältöä samassa kategoriassa