Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Järjestö / Puheen­joh­taja Stub­bin linja­puhe Lahden puolue­ko­kouk­sessa

Puheen­joh­taja Stub­bin linja­puhe Lahden puolue­ko­kouk­sessa

Julkaistu:

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Alexan­der Stubb piti linja­pu­heensa Lahden puolue­ko­kouk­sessa sunnun­taina 15.6.

Hyvät ystä­vät, kokoo­mus­lai­set. Kära vänner, samlings­par­tis­ter.

Eilen puheen­joh­ta­jaeh­dok­kaana pidin poliit­ti­sen urani siihen asti tärkeim­män puheen. Niin kuin kerroin, jännitti. Ja paljon. Kiitos vielä kerran luot­ta­muk­ses­tanne.

Tämä ensim­mäi­nen puheeni kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana on monin verroin eilistä tärkeämpi. Nyt on kyse meidän jouk­ku­eemme suun­nasta ja menes­tyk­sestä.

Mutta hyvät ystä­vät, minun täytyy tunnus­taa, että nyt ei kyllä jännitä yhtä paljon. Nyt ennem­min­kin kihel­möi. Jänni­tys on muut­tu­nut innos­tuk­seksi.

Det är en stor ära att få ta emot Jyrkis stafett­pinne efter tio lyckade år för Samlings­par­tiet. Samlings­par­tiet är mitt hem, vårt lag. (On valtava kunnia saada tart­tua Jyrkin 10 vuotta kanta­maan vies­ti­ka­pu­laan ja viedä kokoo­musta eteen­päin. Kokoo­mus on minun kotini, meidän jouk­ku­eemme.)

Kokoo­muk­sen 13.12.1918 hyväk­sy­tyssä perus­ta­mis­ju­lis­tuk­sessa tode­taan, että “Nykyi­nen aika on suuri ja vakava. On käytävä päät­tä­väi­seen raken­ta­vaan uudis­tus­työ­hön.” Noiden sano­jen hyväk­sy­mi­sestä tulee pian sata vuotta, ja edel­leen­kin ne pitä­vät kutinsa. Kokoo­musta tarvit­tiin Suomen itse­näi­syy­den alku­met­reillä, ja kokoo­musta tarvi­taan itse­näi­syy­den täyt­täessä sata vuotta.

I Uusi tapa tehdä poli­tiik­kaa

Kokoo­mus on hyvässä kunnossa, mutta meidän­kin on uudis­tut­tava maail­man mukana. Minä en ole yhtään huolis­sani kokoo­muk­sesta, sillä me olemme valmiita tähän muutok­seen.

Sen sijaan olen huolis­sani Suomen poliit­ti­sesta järjes­tel­mästä. Olen huolis­sani kyvys­tämme saada aikaan päätök­siä. Ja vielä enem­män huolis­sani olen kyvys­tämme toimia tavalla, joka herät­tää luot­ta­musta.

Poli­tii­kassa on liikaa pater­na­lis­mia ja mater­na­lis­mia, liikaa me- ja ne -ajat­te­lua. Polii­ti­kot puhu­vat itses­tään liian usein kolman­nessa persoo­nassa - antaen ymmär­tää, että he tietäi­si­vät asiat muita parem­min.

Ei poli­tiikka ole vain vaaleissa ehdolla olemista ja äänes­tä­mistä. Se ei ole rahan jaka­mista omille äänes­tä­jille tai vain uusien kiel­to­jen ja sään­tö­jen laati­mista. Polii­tik­ko­jen tehtävä ei ole saavu­tet­tu­jen etujen puolus­ta­mi­nen ja maail­man muutok­sen tiellä seiso­mi­nen.

**

Suomi tarvit­see uuden, parem­man tavan tehdä poli­tiik­kaa. Poli­tii­kan on oltava keino uudis­taa yhteis­kun­taa. Raken­ta­vasti ja asial­li­sesti, ei muita hauk­ku­malla.

Se on myös poli­tiik­kaa, kun opis­ke­lija osoit­taa miel­tään rauhan­omai­sesti. Se, kun eläke­läis­rouva puhuu taite­tusta indek­sistä kansan­edus­ta­jalle torilla, se vasta poli­tiik­kaa onkin. Poli­tii­kan teke­mi­sen tapoja on monia. Eili­sessä puhees­sani oli useampi kohta, jotka perus­tui­vat sosi­aa­li­sen median kautta saamaani palaut­tee­seen. Osa oli tullut kokoo­mus­lai­silta, osa muilta. Hyviltä ideoilta ei kysytä jäsen­kir­jaa.

Olen­naista on, miten suhtau­dumme toinen toisiimme. Arvos­tam­meko itseämme ja kilpai­li­joi­tamme, vai ajau­dum­meko keski­näi­sen ilkei­lyn kier­tee­seen media­nä­ky­vyy­den toivossa? Minä haluan tuoda uuden, posi­tii­vi­sem­man tavan tehdä poli­tiik­kaa. Arvos­tan ja kunnioi­tan kaik­kia taus­tasta ja mieli­pi­teistä riip­pu­matta.

**

Polii­ti­kot eivät ole täydel­li­siä. En minä aina­kaan. En kuvit­tele tietä­väni kaik­kea 5,4 miljoo­nan suoma­lai­sen erilai­sista arki­päi­vistä. Minä opin joka päivä jotain uutta. Teen virheitä. Joskus sanon asiat liian­kin suoraan. Kokoo­muk­sen ja halli­tuk­sen on uskal­let­tava kokeilla uutta, epäon­nis­tua ja onnis­tua. Ennen kaik­kea meidän on osat­tava kuulla.

Meidän on siis löydet­tävä uusi tapa poli­tii­kan teke­mi­seen yhdessä. Tarvit­sen siinä teitä. Ihan jokaista. Teidän ajatuk­sianne ja ehdo­tuk­sianne. Meidän yhteistä posi­tii­vista linjaamme.

II Seuraa­vat 10 kuukautta

Ensi viikolla lähdemme raken­ta­maan halli­tusta nykyi­sen pohjalta. Tiedossa on toteu­tus­hal­li­tus, jonka tärkein tehtävä on kymme­nessä kuukau­dessa toteut­taa Jyrkin johdolla tehdyt päätök­set.

Haluan tuoda uutta toimin­ta­kult­tuu­ria halli­tuk­sen työs­ken­te­lyyn. Piste­voit­to­jen kerää­mi­nen saa nyt loppua. Sama koskee etujen jaka­mista ja poli­tii­kan teke­mistä kump­pa­nei­den kustan­nuk­sella. Luot­ta­mus syntyy vain avoi­muu­della. Tiedolla, ettei kump­pa­neilla ole kätket­tyjä motii­veja ja pelejä.

Aloi­tamme heti alku­vii­kosta viisi­kon voimin luot­ta­muk­sen raken­ta­mi­sen, ja keski­viik­kona alka­vat halli­tus­neu­vot­te­lut. Näissä mini­neu­vot­te­luissa ei ole tarvetta Sääty­ta­lolla tapah­tu­valle teat­te­rille.

Elokuussa käymme koko halli­tuk­sen joukolla keskus­te­lun siitä, miten haluamme työtämme tehdä. Minulle halli­tus­työs­ken­tely on tiimi­työtä. Isot ratkai­sut on tehtävä laaduk­kaan valmis­te­lun pohjalta ihmis­ten aikoi­hin, ei puheen­joh­ta­ja­po­ru­kalla aamu­yöllä, silmät ristissä. Toimin­ta­ta­vat vaikut­ta­vat aina loppu­tu­lok­seen.

**

Talous aset­taa halli­tuk­sen työlle reunaeh­dot. Janne sitee­rasi eilen Paasi­ki­veä ja totesi, että tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen on viisau­den alku. Vali­tet­tava tosia­sia on, että talous­ti­lanne ei ole kehut­tava.

Teol­li­suu­temme kivi­ja­lat ovat raken­ne­muu­tok­sen kourissa. Olemme menet­tä­neet suuren määrän työpaik­koja. Väes­tön ikään­ty­mi­sen vuoksi julki­set tulot eivät nyky­me­nolla riitä katta­maan julki­sia menoja. Suomi notee­rat­tiin juuri Euroo­pan kilpai­lu­ky­kyi­sim­mäksi maaksi, mutta talous­kas­vumme on Euroo­pan heikoim­pia.

Meitä ei tästä tilan­teesta pelasta marina, ei syyt­tely eivätkä kerta­luon­tei­set elvy­tys­pa­ke­tit. Niin kuin eilen tote­sin: jos meidän on uudesta luotava maa ja sen menes­tys, se tapah­tuu vain tule­vai­suu­de­nus­kolla, osaa­mi­sella, luovuu­della ja ahke­ruu­della. Minä uskon, että niitä suoma­lai­silla riit­tää!

**

Halli­tus­neu­vot­te­luissa on kyse kolmesta koko­nai­suu­desta. Tehty­jen päätök­sien toimeen­pa­nosta, eri halli­tus­puo­lueita hier­tä­vien kysy­mys­ten läpi­käy­mi­sestä sekä talous­kas­vua ja työl­li­syyttä vahvis­ta­vista uusista ratkai­suista.

Uusi nousu edel­lyt­tää vakautta ja ennus­tet­ta­vuutta. Tehdyt päätök­set on toteu­tet­tava. Halli­tus on keväällä sopi­nut meno­ke­hyk­sistä, joiden tavoit­teena on tait­taa valtion velkaan­tu­mi­nen. Tästä tavoit­teesta minä en tingi. En aio olla Suomen ensim­mäi­nen päämi­nis­teri, jonka halli­tus rikkoo nyky­muo­toi­sen meno­ke­hyk­sen. On meiltä itse­kästä, jopa moraa­li­tonta, yllä­pi­tää velaksi elin­ta­soa ja lähet­tää lasku lapsil­lemme.

Kestä­vyys­va­jeen katta­mi­nen edel­lyt­tää raken­ne­pa­ke­tin toteut­ta­mista sote- ja eläke­uu­dis­tuk­si­neen. Eläke­uu­dis­tuk­sen odote­taan valmis­tu­van alkusyk­systä. Minusta olisi perus­tel­tua, että laki­muu­tok­set anne­taan edus­kun­nalle mahdol­li­sim­man pian. Sote-uudis­tus on ratkais­tava tavalla, joka lisää ihmis­ten valin­nan­va­pautta, tehos­taa hallin­toa eikä luo palve­lu­tuo­tan­non mono­po­lia - ei julkista eikä yksi­tyistä.

Meidän on käytävä ensi viikolla rehdisti läpi eri halli­tus­puo­lueita hier­tä­vät kysy­myk­set. Muuten yksit­täi­set asiat kasva­vat koko­aan suurem­miksi ja alka­vat naker­taa halli­tusyh­teis­työn koko­nai­suutta. Jos sote-ratkai­sun myötä metro­po­li­hal­lin­nolle ei ole tarvetta, niin siitä on luovut­tava. Uutta hallin­toa ja byro­kra­tiaa ei pidä raken­taa turhan takia. Lapsi­li­sä­sääs­tön raken­netta voidaan tarkas­tella uudel­leen, kunhan sääs­tö­ta­voit­teesta ei lipsuta. Myös oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­nen on arvioi­tava uudel­leen, sillä esite­tyn mallin kustan­nuk­set karkaa­vat sovi­tusta.

Halli­tuk­sen on tehtävä myös uusia päätök­siä, joilla on oikeaa merki­tystä talous­kas­vun vahvis­ta­mi­sessa. Yhtei­siä rahoja ei pidä käyt­tää toimiin, joiden ainoa tarkoi­tus on puolue­po­li­ti­kointi. Aikaa ei ole paljon, uudet toimet on saatava nopeasti liik­keelle. Minä uskon, että kasvua ja työl­li­syyttä vahvis­te­taan parhai­ten purka­malla esteitä ihmis­ten ahke­ruu­delta, luovuu­delta ja yrit­te­liäi­syy­deltä. Näin usko­vat myös yrit­tä­jät, joita tapa­simme edus­kun­ta­ryh­män yrit­tä­jyys­kier­tu­eella. Siksi neuvot­te­luissa olisi syytä sopia muuta­mista toimen­pi­teistä, joilla esimer­kiksi inves­toi­daan yliopis­toi­hin ja koulu­tuk­seen, lisä­tään työmark­ki­noi­den jous­toja, vahvis­te­taan tont­ti­tar­jon­taa ja yksi­tyistä asun­to­ra­ken­ta­mista, keven­ne­tään inves­toin­tien lupa­me­net­te­lyitä, vähen­ne­tään yritys­ten hallin­nol­lista taak­kaa ja avataan mark­ki­noita reilulle kilpai­lulle.

Elokuun budjet­ti­rii­hessä halli­tuk­sen on arvioi­tava, voidaanko menoja kohden­taa kehyk­sen puit­teissa talous­kas­vun kannalta parem­min. Riihessä on myös täyden­net­tävä raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa, sillä tavoit­tei­siin työurien piden­tä­mi­sestä tai raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­sestä ei päästä ilman uusia päätök­siä.

Hyvät ystä­vät, työsar­kaa siis riit­tää. Mutta meidän on samalla katsot­tava pidem­mälle kuin seuraa­vaa kymmentä kuukautta. Elämää on vaalien jälkeen­kin.

III Seuraa­vat vuodet

Viimei­sen kymme­nen vuoden aikana tehtä­väni on ollut edus­taa Suomea maail­malla. Sen on voinut tehdä rinta rottin­gilla. Me olemme oikeasti yksi maail­man parhaista maista. Olen sano­nut kevään aikana moneen kertaan, että haluan Suomen olevan maail­man paras maa syntyä, elää ja kuolla.

Mutta mitä se tarkoit­taa? Jokai­nen suoma­lai­nen kokee maail­man ja yhteis­kun­nan eri tavalla. 2010-luvulla ei ole olemassa yhtä suoma­laista unel­maa, vaan jokai­nen suoma­lai­nen haluaa elää omaa unel­maansa. Nyt on kyse siitä, millai­nen Suomi tarjoaa suoma­lai­sille mahdol­li­suu­den siihen.

Kokko­la­lai­nen Anders Chyde­nius kiteytti aina­kin osan vastausta vuonna 1765 julkais­tussa teok­ses­saan Kansal­li­nen voitto. Hän totesi: ?Jos ovi avataan ansioon myön­tä­mällä elin­kei­no­va­paus ja vapaa menekki, niin joka mies muuta­massa vuodessa on täydessä toimessa, mutta jollei se tapahdu, niin kansa­kunta, kaikista muista toimen­pi­teistä huoli­matta, pysyy ereh­ty­mät­tö­mästi haukot­te­le­vana niin kuin ennen ja uneli­aana keskellä päivää.?

En osaisi sanoa itse parem­min. Paitsi, että tämä koskee naisia siinä kuin miehiä.

**

Kokoo­muk­sen arvo­maa­il­man ytimessä ovat vapaus, vastuu ja oikeu­den­mu­kai­suus. Niille on hyvä raken­taa. Kaikilla on oltava mahdol­li­suus toteut­taa vapaut­taan itsensä ja koko yhteis­kun­nan hyväksi.

Jokai­nen meistä haluaa valita oman elämänsä päämää­rät ilman muiden puut­tu­mista. Suvait­se­vai­suus on pohjim­mil­taan tois­ten ihmis­ten vapau­den kunnioit­ta­mista ja arvos­ta­mista.

Itse olen yhteis­kun­nal­li­selta ajat­te­lul­tani maltil­li­nen libe­raali, mutta kuiten­kin omilta elämän­va­lin­noil­tani varsin konser­va­tii­vi­nen. Talon­pätkä Espoossa, vaimo, kaksi lasta ja pieni maas­turi. Vain kannat­ta­malla suvait­se­vaa yhteis­kun­taa voin odot­taa, että muut kunnioit­ta­vat minun elämän­va­lin­to­jani.

Vapautta on myös mahdol­li­suuk­sien luomi­nen. Jokai­sella suoma­lai­sella on oltava perhe­taus­tas­taan riip­pu­matta mahdol­li­suus tavoi­tella oman elämänsä parasta. Tämä liit­tyy erityi­sesti koulu­tuk­seen: jokai­selle on taat­tava kattava yleis­si­vis­tys ja mahdol­li­suus opis­kella kyky­jensä, kiin­nos­tus­tensa ja ahke­ruu­tensa mukaan. Sivis­tys ei saa olla lompa­kon paksuu­desta kiinni.

Ympä­ris­tön, luon­non moni­muo­toi­suu­den ja maapal­lon tilan vaali­mi­nen on tule­vien suku­pol­vien vapau­den ja tasa­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien puolus­ta­mista. On meidän vastuul­lamme, että myös jälkeemme tule­villa on oikeus puhtaa­seen ilmaan, veteen ja luon­non rikkau­teen.

Vapaus ja vastuu ovat erot­ta­mat­to­mia. Vastuu on ensi­si­jai­sesti välit­tä­mistä ja huolen­pi­toa perheestä, lähei­sistä ja muista ihmi­sistä. Sitä ei voi ulkois­taa valtiolle.

Oikeu­den­mu­kai­suus ei tarkoita, että kaik­kien elämän tulisi olla ihan saman­lai­nen - kun se ei sitä kuiten­kaan ole. Paulan sanoin: elämä ei ole pelk­kää menes­tystä, vaan myös mene­tyk­siä. Kaikki kohtaa­vat matkal­laan ylä- ja alamä­kiä. Minun ajamani oikeu­den­mu­kai­suus tarkoit­taa, että ahke­ruu­desta ja itsensä likoon lait­ta­mi­sesta palki­taan. Mitä enem­män on ahke­ruutta, sitä enem­män on vero­tu­loja, sitä parem­massa kunnossa yhteis­kun­nan turva­verkko.

Hyvä ystä­vät, yhteis­kunta ei onneksi ole nolla­sum­ma­peli.

**

Kokoo­mus on arvo­puo­lue, ei etujär­jestö. Emme ole osto- ja myyn­ti­liike. Poli­tii­kan uskot­ta­vuutta heiken­tää petet­ty­jen lupaus­ten kierre. Liian pitkään puolu­eet ovat anta­neet lupauk­sia, joita eivät ole pysty­neet lunas­ta­maan. Tältä tieltä meidän on pysyt­tävä visusti poissa.

Tote­sin puheen alussa, että Kokoo­muk­sen­kin on uudis­tut­tava. Meidän on päivi­tet­tävä toimin­ta­ta­po­jamme 2010-luvulle.

Ensim­mäi­nen askel on syys­kuussa alkava puheen­joh­ta­ja­kier­tue. Pyydän teiltä ajatuk­sia siitä, missä päin puheen­joh­ta­jaa tarvi­taan sekä ideoita siitä, mitä voisimme yhdessä tehdä. Millai­sia uusia poliit­ti­sen keskus­te­lun tapoja ja paik­koja löytäi­simme?

Toinen askel on Kokoo­muk­sen aatteel­li­sen pohjan kirkas­ta­mi­nen. Tavoit­teena on löytää Kokoo­muk­sen poli­tii­kan selkä­ran­gaksi kestä­vät, jaetut arvot. Tämä ei voi tarkoit­taa, että hautau­dumme kahdeksi vuodeksi sisäi­siin semi­naa­rei­hin. Ohjel­ma­työ­hön­kin täytyy löytää uusi, parempi tapa. Työn loppu­tuote voi olla uusi peri­aa­teoh­jelma tai esimer­kiksi vuonna 2018 - puolu­een sata­vuo­tis­juh­lien tiimoilta - hyväk­syt­tävä uusi perus­ta­mis­asia­kirja Kokoo­muk­selle.

Kolmas askel on tiiminä toimi­mi­nen. Kokoo­muk­sen jäse­net on kytket­tävä mukaan poli­tii­kan valmis­te­luun ja järjes­töl­li­seen kehit­tä­mi­seen. Jäse­nellä, jolla on kysy­mys, uusi idea tai asiaa, on oltava kanava vaikut­taa. Tässä uskon vahvasti siihen, että Kokoo­muk­sen on tartut­tava digi­taa­li­sen maail­man mahdol­li­suuk­siin. Yhteis­kun­nal­li­nen osal­lis­tu­mi­nen siir­tyy kovaa vauh­tia verk­koon. Kokoo­muk­sen on mentävä mukana.

Hyvät ystä­vät,

Samlings­par­tiet är Finlands största partiet. (Kokoo­mus on Suomen suurin puolue.) Siksi me olemme monien muiden puoluei­den taktii­kassa heidän päävas­tus­ta­jansa. Julki­sis­sa­kin arvioissa muut asemoi­vat itse­ään suhteessa meihin. Ikään kuin joiden­kin muiden puoluei­den olemas­saolo perus­tuisi Kokoo­muk­sen vastus­ta­mi­seen. Hyvät ystä­vät, otetaan tämä kunnia­no­soi­tuk­sena! Kokoo­mus ei ole olemassa vastus­taak­seen muita puolueita, vaan tehdäk­seen tästä maasta entistä parem­man.

Kokoo­musta yrite­tään tulkita ja loke­roida muiden toimesta. Kiirei­sim­mät ehti­vät eilen arvailla, olem­meko menossa äärioi­kealle tai ääri­li­be­raa­liin suun­taan. Voin kertoa, että emme taatusti mene, emme kumpaan­kaan! Kokoo­mus siir­tyy vain yhteen suun­taan - eteen­päin.

On vain yksi porukka joka määrit­tää Kokoo­muk­sen. Se olemme me. Kokoo­muk­sen linja määrit­tyy teko­jen kautta; se miten toimimme, miten kohte­lemme muita, mitä saamme aikai­seksi - siihen meidän pitää nyt kiin­nit­tää kaikki huomio. Kara­vaani kulkee, sivuille katse­le­matta.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

meillä on edessä uusi matka. En vielä tiedä tark­kaan, minne tiemme vie. Mutta sen tiedän, että suunta on kohti uutta nousua, Kokoo­muk­selle ja Suomelle.

Tein eilen yhden lupauk­sen. Lupa­sin, että tulen teke­mään kaik­keni tämän jouk­ku­een eteen. Joka päivä. Sen lupauk­sen pidän.

Nyt esitän teille yhden pyyn­nön. Lähdet­tekö te tälle yhtei­selle matkalle kans­sani? Tulet­teko mukaan teke­mään uutta nousua? Yksin en pysty siihen. Yhdessä pystymme mihin vain.

Kiitos.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.9.2022

Kris­tiina Kokko jatkaa puolue­sih­tee­rinä, puolue­val­tuus­ton vara­pu­heen­joh­ta­jiksi Emilia Koik­ka­lai­nen ja Juha Rostedt

Kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä jatkaa Kris­tiina Kokko. Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto valitsi Kokon jatko­kau­delle kokouk­ses­saan Hämeen­lin­nassa. Kokko on toimi­nut kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä syys­kuusta 2019. Puolue­val­tuus­ton

1.10.2020

Suosi­tuk­set tilai­suuk­sien järjes­tä­mi­sestä 2021

Vaali­työtä voi tehdä poik­keus­ai­kana! - seuraat­han alueel­li­sia rajoi­tuk­sia  Puolue suosit­taa koro­na­tur­val­lista kampan­join­tia Koro­na­ti­lanne vaih­te­lee merkit­tä­västi ympäri Suomen. Osassa Suomea on

6.9.2020

Puolue­ko­kous valitsi vara­pu­heen­joh­ta­jat ja puolue­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jan

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous valitsi Porissa puolu­eelle sunnun­taina kolme vara­pu­heen­joh­ta­jaa ja puolue­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jan. Vara­pu­heen­joh­ta­jaksi jatko­kau­delle valit­tiin Antti Häkkä­nen. Uusiksi vara­pu­heen­joh­ta­jiksi valit­tiin Elina Lepo­mäki ja Anna-Kaisa Ikonen.

Skip to content